PALLOILUKOULUTUS
Puolustusvoimien Koulutuksen Kehittämiskeskus ISBN 951-25-1038-3 PUMA 6920-448-7208 Ykkös-Offset Oy Vaasa 1999
Sisällysluettelo 1. PALLOILUKOULUTUKSEN PÄÄMÄÄRÄ... 7 2. OPETUSTARKOITUS... 7 3. PALLOILUKOULUTUKSEN SISÄLTÖ... 7 4. PALLOILUKOULUTUKSEN TURVALLISUUS... 8 4.1 Fyysinen ja taidollinen valmius... 8 4.2 Palautuminen... 8 4.3 Pelipaikat... 9 4.4 Pelaajien varustus... 9 4.5 Pelivälineet... 9 4.6 Jaon tekeminen... 9 4.7 Ottelun johtaminen... 9 5. PALLOILUKOULUTUKSEN TUNTIRAKENNE... 10 6. YLEISOHJEITA PALLOILUHARJOITUKSEN KOULUTTAJALLE... 10 6.1 Uuden asian opettamisen perusteet... 10 6.2 Sovellutukset joukkuekoosta riippuen... 11 6.3 Suoritusmäärä... 11 6.4 Joukkuejaot... 11 6.5 Ohjauspeli... 11 6.6 Ohjeiden anto... 11 6.7 Oheisharjoittelu... 11 7. PALLOILUHARJOITUSTEN ARVIOINTI... 12 SALIBANDY... 13 1. YLEISTÄ... 13 2. SALIBANDY HARJOITUKSIEN SISÄLTÖ... 14 3. SALIBANDYHARJOITUS 1... 15 3.1 Harjoituksen tavoite... 15 3.2 Harjoituksen rakenne... 15 4. SALIBANDYHARJOITUS 2... 18 5. SALIBANDYHARJOITUS 3... 19 6. SALIBANDYHARJOITUS 4... 20 SÄHLYN SÄÄNTÖJÄ... 21 EROTUOMARINÄYTÖT... 23 KORIPALLO/KATUKORIPALLO... 26 1. HARJOITUS, KORIPALLOPELIN ESITTELY... 27 2. HARJOITUS, KORIIN HEITON OPETUS... 29 3. HARJOITUS, LAY UP-HEITTO JA ERI SYÖTÖT... 30 4. HARJOITUS, KENTTÄTASAPAINO JA VAPAAN PAIKAN... HAKEMINEN, LIIKKUMISHARJOITUS... 33 5. HARJOITUS, 5 VASTAAN 5 KOKOKENTÄN PELI... 34
LIITE 1 YHDEN KORIN KOULUKORISÄÄNNÖT... 35 LIITE 2 KATUKORIPALLO 3 VASTAAN 3 KORIPALLOPELI... 37 JALKAPALLO... 40 1. YLEISTÄ... 40 1.1 Varustus... 40 1.2 Välineistö... 40 1.3 Harjoituspaikka... 40 1.4 Perustaito... 40 1.5 Pelitaito... 41 1.6 Koulutusryhmien muodostaminen... 41 1.7 Käsitteitä... 41 2. JALKAPALLOHARJOITUS 1: Syöttö ja haltuunotto... 42 2.1 Lajikohtaisen alkuverryttelyn esimerkkejä... 42 2.2a Perustaito Syöttö... 42 2.2b Perustaito Haltuunotto... 42 2.3 Malliharjoitteita... 43 2.3a Pelitaito Säännöt... 43 2.3b Pelitaito... 43 2.4 Loppuverryttely... 43 3. JALKAPALLOHARJOITUS 2: Potku ja haltuunotto... 44 3.1 Lajikohtaisen alkuverryttelyn esimerkkejä... 44 3.2a Perustaito Potku... 44 3.2b. Perustaito Haltuunotto... 44 3.3 Malliharjoitteita... 45 3.4 Pelitaito... 45 3.5 Loppuverryttely... 45 4. JALKAPALLOHARJOITUS 3: Kuljetus ja pääpeli... 46 4.1 Lajikohtaisen alkuverryttelyn esimerkkejä... 46 4.3 Malliharjoitteita... 47 4.4 Pelitaito... 47 4.5 Loppuverryttely... 47 5. JALKAPALLOHARJOITUS 4: Turnaus... 48 5.1 Lajikohtaisen alkuverryttelyn esimerkkejä... 48 5.2 Pelitaito - Turnaus... 48 5.3 Loppuverryttely... 48 Lähteet:... 48 LENTOPALLO... 49 1. LAJIN LUONNE... 49 2. PERUSSÄÄNNÖT... 49 2.1 Vastaanotto... 50 2.2 Pallon lyöminen... 50 2.3 Torjunta... 50 2.4 Puolustus... 51 2.5 Aloitus... 51 2.6 Hyökkäys... 51
3. PERUSTEKNIIKAT... 51 3.1 Sormilyönti... 52 3.2 Hihalyönti... 53 3.3 Hyökkäys... 54 3.4 Aloitus... 55 4. HARJOITUSESIMERKKEJÄ... 57 Lähteet:... 59 PALLOILUN YLEISHARJOITUS ( hollantilainen palloiluharjoitus )... 60 HOLLANTILAINEN PALLOILUHARJOITUS... 61
6
7 PALLOILUKOULUTUS 1. PALLOILUKOULUTUKSEN PÄÄMÄÄRÄ Palloilukoulutuksella kehitetään monipuolisesti koulutettavien motorisia taitoja, kehonhallintaa ja tasapainoa, kohotetaan fyysistä kuntoa ja joukkuehenkeä sekä edistetään sopeutumista toveripiiriin ja sotilasyhteisöön. Palloilukoulutuksella pyritään luomaan vaihtelua ja virkistystä muun fyysisen koulutuksen lomaan. Koulutettavat perehdytetään palveluksen aikana yleisimpiin maassa harrastettaviin palloilulajeihin niin, että harrastukselle syntyy jatkuvuutta reserviin. 2. OPETUSTARKOITUS Peruskoulutuskauden palloilukoulutuksen tarkoituksena on opettaa koulutettaville vähintään yhden palloilulajin säännöt, peliajatus ja taidot siinä määrin, että pelin luonne on oikea ja pelaaminen tuntuu tarkoituksenmukaiselta. Samalla kehitetään koulutettavien fyysistä suorituskykyä ja edistetään elimistön palautumista. Palloilukoulutuksen rakenteessa on otettava huomioon vuoden aikojen ja sään vaikutukset. Erikoiskoulutuskaudella syvennytään peruskoulutuskaudella aloitettuihin palloilulajeihin sekä lisätään olosuhteiden ja vuodenaikojen mukaan palloilulajien tuntemusta esimerkiksi tutustumalla paikkakunnan erikoislajiin. Aliupseerikurssin ensimmäisellä jaksolla (AuK I) oppilaat perehdytetään tarkemmin yhden lajin sääntöihin ja niiden noudattamiseen. Samalla kehitetään koulutettavien fyysistä suorituskykyä ja edistetään elimistön palautumista. Aliupseerikurssin toisella jaksolla (AuK II) syvennetään koulutettavien palloilutietoja ja -taitoja sekä opetetaan harjoitusten johtamisen ja valvonnan perusteet. Erityishuomio valvonnassa turvallisuustekijöiden opetuksessa. Aliupseereiden johtajakaudella koulutettavat harjaannutetaan toimimaan palloiluharjoitusten ohjaajina ja valvojina. Reserviupseerikurssilla upseerioppilaat perehdytetään yhden lajin sääntöihin ja taktiikkaan niin, että pienimuotoisen palloiluharjoituksen johtaminen on mahdollista. Reserviupseerien johtajakaudella koulutettavat harjaannutetaan johtamaan perusyksikössä pidettäviä palloiluharjoituksia. 3. PALLOILUKOULUTUKSEN SISÄLTÖ Varusmiehille järjestetään palloiluharjoituksia salibandyssä, jalkapallossa, lentopallossa tai koripallossa paikallisten olosuhteiden mukaisesti. Koulutuksen suunnittelussa on otettava huomioon, että lähes kaikkia palloilulajeja voi pelata sekä ulkona että sisällä. Esimerkiksi jalkapallon pelaaminen on mahdollista myös talvella auratulla kentällä tai lumihangessa, koripallon pelaa-
8 minen on mahdollista ulkona katukoripallon säännöillä ja lentopallon pelaaminen on mahdollista ampumaleirialueella beach volleyna; kuitenkin turvallisuutta korostaen. Sosiaaliset pelitapahtumat, kuten esimerkiksi tupien väliset ottelut, edistävät yhteishengen syntymistä ja palvelustovereihin tutustumista. Palloiluharjoitteista voidaan rakentaa monipuolinen taitoja kehittävä hollantilainen palloiluharjoitus. Hollantilaisesta palloiluharjoituksesta on esimerkki tässä ohjeessa. Palloilukoulutukseen kuuluvat myös erilaiset mailapelit, joita voidaan harrastaa paikkakunnan koulutusolosuhteiden ja resurssien puitteissa. Varusmiesten liikuntakoulutukseen soveltuvat parhaiten sulkapallo, pöytätennis ja squash. Vaikka varusmiesten palloiluharjoituksissa korostetaan sosiaalisia ja henkisiä vaikutuksia, ovat palloiluharjoitukset samalla myös tehokkaita fyysisen kunnon kohottajia. Palloiluharjoitukset kehittävät erinomaisesti niitä fyysisiä ominaisuuksia, joita sotilaat tarvitsevat taistelukentällä kuten ketteryyttä, notkeutta ja nopeutta sekä toimintaympäristön nopeaa havainnointikykyä sekä päätöksentekonopeutta. Useimmat palloilulajit kehittävät taistelukentällä välttämätöntä joukon yhteistoimintakykyä, taktista ajattelua ja kokonaisuuksien hahmottamis- ja havainnointikykyä. Palloiluharjoitukset voidaan toteuttaa myös helpotetuilla pelisäännöillä sekä helpommin käsiteltävillä pelivälineillä. Harjoituksissa voidaan pelata myös peruspeleistä muunneltuja sukulaispelimuotoja, kuten esimerkiksi katukoripalloa tai rantalentopalloa. Myös amerikkalaisen jalkapallon alkeispeli, lippupallo ja liitokiekko ovat muuta koulutusta tukevia pelimuotoja. 4. PALLOILUKOULUTUKSEN TURVALLISUUS 4.1 Fyysinen ja taidollinen valmius Palloilulajien kilpailullinen luonne johtaa räjähtäviin ja äkillisiin suorituksiin. Kilpailuvietti laukaistaan usein tarkoituksettomasti antamalla pallo liian aikaisin pelaajien käyttöön - elimistöä ole vielä valmistelu ponnistuksiin. Perusteellisen alkuverryttelyn tarve on korostunut palloiluharjoituksessa. Alkuverryttely suoritetaan lajinomaisesti liikuntatunnilla käytettävin pelinvälinein (välineeseen totuttelu). 4.2 Palautuminen Elimistön palautuminen nopeutuu merkittävästi, kun palloiluharjoituksen jälkeen tehdään huolellinen loppuverryttely. Loppuverryttelyn avulla lihakset palautuvat nopeammin lepopituuteen ja aineenvaihdunnan normalisoitua kuona-aineet poistuvat nopeammin kehosta. Tämän jälkeen seuraavan harjoituksen aloittaminen on turvallisempaa ja samalla ennaltaehkäistään rasitusvammojen syntymistä.
9 4.3 Pelipaikat Kouluttajien johdolla tehdään ennen jokaista palloiluharjoitusta suorituspaikkojen tarkistus. Pelikentällä ei saa olla ylimääräisiä esineitä, liukastumista aiheuttavaa vettä/jäätä tai muita palvelusturvallisuutta heikentäviä tekijöitä. Niiden on oltava myös tasaisia ja muutenkin peliin soveltuvia. Kenttien reunamilla olevat kiinteät esteet tai palvelusturvallisuutta vaarantavat tekijät on otettava huomioon jo koulutuksen suunnitteluvaiheessa. 4.4 Pelaajien varustus Koulutettavien varustuksen tulee olla ennalta käsketty ja pelin luonteeseen nähden mahdollisimman sopiva. Omien liikuntavarusteiden ja -välineiden käyttö on sallittava, mikäli koulutettavat niin haluavat ja olosuhteet sen mahdollistavat. Turvallisuutta vaarantavat korut ja kellot otetaan pois käsistä ennen harjoituksen alkua. 4.5 Pelivälineet Koulutuksessa käytettävien pelivälineiden on oltava hyvässä kunnossa; maalit, korit, verkot, laidat, pallot ja mailat tarkistetaan aina ennen jokaista harjoitusta. Viallisia välineitä ei saa käyttää koulutuksessa. Ehjät ja laadukkaat pelivälineet lisäävät harjoituksen mielekkyyttä sekä palvelusturvallisuutta. 4.6 Jaon tekeminen Pelijakojen tekemisessä on pyrittävä mahdollisimman tasavertaisiin joukkueisiin. Ennakkoon selvästi vahvempi joukkue vähentää koulutettavien motivaatiota harjoitukseen. Lisäksi on huomattava, että liian suuri taitoero joukkueiden välillä lisää loukkaantumisriskiä. 4.7 Ottelun johtaminen Pelin johtamista ja sääntöjen valvonnasta vastaa kouluttaja. Asiantuntevia varusmiehiä ja varusmiesjohtajia voidaan käyttää myös pelin johtamisessa sekä tuomaritehtävissä. Palloilukoulutuksessa voidaan käyttää apuna myös paikallisten seurojen asiantuntijoita.
10 5. PALLOILUKOULUTUKSEN TUNTIRAKENNE Palloiluharjoituksen kesto on minimissään 1,5 tuntia. Palloiluharjoituksen tuntirakenne on seuraava: 1. Alkuverryttely (vähintään 10 minuuttia) Verryttelyllä valmistat elimistön harjoitukseen 2. Edellisen harjoituksen kertaus (10 minuuttia) Kertaus on opintojen äiti 3. Perustaitoharjoittelu (20-30 minuuttia) Taidon opetus on harjoituksen tärkein osa 4. Pelitaitoharjoittelu (30-45 minuuttia) Sovella taidot peliin vastustaja mukana 5. Loppuverryttely (vähintään 10 minuuttia) Loppuverryttelyllä käynnistät elimistön palautumisen Tämän ohjeen harjoitusesimerkit eivät sisällä aikalaskelmia, vaan kouluttaja päättää niistä itse paikallisten olosuhteiden ja koulutettavien taitotason perusteella. Kun palloilukoulutuksen tavoitetasot kustakin aiheesta on saavutettu, voidaan opetuksessa siirtyä vaativimpiin harjoituksiin. 6. YLEISOHJEITA PALLOILUHARJOITUKSEN KOULUTTA- JALLE 6.1 Uuden asian opettamisen perusteet 1. Oikean suoritustavan näyttäminen näytä itse mallisuoritus riittävän monta kertaa käytä varusmiehiä apuna 2. Selvitys selvitä suoritustapa vaiheittain selvitä lyhyesti ja ytimekkäästi 3. Suoritus ilman palloa kokeilu- ja totuttautumisvaihe 4. Suoritus pallon ollessa paikallaan 5. Suoritus pallon ollessa liikkeellä 6. Pelinomainen harjoittelu.
11 6.2 Sovellutukset joukkuekoosta riippuen Palloiluharjoitukset toteutetaan pienryhmäkoulutuksena taitoryhmittäin siten, että koulutusryhmän koko on enintään 10 koulutettavaa. Käsikirjan harjoituksissa on sovellettu paljon pienryhmäpelejä, joissa mahdollistuu useamman varusmiehen liike ja useampi suorituskerta. 6.3 Suoritusmäärä Palloilutaitojen oppimisen perusta on suuri toistomäärä. Kouluttajan on muistettava luoda sellaiset koulutusolosuhteet, jotka mahdollistavat mahdollisimman monta suoritusta. Tämä edellyttää, että hänellä FYYSISEN on käytössä riittävästi HARJOITTAMISEN suorituspaikkoja, välineitä ja apukouluttajia. PERUSTEET Lisäksi kouluttajan on muistettava säädellä puheen ja ohjeiden määrää niin, että suorituksille jää aikaa. 6.4 Joukkuejaot Jakojen tavoitteena on saada aikaan mahdollisimman tasavahvoja joukkueita. Epätasaiset joukkueet ovat turvallisuusriski ja opetustavoitteiden saavuttaminen on vaikeampaa. Kouluttaja voi tehdä jaot itse tai antaa ne osittain varusmiesten tehtäväksi. Turvallista on myös käyttää komentoa jako kahteen. Vakiojaot on hyvä käytäntö, mutta vaihtelun vuoksi on hyvä välillä käyttää muitakin jakoperusteita. Joukkueiden jakamisesta on esimerkkejä käsikirjan kohdassa liikuntaharjoituksen johtaminen ja taidon opettaminen. 6.5 Ohjauspeli Ohjauspelissä kouluttaja katkaisee pelin aina, kun ohjeita ei ole ymmärretty tai niitä ei ole noudatettu. Mitä nopeammin koulutettavat oivaltavat ja noudattavat ohjeita, sitä nopeammin päästään peliomaiseen harjoitteluun ja pelaamiseen. 6.6 Ohjeiden anto Koulutettavat opetetaan alusta asti ottamaan pallot haltuun ja keskeyttämään harjoitus heti pillin soidessa. Tällöin ohjeet menevät paremmin perille. 6.7 Oheisharjoittelu Palloiluharjoituksessa jako voidaan tehdä myös siten, että osa joukkueesta harjoittelee aiheeseen liittyvää muuta toimintaa eri tiloissa, esimerkiksi harjoitellaan pelissä tarvittavia voima- tai ketteryysominaisuuksia kuntosalilla. Oheisharjoittelunkin tulee tapahtua valvottuna ja ohjattuna. Palloilukoulutusta voidaan sisällyttää myös osana muuhun fyysiseen koulutukseen tai liikuntakoulutukseen.
12 7. PALLOILUHARJOITUSTEN ARVIOINTI Arvioinnin tavoitteena on antaa perusteet kouluttajalle siirtyä opetuksessa eteenpäin vaikeammille tasoille. Palloilukoulutuksessa arviointi perustuu kouluttajan havaintoihin pelin sujuvuudesta, rasittavuudesta ja yksittäisten pelaajien suorituksista. Selkeämpiä mittareita voidaan käyttää luomalla erilaisia taito- ja tekniikkaratoja tai järjestämällä erilaisia kilpailuja. LIITTEET LÄHTEET Salibandyn harjoitusmallit Koripallon ja katukoriksen harjoitusmallit Lentopallon ja rantalentopallon harjoitusmallit Jalkapallon harjoitusmallit Palloilun yleiskuntoharjoitus ( Hollantilainen palloiluharjoitus ) Suomen Salibandyliiton koulutusmateriaali Suomen Koripalloliiton koulutusmateriaali Suomen Lentopalloliiton koulutusmateriaali Suomen Palloliiton koulutusmateriaali LAATIJAT Palloilutyöryhmä litk Jari Utriainen Urheilukoulu/HämR ylil Olli Hyyppä Urheilukoulu/HämR ltn Tapani Risto Urheilukoulu/HämR vänr Mika Päärilä Urheilukoulu/HämR
13 SALIBANDY 1. YLEISTÄ Salibandy on nuorison suosima voimakkaasti kasvava joukkuepeli. Se on kehittynyt kilpailuversio aiemmin tunnetusta sählystä. Tässä oppaassa keskitytään viralliseen salibandyyn, sen sääntöihin, tekniikkaan ja taktiikkaan. Salibandy on mielekkäintä pelata, kun joukkueen koko on maalivahti ja viisi kenttäpelaajaa. Kouluttaja joutuu soveltamaan joukkuekokoa koulutusryhmien suuruuden vuoksi. Toisaalta on muistettava, että sääntöjen mukainen jatkuva pelaajien vaihto mahdollistaa kohtuullisen rasituksen suurellekin joukolle. Salibandyharjoitusten toteutusta helpottaa se, että useilla saleilla on jo salibandykaukalo. Salibandyä voidaan pelata hyvin myös ilman laitoja. Tällöin harjoituksen rasitustaso nousee hieman korkeammalle, koska pelikatkojen määrä vähenee. Salibandyä voidaan pelata rajoitetusti myös ulkona. Tässä ohjeessa on esitetty neljä asteittain vaikeutuvaa salibandyharjoitusta, joita kouluttaja voi toteuttaa pelaajien taitojen mukaan. Jokaisen harjoituksen alussa kerrataan edellisen tunnin pääasiat. Samoin on muistettava, että seuraavaan aiheeseen on turha siirtyä, mikäli valtaosa koulutettavista ei ole vielä saavuttanut edellisten harjoitusten tavoitteita. Kuhunkin harjoitukseen varattaan aikaa vähintään 90 minuuttia. Ensimmäisen harjoituksen tavoitteena on tutustua lajin pelivälineisiin, kenttärajoihin ja lajin sääntöihin. Toisella tunnilla harjoitellaan mailan ja pallon käsittelyä, syöttö- ja laukaisutekniikoita sekä salibandylle ominaista liikkumista pallon kanssa ja ilman palloa. Kolmannessa harjoituksessa perehdytään pelillisiin asioihin, eri pelaajien rooleihin ja pelitaktiikkaan. Tällä tunnilla kerrataan myös salibandyyn liittyvät keskeiset säännöt. Neljännessä harjoituksessa pyritään jo joukkueiden itsenäiseen pelitoimintaan ja taktiikan sisäistämiseen. Tunnin aikana voidaan harjoitella myös erikoistilannepelaamista ja ryhmän tasosta sekä koulutuskaudesta riippuen myös kouluttaa varusmiehiä tuomaritehtäviin. On muistettava, että varusmiesten motivaatio säilyy parhaiten, kun kouluttaja varaa
14 runsaasti peliaikaa jokaiseen harjoitukseen. 2. SALIBANDY HARJOITUKSIEN SISÄLTÖ 1. harjoituksen sisältö salibandyvälineet: pallo ja maila kentän laidat, rajat ja maalit mailaan lyönti korkea maila potkusyöttö pää- ja käsikosketus kaatuneena pelaaminen ilman mailaa pelaaminen mailan heitto, nosto tai painaminen vartalokontaktit suunsoitto takaperin kuljettaminen mailan työntö jalkojen väliin vapaalyönti rangaistuskuljetus oppitunnin päätteeksi peliharjoitus 2. harjoituksen sisältö alkuverryttely mailan ja pallon kanssa syöttö- ja laukaisuharjoittelu liikkumis- ja harhauttamisharjoittelu oppitunnin päätteeksi peliharjoitus 3. harjoituksen sisältö maalivahtitoiminta puolustustoiminta hyökkäystoiminta sääntökertaus painotettuna oppitunnin pääteeksi peliharjoitus 4. harjoituksen sisältö painotus pelillisessa harjoittelussa erikoistilannepelaaminen vapaalyönnit rangaistuslaukaus ylivoimapelaaminen turnaustoiminta tuomarikoulutus Sääntöihin liittyvät tuomarin käsimerkit on esitetty ensimmäisen salibandyharjoitusohjeen yhte-
ydessä. Niiden avulla havainnollistetaan yleisimmät virheet. Varusmiesten keskuudessa on runsaasti salibandyn harrastajia, joten heitä on hyvä käyttää harjoituksissa apukouluttajina. 15 3. SALIBANDYHARJOITUS 1 3.1 Harjoituksen tavoite Tutustuttaminen lajiin, siinä käytettäviin välineisiin, kenttään ja sääntöihin. 3.2 Harjoituksen rakenne Alkuverryttely Harjoitteet sopivat jokaisen salibandyharjoituksen alkuverryttelyksi. Ne voidaan tehdä salibandymailaa ja palloa hyväksi käyttäen. juoksu ympäri salia pyrähdellen, loikkien, kyykkyasennossa, takaperin, pareittain pukkihyppyä ja jalkojen välitse sukeltamista, sivuttain liikkumista mailan kanssa maila ylittäen, käsillä pyörittäen pareittain mailan ja pallon kanssa syötellen venyttelyliikkeet, jotka keskittyvät nilkan, reisien ja lantion alueen lihaksiin. Perustaitojen opetus Tutustutetaan oppilaat salibandykentän rajoihin, aloituspisteisiin, laitoihin ja maalivahdin alueeseen. Opetetaan pelin sujuvuuden kannalta keskeisimmät säännöt. Opetuksen tavoitteena on sääntöjen hyvä tunteminen. Pelisäännöt on tehty pelaajien turvallisuutta ajatellen, ei pelin vaikeuttamiseksi. Ohessa keskeisimmät säännöt kuvineen. 1. Korkea maila tai korkea jalka Maila ei saa nousta polvitason yläpuolelle, kun se on kosketuksissa palloon. Ennen tai jälkeen laukauksen tai syötön maila voi kohota polvitason yläpuolelle mikäli lähettyvillä ei ole muita pelaajia. Jalalla palloa haltuun otettaessa maasta irti oleva jalka ei saa osua palloon polven yläpuolella. Rikkeestä vapaalyönti tapahtumapaikalta. 2. Haltuunotto Pallon saa ottaa haltuun jaloilla tai vartalolla kunhan molemmat jalat ovat maassa. Haltuunotto päällä, käsillä tai korkealla mailalla on kielletty. Rikkeestä vapaalyönti usein myös jäähy, mikäli katko on tapahtunut esimerkiksi läpisyöttötilanteessa tai maalivahdin alueella.
16 3. Vapaalyönti, väärä etäisyys Laidan yli mennyt pallo annetaan ylimenokohdasta epäsuorana. Päädystä yli mennyt pallo annetaan kulmissa olevista vapaalyöntipisteistä. Rikkeestä tuomitun vapaalyönnin saa antaa suorana tuomarin osoittamasta kohdasta. Vastustajan täytyy olla vapaalyöntipisteestä kolmen metrin säteellä (huom: siis joka suuntaan). Rikkeestä jäähy (voidaan antaa myös yksi huomautus etäisyys! -komennolla). Vapaalyöntiä ei saa vipata vaan se täytyy selkeästi lyödä. Vapaalyönti tulee antaa viiden sekunnin kuluessa siitä, kun pallo on liikkumattomana oikeassa paikassa. Rikkeestä vapaalyönti vastustajalle. 4. Syöttö jalalla Syöttö jalalla on sallittu vain itselle ja vain kerran hallussapidon aikana. Jalalla syöttämisestä pelikaverille tuomitaan vapaalyönti. Syötöksi ei tulkita esimerkiksi vastustajan laukauksesta jalasta kimmonnutta palloa. 5. Mailaan lyönti, mailan nostaminen tai mailan painaminen Vastustajan mailaan lyönti, ellei palloa ole välissä on kielletty. Läpiajotilanteessa takaapäin tulevasta lyönnistä tuomitaan jäähy, muutoin vapaalyönti. Vastustajan mailaa ei saa myöskään painaa tai nostaa. Rikkeestä vapaalyönti. 6. Ilman mailaa pelaaminen Mikäli pelaaja menettää pelitilanteessa mailansa hän ei saa osallistua peliin millään lailla. Rikkeestä vapaalyönti/jäähy. Pelaajan on haettava maila pois pelialueelta välittömästi. 7. Rikkoutunut maila Rikkoutuneella mailalla pelaamisesta seuraa jäähy. 8. Rikkoutunut pallo Tuomari viheltää pelin poikki ja vaihtaa pallon. Peli jatkuu kiistapallona. 9. Kaatuneena pelaaminen Pelaaja ei saa pelata kaatuneena, rikkeestä jäähy. Vain pelaajan toinen polvi tai toinen käsi saa olla lattiassa palloa pelattaessa. 10. Hyppääminen Pelaaja ei saa hypätä palloa haltuunottaessa. Rikkeestä vapaalyönti.
17 11. Vartalokontaktit, kova peli, jäähy Voimakkaat taklaukset ja työnnöt ovat kiellettyjä. Rikkeen voimakkuudesta riippuen vapaalyönti tai jäähy. Vastustajaa ei saa työntää käsin, jaloin tai varatalolla. 12. Takaperin kuljettaminen Palloa ei saa kuljettaa takaperin. Rikkeestä vapaalyönti. 13. Pallon tavoittelu Palloa ei saa tavoitella vastustajan takaa tämän jalkojen välistä. Rikkeestä vapaalyönti. 14. Suunsoitto, epäurheilijamainen käytös Salibandyssä on kiroilu ja kaikenlainen suunsoitto kielletty. Rikkeestä yleensä huomautuksen jälkeen jäähy. Maalivahtia koskevat säännöt 1. Maalivahti saa koskea palloon tai vangita sen millä ruumiinosalla tahansa omalla alueellaan. 2. Maalivahdin alueet on selvästi merkitty kenttään. Suuremmalla alueella saavat myös kenttäpelaajat liikkua, pienempi on vain maalivahdin aluetta. Pienemmälle alueelle tunkeutumisesta tuomitaan vapaalyönti. 3. Maalivahti saa syöttää pallon siten, että se koskee maahan ennen keskiviivaa. 4. Kenttäpelaaja saa syöttää maalivahdille kerran. 5. Maalivahti saa myös hypätä tai pelata maassa maaten. 6. Maalivahti on koskematon. Rikkeestä yleensä jäähy. Peliharjoitus Peliharjoituksen tavoitteena on soveltaa sääntöjä käytännössä. Peliharjoitus edellyttää tarkkaa ohjauspeliä ja selvitystä siitä, mikä rike on tapahtunut. Loppuverryttely Loppuverryttelyssä käytetään samoja liikkeitä kuin alkuverryttelyssä, nyt kuitenkin verkkaisemmin. Venyttelyt tehdään pidempikestoisina ja rauhallisina. Loppuverryttelyn tavoitteena on rentouttaa lihakset ja palauttaa ne takaisin lepopituuteen. Tällöin lihaksen aineenvaihdunta sekä verenkierto helpottuu ja näin kuona-aineiden poistuminen elimistöstä sekä palautuminen nopeutuu.
18 4. SALIBANDYHARJOITUS 2 Alkuverryttely Alkuverryttely suoritetaan samojen periaatteiden mukaan kuin edellisellä tunnilla. Nyt alkuverryttelyssä voidaan käyttää hyväksi oppilaiden muistikuvia ja omia liikeideoita. Alkuverryttelyn aikana ja heti sen jälkeen kerrataan salibandyn säännöt. Perustaitojen opetus Harjoituksen tavoitteena opettaa lajin oikeat tekniikat sekä kosketus palloon syötössä, laukaisussa ja kuljettamisessa. Syöttöharjoittelussa korostetaan, että katse on pallossa, syötön vastaanotto on pehmeä ja joustava sekä saattoa syötettäessä. Syöttö harjoitellaan sekä rysty- että kämmenpuolella. Tämän vaiheen helpottamiseksi on syöttöharjoittelu aloitettava mahdollisimman suoralapaisilla mailoilla. Harjoittelu tapahtuu ensin paikalla ja sitten pienessä liikkeessä. Syötöt suoritetaan ensiksi maan kautta ja sen jälkeen pomppuina, jolloin haltuunotto tapahtuu jaloilla tai vartalolla. Laukaisuharjoittelussa perehdytetään koulutettavat rannelaukaukseen ja lattiaa pitkin liukuvalla mailalla tapahtuvaan kovaan laukaukseen. Paikaltaan tapahtuvan laukaisuharjoittelun jälkeen lauotaan suoraan syötöstä. Maalialuetta voidaan rajoittaa erilaisin muovitolpin tai teipein. Liikkumisharjoittelu voidaan liittää laukaisuharjoitteluun rakentamalla muovitolpista pujottelurata, jonka jälkeen tapahtuu laukaisu. Harjoittelun jälkeen siirrytään peliharjoitukseen, jonka ohjauksessa keskitytään oikeaoppisiin syöttö- ja laukaisusuorituksiin. Peliharjoituksen aikana pyritään noudattamaan sääntöjä mahdollisimman tarkasti. Peliharjoitus Peliharjoituksen tavoitteena on soveltaa sääntöjä käytännössä. Se edellyttää tarkkaa ohjauspeliä ja selvitystä siitä, mikä rike on tapahtunut. Loppuverryttely Loppuverryttelyssä käytetään samoja liikkeitä kuin alkuverryttelyssä, nyt kuitenkin verkkaisemmin. Venyttelyt tehdään pidempikestoisina ja rauhallisina. Loppuverryttelyn tavoitteena on rentouttaa lihakset ja palauttaa ne takaisin lepopituuteen. Tällöin lihaksen aineenvaihdunta sekä
verenkierto helpottuu ja näin kuona-aineiden poistuminen elimistöstä sekä palautuminen nopeutuu. 5. SALIBANDYHARJOITUS 3 Alkuverryttely Alkuverryttely kuten edellisellä tunnilla, mutta varusmiesten vetäminä. Perustaitojen harjoittelu Harjoituksen tavoitteena on opettaa koulutettaville puolustus- ja hyökkäystoiminnan perusteet. Perusasetelmissa pelaajien ryhmitys salibandyssä muistuttaa jääkiekosta tuttua ryhmitystä - kaksi puolustajaa omilla puolillaan, laitahyökkääjät omilla reunoilla ja keskushyökkääjä keskellä. Salibandyyn tuo kuitenkin vauhdikkuutta ja väriä paitsiosäännön puuttuminen. Opetuksessa kannattaa käyttää näytösryhmiä, joiden avulla näytetään perusliikkuminen puolustuksessa ja hyökkäyksessä. Harjoituksessa korostetaan pallottoman pelaajan liikkumista ja hakeutumista vapaaseen syöttöpaikkaan. Perusvirheenä on yleensä se, että syötön antanut pelaaja jää syötön jälkeen paikalleen. Keskushyökkääjän rooliin kuuluu hyökkäyksessä toimia näköesteenä maalivahdille. Hän pyrkii myös ohjaamaan ja jatkamaan puolustajien laukaukset maaliin. Lisäksi harjoituksessa opetetaan maalivahtitoiminnan alkeet; maalivahdin perusasento kädet ylhäällä ja etualakulmien peittäminen. Peliharjoittelu Harjoittelussa korostetaan oikeiden paikkojen pitämistä kahlitsematta kuitenkaan pelaajien omaa luovuutta taktisissa kuvioissa. Loppuverryttely Loppuverryttelyssä käytetään samoja liikkeitä kuin alkuverryttelyssä, nyt kuitenkin verkkaisemmin. Venyttelyt tehdään pidempikestoisina ja rauhallisina. Loppuverryttelyn tavoitteena on rentouttaa lihakset ja palauttaa ne takaisin lepopituuteen. Tällöin lihaksen aineenvaihdunta sekä verenkierto helpottuu ja näin kuona-aineiden poistuminen elimistöstä sekä palautuminen nopeutuu. 19
20 6. SALIBANDYHARJOITUS 4 Alkuverryttely Verryttely kuten edellisillä tunneilla varusmiesten vetäminä. Perusharjoittelu Harjoituksen tavoitteena on syventää koulutettavien pelitaitoja, jäsentää heidän pelikäsitystään ja opettaa heille erikoistilannepelaamista. Tunnin pääaiheena on pelaaminen. Pelaamisen lomassa opetetaan tilanteenmukaisesti ylivoimapelaaminen, vapaalyöntien antaminen ja rangaistuskuljetuksen suorittaminen. Peliharjoittelu Kouluttaja käynnistää normaalin pelin, jonka kestäessä keskitytään ohjeiden antoon: 1. Vapaalyöntitilanteissa vapaalyönnin oikea tekninen suoritus (oikea etäisyys!) lyönnin anto suorana tai epäsuorana syötön anto pelikaverille suora laukaus maalia kohti 2. Ylivoimapelaamisessa viisi vastaan neljä -peli vapaan laukaisupaikan haku 3. Rangaistuskuljetuksessa yksi valittu pelaaja kuljettaa pallon keskiympyrästä maalia kohti pallo ei saa liikkua missään vaiheessa taaksepäin muu väki (pl vastustajan maalivahti) on kentän ulkopuolella Tilanteet pyritään käymään läpi luonnollisessa tilanteessa, mutta ne voidaan järjestää myös demonstraatioina. Loppuverryttely Harjoituksen jälkeen suoritetaan perusteellinen loppuverryttely. Peliharjoitusten yhteydessä voidaan pitää myös ryhmien ja tupien välisiä turnauksia.
21 SÄHLYN SÄÄNTÖJÄ 1. Maalin koko on 90 x 105-110 cm (leveys x korkeus). Mikäli halutaan pelata ns. minimaaleihin, niiden koko on 90 x 60 cm. 2. Maalin edessä on puolikaaren muotoinen maalialue, jonka säde on 1,5 m. 3. Pelaaja ei saa koskettaa maalialuetta millään kehonsa osalla. Maalialueen yli astuminen ja hyppääminen on kuitenkin sallittu. Mailalla pelaaminen on sallittua maalialueella. 4. Hyökkääjäpelaajan maalialuerikkomuksesta tuomitaan vapaalyönti ja puolustuspelaajan maalialuerikkomuksesta tuomitaan rangaistuslyönti. 5. Rangaistuslyönti tuomitaan myös, jos maalintekotilanteessa tapahtuu sääntörike, jonka tarkoituksena on estää maali. 6. Rangaistuslyönti suoritetaan keskipisteestä suoraan tyhjään maaliin. 7. Kenttäpelaajien lukumäärä tulisi mukauttaa kentän koon mukaan. Vähimmäismäärä on 3 kenttäpelaajaa joukkuetta kohden. Vaihtopelaajien lukumäärä voi olla rajoittamaton. 8. Vapaalyönnit saa mennä suoraan maaliin, sisäänlyönti ei. 9. Hyväksytyn maalin jälkeen peliä jatketaan vastajoukkkueen aloituslyönnillä keskipisteestä. Aloituslyönti ei saa mennä suoraan maaliin. 10. Pelialue on käytettävissä oleva liikuntatila poislukien kuitenkin paikat, joissa on hankala tai mahdoton pelata. 11. Peliaika voi olla esim. 2 x 15 min. Peliaika ei ole tehokasta. 12. Sählyn joukkuerangaistus on 2 minuutin jäähy. 13. Sählyssä noudatetaan useita tämän Salibandyn sääntökirjan sääntöjä ja tulkintoja. Tutustu niihin. 14. Salibandyä tai sählyä voi pelata myös ulkokentällä. Ulkona pelattaessa voi kuitenkin käyttää raskaampaa palloa.
22 EROTUOMARINÄYTÖT Aikalisä Kiistapallo Sisäänlyönti Vapaalyönti Hyöty Rangaistuslaukaus Siirretty rangaistuslaukaus Jäähy Peli- tai ottelurangaistus
23 Maali(näytetään ensin maalia, Jatka pelaamista/ei maali Sääntöjen vastainen lyönti sitten keskipistettä) Mailan painaminen Mailan nostaminen Korkea maila Maila tai jalka vastustajan Koukkaaminen Työntäminen jalkojen välissä
24 Peruuttaminen päin vastaajaa Kova peli Kiinnipitäminen Estäminen. Sääntöjenvastainen potku Korkea jalka Kenttäpelaaja maalivahdin alueella Väärä etäisyys Sääntöjenvastainen hyppy
25 Maalivahdin sääntöjenvastainen Sääntöjenvastainen Maassa pelaaminen pallon peliinsaattaminen pallon peliinsaattaminen Kädellä pelaaminen Päällä pelaaminen Väärä vaihto/liian monta pelaajaa Jatkuva väärä pelitapa Pelin viivyttäminen Epäurheilijamainen käytös
26 KORIPALLO/KATUKORIPALLO Koripallo kehittää monipuolisesti varusmiesten lihaskoordinaatiota ja fyysistä suorituskykyä. Se on haasteellinen taktinen joukkuepelimuoto, joka kehittää myös joukon yhteishenkeä ja tiimityöskentelytaitoja. Pelaajalta koripallo vaatii hyvää fyysistä suorituskykyä ja monipuolisia liikunnallisia taitoja sekä hyvää motivaatiota. Koripallo on laji, joka innostaa varusmiehiä liikkumaan myös reservissä. Koripalloa voidaan pelata myös helpotetuin säännöin yhden korin koulukoripallona ja katukoripallona. Yhden korin koulukoripallon säännöt on liitteessä 1 ja katukoripallon säännöt on liitteessä 2. Katukoripallo on lisännyt viime vuosina merkittävästi koripallon suosiota nuorison keskuudessa. Yhden korin 3 vastaan 3-pelin säännöillä pelataan koripalloa, jossa jokaisella koulutettavalla on mahdollisuus päästä mukaan pelaamaan. Yhden korin koulukoripallo mahdollistaa myös suurten varusmiesosastojen harjoittelun etenkin, jos käytettävässä pallosalissa on sivukorit. Esimerkiksi, jos pallosalissa on kuusi koria, pystyy sielä pelaamaan yhtäaikaa koulukorista yhteensä 36 varusmiestä. Yhden korin koulukoripalloa voidaan pelata myös kesäisin varuskuntien katukoreihin. Tämän ohjeen esimerkkiharjoituksia tulee soveltaa käytettävissä olevan ajan, kentän ja pelaajien taitotasojen mukaan. Mikäli varusmiehissä on lajin ammattitaitajia, niin heitä tulee käyttää mukana koulutuksessa apuvalmentajan tehtävissä, esimerkiksi mallisuoritusten näytöissä ja uusien asioiden opetuksessa. Varustus: Välineistö: Tuntirakenne: Palloilujalkineet ja urheiluasu. Palloja 15-30 kpl (tavoitteena 1 pallo/pelaaja). Esimerkiksi tunnin harjoituksesta; Verryttely 10 min Tekniikka/uudet asiat 20 min Peliharjoitus 20 min Loppuverryttely 10 min. Perustaitojen opetus: mallisuoritus, näyttö ilman palloa pallon kanssa liike mukaan puolustus mukaan pelinomainen harjoittelu pelataan aluksi helpotetuin säännöin (ei kuljetuksia, 1-2 pomputusta, ei riistoa käsistä). Pelaaminen: Tehdään joukkueet tasavertaisiksi huomioiden pelaajien taidot ja pituus. Lähteet: Laatija: Suomen Koripalloliitto koripallon opettajan opas/ SKL Johan Pomppas koulukoripallo-ohjelma. Yliluutnantti Olli Hyyppä, Urheilukoulu, Hämeen Rykmentti, Lahti