MONIPUOLISUUDEN MERKITYS LASTEN JA NUORTEN HARJOITTELUSSA
TUIJA NYMAN koulutustausta Liikunnanohjaaja (AMK) Lapin AMK, Liikunnan ja vapaa-ajan koulutusohjelma / valmennus (210 op) Uimaopettajan tutkinto Tavoitteelliset pelit ja leikit -kurssi Sherborne peruskurssi Kuntonyrkkeilyohjaajan tutkinto 1. tason perus- ja täydennyskurssi Kinesioteippauskurssi Aikuisliikunnan ammattitutkinto LAT 30 ov Köysitoiminnanohjaaja moduulit 1 ja 2 (KTO 1+2 ) Kahvakuulaohjaajan perusosa ja lisenssikoulutus Vesitreeniohjaajakurssi Personal Trainer -koulutus Kuntosaliohjaajan Lisenssikoulutus Vanhusvalmentaja, Iäkkäiden voima- ja tasapaino -koulutus Tradenomi (OAMK) Liikunnanohjauksen peruskurssi Varalan Urheiluopisto Ylioppilas
LAJI- JA VALMENNUSTAUSTA Lajitausta Jääpallo 3 SM-mitalia, maajoukkue-edustus Kaukalopallo 3 SM-mitalia, maajoukkue-edustus Jääkiekko 2 SM-mitalia ja EM-mitali Valmennustausta D-pojat salibandy E-, F, G-tyttöjen salibandy 2006 tyttöjen jalkapallo (fysiikka ja psyykkinen valmennus) 2008 2009 tyttöjen jalkapallo
MONIPUOLISUUS Monipuolisuus on kattavasti motorisia perustaitoja huomioivaa harjoittelua (Jaakkola 2013). Monipuolisuus on edellytys motoristen taitojen ja hyvien liikuntataitojen kehittymiselle (Tammelin 2013). Monipuolinen harjoittelu lapsuus- ja nuoruusaikana luo tiheän hermoverkoston, jota myöhemmin siirtovaikutuksen kautta pystyy hyödyntämään kaikessa liikkumisessa harrasteliikunnasta kilpaurheiluun. Tästä syystä monipuolisten harjoitusärsykkeiden luominen ja varmistaminen on keskeisin haaste lasten ja nuorten liikunnassa ja urheilussa (Jaakkola 2010). Monipuolisuutta on oppimisympäristön, sosiaalisen harjoitteluympäristön ja opeteltavien tehtävien vaihtelu (Paavolainen Mononen Aarresola Nummela Viitasalo 2013). Monipuolisuus käsitetään monesti pelkästään taidon monipuolisuutena ja erityyppisten lajien harrastamisena, mutta monipuolisen harjoittelun ei tarvitse olla monen lajin harrastamista vaan monipuolisuus pystytään toteuttamaan myös yhden tai kahden lajin sisällä, jos monipuolisuus ymmärretään oikein elinjärjestelmien monipuolinen kehittäminen (Hakkarainen Nikander 2009)
ELINJÄRJESTELMÄKOHTAINEN KUORMITUS Elinjärjestelmä Esimerkkejä kuormittavasta / kehittävästä harjoituksesta Hermosto motoriset taitoharjoitukset, pelit ja leikit nopeusharjoittelu nopeusvoimaharjoittelu Lihaksisto maksimivoimaharjoittelu kestovoimaharjoitukset perusvoimaharjoitukset elastisuusharjoitukset Tukielimet (luut, jänteet, nivelsiteet) liikkuvuusharjoitukset hyppelyt ja kuntopallonheitot tasapainoharjoitteet, pelit ja leikit Hengitys- ja verenkierto ja aineenvaihdunta liikkuvuusharjoitukset kestävyysharjoitukset nopeuskestävyysharjoitukset lihaskestävyysharjoitukset aerobinen aineenvaihdunta voimakestävyysharjoitukset anaerobinen aineenvaihdunta pelit ja leikit
MONILAJISUUS Monen lajin harrastamista Monilajisuuden etuna on se, että kokonaisliikuntamäärät nousevat ja kokonaisharjoittelun määrä paranee (Aarresola ym. 2012). Tutkittaessa huippu-urheilijoita ja erityisesti heidän lapsuusvaihettaan, tuloksena oli, että huipulle päässeet olivat harrastaneet keskimäärin 4,3 eri lajia (Aarresola ym. 2012). Yhtä lajia harrastamalla voi kasvaa ja kehittyä hyväksi urheilijaksi, mutta on myös tutkittu, että se on paljon haastavampaa kuin montaa lajia harrastamalla (Aarresola ym. 2012). Yhtä lajia harrastavilla on havaittu aikaista lopettamista, viihtymisen ja motivaation puutetta sekä terveysongelmia. Käytännössä uhkana on psyykkinen ja/tai fyysinen loppuun palaminen (Aarresola ym. 2012).
VARHAINEN VS. MYÖHÄINEN ERIKOISTUMINEN Varhainen lajierikoistuminen Yhteen lajiin keskittyvää urheilua Monimutkaisten lajitaitojen opetteleminen jo ennen murrosikää (telinevoimistelu, taitoluistelu) Eksperttiys saavutetaan 10 000 tunnin laadukkaalla harjoittelulla Myöhäinen lajierikoistuminen Osallistuminen useisiin urheilulajeihin joko organisoidusti tai omatoimisesti Lapsen opittua hyvin liikunnalliset perustaidot hän ehtii erikoistua myöhemmällä iällä valitsemaansa lajiin Suurin osa urheilulajeista kuuluu myöhäisen erikoistumisen lajeihin
VARHAINEN VS. MYÖHÄINEN ERIKOISTUMINEN Huippu-urheilijat erikoistuivat myöhemmällä iällä ja treenasivat vähemmän alle 12-vuotiaina, mutta enemmän 13 15-vuotiaina kuin lähes huippu-urheilijat (Moesh Hauge Wikman Elbe 2013). Huippu-urheilun muutosryhmä selvitti suomalaisten huippu-urheilijoiden lajierikoistumista: 5 12-vuotiaana 3 6 lajia erikoistuminen n. 15 vuoden iässä (Tast Finni 2012).
PALLOTTELUA LAJISTA LAJIIN Haukiputaan 7 12-vuotiaat palloilevat monipuolisesti yhteistyössä
TYÖN TAUSTA Toimeksiantaja Virpiniemen liikuntaopisto, Oulumpiahanke Työn rajaus 7 12-vuotiaat, palloilulajit (futsal, jalkapallo, jääkiekko, salibandy, lentopallo) Yhteistyöseurat Haukiputaan Ahmat Haukiputaan Heitto Haukiputaan Pallo Haukiputaan Veikot (rajautui poissa työstäni, koska ei ollut palloilulajeja 7 12-vuotiaille) Kellon Lyönti
TYÖN LÄHTÖKOHTA Yhdeksänvuotias poika harrastaa kesäisin jalkapalloa, talvisin jääkiekkoa ja salibandya. Jalkapallon pelaaminen jatkuu pitkälle syksyyn ja talviharjoitukset alkavat. Jääkiekkoharjoitukset alkavat elokuussa ja salibandyharjoitukset syyskuun alussa. Harrastusaikataulujen selvittyä käy ilmi, että kaikkien lajien harjoitukset osuvat samalle päivälle ja osittain samaan aikaan. Mitä lajia harrastetaan ja mikä jätetään pois? Pitääkö lapsen valita jo näin nuorena mitä lajia harrastaa?
TARKOITUS JA TAVOITE Tarkoitus Tavoite Selvittää palloilulajien urheiluseurayhteistyön nykytilaa ja sen kehittämisen mahdollisuuksia monipuolisuuden näkökulmasta. Tuottaa taustatietoa Oulumpia-hankkeelle.
TUTKIMUS Tutkimusmenetelmät Työpajatoiminta syksy 2013 Kyselytutkimukset tammi helmikuussa 2014 Tutkimusjoukko Työpajatoiminta: henkilöitä seuroista ja Virpiniemestä 7 12-vuotiaat (43) Lasten vanhemmat (93)
TUTKIMUSONGELMAT 1. MILLAISTA ON HAUKIPUTAALAISTEN URHEILUSEUROJEN YHTEISTYÖ 7 12-VUOTIAIDEN PALLOILULAJEISSA NYKYÄÄN? 2. MITEN HAUKIPUTAAN URHEILUSEUROJEN TYÖPAJATOIMINTAAN OSALLISTUNEET, 7 12-VUOTIAAT JA HEIDÄN VANHEMPANSA KEHITTÄISIVÄT URHEILUSEUROJEN JA PALLOILULAJIEN YHTEISTYÖTÄ MONIPUOLISUUDEN NÄKÖKULMASTA? 3. KUINKA MONIPUOLISESTI HAUKIPUTAALAISET PALLOILUA HARRASTAVAT 7 12-VUOTIAAT LIIKKUVAT JA HARRASTAVAT?
TUTKIMUKSEN TULOKSET KEHITYSEHDOTUKSET JOHTOPÄÄTÖKSET
1. HAUKIPUTAALAISTEN URHEILUSEUROJEN YHTEISTYÖ TULOKSIA TYÖPAJATOIMINNASTA Haukiputaalaiset seurat eivät tee yhteistyötä 7 12-vuotiaiden palloilulajeissa ollenkaan. Suomessa urheilulajit ovat pääosin toimineen erillään toisistaan. Lajien välisestä aidosta yhteistyötä ei tämän vuoksi olekaan kovin paljoa esimerkkejä. Se miksi yhteistyötä ei tehdä saattaa olla Kari L. Keskisen (2012, 15) mainitsema lajikateus.
1. HAUKIPUTAALAISTEN URHEILUSEUROJEN YHTEISTYÖ KEHITYSEHDOTUKSET POHJAUTUEN TUTKIMUS- JA TEORIATIETOON, YHTEISTYÖESIMERKKEIHIN Halutessaan kehittää yhteistyötä ja edistääkseen toimintaa tutkimuksessa nousseiden ehdotusten perusteella, on aloitettava yhteistyö. Toimiva yhteistyö vaatii onnistuakseen yhteiset tavoitteet, joihin pyritään. Ehdotan, että haukiputaalaiset seurat kokoontuvat hankkeen avustamana yhteen 1. valitsevat keskuudestaan yhteistyön johtoryhmän (valmentajia, seuran johtohenkilöitä, vanhempia) 2. vastuuhenkilön johtamaan ryhmää. Yhteistyön onnistumiseksi jonkun pitää ohjata ja johtaa työskentelyä. Yhteistyön toiminnan koordinaattori (FC Kaarina) Yhteinen junioripäällikkö (Viipurin Golf ja Saipa Juniorit ry) Jaetun johtajan tehtävään tulee valita henkilö, jolla on käsiteltävässä asiassa parhaat tiedot ja osaaminen.
2. KEHITYSEHDOTUKSIA URHEILUSEUROJEN JA PALLOILULAJIEN YHTEISTYÖHÖN TULOKSIA TYÖPAJATOIMINNASTA 1. Yleispalloilusarja, jossa pelattaisiin eri pallopelejä vuodenaikojen mukaan. Kesällä pelattaisiin jalkapalloa, syksyllä salibandya, talvella lentopalloa. 2. Iltapäivä- tai palloilukerhot seurojen pyörittäminä. Kerhoissa pelattaisiin esim. seuraavasti: maanantaina salibandya, tiistaina lentopalloa, keskiviikkona jalkapalloa, torstaina jääkiekko ja perjantaina futsalia tai koripalloa. 3. Viikonlopputurnaukset, joissa pelattaisiin eri palloilulajeja ja niihin voisi osallistua mikä vain haukiputaalainen palloilujoukkue oman ikäluokkansa sarjassa. 4. Korttelisarja, jossa joukkueet pelaisivat kerran viikossa keskinäisiä pelejä ikäkausittain etukäteen viikoittain sovitusta lajista. 5. Oulumpia-ryhmän harjoittelu, joka tarkoittaisi käytännössä sitä, että eri lajien valmentajat ohjaisivat toisten palloilulajien treenejä. 6. Monilajijoukkue. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että sama joukkue pelaisi kesällä jalkapalloa ja talvella salibandya. 7. Taitoleirit tai -illat. Esimerkiksi taitoillat kerran viikossa ikäluokittain. 8. Yhteinen toimintamalli, joka huomioisi sekä kilpa- että harrasteurheilemisen Haukiputaalla.
2. KEHITYSEHDOTUKSIA URHEILUSEUROJEN JA PALLOILULAJIEN YHTEISTYÖHÖN TULOKSIA 7 12-VUOTIAILTA 1. Enemmän harjoituspelejä muiden joukkueiden kanssa, enemmän yhteisiä tapahtumia eri seurojen kanssa. 2. Lajikokeiluja nuorille ristiin seurojen yhteistyössä. 3. Monipuolisempaa, enemmän juttuja, ei pelkästään sitä harrastusta kuin missä harjoituksissa on esim. haluaisin sählyssä pelattavan välillä muitakin lajeja. 4. Enemmän turnauksia. 5. Harjoitusaikojen synkronointia siten, että voi harrastaa useaa lajia nuorena.
VANHEMPIEN TYYTYVÄISYYS SEUROIHIN
2. KEHITYSEHDOTUKSIA URHEILUSEUROJEN JA PALLOILULAJIEN YHTEISTYÖHÖN TULOKSIA VANHEMMILTA 1. Yhteistyötä seurojen välille, annetaan lapsen harrastaa useampaa lajia. 2. Toivon seurojen hyväksyvän lapsen monilajisuuden. Tällä hetkellä olemme kokeneet, että lapsen pitää erikoistua johonkin lajiin ja pysyä siinä. Jos kokeilee muuta, puhutaan toisesta lajista halveksien. 3. Monipuolistaisin harjoittelua muihinkin lajeihin / liikuntamuotoihin. Mitä monipuolisempaa, sen kehittävämpää ja hauskempaa. 4. Voisi olla tutustumista toiseen lajiin esim. sählyporukka voisi käydä jalkapalloporukan treeneissä ja toisinpäin. 5. Yhteisiä harjoituksia aina välillä, niin saadaan enemmän harjoituksia, koska muuten salivuorot ovat tiukalla. Valmentajatkin saavat ideoita toisiltaan! 6. Reeniajat pitäisi saaha siten, että on mahdollista harrastaa useaa lajia.
2. KEHITYSEHDOTUKSIA URHEILUSEUROJEN JA PALLOILULAJIEN YHTEISTYÖHÖN KEHITYSEHDOTUS POHJAUTUEN TUTKIMUS- JA TEORIATIETOON KOKEILTU 1. Oulumpia-ryhmän harjoittelu hankkeen aikana Harjoittelusta sopiminen hankkeen yhteispalavereissa / seurayhteistyön alettua. Virpiniemen liikuntaopisto tarjoaa hankkeen puitteissa ilmaiset harjoitustilat, välineet ja apuohjaajia. Eri lajien valmentajat ohjaavat toisen lajien treenejä valituille ikäryhmälle. Pelien lisäksi on muutakin liikuntaa, kuten esimerkiksi seinäkiipeilyä ja temppuilua. Uusi harjoitusympäristö tuo myös monipuolisuutta harjoitteluun.
2. KEHITYSEHDOTUKSIA URHEILUSEUROJEN JA PALLOILULAJIEN YHTEISTYÖHÖN KEHITYSEHDOTUS POHJAUTUEN TUTKIMUS- JA TEORIATIETOON KOKEILTU 2. Monilajijoukkueen perustamista kesälle 2014 Joukkue olisikin hyvä koota samassa motorisen kehityksen vaiheissa olevista lapsista kuitenkin yksilöllisyys kehityksessä huomioiden. Pilottijoukkue voitaisiin koota esimerkiksi vuoden 2004 ja 2005 syntyneistä HauPan ja Kellon Lyönnin pelaajista.
2. KEHITYSEHDOTUKSIA URHEILUSEUROJEN JA PALLOILULAJIEN YHTEISTYÖHÖN KEHITYSEHDOTUS POHJAUTUEN TUTKIMUS- JA TEORIATIETOON 3. Yhden kehitysehdotuksen toteuttaminen Yleispalloilusarja Viikonlopputurnaukset Korttelisarja
2. KEHITYSEHDOTUKSIA URHEILUSEUROJEN JA PALLOILULAJIEN YHTEISTYÖHÖN KEHITYSEHDOTUS POHJAUTUEN TUTKIMUS- JA TEORIATIETOON 4. Taitoleirien tai -iltojen järjestäminen Esimerkkinä taitoillat ikäluokittain (E-, F- ja G-juniorit) samalle illalle, peräkkäisinä kellonaikoina. Vaatii yhteistyötä seurojen kesken, jotta harjoitukset saa mahtumaan saman ikäluokan harjoitusaikatauluihin.
2. KEHITYSEHDOTUKSIA URHEILUSEUROJEN JA PALLOILULAJIEN YHTEISTYÖHÖN KEHITYSEHDOTUS POHJAUTUEN TUTKIMUS- JA TEORIATIETOON 5. Saman ikäluokan harjoitusaikojen sopiminen Harjoitusajoista sopiminen mahdollistaisivat mahdollisimman monipuolisen harrastamisen.
2. KEHITYSEHDOTUKSIA URHEILUSEUROJEN JA PALLOILULAJIEN YHTEISTYÖHÖN KEHITYSEHDOTUS POHJAUTUEN TUTKIMUS- JA TEORIATIETOON 6. Yhteisen toimintamallin luominen Tämän tutkimuksen perusteella haukiputaalaisille seuroille voisi sopia DMSP-malli (Development Model of Sport Participation), joka painottaa monilajista harrastamista ja myöhään erikoistumista. 1. Ikävuosina 6 12: kokeiluvaihe ja useiden lajien harrastamisvaihe 2. Ikävuosina 13 15: erikoistumisen vaihe, harrastetaan1-2 lajia. 3. 16 vuoden täyttämisen jälkeen: investointivaihe, valitaan päälaji Myös LISPA-malli (Lifelong Involvement in Sport and Physical Activity), johon on pyritty huomioimaan sekä kilpa- että harrasteurheilu, on tutustumisen arvoinen. lapsikeskeinen näkökulma, lapsen oma motiivi, tarpeet, valinnat ja valmiudet ovat toiminnan keskiössä
3. MONIPUOLINEN LIIKKUMINEN JA HARRASTAMINEN TULOKSIA 7 12-VUOTIAILTA + VANHEMMILTA Vastaajien lukumäärä 60 50 40 30 20 10 0 Lasten harrastamien lajien määrä (n=93) 48 30 15 Yksi Kaksi Kolme (n=43)
3. MONIPUOLINEN LIIKKUMINEN JA HARRASTAMINEN TULOKSIA 7 12-VUOTIAILTA Keskiarvo lajien harrastamiselle seurassa viikon aikana Jalkapallo 3 kertaa Jääkiekko 3 kertaa Salibandy 2 kertaa Keskiarvo harrastamisen määrälle kaikista palloilulajeista seurassa viikon aikana oli 3 kertaa. Keskiarvo urheiluseuroissa liikkumiseen oli 4,4 tuntia viikossa. Keskiarvo muualla kuin urheiluseuroissa liikkumiseen oli 5,5 tuntia viikossa. Harjoituksissa pelattiin usein vain oman lajin pelimuotoja, oman ja muidenkin lajien pelejä monipuolisimmin pelasivat kahden ja kolmen lajin harrastajat. Elinjärjestelmien (hermosto, lihakset, tukielimet, hengitys- ja verenkierto, aineenvaihdunta) kuormittamisen kautta monipuolisimmin harjoitteita tekivät kolmen lajin edustajat.
3. MONIPUOLINEN LIIKKUMINEN JA HARRASTAMINEN JOHTOPÄÄTÖKSIÄ Haukiputaalaiset lapset harrastivat keskimäärin enemmän yhtä lajia, mutta harjoittelivat kertoina enemmän viikossa kuin 7 12-vuotiaat Kansallisen liikuntatutkimuksen mukaan. Tämän tutkimuksen mukaan monipuolisuutta ei pystytty takaamaan yhden lajin sisällä niin sanotun elinjärjestelmien harjoittamisen kautta. Monipuolisuuden näkökulmasta olisi erittäin tärkeää päästä fyysisen aktiivisuuden vähimmäissuosituksiin eli kahteen tuntiin päivässä tai 14 tuntiin viikossa. Kilpaurheilussa tuntimäärä on 20 tuntia viikossa. Seurojen on hyvä tukea lasten monilajisuutta ja muutenkin monipuolista harrastamista.
TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUS Reliabiliteetti (mittaustulosten toistettavuus ja tarkkuus) Osallistuva havainnointi hyvä Kyselytutkimukset heikko: otoksen edustavuus ja koko ja vastausprosentin pienuus, kaksi erillistä lomaketta Validiteetti (tutkimusmenetelmän kykyä mitata juuri sitä mitä on tarkoituskin mitata) Osallistuva havainnointi hyvä, tarkka selostus tutkimuksen toteuttamisesta Kyselytutkimukset heikko: varsinkin lasten lomake liian pitkä ja osa kysymyksistä liian vaikeita, väärien sanavalintojen takia eivät aina mitanneet täysin haluttua asiaa Työn tutkimuksilla saatiin vastaukset kaikkiin asetettuihin tutkimusongelmiin. Työtä voidaan pitää kuitenkin suppeana tutkimuksena tästä laajasta aiheesta eikä tulosten pohjalta voida tehdä kovin suuria yleistyksiä.
KIITOS!