SISÄILMASTONÄYTTEENOTTO Koivupirtti Hakatie 4 28450 Vanha-Ulvila 1
Sisällys 1. YLEISTIEDOT... 4 1.1 Kohde... 4 1.2 Tilaaja... 4 1.3 Näytteidenoton suorittajat... 4 1.4 Näytteenottoajankohta... 4 1.5 Näytteenoton tavoite ja lähtötiedot... 4 2. RAKENTEET... 5 3. AISTINVARAISET HAVAINNOT... 5 4. KOSTEUSMITTAUKSET... 10 4.1 Pintakosteusmittaukset... 10 4.2 Rakennekosteusmittaukset... 10 5. MERKKIAINEKOKEET... 12 6. PAINE-EROMITTAUKSET... 13 7. SISÄILMAN SUHTEELLISEN KOSTEUDEN SEURANTA... 14 8. SISÄILMAN LÄMPÖTILAN SEURANTA... 16 9. SISÄILMAN HIILIDIOKSIDIPITOISUUSSEURANTA... 17 10. ULKOSEINÄRAKENTEIDEN RAKENNEAVAUKSET... 19 11. KAHDEN VIIKON LASKEUMANÄYTE (GEELITEIPPINÄYTE)... 25 12. IV-KANAVAN SISÄPINNALTA OTETUT GEELITEIPPINÄYTTEET... 26 13. MATERIAALINÄYTTEIDEN MIKROBIANALYYSIT... 27 14. FORMALDEHYDIN MÄÄRITYS ILMANÄYTTEESTÄ... 32 15. BOORIN MÄÄRITYS ILMANÄYTTEESTÄ... 33 16. SISÄILMAN VOC ANALYYSIT... 34 17. SUOSITELTAVAT TOIMENPITEET... 37 Laboratoriolausunnot liitetiedostona 2
TIIVISTELMÄ Opetuskäytössä olevassa rakennuksessa suoritettiin sisäilmasto- ja kosteusteknistä tutkimusta ajanjaksolla 5.-21.2.2019. Rakenteiden pinnoilla tai rakenteissa ei havaittu normaalista poikkeavaa kosteutta. Ulkoseinärakenteiden avauksissa havaittiin yhdessä kohdassa vähäisiä vanhoja vauriojälkiä. Ko. kohdasta rakenteesta otettiin myös materiaalinäytteet mikrobimäärityksiä varten. Näissä näytteissä, kuten muissakaan rakennusmateriaalinäytteissä ei todettu olevan normaalista poikkeavia mikrobilöydöksiä. Rakennuksen sisäilmasta määritettiin formaldehydi, boori ja VOC-pitoisuudet. Pitoisuuksien todettiin olevan alhaiset. Olosuhdemittauksissa painesuhdanteiden, hiilidioksidin ja suhteellisen kosteuden todettiin olevan vuoden aikaan nähden normaalilla tasolla. Sisäilman lämpötila-arvoissa todettiin olevan hieman heittelyä. Rossitilasta sekä kellarista todettiin olevan ilmavuotoja koulurakennuksen sisätilaan päin. Lattian- ja seinän liittymäkohdassa oli havaittavissa rako, jota kautta havaittiin myös lämmöneristevillaa. Kahden viikon laskeumanäytteissä oli havaittavissa kuitupitoisuuksien osalta toimenpiderajan ylityksiä. Tuloilmakanavan sisäpinnalla ei ollut havaittavissa kuituja. Mitä todennäköisemmin kuidut ovat peräisin rakenteista ja/tai katon akustolevyistä. 3
1. YLEISTIEDOT 1.1 Kohde Koivupirtti Hakatie 4 28450 Vanha-Ulvila 1.2 Tilaaja Olli-Pekka Kumpula puh 0400 134 660 olli-pekka.kumpula@ulvila.fi Ulvilan kaupunki PL 77 28401 Ulvila 1.3 Näytteidenoton suorittajat Rakennusterveysasiantuntija VTT-C-22384-26-16 +358 40 183 43 08 saija.hokkanen@tehokuivaus.fi Samuli Tammi 1.4 Näytteenottoajankohta Näytteenotto ja tutkimukset suoritettiin ajanjaksolla 5.-21.2.2019 1.5 Näytteenoton tavoite ja lähtötiedot Osa rakennuksen käyttäjistä kokee tiloissa oleskellessaan terveydellisiä oireita, jotka ovat mahdollisesti rakennukseen liitettävissä olevia. 4
2. RAKENTEET Rakennus on peräisin 1950-luvulta. Rakennusta on saneerattu runsaasti. Rakennuksessa on koneellinen ilmanvaihto. Ulkoseinärakenteen todettiin olevan seuraavanlainen: pinnoite kipsilevy höyrynsulkupaperi puukoolaus/villa hirsi julkisivulaudoitus Alapohjarakenteen todettiin olevan seuraavanlainen: linoleumpinnoite lastulevy puurunko/villa rossitilan kohdalla tuulensuojalevy, kellarin kohdalla betoni Välipohjarakenteen todettiin olevan seuraavanlainen: linoleumpinnoite lastulevy villa purueriste laudoitus kattopaneeli 3. AISTINVARAISET HAVAINNOT Rakennuksen sisäpuolella tehtiin seuraavat aistinvaraiset havainnot: kattopinnoilla on villaisia akustolevyjä. Osa levyjen pinnoista on rikki lattian ja seinän liittymäkohdassa lattialistan takana selkeä rako, jota kautta havaittavissa villaeristettä opettajainhuoneen allasviemäröinnissä havaittiin olevan vuotokohta, joka korjattiin pikaisesti havaitsemisen jälkeen 5
alapohjarakenne on uusittu rossitilan osuudella. Rossitilan kautta tarkastellen rakenteissa ei havaittu vaurioita ilmanvaihtokoneen suodattimen todettiin olevan puhdas Akustolevyjä rikki 6
Lattian ja seinän liittymäkohdassa selkeä rako Opettajainhuoneen allasviemäröinnissä vuotaa 7
Viemäröinnin liitos vuotaa Käytävätilassa olevan sähkökaapin alapohjan liittymän läpiviennit epätiiviitä 8
Kuvaa läpivienneistä Rossitilan maaperää vasten vähäisissä määrin jätettä. Rossin rakenteet aistinvaraisesti tarkastellen hyväkuntoiset 9
Suodattimet puhtaat 4. KOSTEUSMITTAUKSET 4.1 Pintakosteusmittaukset Rakenteiden pinnat mitattiin kauttaaltaan pintakosteudenosoittimella. Rakenteiden pinnoilta ei mitattu normaalista poikkeavia pintakosteuslukemia. Mittaustulokset: Lattiapinnat, muovimattopinnoitteiset luokka- ja käytävätilat gann 45 55 Lattiapinnat, ns. märkätilat gann 45 60 Levyrakenteiset seinäpinnat gann 20 30 4.2 Rakennekosteusmittaukset Alapohjan eristetilasta mitattiin kuivia suhteellisen kosteuden lukemia. Mittauspisteiden sijainnit on esitetty pohjakuvassa, tulokset taulukossa. 10
3 1 2 4 5 11
Mittauspiste Suhteellinen Lämpötila, 0 C Kosteusarvio kosteus, % 1/ lt 103 39,8 5,8 Normaali 2/ lt 101 48,5 14,2 Normaali 3/lt 102 45,3 13,2 Normaali 4/lt 110 47,9 13,8 Normaali 5/opet 32,1 17,5 Normaali 5. MERKKIAINEKOKEET Rakennuksen alla on osittain kellari ja osittain rossitila. Molempien rakenneosien ilmatilaan syötettiin merkkiainekaasua (vetytyppi), jonka kulkeutumista sisäilmaan päin seurattiin detektorin avulla. Betonirakenteinen kellaritila sijaitsee luokkatilan 101 alapuolella. Kellaritila koostuu varastotiloista sekä teknisestä tilasta. Tilasta on useita eri läpivientejä, joita on tiivistetty. Kellaritilasta todettiin olevan ilmavuotoja koulutilaan päin, ilmavuotoreitit on esitetty alla olevassa pohjakuvassa: ilmavuotoja lattian- ja seinän liittymäkohdista ilmavuotoja väliseinärakenteessa olevan kanaalin kautta Rossitilallisesta rakennuksen osuudesta todettiin olevan runsaita ilmavuotoja sisätilaan päin lattioiden ja seinien liittymäkohdista. 12
Lattian ja seinän liittymäkohdassa selkeä rako 6. PAINE-EROMITTAUKSET Sisä- ja ulkoilman välistä paine-eroa mitattiin ajanjaksolla 5.-19.2.2019 kolmessa eri tilassa, rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa sijaitsevissa luokkatiloissa 101 ja 110 sekä toisessa kerroksessa sijaitsevassa opettajainhuoneessa. Seurantajaksolta saadaan seuraavanalainen kuvaaja: 13
Kuvaajien perusteella voidaan lausua seuraavaa: seurantajaksolla sisä- ja ulkoilman välinen paine-ero on pääsääntöisesti välillä 0-6 Pascalia. Hieman voimakkaampaa alipaineisuutta on havaittavissa opettajainhuoneessa muutaman yksittäisen kerran. Seurantajakson perusteella rakennuksessa vallitsevien painesuhdanteiden voidaan katsoa olevan hyvällä tasolla. 7. SISÄILMAN SUHTEELLISEN KOSTEUDEN SEURANTA Sisäilman suhteellinen kosteus määräytyy suurelta osin ulkoilman kosteuden mukaan, kun rakennuksessa ei ole kostutusta. Sisäilman kosteuteen luonnollisesti vaikuttavat myös sisällä olevat kosteuslähteet, ihmisten toiminta jne. Toimisto/koulurakennuksissa sisäilman kosteus on lähes poikkeuksetta pienempi kuin asuinrakennuksissa. Talviaikana sisäilman kosteus on usein alle 20 % ulkoilman vähäisen kosteuden vuoksi. Kuiva huoneilma saattaa aiheuttaa tiloissa oleskeleville ihon ja limakalvojen ärsytysoireita. Korkea sisäilman suhteellinen kosteus ei aiheuta terveysoireita, mutta saattaa aiheuttaa rakenteille kosteus- ja mikrobivaurioita. Sisäilman suhteellisen kosteuden mittaus suoritettiin jokaisessa luokkatilassa sekä opettajainhuoneessa. 14
Seurantajaksolta saadaan seuraavanlainen kuvaaja: Kuvaajien perusteella voidaan lausua seuraavaa: sisäilman suhteellinen kosteus laskee alle 20 %:n, kun ulkoilman lämpötila on pakkasen puolella. Tämä on normaali ilmiö lämmityskaudella. Seurantajakson aikana ei ole pitkiä pakkasjaksoja, joten sisäilman suhteellinen kosteus ei ole pitkiä ajanjaksoja alhaisissa lukemissa. Mittaus antaa viitteen siitä, että pitkällä pakkasjaksolla sisäilma on hyvin suurella todennäköisyydellä hyvinkin kuivaa. 15
8. SISÄILMAN LÄMPÖTILAN SEURANTA STM:n asetuksen asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista lämpötilan osalta todetaan, että lämmityskaudella palvelutaloissa ym. vastaavissa tiloissa huoneilman lämpötilan tulee olla lämmityskaudella välillä + 20 + 26 0 C ja lämmityskauden ulkopuolella + 20 + 30 0 C. Mittaus suoritetaan lämmityskaudella. Sisäilman lämpötilaa sekä suhteellista kosteutta mitataan Tinytagin loggaavalla mittarilla, jonka mittausalue lämpötilan osalta on 25 + 85 0 C ja suhteellisen kosteuden 0 100 %. Sisäilman lämpötilaa mitattiin jokaisessa luokkatilassa sekä opettajainhuoneessa. Seurantajaksolta 5.-21.2.2019 saadaan seuraavanlainen kuvaaja: 16
Kuvaajien perusteella voidaan lausua seuraavaa: luokkatilaa 101 (vihreä kuvaaja) sekä opettajainhuonetta ei käytetä aktiivisesti, minkä vuoksi tiloissa ei ole käyttäjistä aiheutuvaa lämpökuormaa ja tilojen sisäilman lämpötilat ovatkin muita tiloja alhaisempia luokkatiloissa 102 (musta kuvaaja) sekä 103 (sininen kuvaaja) sisäilman lämpötila on seurantajaksolla asetuksen mukaisten raja-arvojen sisällä luokkatilassa 110 (punainen kuvaaja) sisäilman lämpötila on aika ajoittain alle 20 astetta. luokkatilassa 103 (sininen kuvaaja) sisäilman lämpötila nousee välillä korkealle 9. SISÄILMAN HIILIDIOKSIDIPITOISUUSSEURANTA RT 07-109 46 Sisäilmastoluokitus 2008- ohjekortin mukaiset sisäilman hiilidioksidipitoisuuden tavoitearvot ovat seuraavat: 17
Sisäilman perushiilitasopitoisuus on noin 400 ppm. Hiilidioksidipitoisuuteen vaikuttaa kohottavasti käyttäjistä aiheutuva kuormitus. Sisäilman hiilidioksidipitoisuutta mitattiin käytössä olevissa luokkatiloissa Seurantajaksolta sisäilman hiilidioksidipitoisuusmittauksista saadaan seuraavanlainen kuvaaja. Kuvaajien perusteella voidaan lausua seuraavaa: sisäilman hiilidioksidipitoisuus on seurantajaksolla 95 % käyttöajasta alle 750 ppm, joten sisäilman hiilidioksidipitoisuuden voidaan katsoa täyttävän S1- luokituksen raja-arvon 18
10. ULKOSEINÄRAKENTEIDEN RAKENNEAVAUKSET Ulkoseinärakenteita avattiin luokkatiloissa. Havainnot on esitetty seuraavana olevin valokuvin: Luokkatila 101 Luokkatila 101 19
Seinärakenteesta ei aistittu ummehtunutta hajua. Rakenteissa ei havaittu kosteusvauriojälkiä. Seinän puurakenteet kuivia 7 11 p- % Luokkatila 102 20
Seinärakenteesta ei aistittu ummehtunutta hajua. Rakenteissa ei havaittu kosteusvauriojälkiä. Seinän puurakenteet kuivia 7 11 p- % Lähikuvaa seinän puurakenteista, ei vauriojälkiä havaittavissa 21
Luokkatila 103 Koolauspuussa havaittavissa yksittäinen kosteusjälki. Höyrynsulkupaperissa ei aistinvaraisesti havaittavissa vauriojälkiä. Seinärakenteesta ei aistittu ummehtunutta hajua 22
Hirsiseinässä ja puurungossa ei aistinvaraisessa tarkastelussa havaittu vaurioita. Puurakenteet kuivia 7 11 p- % Luokkatila 110 23
Pinkopahvissa sekä hirressä havaittavissa vauriojälkiä. Näistä otettiin näytteet 7 ja 8. Rakenne kuiva 8 11 p- %. Rakenteesta ei aistittu ummehtunutta hajua. Opettajainhuone 24
Seinärakenteesta ei aistittu ummehtunutta hajua. Rakenteissa ei havaittu kosteusvauriojälkiä. Seinän puurakenteet kuivia 7 10 p- % 11. KAHDEN VIIKON LASKEUMANÄYTE (GEELITEIPPINÄYTE) Tasopinnalle asetetaan kahden viikon ajaksi laskeumamalja, josta kerätään näyte geeliteipille painamalla sitä maljaa vasten. Geeliteippi toimitetaan laboratorioon, jossa lasketaan valomikroskoopin avulla yli 20 um pitkien teollisten mineraalikuitujen määrä pinta-alayksikköä kohden. Teollisten mineraalikuitujen toimenpideraja kahden viikon aikana pinnoille laskeutuneessa pölyssä on 0,2 kuitua/cm 2 (STM:n asetus 545/2015). Mikäli tämä arvo ylittyy, tulee selvittää kuitulähteet ja ryhtyä toimenpiteisiin kuitukertymän pienentämiseksi. Mahdollisia toimenpiteitä voivat olla rikkoontuneen tai pinnoittamattomien kuitumateriaalien korjaaminen tai poistaminen, ilmanvaihtokanavien puhdistaminen ja siivouksen tehostaminen. Laboratorioanalyysin tulokset: 25
Laboratorioanalyysituloksien perusteella näytteistä voidaan lausua seuraavaa: toimenpideraja ylittyy selkeästi jokaisessa näytteessä. Mahdollisina kuitulähteinä voivat toimia mm. ilmanvaihtojärjestelmän äänenvaimennusvillat ja/tai katon akustolevyt Tulosten virhetarkastelu: Näytekertymän laskeuma-aika oli 7.-21.2.2019. Kertymäjakson viimeisenä päivänä, 21.2.2019 tiloissa aloitettiin ilmanvaihtokanavien puhdistustyöt. Näytteiden keräyshetkellä puhdistuksen suorittava yritys oli siirtänyt työssä tarvittavan välineistön rakennuksen sisäpuolelle. Työtä ei ollut aloitettu, joten voidaankin olettaa, ettei tästä ole aiheutunut näytteiden kontaminaatiota. 12. IV-KANAVAN SISÄPINNALTA OTETUT GEELITEIPPINÄYTTEET Näyte otetaan geeliteipille kanavan sisäpinnalta. Valomikroskoopin avulla lasketaan yli 20 um pitkien teollisten mineraalikuitujen määrä pinta-alayksikköä kohti. Tulos ilmoitetaan yksikössä kuitua/cm 2. Tuloilmakanavan pinnalla on keskimäärin 10 30 kuitua/cm 2 (ILMI-hanke, Kovanen ym). Laboratorioanalyysin tulokset: Rakennuksessa on yksi ilmanvaihtokone. Jokaisessa näytteessä kuitupitoisuuden voidaan todeta olevan erittäin alhainen, myös ilmanvaihtokoneen suodattimien jälkeiseltä sisäpinnalta otetun näytteen. Voidaankin todeta, ettei ilmanvaihtojärjestelmä toimi kuitulähteenä. Voidaan olettaa, että lähteenä on esimerkiksi akustolevyt. 26
13. MATERIAALINÄYTTEIDEN MIKROBIANALYYSIT Materiaalinäytteitä mikrobianalyysejä varten otettiin yhteensä kaksitoista kappaletta. Näytteet lähetettiin analysoitavaksi Kuopion työterveyslaitokseen. Analyysimenetelmänä oli suoraviljelymenetelmä, jossa elinkykyisten mikrobien määrää arvioidaan suhteellisella asteikolla: - = ei mikrobeja + = niukasti mikrobeja (1-19 pmy/malja) ++ = kohtalaisesti mikrobeja (20-49 pmy/malja) +++ = runsaasti mikrobeja (50-200 pmy/malja) ++++ = erittäin runsaasti mikrobeja (>200 pmy/malja) Näytettä tulkittaessa tulee tarkastella havaittua lajistoa (aktinomykeetit ja sienet). Rakennusmateriaalinäytteissä tavallisimmin esiintyviä sienisukuja ovat Penicillium, Aspergillus ja Cladosporium sienisuvut sekä hiivat. On huomattava, että myös tavanomaiset homesuvut voivat kasvaa kostuneilla materiaaleilla. Vaurioituneissa materiaaleissa esiintyy usein mikrobeja, joita harvemmin esiintyy vauriottomien rakennusten rakenteissa. Näitä mikrobeja kutsutaan kosteusvaurioindikaattoreiksi. Yksittäisten kosteusvaurioindikaattorimikrobien esiintyminen on tavanomaista. Toimenpiderajan ylittyminen koskee rakennuksen sisäpintojen tai sisäpuolisten rakenteiden, muiden tilojen ja rakenteiden vaurioita, joista irtoaville epäpuhtauksille sisätiloissa oleva voi altistua. Näitä muita tiloja ja rakenteita ovat esimerkiksi kellarit, rakennusten alapohjat ja yläpohjat. Materiaalinäytteiden näytteenottokohdat on merkitty seuraavana oleviin pohjakuviin. Näytteiden merkitsemisessä on käytetty myös seuraavaa koodia: Näytteessä ei viitettä vauriosta Näytteessä heikko viite vauriosta Näytteessä vahva viite vauriosta 27
Ensimmäinen kerros 3 4 5 6 2 1 9 7,8 Toinen kerros 10 11 12 28
Laboratorioanalyysin perusteella näytteestä voidaan lausua seuraavaa: Näyte 1 - näyte luokkatilasta 101, ulkoseinärakenteen lämmöneristevillaa - näytteessä esiintyy niukasti kosteusvauriosta indikoivia mikrobilajikkeita, Aspergillus versicolor, Chaetomium - näytteessä esiintyy niukasti bakteereja - näytteessä ei esiinny sädesieniä - laboratorioanalyysin perusteella näytteessä heikko viite vauriosta Näyte 2 - näyte luokkatilasta 101, alapohjarakenteen lämmöneristevillaa - näytteessä esiintyy niukasti kosteusvauriosta indikoivia mikrobilajikkeita, Chaetomium, Eurotium - näytteessä esiintyy niukasti bakteereja - näytteessä esiintyy niukasti sädesieniä - laboratorioanalyysin perusteella näytteessä heikko viite vauriosta Näyte 3 - näyte luokkatilasta 102, ulkoseinärakenteen lämmöneristevillaa - näytteessä esiintyy niukasti yhtä kosteusvauriosta indikoivaa mikrobilajiketta, Chaetomium - näytteessä esiintyy niukasti bakteereja - näytteessä esiintyy niukasti sädesieniä - laboratorioanalyysin perusteella näytteessä heikko viite vauriosta Näyte 4 - näyte luokkatilasta 102, alapohjarakenteen lämmöneristevillaa - näytteessä ei esiinny kosteusvauriosta indikoivia mikrobilajikkeita - näytteessä esiintyy niukasti bakteereja - näytteessä ei esiinny sädesieniä - laboratorioanalyysin perusteella näytteessä ei viitettä vauriosta 29
Näyte 5 - näyte luokkatilasta 103, ulkoseinärakenteen lämmöneristevillaa - näytteessä esiintyy niukasti yhtä kosteusvauriosta indikoivaa mikrobilajiketta, Chaetomium - näytteessä ei esiinny bakteereja - näytteessä ei esiinny sädesieniä - laboratorioanalyysin perusteella näytteessä heikko viite vauriosta Näyte 6 - näyte luokkatilasta 103, alapohjarakenteen lämmöneristevillaa - näytteessä ei esiinny kosteusvauriosta indikoivia mikrobilajikkeita - näytteessä esiintyy niukasti bakteereja - näytteessä ei esiinny sädesieniä - laboratorioanalyysin perusteella näytteessä ei viitettä vauriosta Näyte 7 - näyte luokkatilasta 110, ulkoseinärakenteen pinkopahvia - näytteessä esiintyy niukasti yhtä kosteusvauriosta indikoivaa mikrobilajiketta, Chaetomium - näytteessä esiintyy niukasti bakteereja - näytteessä ei esiinny sädesieniä - laboratorioanalyysin perusteella näytteessä heikko viite vauriosta Näyte 8 - näyte luokkatilasta 110, ulkoseinärakenteen hirttä - näytteessä esiintyy niukasti yhtä kosteusvauriosta indikoivaa mikrobilajiketta, Chaetomium - näytteessä esiintyy niukasti bakteereja - näytteessä ei esiinny sädesieniä - laboratorioanalyysin perusteella näytteessä heikko viite vauriosta 30
Näyte 9 - näyte luokkatilasta 110, alapohjarakenteen lämmöneristevillaa - näytteessä esiintyy niukasti yhtä kosteusvauriosta indikoivaa mikrobilajiketta, Chaetomium - näytteessä esiintyy niukasti bakteereja - näytteessä ei esiinny sädesieniä - laboratorioanalyysin perusteella näytteessä ei viitettä vauriosta Näyte 10 - näyte opettajainhuoneesta, ulkoseinärakenteen lämmöneristevillaa - näytteessä ei esiinny kosteusvauriosta indikoivia mikrobilajikkeita - näytteessä esiintyy niukasti bakteereja - näytteessä ei esiinny sädesieniä - laboratorioanalyysin perusteella näytteessä ei viitettä vauriosta Näyte 11 - näyte opettajainhuoneesta, välipohjarakenteen purueristettä - näytteessä esiintyy kosteusvauriosta indikoivaa mikrobilajiketta, Chaetomium - näytteessä esiintyy niukasti bakteereja - näytteessä ei esiinny sädesieniä - laboratorioanalyysin perusteella näytteessä heikko viite vauriosta Näyte 12 - näyte opettajainhuoneesta, välipohjarakenteen lämmöneristevillaa - näytteessä ei esiinny kosteusvauriosta indikoivia mikrobilajikkeita - näytteessä ei esiinny bakteereja - näytteessä ei esiinny sädesieniä - laboratorioanalyysin perusteella näytteessä ei viitettä vauriosta Yhteenveto näytteistä: Materiaalinäytteitä mikrobimäärityksiä varten otettiin yhteensä kaksitoista kappaletta. Näytteistä kuusi kappaletta on otettu ulkoseinärakenteista. Näistä viidessä todettiin olevan heikko viite vauriosta. Näytteissä voidaan todeta esiintyvän yksittäisiä 31
kosteusvauriosta indikoivia mikrobeja. Näytteiden kokonaisitiöpitoisuudet ovat myös erittäin alhaisia. Ulkoseinärakenteet ovat kosketuksissa ulkoilman kanssa. Ulkoilmassa esiintyy sulan maan aikaan runsaasti mikrobeja, joten on luonnollista, että ulkoilman kanssa kosketuksissa olevissa ulkoseinärakenteissa esiintyy luonnollisestikin näitä mikrobeja. Toisin sanoen ulkoseinärakenteista määritettyjä mikrobihavaintoja voidaan pitää normaalilöydöksinä. Alapohjarakenteen (ensimmäisen kerroksen) lämmöneristekerroksesta (villa) otetiin neljä näytettä, joista kolmen ei laboratorioanalyysin perusteella todettu viittaavan vaurioon. Yhdessä näytteistä todettiin olevan heikko viite vauriosta, siinä esiintyvien yksittäisten mikrobilöydösten perusteella. Näytetuloksia voidaan pitää normaalina löydöksinä. Välipohjarakenteen eristekerroksesta otettiin kaksi näytettä opettajainhuoneesta. Purueristeessä todettiin olevan yksittäisiä kosteusvauriosta indikoivia mikrobeja, kun taas villaeristeessä mikrobikasvustoa ei havaittu. Näiden tuloksien voidaan todeta olevan normaalit. Näytteissä ei todeta olevan purku- tai korjaustoimenpiteitä vaativia mikrobivaurioita. 14. FORMALDEHYDIN MÄÄRITYS ILMANÄYTTEESTÄ Ilmanäytteet on kerätty 2,4-dinitrofenyylihydratsiinilla päällystettyyn Sep-Pak C18- patruunakeräimeen. Aldehydit muodostavat hydratsiinin kanssa johdannaisia. Johdannaiset uutetaan keräimestä asetonitriinillä. Formaldehydin pitoisuus määritetään nestekromatografisesti, käyttäen ilmaisimena diodirividetektoria (360 nm). Pitoisuuden määrityksessä käytetään puhtaita vertailuaineita. Analyysimenetelmän formaldehydin kokonaismittausepävarmuus on 18 %. Menetelmän määritysraja on 0,1 ug, mikä vastaa 100 litran ilmanäytteelle pitoisuutta 1 ug/m 3. Pitoisuudet on laskettu laboratoriolle ilmoitetun ilmamäärän avulla. Formaldehydin hajukynnys on 35 ug/m 3. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa (545/2015) asunnon ja muun oleskelutilan sisäilman formaldehydin lyhyen ajan keskiarvopitoisuus 30 minuutin mittauksen aikana ei saa ylittää 35 ug/m 3. Työterveyslaitoksen asettama viitearvo sisäilman formaldehydipitoisuudelle toimistotyyppisillä työpaikoilla on 15 ug/m 3. Viitearvo on tarkoitettu mahdollisen 32
sisäilmaongelman tunnistamiseen ja kohonnut pitoisuus viitaa sisäilman epätavanomaiseen lähteeseen. Viitearvo ei ole terveysperusteinen. Laboratorioanalyysin tulokset: Luokkatila 101 Opettajainhuone Molemmissa näytteissä voidaan todeta sisäilman formaldehydipitoisuuden olevan erittäin alhainen. 15. BOORIN MÄÄRITYS ILMANÄYTTEESTÄ Booripitoisuus sisäilmasta määritetään hengittyvästä jakeesta. Näytteet kerättiin pumpulla luokkatilassa 101 sekä opettajainhuoneessa. Laboratorioanalyysin tulokset: Luokkatila 101: Opettajainhuone: Molemmissa näytteissä pitoisuuden voidaan todeta olevan alhainen. 33
16. SISÄILMAN VOC ANALYYSIT Ilman haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC) kerätään pumpulla Tenax- tai Tenax- Carbographadsorbentilla täytettyyn putkimaiseen ATD-keräimeen (ATD = automatic thermal desorption) matalavirtauspumppua apuna käyttäen. Pumpun imuteho on n. 100 cm3/min ja mitattava ilmamäärä n. 9 dm 3. Adsorptioputkeen adsorboituneet esimissiotuotteet analysoidaan kaasukromagrafisesti käyttäen termodesorptiota ja massaelektiivistä ilmaisinta. Yhdisteet tunnistetaan puhtaiden vertailuaineiden ja massaspektritietonannan avulla. Mittaus toteutettu Asumisterveysopas (2009) mukaisesti. Näytteet analysoitiin Helsingin työterveyslaitoksella. Asetus 545/2015 määrää haihtuvien orgaanisten yhdisteiden osalta seuraavaa: Hahtuvien orgaanisten yhdisteiden tolueenivasteella lasketun kokonaispitoisuuden toimenpideraja huoneilmassa on 400 μg/m 3. Yksittäisen haihtuvan orgaanisen yhdisteen tolueenivasteella lasketun pitoisuuden toimenpideraja huoneilmassa on 50 μg/m 3. Lisäksi seuraavien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden huoneilman tolueenivasteella lasketut pitoisuuden toimenpiderajat ovat: Yhdiste Toimenpideraja 2,2,4-trimetyyli-1,3-pentaalidioli di-isobutyraatti (TXIB) 10 μg/m 3 2-etyyli-1-heksanoli (2EH) 10 μg/m 3 Naftaleeni ei saa esiintyä hajua 10 μg/m 3 Styreeni 40 μg/m 3 34
Näytteitä otettiin yhteensä kaksi kappaletta. Analyysitulokset: Näyte 1 luokkatila 101 Näytteessä todettiin esiintyvän seuraavia yhdisteitä: Laboratorioanalyysin perusteella näytteestä voidaan lausua seuraavaa: näytteessä esiintyvien yksittäisten yhdisteiden pitoisuudet ovat erittäin alhaisia näytteessä esiintyvien yhdisteiden kokonaispitoisuus on erittäin alhainen näytteessä esiintyvän etikkahapon lähteenä voi toimia esimerkiksi linoleummatto tai tiivistemassa näytteessä esiintyvän dekametyylisyklopentasiloksanin lähteenä voi toimia kosmetiikka tai saumausaineet Näytetuloksen perusteella ei aihetta toimenpiteisiin. 35
Näyte 2 luokkatila opettajainhuone Näytteessä todettiin esiintyvän seuraavia yhdisteitä: Laboratorioanalyysin perusteella näytteestä voidaan lausua seuraavaa: näytteessä esiintyvien yksittäisten yhdisteiden pitoisuudet ovat erittäin alhaisia näytteessä esiintyvien yhdisteiden kokonaispitoisuus on erittäin alhainen näytteessä esiintyvän etikkahapon lähteenä voi toimia esimerkiksi linoleummatto tai tiivistemassa näytteessä esiintyvän dekametyylisyklopentasiloksanin lähteenä voi toimia kosmetiikka tai saumausaineet Näytetuloksen perusteella ei aihetta toimenpiteisiin. 36
17. SUOSITELTAVAT TOIMENPITEET Sisäilman laadun parantamiseksi suositellaan seuraavia toimenpiteitä: laskeumanäytteissä todettiin olevan toimenpiderajat ylittäviä määriä kuituja. Lattian- ja seinän liittymäkohdassa todettiin olevan reilu rako, jota kautta todettiin olevan myös ilmavirtauksia. Suositellaan lattia- ja seinän liittymäkohdan ilmatiiveyden parantamista. Tämä vähentää myös rossitilasta kulkeutuvien ilmavuotojen määrää sisätilaan päin mahdollisuuksien mukaan rossitilasta olevien läpivientien tiivistäminen (sähkökaappi, tekniikkaputket) rikkonaisten katon akustolevyjen vaihtaminen/paikkakorjaus kellarista todettiin olevan ilmavuotoja sisätilaan päin. Suositellaan kellarin alipaineistamista koulurakennukseen nähden Pori 21.3.2019 37
38
39
40
41
42
43
44
45
46
47
48
49
50
1
2
3