LUPAPÄÄTÖS Nro 32/11/1 Dnro PSAVI/281/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 13.5.2011 ASIA LUVAN HAKIJAT Eläinsuojan toimintaa koskeva ympäristölupa, Sievi Kangas Kari ja Terhi Rääsiöntie 36 85320 Markkula
2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 3 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 3 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ... 3 Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne... 3 Toiminta... 4 Eläintilat... 4 Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely... 4 Jätteet ja varastointi... 4 Muu toiminta... 5 Eläinsuojan toiminta-alue ja ympäristö... 5 Asutus ja maankäyttö... 5 Suojelukohteet ja pohjavesialueet sekä vesistöalue... 5 Arvio toiminnan eri vaikutuksista ympäristöön... 6 Arvio toimintaan liittyvistä riskeistä... 6 Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan käytöstä... 6 HAKEMUKSEN KÄSITTELY... 6 Hakemuksen täydentäminen... 6 Hakemuksesta tiedottaminen... 6 Lausunnot... 7 Muistutus... 8 Hakijan vastine... 10 MERKINTÄ... 11 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U... 11 Ympäristöluparatkaisu... 11 Lupamääräykset... 11 Eläinsuoja... 11 Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely... 12 Hajuhaittojen torjunta... 12 Lannan ja jätevesien hyödyntäminen... 12 Jaloittelualue ja laiduntaminen... 13 Jätteet ja varastointi... 14 Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi... 14 Muut määräykset... 15 RATKAISUN PERUSTELUT... 15 Luvan myöntämisen edellytykset... 15 Lupamääräysten perustelut... 16 VASTAUS LAUSUNTOON JA MUISTUTUKSEEN... 19 Luvan voimassaolo... 20 Lupamääräysten tarkistaminen... 21 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 21 LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN... 21 SOVELLETUT OIKEUSOHJEET... 21 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN... 22 Ratkaisu... 22 Perustelut... 22 Oikeusohje... 22 MUUTOKSENHAKU... 23
3 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Kari ja Terhi Kankaan eläinsuojan toimintaa koskeva lupahakemus on tullut vireille Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon 21.12.2010. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Toiminta sijoittuu Sievin kunnan Sievin kylään tilalle Kangastalo RN:o 746-407-7-84. Nykyisen tilakeskuksen osoite on Rääsiöntie 36. Uusi pihattorakennus on osoitteessa Viitatanhuantie 50. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Eläinsuojan toiminta on ympäristölupavelvollista ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 a) kohdan perusteella. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 11 a) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen on aluehallintovirasto vähintään 75 lypsylehmän eläinsuojan toimintaa koskevassa asiassa. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Toiminnalla ei ole aiempaa ympäristölupaa. Sievin kunnan ympäristösihteeri on tehnyt eläinsuojan toimintaa koskevan lupapäätöksen 31.5.2010. Päätöksestä valitettiin. Vaasan hallinto-oikeus on antanut päätöksen asiasta 15.11.2010. Päätöksen mukaan asia on siirretty käsiteltäväksi ja ratkaistavaksi Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon, joka on toimivaltainen viranomainen ratkaisemaan vähintään 75 lypsylehmälle tarkoitetun eläinsuojan ympäristöluvan. Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään. Alueella ei ole asemakaavaa. Sievinkylän osayleiskaavassa tilakeskuksen ja nykyisen eläinsuojan paikalle on osoitettu merkintä AM, jolla tarkoitetaan maatilojen talouskeskusten aluetta. Sievinkylän osayleiskaavassa suunnitellun eläinsuojan paikalle on osoitettu merkintä MA, jolla tarkoitetaan maisemallisesti arvokasta peltoaluetta. Merkinnällä on osoitettu maisemallisesti tärkeät sekä maanviljelyn kannalta parhaat peltoalueet, jotka varataan pysyvästi maatalouskäyttöön. Kaukonäkymät ja avoin maisematila tulee säilyttää. Maatilatalouteen liittyvä rakentaminen tulee sijoittaa alueella maisemallisia arvoja heikentämättä. Alueella ei saa tehdä maisemaa muuttavia toimenpiteitä ilman MRL 128 :ssä tarkoitettua maisematyölupaa. Sievin kunnan ympäristönsuojelulautakunta on kokouksessaan 11.2.2009 6 hyväksynyt kyseisen navettarakennuksen osalta poikkeamisen Sievinkylän osayleiskaavan MA-kaavamääräyksestä.
Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa tilakeskus on alueella, joka on osoitettu mk-6-merkinnällä. Merkintä mk tarkoittaa maaseudun kehittämisen kohdealuetta. Merkinnällä osoitetaan ylikunnallisia maaseutuasutuksen alueita, joilla kehitetään erityisesti maatalouteen ja muihin maaseutuelinkeinoihin, luonnon ja kulttuuriympäristöön sekä maisemaan tukeutuvaa asumista, elinkeinotoimintaa ja virkistyskäyttöä. Merkinnällä mk-6 osoitetulla alueella on yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa kiinnitettävä huomiota maatalouden ja muiden maaseutuelinkeinojen toimintaedellytyksiin, luonnon ja ympäristön kestävään käyttöön, maiseman hoitoon sekä joen vedenlaadun parantamiseen. Lisäksi maakuntakaavassa alue on osoitettu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti tärkeäksi alueeksi. Merkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja rakennetut kulttuuriympäristöt. 4 Toiminta Eläintilat Tilalle on suunniteltu uusi pihattonavetta, jossa on tilat 60 lypsylehmälle, 40 hieholle ja 38 vasikalle. Tilan nykyinen eläinsuoja, jossa on tilat 33 lypsylehmälle, 17 hieholle ja 12 vasikalle jää pois käytöstä uuden eläinsuojan valmistumisen myötä. Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely Lanta käsitellään lietelantamenetelmällä. Uuden pihattonavetan yhteyteen on suunniteltu 2 500 m³:n kattamaton lietesäiliö. Noin kaksi kilometriä tilakeskuksesta lounaaseen sijaitsevassa etälietesäiliössä on 400 m³ varastointitilavuutta. Nykyisessä tilakeskuksessa on 640 m³.n lietesäiliö, joka on pohjavesialueella. Hakemuksen täydennyksessä hakijat ovat esittäneet, että siihen johdetaan puristeneste rehuladossa olevista säilörehulaakasiiloista. Säilörehua valmistetaan esikuivattuna laakasiiloihin 1 400 tonnia vuodessa. Pyöröpaaleihin säilörehua valmistetaan 50 tonnia vuodessa. Lannanlevitykseen on käytettävissä noin 84 hehtaaria peltoa, josta hakijan omaa on noin 33 hehtaaria, vuokrapeltoa noin 31 hehtaaria ja sopimuspeltoa noin 21 ha. Pellosta noin 18 hehtaaria on pohjavesialueella. Hakemuksen mukaan eläimiä ei laidunneta eikä tilalla ole jaloittelutarhaa. Maitohuoneen jätevesien määrä on hakemuksen mukaan 150 m³ vuodessa ja eläinsuojan muiden pesuvesien määrä 35 m³ vuodessa. Vedet johdetaan lietesäilöön. Eläinsuojassa on kompostikäymälä. Jätteet ja varastointi Toiminnassa syntyvä kiinteistöjäte, noin kaksi tonnia vuodessa, on jätteenkuljetuksen piirissä. Kuolleet eläimet, noin 2 3 kpl vuodessa, noutaa keräilyauto ja ne toimitetaan Honkajoelle. Rehujäte, noin neljä tonnia vuodessa, kompostoidaan ja levitetään pellolle. Muovit, noin 400 kg vuodessa, toimitetaan hyötykäyttöön Kuusakoski Oy:lle tai Vestialle Ylivieskaan. Lannoitesäkit, noin 100 kg vuodessa ja metalliromu, toimitetaan 4H-yhdistyksen Sievin keräyspisteeseen. Ongelmajätteet, kuten jäteöljyt, akut, loisteputket ja torjunta-aineet, noin 300 kg vuodessa, toimitetaan Sievissä olevaan ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen.
Muu toiminta Tilan polttoainesäiliötilavuus on 1 800 litraa. Farmarisäiliö on varustettu laponestolaitteella ja se on tarkistettu palonviranomaisen toimesta viimeksi vuonna 2007. Muita öljytuotteita säilytetään varastossa enintään 100 litraa. Liikennöinti navetalle tapahtuu Viitatanhuantien kautta. Tilakeskuksesta navetalle liikennöinti tapahtuu Rääsiöntietä Viitatanhuantielle ja siitä navetalle sekä jonkin verran omaa peltotietä pitkin. Maitoauto käy tilalla joka toinen päivä. Rehu- ja teuraseläinkuljetuksia on satunnaisesti. Tilan sisäinen liikenne on tavanomaista traktoriliikennettä, joka ajoittuu työhuippujen mukaisesti kesäaikaan. Suurimmat liikennehuiput ajoittuvat lannanlevityksen, kylvötöiden, rehunteon sekä sadonkorjuun eri työvaiheisiin. Tilan vesi hankitaan kunnallisesta vesijohtoverkosta. 5 Eläinsuojan toiminta-alue ja ympäristö Asutus ja maankäyttö Uusi pihattorakennus sijoittuu Sievin kunnan Sievinkylään noin kahdeksan kilometriä luoteeseen Sievin keskustasta. Rakennuspaikka sijaitsee Vanhallakirkolla osoitteessa Viitatanhuantie 50. Uusi pihattonavetta on suunniteltu noin 230 metriä länsi-luoteeseen nykyisestä eläinsuojasta. Alue, johon toiminta sijoittuu, on maatalousvaltaista aluetta, jossa naapurit on maatilojen talouskeskuksia ja maaseutumaista pientaloasutusta. Asutus on suunnitellun pihattorakennuksen etelä-, kaakkois- ja itäpuolella. Muuten sijoituspaikkaa ympäröivät peltoalueet. Etäisyys pihattorakennuksesta sen eteläpuolella sijaitsevaan lähimpään naapurin asuinrakennukseen on noin 220 metriä. Seuraavaksi lähimmät naapureiden asuinrakennukset ovat noin 250 metriä eteläkaakkoon ja noin 260 metriä kaakkoon pihattorakennuksesta. Nykyisestä käytöstä poistuvasta eläinsuojasta alle 100 metrin etäisyydellä on seitsemän naapurin asuinrakennusta. Uusi lietesäiliö on suunniteltu pihattorakennuksen luoteispuolelle. Etäisyys suunnitellusta lietesäiliöstä lähimpään naapurin asuinrakennukseen on noin 290 metriä. Suojelukohteet ja pohjavesialueet sekä vesistöalue Tilan päärakennus ja vanha tuotantorakennus sijaitsevat Markkulan vedenhankintaa varten tärkeällä pohjavesialueella (1174603). Uusi pihattorakennus on suunniteltu pohjavesialueen ulkopuolelle. Vanhalle tuotantorakennukselle ei ole vielä tehty jatkosuunnitelmaa, mutta osa siitä jää mahdollisesti muutosten jälkeen harrastetiloiksi ja osa konehalliksi. Koneet ja traktorit säilytetään vanhalla tuotantopihalla, samoin kasvinviljelyyn liittyvä kalusto ja polttoainesäilö. Öljyt, kasvinsuojeluaineet ja lannoitteet varastoidaan sisätiloissa vanhassa rehuladossa. Vanhan tuotantorakennuksen lietesäiliöt ovat pohjavesialueella ja niihin johdetaan puristeneste rehuladossa olevista säilörehulaakasiiloista. Laakasiiloja on tarkoitus käyttää myös jatkossa rehun säilöntään. Osa peltolohkoista sijaitsee pohjavesialueella. Näille lohkoille ei hakemuksen mukaan levitetä lietelantaa.
Osa peltolohkosta 06161 ja peltolohkot 01735, 01737, 01738 ja 06166 ovat kokonaan Markkulan pohjavesialueella. Pohjavesialueella olevan pellon kokonaisala on noin 18 hehtaaria. Tuotantorakennukset, lietesäiliöt ja osa lannanlevityspelloista sijaitsee Sievin alueen (53.093) vesistöalueella, joka laskee Vääräjokeen. Lannanlevityspeltoja sijaitsee myös Vääräjoen keskiosan (53.092) vesistöalueella. Vääräjoki laskee Kalajokeen. Toimintoja ei sijaitse kartoitetuilla tulvaalueilla. 6 Arvio toiminnan eri vaikutuksista ympäristöön Toiminnasta aiheutuvat ympäristövaikutukset liittyvät lähinnä lannan varastointiin ja levittämiseen. Lanta levitetään pelloille nitraattiasetuksen ja jätehuoltomääräysten mukaisesti sulan maan aikana. Merkittävintä hajuhaittaa aiheutuu hakemuksen mukaan lannanlevityksen aikana. Hakemuksen mukaan tilan toiminta on alueen maataloudelle tyypillistä lypsykarjankasvatukseen ja peltoviljelyyn liittyvää toimintaa. Lähin asuinrakennus sijaitsee hakemuksen mukaan noin 260 metrin etäisyydellä tulevasta tuotantorakennuksesta. Ympäristöön sopivuudesta ja kaavasta on tehty poikkeamispäätös. Lannanlevitys hoidetaan urakoitsijan toimesta suurimmaksi osaksi uutta tekniikkaa hyödyntäen. Uusi tuotantorakennus on verhoseinäinen ja ilmanvaihto toimii luonnollisesti, jolloin ilmanvaihto on hiljainen ja energiankulutus pieni. Arvio toimintaan liittyvistä riskeistä Tilalla on maidon laatusopimuskäsikirja, jossa on toimintaohjeet riskien hallintaan ja toimintaan häiriötilanteissa. Tilalle laaditaan pelastussuunnitelma. Sähkökatkosten varalta tilalla on oma varavoimajärjestelmä. Navetan välittömään yhteyteen suunnitellaan tilapäisaitaus pelastustoimien mahdollistamiseksi. Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan käytöstä Hakemuksen mukaan lietelanta sijoittaminen nurmeen on parasta käyttökelpoista tekniikkaa lietelannanlevityksessä. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydentäminen Hakemusta on täydennetty 27.1.2011 mm. tiedoilla pohjavesialueelle sijoittuvista toiminnoista, arviolla toiminnan ympäristövaikutuksista sekä tiedoilla syntyvien jätteiden määrästä. Hakemuksesta tiedottaminen Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu kuuluttamalla Sievin kunnan ja Pohjois-Suomen aluehallintoviraston virallisilla ilmoitustauluilla 25.2. 28.3.2011. Hakemusasiakirjat ovat kuulutusaikana olleet saatavilla Sievin
kunnassa ja Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Kuulutuksen julkaisemisesta on erikseen tiedotettu asianosaisille. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Sievin kunnalta, Sievin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELYkeskus). 7 Lausunnot 1. Sievin kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Sievin kunnan ympäristönsuojelulautakunta on kokouksessaan 11.2.2009 6 hyväksynyt kyseisen navettarakennuksen osalta poikkeamisen Sievinkylän osayleiskaavan MA-kaavamääräyksestä. Sievin kunnan ympäristösihteeri on myöntänyt navetan rakentamiselle ympäristöluvan 31.5.2010 10. Päätöksestä tehdyn valituksen johdosta Vaasan hallinto-oikeus kumosi ympäristösihteerin päätöksen sillä perusteella, että kyseisen kokoisen navetan ympäristölupa kuuluu aluehallintoviraston toimivaltaan. Ympäristösihteerin antaman viranhaltijapäätöksen jälkeen alueella ei ole tapahtunut luvan myöntämisen kannalta olennaisia muutoksia maankäytössä tai asumisessa, joten ympäristönsuojelun kannalta estettä ympäristöluvan myöntämiselle kyseiselle rakennuspaikalle ei ole. 2. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kari ja Terhi Kangas hakevat lupaa uudelle makuuparsipihatolle. Olemassa olevasta eläinsuojasta osa jää mahdollisesti harraste- ja konehallikäyttöön. Konekalustoa, polttoainesäiliö, öljyjä, kasvinsuojeluaineet ja lannoitteet varastoidaan vanhalla tilakeskuksella. Tuotantorakennukset, lietesäiliöt ja osa lannanlevityspelloista sijaitsee Sievin alueen (53.093) vesistöalueella, joka laskee Vääräjokeen. Lannanlevityspeltoja sijaitsee myös Vääräjoen keskiosan (53.092) vesistöalueella. Vääräjoki laskee Kalajokeen. Toimintoja ei sijaitse kartoitetuilla tulva-alueilla. Uusi tuotantorakennus ja sen lietesäiliö eivät sijaitse pohjavesialueella eivätkä suojelualueella. Lannanlevityspeltoja sijaitsee Markkulan pohjavesialueella, mutta hakemuksen mukaan pohjavesialueella sijaitseville lohkoille ei levitetä lietelantaa. Hakijan tulee varmistua, että hänellä riittävä määrä peltoa käytettävissä lannanlevitystä varten. Uuden tilakeskuksen välittömässä läheisyydessä sijaitsee vedenhankinnan kannalta tärkeä Markkulan (1174603) pohjavesialue. Olemassa oleva tilakeskus sijaitsee Markkulan pohjavesialueella. ELY-keskus toteaa, että pohjavesialueella sijaitsevien toimintojen rakenteet tulee olla sellaisia, että päästöt maaperään ja pohjavesiin voidaan estää. Lietelantaa, virtsaa tai muita jätevesiä ei saa levittää pohjavesialueelle. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa (vahvistettu 17.2.2005) on tilakeskus alueella, joka on osoitettu mk-6-merkinnällä. Merkintä mk tarkoittaa maaseudun kehittämisen kohdealuetta. Merkinnällä osoitetaan ylikunnallisia maaseutuasutuksen alueita, joilla kehitetään erityisesti maatalouteen ja muihin maaseutuelinkeinoihin, luonnon ja kulttuuriympäristöön sekä maisemaan tukeutuvaa asumista, elinkeinotoimintaa ja virkistyskäyttöä. Merkinnällä mk-6 osoitetulla alueella on yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa kiinnitettävä huomiota maatalouden ja muiden maaseutuelinkeinojen
toimintaedellytyksiin, luonnon ja ympäristön kestävään käyttöön, maiseman hoitoon sekä joen vedenlaadun parantamiseen. Lisäksi maakuntakaavassa alue on osoitettu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti tärkeäksi alueeksi. Merkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja rakennetut kulttuuriympäristöt. Oulujoen Iijoen vesienhoitosuunnitelman toimenpideohjelmassa (Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelma 2010 2015: Osa 2) todetaan, että Vääräjoki on ekologisesti tyydyttävässä tilassa. Vääräjoella tarvitaan nykykäytännön lisäksi lisätoimenpiteitä tilan parantamiseksi. Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueelle soveltuvat keskeiset maataloutta koskevat lisätoimenpiteet Kalajoen vesistöalueella ovat (Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelma 2010 2015: Osa 2): - toteutetaan laajamittaisesti lisätoimenpiteitä, jotka optimoivat peltojen lannoitusta ja vähentävät korkeita peltomaan fosforipitoisuuksia ja ravinnetaseita - toteutetaan toimenpiteitä lannan ravinteiden huuhtoutumisriskien pienentämiseksi - laajennetaan peltoalueiden kuivatusvesien puhdistamiseksi monivaikutteisten kosteikkojen yleissuunnitelmien kattavuutta - perustetaan peltojen suojavyöhykkeitä ja monivaikutteisia kosteikkoja - vähennetään monivuotisten nurmien pintalannoitusta Toimintaa koskevissa lupamääräyksissä tulisi soveltuvin osin huomioida vesienhoitoalueelle kohdistuvat tavoitteet. Maataloutta koskevien vesienhoidon tehostamiseksi luvanhakijan tulee seurata lannan käsittelyyn ja levittämiseen liittyviä tekniikkojen kehittymistä. Myös lantavarastoihin ja lannankäsittelyjärjestelmiin liittyvää uutta käyttökelpoista tekniikkaa on otettava soveltuvin osin käyttöön jatkossa, mikäli se vähentää ympäristön pilaantumisen vaaraa. Eläimiä ei laidunneta. Hakemuksen mukaan tässä vaiheessa ei ole suunnitteilla jaloittelutarhaa. ELY-keskuksen mielestä on lupamääräyksiin tästä huolimatta syytä asettaa määräykset suunnitelman hyväksyttämisestä valvontaviranomaisella, mikäli myöhemmässä vaiheessa jaloittelutarha haluttaisiin toteuttaa. Jaloittelutarhaa ei tule sijoittaa pohjavesialueelle. Toiminnanharjoittajan tulee seurata toimintaansa pitämällä kirjanpitoa keskeisimmistä toiminnan ympäristövaikutusten seuraamiseksi. Valvontaviranomaisen pyytäessä tiedot tulisi toimittaa vuosittain valvontaviranomaiselle. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueen käsityksen mukaan lupa voidaan myöntää haetulle toiminnalle. 3. Sievin kunnanhallitus Kunnanhallituksella ei ole asiaan huomautettavaa. 8 Muistutus 1. AA, BB ja CC Hakemuksen mukaan uudisrakennukseen toteutettava lantala ei riitä koko eläinmäärälle, vaan varastosäiliönä käytetään kahta erillistä säiliötä. Toi-
nen säiliöistä sijaitsee vanhan navetan yhteydessä pohjavesialueella aivan asutustaajaman reunassa. Muistutuksessa todetaan, että hakemuksesta ei ilmene, milloin ja miten lantaa siirretään varastosäiliöihin. Lannan siirto varastosäiliöihin lisää olennaisesti hajuhaitan määrää asutuksen lähellä, eikä asiaa ole käsitelty lainkaan nähtävillä olleissa asiakirjoissa. Hakemuksesta ei ilmene, milloin siirroista aiheutuu hajuhaittaa. Hakemuslomakkeessa lannanlevitysajat on pyydetty viikkojen tarkkuudella, mutta tieto on kerrottu vain vuodenaikoina. Hajuhaitta on olennaisin navetasta aiheutuva ympäristöhaitta ja se koskee koko läheistä asutusta. Muistuttajat vaativat, että hakemuksessa tulisi olla lannan siirrosta ja levitysajoista yksityiskohtaisempi lannanlevityssuunnitelma. Muistuttajat pitävät hakemusta tältä osin puutteellisena. Hakemusasiakirjoihin sisältyvästä asemapiirroksesta ei muistuttajien mukaan ilmene, mille etäisyydelle Viitatanhuantiestä rakennus tulee ja miten liikenne tontilla hoidetaan. Suunniteltu rakennus sijaitsee kaava-alueella. Hakemusasiakirjoissa ei ole esitetty miten suunniteltu uudisrakennus vaikuttaa kaavan muuhun toteuttamiseen. Kunta on myöntänyt poikkeamisluvan, jolla rakennus voidaan sijoittaa ko. paikalle. Muistutuksessa todetaan, että poikkeamislupa ei tarkoita, että suunniteltu rakentaminen saisi vaikeuttaa tai estää kaavan muuta toteuttamista. Ongelmia aiheuttaa hajun ohella ainakin liikenteen järjestäminen. Hakemuksen mukaan liikenne ohjataan tontille Rääsiöntie - Viitatanhuantien kautta. Rääsiöntien kylänraitti on määritelty kaavassa tärkeäksi maisemalliseksi kohteeksi. Kylänraitti on kapea ja rakennusten lomitse kulkeva tie. Nykyaikaisen maatilan liikenne hoidetaan sen kaltaisella raskaalla kalustolla, että sitä ei voi sijoittaa ko. kylänraitille ilman, että kaavan tavoite vaarantuu. Suunnitellun kaltaisen uuden yksikön toteuttaminen tiekunnan hallinnoiman viljelystien varteen edellyttänee lisätieoikeuden myöntämistä. Lisätieoikeuden voi myöntää vain tiekunnan yleinen kokous. (YksTL 64 :n 2 mom.). Liikenteen lisääminen Viitatanhuantielle rasittaa erityisesti muistuttajien omistamia kiinteistöjä. Tie kulkee kyseisten omistajien omistamisen tilusten läpi ja raskaan liikenteen kannalta ongelmallinen on Rääsiöntien ja Viitatanhuantien risteys ko. tilojen alueella. Muistuttajat vaativat, että tuotantorakennuksen liikenteen toteutuksesta ja määrästä on esitettävä yksityiskohtaisempi suunnitelma. Nähtävänä olleen suunnitelman pohjalta ei voi päätellä, että liikenne voidaan hoitaa ilman, että kaavan toteutuminen vaarantuu. Hakemuksesta tai sen liitteistä ei ilmene millään tavoin kaava-alueen läpi kulkevan liikenteen määrä ja sen vaikutukset. Suunnitelmissa ei ole esitetty, mitä vaikutuksia hankkeen toteuttamisella on lähinaapureille. Toteutus suunnitellulle paikalle tulee muistuttajien mukaan vaikeuttamaan tai estämään lähimpien naapureiden maankäytön muuan muassa uudisrakentamiseen. Suunnitelmista on pääteltävissä, että navettaa on tarkoitus laajentaa ko. paikalla tulevaisuudessa. Navetan sijoittamista ko. paikalle tulee arvioida siitä lähtökohdasta, mitkä sen vaikutukset ovat omakotiasutukselle, kun otetaan käyttöön uusi rakennuspaikka, joka tulee jatkossa laajentumaan. Rakentamista ei saa muistuttajien mukaan toteuttaa siten, että se estää naapureiden tulevan rakentamisen. Suunniteltu rakennus sijoittuu kaavassa alueelle, jota ei ole suunniteltu rakentamispaikaksi. Toteutus perustuu poikkeamislupaan, jonka pohjana on arkkitehti Liisa Ranto-Oikarin 20.1.2009 antama lausunto siitä, mitä rakennukselta edellytetään, että se voidaan hänen mielestään sijoittaa ko. alueelle. Maisemaan sopivuus on tärkeä osa rakennuksen ympäristövaikutuk- 9
sia ko. sijaintipaikalla. Hakemuksen liitteenä olevista asiakirjoista ei voi päätellä, miten rakennus sopii suunniteltuun maisemaan. Rakennussuunnitelma ja hakemus ovat muistuttajien mielestä tältä osin puutteelliset. Asiakirjojen mukaan rakennus sijoittuu pohjavesialueen ulkopuolelle välittömästi pohjavesialueen rajalle. Pohjavesialueen rajaus perustuu karttaarviointiin. Muistuttajat toteavat, että ei ole mitään varmuutta, onko rajaus osunut todellisen pohjavesialueen rajalle. Asiaa ratkaistaessa on otettava kantaa, voidaanko näin mittava yksikkö sijoittaa ko. paikalle ilman edellä mainitun asian tarkempaa tutkimista. 10 Hakijan vastine Aluehallintovirasto on 30.3.2011 varannut hakijalle tilaisuuden vastineen antamiseen lausunnoista ja muistutuksesta. Vastineessaan muistutukseen hakijat toteavat seuraavaa: Lantalan koko: Uudisrakennuksen yhteyteen sijoitettava lantala ja Louetnevan etäsäiliö riittävät suunnitellulle eläinmäärälle. Vanhan navetan yhteydessä olevaa lietesäiliötä ei tarvita lietteen varastointiin. Louetnevalla sijaiseva yhteiskäytössä olevan etäsäiliön käyttö on tarkoituksenmukaista, jotta liete saadaan lähemmäksi ennen työhuippuja siellä sijaitseville pelloille. Lannan siirto, levitysajankohta ja hajuhaitta: Tulevan lietesäiliön sijainti jo sinällään vähentää hajuhaittaa asutukselle nykyiseen nähden. Lietteen siirrossa ja levityksen aikana hajuhaittaa aiheutuu lietteen sekoitusvaiheessa ja ennen lietteen multausta. Lietteen levitykseen suunnitellut pellot sijaitsevat samoilla paikoilla kuin aiemminkin, joten emme katso itse lietteenlevityksen hajuhaitan lisääntyvän, etenkään kun on tarkoitus mahdollisuuksien mukaan käyttää uusinta tekniikkaa. Liete on tarkoituksenmukaisinta siirtää kovan maan aikana etäsäiliöön, jotta tiestölle aiheutuisi mahdollisimman vähän rasitusta. Tarkkaa ajankohtaa siirrolle ei voi määritellä. Muutoin liete ajetaan pelloille 15.4 15.10. eli viikkojen 15 41 välisenä aikana nitraattidirektiiviä ja maatalouden ympäristötuen ehtoja noudattaen. Levitysajankohtaan vaikuttavat suunnitellut pellon käyttötavat. Asemapiirros: Hallinto-oikeuden päätöksellä ympäristölupapaperit siirrettiin suoraan aluehallintoviraston käsiteltäviksi ja olemme toimittaneet asiakirjoihin pyydetyt täydennykset. Alkuperäisen ympäristölupahakemuksen jälkeen suunnittelutarve- ja rakennuslupaa varten on toimitettu tarkempi asemapiirros, joka on liitetty vastineeseen. Siitä käyvät ilmi sekä etäisyys tiestä että tontin liikennejärjestelyt. Kaava-asia: Hakemuksen täydennyksen yhteydessä on toimitettu poikkeamislupaan liittyvät asiakirjat ja kaava-asioissa ei ole tullut muutoksia entiseen. Liikenteen järjestäminen: Rääsiöntie Viitatahuantie kuuluvat Verronen Vanhakirkon koulu tien yksityisteihin. Tälle tielle on laadittu perusparannussuunnitelma. Kuten osayleiskaavasta voi huomata, kylän pelloille on kuku Rääsiöntien ja Viitatanhuantien kautta. Nykyaikainen maatilaliikenne kulkee kyseistä reittiä jo tälläkin hetkellä. Kaavan tavoitteiden mukaista on maatalouden tuotantoedellytysten turvaaminen. Tiestön asianmukainen ja hyvä kunto on osa kaavan toteuttamista. Tieyksiköinti on vasta saatettu ajan tasalle alueella tehdyn uusjaon mukaisesti ja tarvittaessa sitä myös
päivitetään ja uudisrakennus otetaan huomioon tiemaksua määriteltäessä. Tiehoitokunnan puheenjohtaja voi tarvittaessa antaa tarkemman lausunnon. Hänen yhteystietonsa löytyvät toimittamistamme täydennyksistä. Tarkempi liikennesuunnitelma: Hakemuksessa selvitetyt liikennejärjestelyt ovat käsityksemme mukaan riittäviä. Lähtökohtaisesti liikenne ei juuri tule lisääntymään nykyisestä ottaen huomioon, että tilan pellot sijaitsevat suurimmaksi osaksi uudisrakennuksen ympärillä ja vuokramaat poispäin tilalta Rautiontien suuntaan. Jo nykyisen navetan aikana lietteen siirto tapahtuu Viitatanhuantien ja Rääsiöntien kautta, koska rehusiilot sijoittuvat peltojen läheisyyteen uudisrakennuksen viereen. Kauimmaisilta lohkoilta rehu tehdään pyöräpaaleihin ja kuljetetaan pienemmissä erissä navetalle syöttöön. Muu peltoviljelyyn liittyvä liikenne hoidetaan pääosin talouskeskuksen kautta. Tilan kylvö-, kasvinsuojelu- ja sadonkorjuutyöt tapahtuvat urakoitsijoiden toimesta. Lähinaapurit: Uusi rakennuspaikka sijoittuu kauemmas asuinalueista, kuin nykyinen navetta. Osayleiskaavassa ei ole osoitettu uusia asuinrakennustontteja navetan vaikutusalueelle. Sopivuus maisemaan: Rakennusarkkitehti Proagriasta työstää tältä osin rakennussuunnitelmia rakennuslupaa varten. 11 MERKINTÄ Ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U Ympäristöluparatkaisu Pohjois-Suomen aluehallintovirasto myöntää ympäristöluvan Kari ja Terhi Kankaan eläinsuojan toiminnalle Sievin kunnassa hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti siten kuin lupamääräyksistä ilmenee. Lupamääräykset Eläinsuoja 1. Eläinsuoja ja lannanvarastointitilat on sijoitettava ja rakennettava hakemuksessa esitettyjen piirustusten mukaisesti; asemapiirustus 29.3.2010, pohjapiirustus (makuuparsipihatto) 3.3.2010 ja pohja- ja leikkauspiirustus 3.3.2010 (lietesäiliö). 2. Eläinsuojaan saa sijoittaa enintään 60 lypsylehmää, 40 hiehoa ja 38 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa. Eläinmääriä voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotto ei ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuottoa.
12 Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely 3. Eläinsuojissa muodostuva lietelanta sekä toiminnassa muodostuvat pesuvedet ja säilörehun puristenesteet tulee varastoida vesitiiviiksi rakennetuissa varastoissa. Eläinsuojien pohjarakenteiden ja lannanvarastointitilojen tulee olla vesitiiviitä ja täyttää rakenteeltaan maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja -ohjeiden vaatimukset (MMM-RMO C4). Lietelannan, sadevesien, pesuvesien ja säilörehun puristenesteen 12 kuukauden varastotilaa tulee olla käytettävissä vähintään 2 812 m³. Vanhan navetan yhteydessä olevaa 640 m³:n lietesäiliötä ei saa käyttää lietelannan varastointiin. Säiliöön voidaan hakemuksen mukaisesti johtaa säilörehun puristeneste säilörehulaakasiiloista. Eläinsuojan rakenteiden ja käytön tulee estää lannan tai niistä johtuvien valumavesien joutuminen pinta- tai pohjavesiin. Eläinsuojien katoilta kertyvät sade- ja sulamisvedet tulee johtaa lannan varasto- ja käsittelytilojen ulkopuolelle. Toiminnanharjoittajan tulee tarkkailla lannanvarastointitilojen kuntoa ja viivytyksettä korjata mahdolliset niissä havaitut puutteet ja vauriot. Lantavarastot on tyhjennettävä ja tarkastettava perusteellisesti vuosittain. Eläinsuojan sosiaalitilojen kuivakäymäläjäte on käsiteltävä Sievin kunnan alueella voimassa olevien jätehuoltomääräysten mukaisesti. Hajuhaittojen torjunta 4. Uuden eläinsuojan yhteyteen suunniteltu 2 500 m³.n lietesäiliö tulee täyttää lietepinnan alapuolelta ja se tulee tarvittaessa kattaa kelluvalla katteella. Kelluvaksi katteeksi käyvät esimerkiksi turve, leca-sora ja kelluvat levykannet. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen 5. Lanta on ensisijaisesti hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Lantaa voidaan tämän lisäksi toimittaa myös käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavalle vastaanottajalle, jos ennen lannan luovutusta esitetään ELY-keskukselle lannan luovutussopimus. Tilalla on oltava jatkuvasti käytettävissä lannan levitykseen luvan mukaisella eläinmäärällä vähintään 61 hehtaaria peltoa. Luvan saajan hallussa olevista lannanlevityspeltoaloista on oltava ajantasaiset vuokra- ym. sopimukset ja ne on tarvittaessa esitettävä valvontaviranomaiselle. Lannan peltolevityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä, ellei lupamääräyksissä jäljempänä muuta vaadita. Lisäksi lannan levitysmäärissä on otettava huomioon maaperän viljavuustutkimukset, lannan typpi- ja fosforipitoisuudet sekä kasvien ravinnetarve. 6. Lannan kuormaus ja kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, ettei lietettä tai lantaa pääse ympäristöön, kuljetusteille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja, ettei siitä aiheudu kohtuu-
tonta haittaa tien varrella asuville asukkaille ja muille tien käyttäjille. Mikäli kuljetusteille pääsee valumaan lietettä tai lantaa, tulee likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. Lannan levitys tulee hoitaa siten, ettei naapureille ja lannan levitysalojen läheisyydessä asuville asukkaille aiheudu kohtuutonta hajuhaittaa. Muualle kuin kasvustoon levitetty lanta tulee mullata mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluessa levityksestä. 7. Lannan pintalevitys on kielletty pellolla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 %. Lantaa ei saa levittää routaiseen, lumipeitteiseen tai veden kyllästämään maahan. Lannanlevitys on kielletty 15.10. 15.4. välisenä aikana. Lantaa voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään 15.11. asti ja aloittaa keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva, jolloin huuhtoutumista vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9. jälkeen. Lannan käyttö on kielletty kymmenen metriä lähempänä vesistöä. Suojavyöhykealueita ei lasketa edellä mainittuun levitysalaan mukaan. Lannan pintalevitys on kielletty pelloilla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 %. Toiminnanharjoittajan tulee huolehtia siitä, että lannan vastaanottajat ja lannan kuljetuksesta vastaavat tahot ovat tietoisia tämän päätöksen lannan käsittelyä ja levittämistä koskevista määräyksistä. Luokitelluilla pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei saa levittää lietelantaa, virtsaa, jätevesiä, puristenestettä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta, ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, ettei siitä aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Kuivalannan levitys on sallittu pohjavesialueen ulkorajan sekä pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliselle vyöhykkeelle, kun levitys tapahtuu keväällä ja lanta mullataan välittömästi levityksen jälkeen. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 30 metriä leveä, lietteellä, lannalla ja virtsalla käsittelemätön vyöhyke. Kasvinsuojeluaineita käytettäessä tulee varmistaa, että tuotteet soveltuvat pohjavesialueen viljelyyn. 13 Jaloittelualue ja laiduntaminen 8. Mikäli eläinsuojan yhteyteen tullaan perustamaan jaloittelutarha, tulee se varustaa reunoilla ja jätevesien keräyskaivolla. Suunnitelma jaloittelutarhan jätevesien käsittelystä tulee toimittaa Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskuksen hyväksyttäväksi vähintään kolme kuukautta ennen hankkeen toteuttamista. Laiduntavan karjan määrä tulee sopeuttaa laidunalueen pinta-alaan, jottei ylitetä alueen maaperän ja kasvillisuuden kestävyyttä. Eläinsuojasta laidunalueelle johtavien kulkuteiden tulee olla kovapohjaisia ja niille kertyvä lanta tulee poistaa säännöllisesti. Laidunalueet tulee pitää hyvässä kunnossa ja laidunpaine tulee pitää kohtuullisena eroosion välttämiseksi. Laiduneläinten väliaikaiset juotto- ja ruokintapaikat tulee olla järjestetty siten, etteivät ne aiheuta epäsiisteyttä eivätkä haju- ja terveyshaittaa. Eläimiä ei saa laiduntaa alle 50 metrin etäisyydellä talousvesikaivoista. Laiduntavien eläinten pääsy vesistöön tulee estää.
14 Jätteet ja varastointi 9. Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Toiminnassa syntyvien jätteiden ja kemikaalien varastointi on järjestettävä siten, ettei varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa tai maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Kemikaalit ja ongelmajätteet on säilytettävä tarkoitukseen soveltuvassa varastopaikassa ehjissä, suljetuissa ja merkityissä astioissa tiiviillä alustalla, jossa on reunallinen suojarakenne. 10. Polttoainesäiliöiden on oltava tarkastettuja ja hyväksyttyjä. Polttonesteja öljysäiliöiden alustan sekä tankkauspaikan alustan tulee olla tiiviitä. Polttoainesäiliöt tulee sijoittaa katokselliseen suoja-altaaseen sekä varustaa ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteilla. Suoja-allasta ja katosta ei tarvita, mikäli säiliö on vuodonilmaisulla varustettu kaksivaippainen säiliö. Säiliöiden sijoittelussa on huomioitava riittävät suojaetäisyydet vesistöihin ja ojiin. Tankkauspaikan läheisyydessä on oltava imeytysainetta polttoainevuotojen varalle. Tankkauspaikka on tehtävä määräyksen mukaiseksi 31.10.2012 mennessä. Koneiden ja laitteiden säilytyspaikkojen tulee olla tiiviitä. 11. Jätehuolto on hoidettava Sievin kunnan alueella voimassa olevien jätehuoltomääräysten mukaisesti. Ongelmajätteet, kuten esimerkiksi loisteputket, akut, jäteöljyt, öljynsuodattimet ja käyttökelvottomat torjunta-aineet, on toimitettava ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen, jolla on lupa vastaanottaa kyseisiä jätteitä. Hyötyjätteet, kuten esimerkiksi muovi, paperi, pahvi, metalli, lasi on kerättävä erilleen ja toimitettava ensisijaisesti hyötykäyttöön. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä. Jätteitä ei saa polttaa. Pilaantunut rehu on varastoitava tiivispohjaisella alustalla. Rehu on hyödynnettävä lannoitteena pellolla. 12. Kuolleet eläimet on viipymättä toimitettava käsiteltäväksi asianmukaisen luvan saaneeseen käsittelylaitokseen tai käsiteltävä muulla kunnan eläinlääkärin hyväksymällä tavalla. Kuolleiden eläinten varastointia tulee välttää. Mikäli ruhoja varastoidaan tilalla pidempiaikaisesti, tulee varastoinnin tapahtua jäähdytetyssä varastotilassa tai erillisessä kylmäsäilytyskontissa. Lyhytaikainen varastointi tulee hoitaa tiiviillä alustalla ja peitettynä. Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi 13. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa eläinsuojan toiminnasta. Vuosiyhteenveto kirjanpidosta tulee toimittaa vuosittain helmikuun loppuun mennessä ELY-keskukselle. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: - tiedot eläinmääristä - tiedot toteutuneista lantamääristä - tiedot lannan vastaanottosopimuksista ja levitysaloista - tiedot toiminnassa syntyvistä jätteistä sekä niiden käsittelytavat ja toimituspaikat - tiedot kuolleiden eläinten määristä, toimituspaikoista ja -ajoista sekä käsittelytavoista
- tiedot laitoksen toiminnassa tapahtuneista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista Liete- ja kuivalannasta tulee tehdä lanta-analyysi kokonaistypen, liukoisen typen ja liukoisen fosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein. Analyysitulokset tulee liittää eläinsuojan toiminnasta pidettävään kirjanpitoon. 15 Muut määräykset 14. Ympäristönsuojelutoimia on ylläpidettävä ja edistettävä niin, ettei toiminnasta aiheutuva melu, päästöt ilmaan, maaperään, vesiin tai viemäriin tai muu syy aiheuta joko välittömästi tai välillisesti vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle tai ympäristön roskaantumista, maisemahaittaa eikä yleistä viihtyisyyden alenemista. 15. Häiriötilanteissa ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä ilmaan, vesistöön tai maaperään, on välittömästi ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin tällaisten päästöjen estämiseksi, päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Kyseisistä tilanteista on ilmoitettava välittömästi kunnalliselle ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle. 16. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialaansa liittyvän ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. 17. Uuden eläinsuojan valmistumisesta on ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle viimeistään kuukausi ennen sen käyttöönottoa. Tuotannon lisäämisestä, muuttamisesta tai lopettamisesta on ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle viimeistään kaksi kuukautta ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta annettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista tai vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta sijoittuu haja-asutusalueelle, jolla karjatalouden harjoittaminen voidaan katsoa tavanomaiseksi toiminnaksi. Pienten ja keskisuurten eläinsuojien laajennusten tulisi ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen suosituksen mukaan sijaita vähintään 100 metrin etäisyydellä lähimmästä häiriintyvästä kohteesta. Uusien lantaloiden tulisi sijaita vähintään 100 metrin etäisyydellä lähimmästä häiriintyvästä kohteesta. Sijaintipaikka täyttää myös kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen mu-
kaisen uusilta kotieläinsuojilta vaadittavan vähimmäisetäisyyden häiriintyvistä kohteista. Kyseessä olevan 510,8 eläinyksikön eläinsuojan suositusetäisyys häiriintyvään kohteeseen on noin 200 metriä. Lietesäiliö sijaitsee noin 290 metrin etäisyydellä lähimmästä naapurin asuinrakennuksesta. Nykyinen tilakeskus sijaitsee pohjavesialueella. Uusi eläinsuojarakennus on suunniteltu pohjavesialueen ulkopuolelle ja nykyisen tilakeskuksen sijaintiin verrattuna kauemmas häiriintyvistä kohteista. Eläinsuojan toiminnassa hajua aiheutuu muun muassa lannan varastoinnista, käsittelystä ja levityksestä. Päätöksessä on annettu lietelannan varastointiin, kuljetukseen ja levittämiseen liittyviä hajujen vähentämistä koskevia määräyksiä. Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti. Aluehallintovirasto katsoo, että eläinsuojatoiminta hakemuksessa esitetyllä paikalla haetussa laajuudessa annettuja lupamääräyksiä noudattaen täyttää luvan myöntämisen edellytykset. Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015 mukaan Vääräjoen ekologinen tila on tyydyttävä. Vääräjoella tarvitaan nykykäytännön lisäksi lisätoimenpiteitä tilan parantamiseksi. Vääräjoen tilaa voidaan parantaa hajakuormitusta vähentämällä. Lupapäätöksessä on annettu lannanlevitystä koskevat lupamääräykset ja selvitetty, että toiminnanharjoittajalla on käytettävissä riittävä peltoala lannanlevitykseen. Lietelannan levitys pohjavesialueella oleville pelloille on kielletty. Lupamääräyksessä 16 on edellytetty, että toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialaansa liittyvän ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. 16 Lupamääräysten perustelut Luvan määräysten tavoitteena on ehkäistä haitalliset ympäristövaikutukset ennakolta tai rajoittaa ne mahdollisimman vähäisiksi. Lupamääräyksellä varmistetaan eläinsuojien ja lannanvarastointisäiliöiden sijoittaminen hakemuksessa esitettyyn paikkaan. (lupamääräys 1) Toimintaa tulee harjoittaa lupapäätöksen perusteena olevien nautaeläinten eläinmäärien puitteissa. Lupa on myönnetty hakemukseen liitetyssä pohjapiirustuksessa esitettyjen eläinpaikkojen perusteella. (lupamääräys 2) Lannan varastointitilojen mitoitus perustuu valtioneuvoston asetukseen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2003). Päätöksen 4 :n mukaan lietelannan varastotilojen tulee olla niin suuria, jotta niihin voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertynyt lanta ja virtsa sekä muut säiliöihin johdettavat vedet. Tilalla tulee olemaan lietelannan varastointitilavuutta hakemuksen mukaan 2 900 m³, kun vanhan navetan yhteydessä olevaa 640 m³:n säiliötä ei lasketa mukaan varastointitilavuuteen. Säiliötilavuutta tarvitaan lietelannan ja pesuvesien varastointia varten yhteensä 2 377 m³. Sadevesien varastointitilavuutta tarvitaan lietesäiliöissä 362 m³. Sade- ja sulamisvesien määräksi on arvioitu lietesäiliöissä pinta-ala x 0,3 m. Lietelannan varastointi vanhan navetan yhteydessä olevassa 640 m³:n säiliössä on kielletty, koska säiliö sijaitsee Markkulan pohjavesialueella. Säilörehun puristenesteen varastointi kyseisessä säiliössä on sallittu hakemuksessa esitetysti. Puristenesteen varastointiin tarvitaan 73 m³.
Varastointitilojen tulee olla vesitiiviitä pinta- tai pohjavesien pilaantumisen ehkäisemiseksi. Säilörehun puristenesteen pääsy ympäristöön tulee estää pohja- ja pintavesien suojelemiseksi. Tarkkailemalla säännöllisesti lannanvarastointi- ja johtamisrakenteita ja tyhjentämällä säiliöt vuosittain voidaan varmistua niiden tiiveydestä ja ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin mahdollisten vuotojen ilmaannuttua. Lantavarastojen vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan hyötytilavuuden säilyminen suunnitelmien mukaisena. Toimimalla jätehuoltomääräysten mukaisesti kuivakäymäläjätteestä ei aiheudu pilaantumisvaaraa talousvesikaivoille, pohjavedelle tai vesistöille. (lupamääräys 3) Lietesäiliöstä lähialueelle leviävää hajua vähennetään kattamalla rakennettava 2 500 m³:n säiliö tarvittaessa vähintään kelluvalla katteella. Hajuhaitan syntymistä vähennetään täyttämällä säiliö altapäin. (lupamääräys 4) Lannan levitystä varten on oltava riittävästi peltoalaa ylilannoituksen ja siitä aiheutuvan huuhtoutumisriskin välttämiseksi. Peltopinta-alavaatimus perustuu karjanlannan keskimääräiseen fosforisisältöön ja siitä saatavan fosforilannoituksen tasoon sekä ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 29.6.2009 antamaan ohjeeseen. Lannanlevitysalaa tulee olla vähintään yksi peltohehtaari 1,3 lypsylehmää, 3,5 hiehoa, 2,7 lihanautaa ja 11 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa kohden. Lannan levityksessä tulee lisäksi ottaa huomioon valtioneuvoston asetuksen (931/2000) kasvilajikohtaiset enimmäislannoitusmäärät. (lupamääräys 5) Lannan kuormausta, kuljetusta ja levitystä koskevat määräykset ovat tarpeen maaperän sekä pinta- ja pohjavesien pilaantumisriskin sekä ympäristön yleiselle viihtyisyydelle ja ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. (lupamääräys 6) Lanta tulee levittää sulaan, lumettomaan maahan suorien ravinnehuuhtoumien ehkäisemiseksi. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Muokkaamalla maa mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluessa lannan levityksestä tai levittämällä lanta kasvustoon vähennetään ilmakehään aiheutuvaa typpikuormitusta ja naapureille lannan levityksestä aiheutuvaa hajuhaittaa. Viljeltäessä tulvanalaisia peltoja tulee ravinteiden ja lannan huuhtoutuminen vesistöön estää. Jättämällä vesistöjen ja valtaojien varsille lannoittamattomat vyöhykkeet estetään ravinteiden ja bakteerien pääsy vesistöön. Lietelantaa tai muita nestemäisiä orgaanisia lannoitteita ei saa käyttää lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. Pohjavesialueella tarkoitetaan pohjavesialueiden muodostumisalueita ja niiden suojavyöhykkeitä. Osa peltolohkosta 06161 ja peltolohkot 01735, 01737, 01738 ja 06166 ovat kokonaan Markkulan pohjavesialueella. (lupamääräys 7) Jaloittelualueen tulee olla rakenteeltaan asianmukaisesti toteutettu siten, että pohjavesien pilaantumisvaaraa ei synny ja päästöt pintavesiin voidaan ehkäistä. Jaloittelualueen asianmukaisen toteutuksen varmistamiseksi suunnitelma tulee toimittaa valvontaviranomaisen tarkastettavaksi. 17
Laitumille johtavien kulkuteiden puhdistaminen on tarpeen niiden liettymisen estämiseksi ja vesiensuojelun toteuttamiseksi. Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysohje MMM-RMO-C4 edellyttää, että suunnittelussa otetaan huomioon rakennuksesta laitumelle johtavien kulkuteiden puhdistettavuus. Määräys vesistöön rajoittuvien peltolohkojen laidunnuksesta ja laiduntamisen välttämisestä talousvesikaivojen ympärillä on annettu pinta- ja pohjavesien suojelemiseksi. Laidunalueiden hoito on tarpeen pintavesiin kohdistuvan kuormituksen estämiseksi. Rajoittamalla eläinten pääsyä laitumelta veteen, vähennetään suoraa ravinnekuormitusta vesistöön. (lupamääräys 8) Määräykset on annettu jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltija on jätelain 6 :n mukaan velvollinen järjestämään jätehuollon ja jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen määrästä ja laadusta sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisen estämiseksi on tarpeen antaa määräys jätteiden, kemikaalien ja polttoaineen varastoinnista. (lupamääräykset 9 ja 10) Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Ensisijaisesti on pyrittävä hyödyntämään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti jätteen sisältämä energia. Toimittamalla ongelmajätteet asianmukaiseen käsittelyyn, voidaan vähentää niiden aiheuttamia riskejä terveyteen ja ympäristöön. (lupamääräys 11) Tilalla kuolleiden eläinten asianmukaisella hävittämisellä varmistetaan ympäristöhygienian yleisten vaatimusten täyttyminen sekä ehkäistään mahdollisten eläintautien leviäminen tilan ulkopuolelle. Eloperäinen jäte on käsiteltävä EY:n eloperäisiä sivutuotteita koskevan asetuksen mukaisesti laitoksessa, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä eloperäisiä jätteitä. (lupamääräys 12) Toiminnanharjoittajan kirjanpito- ja raportointivelvoite eläinsuojan toiminnan osalta on annettu viranomaisen tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen perusteella viranomainen voi seurata toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Lannan vastaanottosopimuksien kirjaamisella ja raportoimisella varmistetaan, että myös lannan vastaanottosopimuksen tehneet käsittelevät ja levittävät lantaa voimassa olevien säännösten mukaisesti. Valtioneuvoston asetus (931/2000) edellyttää vähintään viiden vuoden välein tehtävää lanta-analyysia. (lupamääräys 13) Luvassa on annettava tarpeelliset määräykset toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja. Ympäristönsuojelun tason ylläpitäminen ja mahdollisimman tehokkaiden haittojen torjuntakeinojen soveltaminen edellyttävät päästöjen ja ympäristövaikutusten jatkuvaa seurantaa ja ympäristönsuojelutoimien kehittämistä. Mikäli ympäristönsuojelun tavoitteita ei saavuteta tai toiminnasta syntyy ennalta arvaamattomia ympäristövaikutuksia, toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä erityisiin toimenpiteisiin ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi tai poistamiseksi. (lupamääräys 14) Ilmoitusvelvollisuus poikkeustilanteista on määrätty viranomaisten tiedonsaannin varmistamiseksi, valvonnan toteuttamiseksi ja mahdollisten annettavien viranomaisohjeiden vuoksi. Määräys välittömiin torjuntatoimenpiteisiin ryhtymisestä päästöjen torjumiseksi on annettu välittömän pilaantumisen ehkäisemiseksi ja poikkeuksellisista päästöistä aiheutuvien haittojen 18
minimoimiseksi. Ympäristönsuojelulain 62 :n mukaan toiminnasta vastaavan on tehtävä ilmoitus valvontaviranomaiselle mm. onnettomuudesta, tuotantohäiriöstä aiheutuvasta päästöstä tai syntyvästä jätteestä, josta voi aiheutua välitöntä tai ilmeistä ympäristön pilaantumisen vaaraa. (lupamääräys 15) Parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen kautta voi tulla mahdollisuuksia vähentää päästöjä olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Luvan haltijalla on yleinen selvilläolovelvollisuus mm. toimintansa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamista kotieläintalouteen on tarkasteltu Suomen ympäristökeskuksen julkaisussa "Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa, SY564". (lupamääräys 16) Käyttöönottoilmoituksen avulla varmistetaan toiminnan lupamääräysten mukainen toteuttaminen ja näin helpotetaan valvontaa. Toiminnan olennaista muutosta koskevan ilmoitusvelvollisuuden perusteella varmistetaan tiedonkulku ympäristöviranomaiselle niin, että ilmoituksen perusteella voidaan tarkastella muutoksen vaikutuksia voimassaoleviin lupamääräyksiin ja arvioida mahdollisen uuden ympäristöluvan tarvetta. (lupamääräys 17) 19 VASTAUS LAUSUNTOON JA MUISTUTUKSEEN Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen lausunto on otettu huomioon siten, että pohjavesialueella olevien toimintojen rakenteista on määrätty lupamääräyksissä 3 ja 10. Lannanlevityksestä pohjavesialueilla on annettu lupamääräys 7. Menettelytavat jaloittelutarhan perustamiseksi on määrätty lupamääräyksessä 8. Lupamääräyksessä 13 on velvoitettu toimittamaan kirjanpito eläinsuojan toiminnasta ELY-keskukselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä. Lupamääräyksessä 16 on määrätty, että toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialaansa liittyvän ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Muistutukseen vastataan, että hakija on ilmoittanut, että nykyisen tilakeskuksen yhteydessä olevaa lietesäiliötä ei käytetä lietelannan varastointiin. Hakijalla on lietelannan varastointia varten käytössä pihattonavetan yhteyteen suunnitellun lietesäiliön lisäksi myös 400 m³ etälietesäiliötilavuutta, joka sijaitsee lannanlevityspeltojen läheisyydessä. Tilavuutta lannan varastointiin on riittävästi. Lannan kuormausta, kuljetusta ja levitystä koskevat määräykset on annettu lupamääräyksessä 6. Hakemuksen mukaan tilalla käy maitoauto joka toinen päivä sekä rehu- ja teurasauto satunnaisesti. Tilan sisäinen liikenne on tavanomaista traktoriliikennettä, joka ajoittuu työhuippujen mukaisesti kesäaikaan. Suurimmat työhuiput ajoittuvat lannan levittämisen, kylvötöiden, rehunteon sekä sadonkorjuun eri työvaiheisiin. Hakijat ovat vastineessaan tarkentaneet tietoja toiminnasta aiheutuvasta liikenteestä. Heidän mukaansa liikenne ei juuri tule lisääntymään nykyisestä. Asianosaisena on kirjeellä kuultu myös tienhoitokuntaa. Tienhoitokunta ei ole jättänyt muistutusta asiasta. Muistuttajat ovat todenneet, että asemapiirroksesta ei ilmene, mille etäisyydelle rakennus tulee Viitatanhuantiestä. Hakemuksessa on esitetty asemapiirustus, joka on mittakaavassa 1:500. Eläinsuojarakennuksen etäisyys tiestä on noin 45 metriä. Aluehallintovirasto katsoo, lypsykarjapihaton toiminnan liikenteestä ei aiheudu naapureille kohtuutonta haittaa, mikäli se järjestetään lupamääräyksen 5 mukaisesti.
Etäisyys lähimpään naapurin asuinrakennukseen suunnitellusta pihattorakennuksesta on noin 220 metriä. Etäisyys suunnitellusta lietesäiliöstä lähimpään naapurin asuinrakennukseen on noin 290 metriä. Pienten ja keskisuurten eläinsuojien laajennusten tulisi ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen suosituksen mukaan sijaita vähintään 100 metrin etäisyydellä lähimmästä häiriintyvästä kohteesta. Uusien lantaloiden tulisi sijaita vähintään 100 metrin etäisyydellä lähimmästä häiriintyvästä kohteesta. Uusien talouskeskusten ulkopuolelle sijoittuvien eläinsuojien vähimmäisetäisyyksistä kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeessa annetun suosituksen mukaan eläinsuojan, jossa on 510,8 eläinyksikköä (hakemuksen mukainen toiminta: 60 lypsylehmää, 40 hiehoa ja 38 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa) tulisi sijaita normaaliolosuhteissa vähintään 200 metrin etäisyydellä häiriintyvästä kohteesta. Kyseessä olevassa tapauksessa olosuhteet voidaan katsoa normaaleiksi, kun kyseessä on olemassa olevan toiminnan laajentaminen ja alue on maatalousaluetta. Nykyinen tilakeskus sijaitsee pohjavesialueella. Uuden sijoituspaikan myötä tilan eläinsuojatoiminta pohjavesialueella loppuu ja siirtyy kauemmas olemassa olevasta asutuksesta. Suunniteltu lietesäiliö määrätty katettavaksi vähintään kelluvalla katteella, mikäli hajuhaittoja ilmenee. Toiminnan mahdollinen myöhempi laajentaminen vaatii uuden ympäristölupakäsittelyn, jossa harkitaan toiminnan laajentamisen edellytykset kyseisellä paikalla tulevaisuudessa. Pihattorakennuksen sopivuus maisemaan ratkaistaan rakennuslupakäsittelyn yhteydessä. Sievin kunnan ympäristönsuojelulautakunta on kokouksessaan 11.2.2009 6 hyväksynyt kyseisen navettarakennuksen osalta poikkeamisen Sievinkylän osayleiskaavan MA-kaavamääräyksestä. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on antanut hankkeesta maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen lausunnon 20.1.2009 Dnro PPO-2008-L-1141-216, jonka mukaan rakennusluvan yhteydessä on huolehdittava siitä, että rakennukset ja rakennelmat sopivat ympäristöön ja maisemaan. Suunniteltu pihattorakennus sijaitsee Markkulan pohjavesialueen ulkopuolella. Lupamääräyksen 3 mukaan eläinsuojassa muodostuva lietelanta sekä toiminnassa muodostuvat pesuvedet ja säilörehun puristenesteet tulee varastoida vesitiiviiksi rakennetuissa varastoissa. Eläinsuojien pohjarakenteiden ja lannanvarastointitilojen tulee olla vesitiiviitä ja täyttää rakenteeltaan maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja -ohjeiden vaatimukset. Eläimiä ei laidunneta eikä tilalle ole suunniteltu jaloittelutarhaa. Lietelannan levitys pohjavesialueelle on kielletty lupamääräyksessä 7. 20 Luvan voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa aikaisempaa lupaa tai ympäristönsuojelulain 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä peruuttaa luvan valvontaviranomaisen aloitteesta. Ellei luvanmukaista toimintaa ole aloitettu viiden (5) vuoden kuluessa siitä, kun tämä päätös on saanut lainvoiman, tämä lupa raukeaa.