Pitkän aikavälin kokonaispäästökehitys PITKO I TYÖPAJA 20.9.2018 VTT beyond the obvious 1
Ohjelma Klo Jakso Sisältö / Tavoitteet Vastaava 08:30-9:00 ILMOITTAUTUMINEN & KAHVI 09:00-09:10 Tervetuloa Taustoja & Johdatus aiheeseen Petteri Kuuva (TEM) 09:10-09-15 Projektin tilannekatsaus Tina Koljonen 09:15-09:20 Ohjeistus työskentelyyn Prosessikuvaus ja ryhmiin jako 1-2 ryhmää / skenaario (Jatkuva kasvu-, Säästö-, Pysähdys- ja Muutos) Minna Halonen & Jouko Myllyoja 09:20-10:50 Yksilö- ja pienryhmätyöskentely Aiempien skenaarioiden tarkastelu / päivitys esitettyjen kysymysten pohjalta & täydentävän tiedon tuottaminen Pienryhmille etukäteen nimetyt vetäjät + Minna ja Jouko 10.50-11.20 Laajennettu pienryhmätyöskentely Pienryhmätyöskentelyn tulosten jakaminen rinnakkaisryhmälle & pääasiallisten havaintojen kristallisointi Pienryhmille etukäteen nimetyt vetäjät + Minna ja Jouko 11:20-11.30 TAUKO 11:30-12:30 Purku 15min / laajennettu ryhmä (sisältäen kommentoinnin) Ryhmien vetäjät 12:30-13:00 LOUNAS
Tutkimussuunnitelma VTT 2018 3
Ohjeita yksintyöskentelyyn (max. 20 min) Tutustu taulukon yläosassa kuvattuun skenaarion yleislähtökohtaan ja lue sarakkeen Kysymykset sisällöt ensin läpi Mieti skenaarion yleislähtökohdasta, miten eri sektoreiden tarkemmat sisällöt tarkemmin ilmenevät. Ts. pohdi pohjan PESTEV-taulukossa esitettyjä kysymyksiä tarkasti kunkin sektorin kohdalla. Mieti sisältöjä siten, että ne muodostavat johdonmukaisen ja loogisen kokonaiskuvan, jotta tavoite Vähähiilinen Suomi 2050 voidaan saavuttaa Mieti, mitä aukkoja pohjassa on, toisin sanoen, puuttuuko sieltä näkökulmia, joiden tulisi näkyä vähähiiliskenaarioissa Voit kirjoittaa havaintojasi 2018 vähähiilistrategia 2050 sarakkeeseen. Tiivistä löydöksesi keltaisille lapuille.
Ohjeita ryhmätyöskentelyyn Jokainen lukee omat keltaiset lappunsa vuorollaan läpi Sijoittakaa keltaiset laput keskustellen ryhmänne työpajapohjaan Muodostakaa uusia lappuja pohdintojenne perusteella Miettikää mikä tässä skenaariossa on olennaisinta ja valmistautukaa esittämään löydöksenne rinnakkaisryhmälle Esitelkää ryhmätyönne rinnakkaisryhmälle Keskustelkaa skenaariosta yhdessä ja täydentäkää myös uudet havainnot ryhmätyöpohjiin Valmistautukaa esittämään skenaariot yhdessä siten, että kummastakin versiosta tuodaan esille näkökulmia. Voitte jäsentää esitystä esimerkiksi seuraavalla tavalla: Yleiskatsaus molempiin versioihin Mikä on kummassakin versiossa tärkeintä; mitkä ovat niiden keskeisimmät havainnot Mikä versioita yhdistää tai erottaa
Yksilötyöskentelyn pohja Jatkuva kasvu Yleislähtökohta: Suomen talous samoin kuin globaali talous kehittyvät myönteisesti. Uusien teknologioiden käyttöönotto globaalisti on nopeaa, ml. digitalisaatio, AI, jne. Jatkuva kasvu Ympäröivä maailma, ajurit ja esteet, esim. politiikka Kysymykset 2018 vähähiilistrategia 2050 Mitkä globaalit ja EU-tason ajurit ja esteet (politiikka, regulaatio, ilmastonmuutos ja sen hillintä, jne.) ovat mahdollistaneet t. ajaneet Suomen kyseiselle kehityspolulle Talous Yhteiskunnalliset ja sosiaaliset ulottuvuudet Teknologia Mitkä ovat Suomen talouden ja elinkeinoelämän peruspilarit? Minkälainen on teollinen rakenne, palvelurakenne sekä maa- ja metsätalous? Mitä tuotteita ja palveluita nämä sektorit tuottavat sekä koti- että globaaleille markkinoille? Miten ja missä Suomessa asutaan, työskennellään sekä vietetään vapaa-aikaa? Minkälainen yhdyskuntarakenne Suomessa on vuonna 2050 (esim. voimakkaasti kaupungistuva, nykyisenkaltainen, hajaantuva, )? Uusiutuvien energialähteiden rooli eri sektoreilla (sähkön ja lämmön tuotanto, liikenne, jne), onko mahdollisesti asetettu jokin sektorikohtainen tavoite vuodelle 2050? Rajoitetaanko t. onko joidenkin uusiutuvien energialähteiden käytön suhteen esteitä (vrt. biomassa, tuuli, vesi, maalämpö, jne.)? Mikä on ydinvoiman rooli? Voidaanko olettaa, että hiilidioksidin talteenotto (CCS) toteutuu Suomessa ja että CO2 kuljetetaan Suomen rajojen ulkopuolelle ja/tai hyötykäytetään? Mikä on negatiivisten KHK-päästövähennystoimien rooli/mahdollisuudet (bio-ccs, nielut) Mitkä liikenteen teknologiat ja polttoaineet korostuvat ja miten joukkoliikenne kehittyy? Vähähiilinen Suomi 2050 Ympäristö Arvot Ympäristöllisten näkökulmien korostuminen ja sen vaikutukset kehitykseen (vrt. luonnonvarojen käyttö, ekosysteemipalvelut, jne.) Muutokset ihmisten käyttäytymisessä, arvoissa, asenteissa jne Miten se ilmenee (vrt. kulutus, yritysten päätöksenteko, jne.)
Yksilötyöskentelyn pohja Pysähdys Yleislähtökohta: Riskiskenaario, jossa Suomen ja globaalin talouden kehitys on heikkoa, jonka vuoksi myös uusien teknologioiden kehitys ja käyttöönotto on hitaampaa kuin muissa skenaarioissa. Pysähdys Kysymykset 2018 vähähiilistrategia 2050 Ympäröivä maailma, ajurit ja esteet, esim. politiikka Mitkä globaalit ja EU-tason ajurit ja esteet (politiikka, regulaatio, ilmastonmuutos ja sen hillintä, jne.) ovat mahdollistaneet t. ajaneet Suomen kyseiselle kehityspolulle Talous Yhteiskunnalliset ja sosiaaliset ulottuvuudet Teknologia Mitkä ovat Suomen talouden ja elinkeinoelämän peruspilarit? Minkälainen on teollinen rakenne, palvelurakenne sekä maa- ja metsätalous? Mitä tuotteita ja palveluita nämä sektorit tuottavat sekä koti- että globaaleille markkinoille? Miten ja missä Suomessa asutaan, työskennellään sekä vietetään vapaa-aikaa? Minkälainen yhdyskuntarakenne Suomessa on vuonna 2050 (esim. voimakkaasti kaupungistuva, nykyisenkaltainen, hajaantuva, )? Uusiutuvien energialähteiden rooli eri sektoreilla (sähkön ja lämmön tuotanto, liikenne, jne), onko mahdollisesti asetettu jokin sektorikohtainen tavoite vuodelle 2050? Rajoitetaanko t. onko joidenkin uusiutuvien energialähteiden käytön suhteen esteitä (vrt. biomassa, tuuli, vesi, maalämpö, jne.)? Mikä on ydinvoiman rooli? Voidaanko olettaa, että hiilidioksidin talteenotto (CCS) toteutuu Suomessa ja että CO2 kuljetetaan Suomen rajojen ulkopuolelle ja/tai hyötykäytetään? Mikä on negatiivisten KHK-päästövähennystoimien rooli/mahdollisuudet (bio-ccs, nielut) Mitkä liikenteen teknologiat ja polttoaineet korostuvat ja miten joukkoliikenne kehittyy? Vähähiilinen Suomi 2050 Ympäristö Arvot Ympäristöllisten näkökulmien korostuminen ja sen vaikutukset kehitykseen (vrt. luonnonvarojen käyttö, ekosysteemipalvelut, jne.) Muutokset ihmisten käyttäytymisessä, arvoissa, asenteissa jne Miten se ilmenee (vrt. kulutus, yritysten päätöksenteko, jne.)
Yksilötyöskentelyn pohja Säästö Yleislähtökohta: materiaalitehokkuus, energiatehokkuus ja omavaraisuus korostuvat. Säästö Kysymykset 2018 vähähiilistrategia 2050 Ympäröivä maailma, ajurit ja esteet, esim. politiikka Mitkä globaalit ja EU-tason ajurit ja esteet (politiikka, regulaatio, ilmastonmuutos ja sen hillintä, jne.) ovat mahdollistaneet t. ajaneet Suomen kyseiselle kehityspolulle Talous Yhteiskunnalliset ja sosiaaliset ulottuvuudet Teknologia Mitkä ovat Suomen talouden ja elinkeinoelämän peruspilarit? Minkälainen on teollinen rakenne, palvelurakenne sekä maa- ja metsätalous? Mitä tuotteita ja palveluita nämä sektorit tuottavat sekä koti- että globaaleille markkinoille? Miten ja missä Suomessa asutaan, työskennellään sekä vietetään vapaaaikaa? Minkälainen yhdyskuntarakenne Suomessa on vuonna 2050 (esim. voimakkaasti kaupungistuva, nykyisenkaltainen, hajaantuva, )? Uusiutuvien energialähteiden rooli eri sektoreilla (sähkön ja lämmön tuotanto, liikenne, jne), onko mahdollisesti asetettu jokin sektorikohtainen tavoite vuodelle 2050? Rajoitetaanko t. onko joidenkin uusiutuvien energialähteiden käytön suhteen esteitä (vrt. biomassa, tuuli, vesi, maalämpö, jne.)? Mikä on ydinvoiman rooli? Voidaanko olettaa, että hiilidioksidin talteenotto (CCS) toteutuu Suomessa ja että CO2 kuljetetaan Suomen rajojen ulkopuolelle ja/tai hyötykäytetään? Mikä on negatiivisten KHK-päästövähennystoimien rooli/mahdollisuudet (bio-ccs, nielut) Mitkä liikenteen teknologiat ja polttoaineet korostuvat ja miten joukkoliikenne kehittyy? Vähähiilinen Suomi 2050 Ympäristö Arvot Ympäristöllisten näkökulmien korostuminen ja sen vaikutukset kehitykseen (vrt. luonnonvarojen käyttö, ekosysteemipalvelut, jne.) Muutokset ihmisten käyttäytymisessä, arvoissa, asenteissa jne Miten se ilmenee (vrt. kulutus, yritysten päätöksenteko, jne.)
Yksilötyöskentelyn pohja Muutos Yleislähtökohta: radikaali muutos teknologioiden/teollisen rakenteen, käyttäytymisen, jne. näkökulmista. Muutos Kysymykset 2018 vähähiilistrategia 2050 Ympäröivä maailma, ajurit ja esteet, esim. politiikka Mitkä globaalit ja EU-tason ajurit ja esteet (politiikka, regulaatio, ilmastonmuutos ja sen hillintä, jne.) ovat mahdollistaneet t. ajaneet Suomen kyseiselle kehityspolulle Talous Yhteiskunnalliset ja sosiaaliset ulottuvuudet Teknologia Mitkä ovat Suomen talouden ja elinkeinoelämän peruspilarit? Minkälainen on teollinen rakenne, palvelurakenne sekä maa- ja metsätalous? Mitä tuotteita ja palveluita nämä sektorit tuottavat sekä koti- että globaaleille markkinoille? Miten ja missä Suomessa asutaan, työskennellään sekä vietetään vapaa-aikaa? Minkälainen yhdyskuntarakenne Suomessa on vuonna 2050 (esim. voimakkaasti kaupungistuva, nykyisenkaltainen, hajaantuva, )? Uusiutuvien energialähteiden rooli eri sektoreilla (sähkön ja lämmön tuotanto, liikenne, jne), onko mahdollisesti asetettu jokin sektorikohtainen tavoite vuodelle 2050? Rajoitetaanko t. onko joidenkin uusiutuvien energialähteiden käytön suhteen esteitä (vrt. biomassa, tuuli, vesi, maalämpö, jne.)? Mikä on ydinvoiman rooli? Voidaanko olettaa, että hiilidioksidin talteenotto (CCS) toteutuu Suomessa ja että CO2 kuljetetaan Suomen rajojen ulkopuolelle ja/tai hyötykäytetään? Mikä on negatiivisten KHK-päästövähennystoimien rooli/mahdollisuudet (bio-ccs, nielut) Mitkä liikenteen teknologiat ja polttoaineet korostuvat ja miten joukkoliikenne kehittyy? Vähähiilinen Suomi 2050 Ympäristö Arvot Ympäristöllisten näkökulmien korostuminen ja sen vaikutukset kehitykseen (vrt. luonnonvarojen käyttö, ekosysteemipalvelut, jne.) Muutokset ihmisten käyttäytymisessä, arvoissa, asenteissa jne Miten se ilmenee (vrt. kulutus, yritysten päätöksenteko, jne.)
Esimerkki LCFinPlat-hankkeen kyselytutkimuksen tuloksista VTT 2018 10
Esimerkki LCFinPlat-hankkeen SWOTanalyysistä Baumolin tauti: ilmiö, jossa tuottavuuden ja palkkojen kasvaessa useilla talouden aloilla palkkoja joudutaan nostamaan myös niillä aloilla, joilla tuottavuuden kasvua ei ole juuri tapahtunut. VTT 2018 11