Kaupunginvaltuusto Julkinen

Aika 28.5.2018 klo 15:00-18:14 Paikka Valtuustosali Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 44 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4 45 Pöytäkirjantarkastajat 5 46 Ilmoitusasiat 6 47 Tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta 2017 7 48 Vuoden 2017 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja 9 vastuuvapauden myöntäminen tilivelvollisille vuodelta 2017 49 Keskustan valtuustoryhmän valtuustoaloite: Ossi Karttusen 13 patsashankkeen aloittaminen 50 Imatran Siniset valtuustoryhmän valtuustoaloite: Kulunvalvojat 15 kouluihin - pilottihanke 51 Esitys luontolahjaksi 70-vuotiaalle Imatralle 21 52 Kokoomuksen valtuutetun valtuustoaloite: Koulukiusaaminen-sanan 24 käytön lopettaminen Imatralla 53 Imatran kaupunkikonsernin omistuksessa olevien sote-kiinteistöjen 34 omistuksesta luopuminen 54 Imatran Perussuomalaiset valtuustoryhmän valtuustoaloite: 39 Töhryjen poistamisen suunnittelu ja toteuttaminen nopeammin ja tehokkaammin 55 Vasemmistoliiton valtuutetun Anssi Piiraisen valtuustoaloite: 41 Mellonlahden puhdistaminen ja rantapusikoiden raivaus 56 Valitusosoitus pöytäkirjaan 42 Sivu 1/43

Aika 28.5.2018 klo 15:00-18:14 Paikka Valtuustosali Osallistujat Nimi Tehtävä Lisätieto Läsnä Malm Niina Puheenjohtaja Matikainen Tommi Pöytäkirjan tarkastaja Saarimäki Erkki 2. varapuheenjohtaja Aalto Airi Airas Mikko Hasu Mervi Helminen Anna Hirvonen Matti Hämäläinen Veikko Härkönen Timo Id Lahja Häkkinen Juuso Juutilainen Jerena Kontiainen Kaisa Hujanen Irma Kuikka Tuija Kuvaja Marjut Lankinen Veikko Lattu Antero Luukkanen Heikki Marttila Päivi Miettinen Sari Montonen Jiri Pöytäkirjan tarkastaja Mynttinen Rauni Niskanen Markus Nissinen Anne Nokelainen Ilkka Ovaska Tiina Patrakka Marja-Leena Peltonen Pentti Piirainen Anssi Prior Sanna Rautsiala Suvi Saaristo Lilla Siitonen Arto Tanninen Heikki Telkkä Jani Tikka Arto Urpalainen Anu Äikää Tarja Ruokolainen Henri Varajäsen Saapui kokoukseen: 15:14 Partanen Jouko Varajäsen Poissa Hasu Rami Kaupunginjohtaja Laine Heikki Viestintäasiantuntija Astikainen Emmi Nuorisovaltuuston edustaja Sivu 2/43

Honkanen Aino-Maija Mykrä Timo Muut osallistujat Heino Kaisa Hallintojohtaja Roslakka Kai Talousjohtaja Ellonen Hanna-Kaisa Hyvinvointijohtaja Äikäs Topiantti Kaupunkikehitysjohtaja Hupli-Oinonen Liisa Viestintäjohtaja Laitimo Tea Yhteysjohtaja Kekki Arja Tarkastuspäällikkö Peura-Kuusela Leena Viestintäasiantuntija Törönen Raikko Talous- ja rahoitussuunnittelupäällikkö Käsitellyt asiat 44-56 Pöytäkirja yleisesti nähtävillä Pöytäkirja nähtävillä 5.6.2018 klo 9.00-11.30 Imatran kaupungin asiakaspalvelupisteessä sekä 5.6.2018 alkaen netissä www.imatra.fi Sivu 3/43

44 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Tämä kokous on kutsuttu koolle seuraavalla ilmoituksella: Imatran kaupunginvaltuusto kokoontuu kaupungintalolla maanantaina, 28.5.2018 klo 15.00. Kokouksessa käsitellään esityslistassa nro 5 / 2018 mainitut asiat. Esityslista on nähtävänä kaupungin internet-sivuilla 23.5.2018 alkaen. Kokouksen pöytäkirja on nähtävänä Imatran kaupungin asiakaspalvelussa, kaupungintalolla keskiviikkona 5.6.2018 klo 9.00-11.30. Niina Malm kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Kaisa Heino hallintojohtaja Kokouskutsu on julkaistu kaupungin internet-sivuilla ja laitettu yleisesti nähtäville kaupungin ilmoitustaululle 23.5.2018 alkaen. Todettiin kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Merkittiin, että varavaltuutettu Henri Ruokolainen saapui kokoukseen klo 15.14. Sivu 4/43

45 Pöytäkirjantarkastajat Valittiin pöytäkirjantarkastajiksi Tommi Matikainen ja Jiri Montonen. Sivu 5/43

46 Ilmoitusasiat Imatra Base Camp Oy:n esittely - toimitusjohtaja Jukka Aallikko Henkilöstökertomus 2017 - Henkilöstökertomus ja henkilöstökertomuksen liite on esityslistan oheismateriaalina Kaupunginvaltuuston tilinpäätösillallinen tarjoillaan klo 18. Merkittiin tiedoksi. Merkittiin, että valtuutettu Lahja Id käytti puheenvuoron Imatra Base Camp Oy:n esittelyn aikana. Sivu 6/43

47 Tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta 2017 IMR/216/00.02.21/2018 Käsittelyhistoria Tarkastuslautakunta 13 8.5.2018 Aiempi käsittely: Tarkastuslautakunta 13 IMR/216/00.02.21/2018 Liitteet 1. Arviointikertomus 2017 Tarkastuspäällikön päätösesitys: Valmistelija: Kekki Arja Kuntalain 121 :n mukaan tarkastuslautakunnan tehtävänä on arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnan ja talouden tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet ja onko toiminta järjestetty tuloksellisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Tarkastuslautakunta antaa valtuustolle kultakin vuodelta arviointikertomuksen, jossa esitetään arvioinnin tulokset. Tarkastuslautakunnalle on toimitettu Imatran kaupunginhallituksen hyväksymä tilinpäätös vuodelta 2017, jossa on esitetty kaupunginhallituksen antama raportti tavoitteiden toteutumisesta. Arviointikertomukseen on koottu kuntalain tarkoittaman arvioinnin tulokset tarkastuskaudelta ja arviointikertomus saatetaan valtuuston käsittelyyn yhdessä tilintarkastuskertomuksen kanssa. Lautakunnalle on toimitettu luonnos arviointikertomuksesta. Tarkastuslautakunta päättää hyväksyä ja allekirjoittaa arviointikertomuksen vuodelta 2017 ja saattaa arviointikertomuksen tiedoksi valtuustolle. Uuden kuntalain mukaan kaupunginvaltuusto pyytää kaupunginhallitukselta määräaikaan mennessä lausunnon toimenpiteistä, joihin arviointikertomus antaa aihetta. Hyväksyttiin. Tämän kokouksen käsittely: Liitteet Sivu 7/43

1. Arviointikertomus 2017 Tark.ltk:n päätösesitys: Kaupunginvaltuusto merkitsee arviointikertomuksen tiedoksi ja pyytää kaupunginhallitukselta 28.9.2018 mennessä lausunnon toimenpiteistä, joihin arviointikertomus antaa aihetta. Hyväksyttiin yksimielisesti. Merkittiin, että tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Matti Hirvonen esitteli tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen vuodelta 2017. Sivu 8/43

48 Vuoden 2017 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen tilivelvollisille vuodelta 2017 IMR/216/00.02.21/2018 Käsittelyhistoria Kaupunginhallitus 83 26.3.2018 Tarkastuslautakunta 15 8.5.2018 Aiempi käsittely: Kaupunginhallitus 83 Valmistelija: Roslakka Kai Talous- ja rahoitushallintopalvelut 20.3.2018, talous- ja rahoitussuunnittelupäällikkö Raikko Törönen: "Kuntalain 113 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikauden tilipäätös tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi. Tilintarkastajien on tarkastettava tilinpäätös toukokuun loppuun mennessä. Kunnanhallituksen on saatettava tilinpäätös tilintarkastuksen jälkeen valtuuston käsiteltäväksi. Valtuuston on käsiteltävä tilinpäätös kesäkuun loppuun mennessä. Tilinpäätökseen kuuluvat lain mukaan tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Kuntalain 114 :n mukaan kunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös. Konsernitilinpäätös tulee laatia samalta päivältä kuin kunnan tilinpäätös. Konsernitilinpäätös laaditaan konserniyhteisöjen taseiden ja tuloskelmien sekä niiden liitetietojen yhdistelmänä. Konsernitilinpäätökseen sisällytetään lisäksi konsernin rahoituslaskelma, jossa annetaan selvitys kuntakonsernin varojen hankinnasta ja niiden käytöstä tilikauden aikana. Kuntayhtymän tilinpäätös yhdistellään jäsenkunnan konsernitilinpäätökseen. Tilinpäätöksen laadinnassa noudatetaan viimeisintä Työ- ja elinkeinoministeriön Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjetta kunnan ja kuntayhtymän konsernitilinpäätöksen laatimisesta. Kaupungin tilikauden tulos ennen varauksia ja rahastosiirtoja oli 6.802.646,30 euroa. Vuosikate tilinpäätöksessä on 15.950.816,33 euroa ja suunnitelman mukaiset poistot 10.002.198,90 euroa. Toimintakate pieneni edelliseen vuoteen verrattuna 0,7 M (-0,5 %) ja verorahoitus 2,3 M (-2,5 %). Kaupungin lainakanta pysyi lähes ennallaan, ollen vuoden lopussa 61,1 M. Asukasta kohti lainaa oli 2.242 euroa. Sivu 9/43

Kaupungin omavaraisuusaste parani edellisestä vuodesta ollen 62,3 %. Lainanhoitokykyä kuvaava tunnusluku, suhteellinen velkaantuneisuus, parani ollen vuoden lopussa 46,8 %. Konsernitilinpäätöksen osalta voidaan todeta, että konsernin omavaraisuusaste pysyi ennallaan ollen vuoden lopussa 34,7 %. Koko konsernin lainakanta oli vuoden lopussa 200,4 M. Konsernin lainakanta lisääntyi 4,7 M. Asukasta kohti konsernilainaa oli 7.350 euroa. Suhteellinen velkaantuneisuus oli vuoden lopussa 77,7 %. Konsernin nettovelkaantumisaste pysyi edellisen vuoden tasolla ollen vuoden lopussa 141 %. Talous- ja rahoituspalvelut esittää, että korvattuja vahinkoja vastaava määrä yhteensä 123.501,12 euroa tuloutetaan vahinkorahastosta tuloslaskelmaan, vahinkorahaston sääntöjen mukaisesti, tämän jälkeen muodostuva tilikauden ylijäämä 6.926.147,42euroa kirjataan taseen omaan pääoman lisäykseksi. Samalla talous- ja rahoituspalvelut esittää, että se oikeutetaan tarvittaessa tekemään tilinpäätökseen mahdolliset teknisluonteiset pienet tilinpäätöksen kannalta epäolennaiset tarkennukset ja oikaisut ennen kaupunginvaltuuston käsittelyä." Virallinen tilinpäätös on liitetty asiakirjoihin. Tilinpäätös on julkaistu myös luottamushenkilöiden omassa portaalissa pdf-muodossa (ipad). Kj:n päätösesitys: Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että korvattuja vahinkoja vastaava määrä yhteensä 123.501,12 euroa tuloutetaan vahinkorahastosta tuloslaskelmaan, vahinkorahaston sääntöjen mukaisesti, ja sen jälkeen muodostuva ylijäämä 6.926.147,42 euroa kirjataan taseen oman pääoman lisäykseksi, allekirjoittaa vuoden 2017 tilinpäätöksen ja jättää tilinpäätöksen tilintarkastajien tarkastettavaksi, saattaa tilinpäätöksen tarkastuslautakunnan valmistelun jälkeen edelleen kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi. Samalla talous- ja rahoituspalvelut esittää, että se oikeutetaan tarvittaessa tekemään tilinpäätökseen mahdolliset teknisluonteiset pienet tilinpäätöksen kannalta epäolennaiset tarkennukset ja oikaisut ennen kaupunginvaltuuston käsittelyä. Hyväksyttiin. Aiempi käsittely: Tarkastuslautakunta 15 Valmistelija: Kekki Arja Sivu 10/43

Liitteet 1. Tilintarkastuskertomus 2017 Oheismateriaali 1. Tilinpäätös 2017 kh allekirjoitus Tarkastuspäällikön päätösesitys: Kuntalain 125 :n mukaan tilintarkastajien on annettava valtuustolle kultakin tilikaudelta kertomus, jossa esitetään tarkastuksen tulokset. Tilintarkastajien on tilintarkastuskertomuksessa esitettävä, voidaanko toimielinten jäsenille ja muille tilivelvollisille myöntää vastuuvapaus tilikaudelta. Tarkastuslautakunnan on hankittava tilintarkastuskertomuksessa mahdollisesti tehdystä muistutuksesta asianomaisen selitys sekä kunnanhallituksen lausunto. Tarkastuslautakunta tekee päätösehdotuksensa vastuuvapauden myöntämisestä kaiken hankkimansa selvityksen perusteella olematta sidottu tilintarkastajan esitykseen. Valtuusto päättää asiasta tarkastuslautakunnan esityksen pohjalta harkintansa mukaan. Tilintarkastuskertomuksessa ei esitetä kuntalain tarkoittamia muistutuksia. Tarkastuslautakunnan arviointityössä ei ole tullut esille sellaisia asioita, joiden vuoksi olisi perusteltua evätä vastuuvapaus tilivelvollisilta. Tarkastuslautakunta merkitsee tiedoksi tilintarkastuskertomuksen vuodelta 2017 ja saattaa tilintarkastuskertomuksen tiedoksi kaupunginvaltuustolle. Lisäksi tarkastuslautakunta esittää, että kaupunginvaltuusto: - hyväksyy vuoden 2017 tilinpäätöksen, sekä - myöntää vastuuvapauden tilivelvollisille tilikaudelta 1.1.-31.12.2017 Hyväksyttiin. Tämän kokouksen käsittely: Liitteet 1. Tilintarkastuskertomus 2017 Oheismateriaali 1. Tilinpäätös 2017 kv 28.5.2018 KH:n päätösesitys: Kaupunginvaltuusto päättää, että korvattuja vahinkoja vastaava määrä yhteensä 123.501,12 euroa tuloutetaan vahinkorahastosta tuloslaskelmaan, vahinkorahaston sääntöjen mukaisesti, ja sen Sivu 11/43

jälkeen muodostuva ylijäämä 6.926.147,42 euroa kirjataan taseen oman pääoman lisäykseksi, Tark.ltk:n päätösesitys: Kaupunginvaltuusto päättää merkitä tilintarkastuskertomuksen tiedoksi ja hyväksyy vuoden 2017 tilinpäätöksen, sekä myöntää vastuuvapauden tilivelvollisille tilikaudelta 1.1. 31.12.2017. Hyväksyttiin kaupunginhallituksen sekä tarkastuslautakunnan päätösesitykset yksimielisesti. Esittelypuheenvuorot pitivät kaupunginhallituksen puheenjohtaja Anna Helminen, vs. kaupunginjohtaja Kaisa Heino ja talousjohtaja Kai Roslakka. Tämän jälkeen pidettiin ryhmäpuheenvuorot seuraavasti: SDP/Veikko Hämäläinen ja Ryhmä 22/Anu Urpalainen. Yleiskeskustelussa puheenvuoroja käyttivät valtuutetut Ilkka Nokelainen, Airi Aalto, Anne Nissinen, Anu Urpalainen, Rauni Mynttinen, Antero Lattu, Sanna Prior, Lilla Saaristo, Arto Siitonen, Mikko Airas, Heikki Luukkanen, Anna Helminen, Pekka Räty, Heikki Tanninen, Anssi Piirainen, Veikko Hämäläinen ja Matti Hirvonen. Sivu 12/43

49 Keskustan valtuustoryhmän valtuustoaloite: Ossi Karttusen patsashankkeen aloittaminen IMR/364/00.02.16/2018 Käsittelyhistoria Kaupunginhallitus 122 7.5.2018 Aiempi käsittely: Kaupunginhallitus 122 Valmistelija: Kaisa Heino Elämänlaatupalveluiden päällikkö Harri Valtasolan selvitys: Allekirjoittanut on ollut yhteydessä Ossi Karttuseen 28.3.2018. Keskustelussa nousi esille, että Ossi Karttunen ei ole kiinnostunut henkilökohtaisesta huomionosoituksesta Karhumäen urheilukentän saneerauksen yhteydessä. Sen sijaan Topiantti Äikkään selvityksessä esiin noussut ajatus Imatra Wall of Fame, jossa huomioidaan muutkin menestyneet imatralaiset urheilijat, sai Ossi Karttusen kannatuksen. Tämän jälkeen allekirjoittanut oli yhteydessä aloitteen tekijään Pekka Rätyyn. Keskustelussa kävi esille, että myös hänen mielestään Imatra Wall of Fame on hyvä tapa osoittaa huomiota niin Ossi Karttuselle kuin muillekin menestyneille imatralaisille urheilijoille. Asiaa käsiteltiin Kaupunkitaidetyöryhmässä 18.4.2018, jossa todettiin, että aikaisemmin kokouksissa on ideoitu Karhumäen kentän / Ukonniemen alueelle perustettava Imatra Wall of Fame. Aikaisemman idean mukaan toteutuksessa huomioidaan sekä menestyneitä imatralaisia urheilijoita sekä kaupunkitaiteelliset näkökohdat. Kaupunkitaidetyöryhmä jatkaa hanketta ja miettii tarkemmin idean toteutustapaa, jotta huomionosoituksen lisäksi toteutuksessa saavutetaan taiteelliset- ja kaupunkikuvalliset arvot. Kj:n päätösesitys: Kaupunginhallitus merkitsee aloitteen johdosta laaditun selvityksen tiedokseen todeten, että Kaupunkitaidetyöryhmä jatkaa Imatra Wall of Fame -hankkeen valmistelua selvityksessä kuvatun mukaisesti. Kaupunginhallitus esittää valtuustolle, että valtuusto merkitsee edellä olevan tiedokseen todeten aloitteen loppuun käsitellyksi. Hyväksyttiin. Tämän kokouksen käsittely: Sivu 13/43

KH:n päätösesitys: Kaupunginvaltuusto merkitsee aloitteen johdosta laaditun selvityksen tiedokseen todeten, että Kaupunkitaidetyöryhmä jatkaa Imatra Wall of Fame -hankkeen valmistelua selvityksessä kuvatun mukaisesti. Aloite on loppuun käsitelty. Hyväksyttiin yksimielisesti. Merkittiin, että puheenvuoroja tässä asiassa käyttivät valtuutetut Pekka Räty ja Heikki Luukkanen. Sivu 14/43

50 Imatran Siniset valtuustoryhmän valtuustoaloite: Kulunvalvojat kouluihin - pilottihanke IMR/396/00.02.16/2018 Käsittelyhistoria Kaupunginhallitus 123 7.5.2018 Aiempi käsittely: Kaupunginhallitus 123 KV 13.11.2017 107 Imatran Siniset valtuustoryhmä jätti seuraavan valtuustoaloitteen kaupunginvaltuustolle. "KULUNVALVOJAT KOULUIHIN - PILOTTIHANKE Tiivistelmä aloitteesta Koska Imatran kouluissa ei ole käytännössä minkäänlaista kulunvalvontaa, on aloitteen tarkoitus luoda ensiaskeleet turvallisuuden lisäämiselle kouluissa ja päiväkodeissa lähes ilman investointeja ja pienin kokonaiskustannuksin. Luo samalla positiivisia vaikutuksia työurien ja työmarkkinoiden kehitykselle. Aloitteen sisältö Ennen uusien koulukeskusten valmistumista Imatralla koulua käydään joka vanhoissa kouluissa tai väistötiloissa. Myös Suomessa ulkopuolisen väkivallan uhka kouluja ja päiväkoteja kohtaan on lisääntynyt ja siihen tulee varautua viimeistään nyt. Pienetkään paikkakunnat eivät ole suojassa tältä uhalta. Lisäksi tiedetään kokemuksesta, että tiloissa käy joskus ulkopuolisia mm. valitsemassa vaatteita ja kenkiä käytävältä. Tällä hetkellä käytössä olevissa tiloissa ei ole valmiuksia eikä kustannussyistäkään mahdollisuuksia järjestää nykyaikaista kulunvalvontaa. Kuitenkin jo siirtymävaiheen aikana olisi järkevää lisätä kouluyhteisöjen turvallisuutta Imatralla. Aikanaan valmistuvien uusien koulukeskusten osalla toiminta sitten jatkuisi tekniikkaratkaisuilla tuettuna. Ilman uutta tekniikkaa tämä on toteutettavissa koulukohtaisella valvojaperiaatteella yhdistettynä keskitettyyn sisäänkäyntiin. Tulisi luopua nykyisestä "kaikki ovet auki" -käytännöstä. Kyse on kevyestä, lähinnä paikallaolevasta henkilöstä tai kahdesta ilman vartijan oikeuksia tai vastuita. He tekisivät vain tässä aloitteessa kuvattavaa työtä. Kiinteistöhoidolliset tehtävät eivät sisälly tähän toimintaan. Tehtäviä voi luonnehtia myös info-pisteenkaltaiseksi toiminnaksi, jossa tietoa välitetään eri suuntiin ja ollaan näkyvillä. Mitään ei tarvitsisi rakentaa tätä varten - vain henkilö ja älypuhelin. Lähinnä tarkoitus on seurata, ketä alueella ja rakennuksissa liikkuu sekä kysellä millä asialla ulkopuoliset ovat. Lisäksi voi neuvoa vanhempia, oppilaita ja Sivu 15/43

ulkopuolisia asioijia. Tämä jo itsessään toimisi ehkäisevänä tekijänä ja ainakin varmistaisi nopean tiedonkulun ongelmien ilmaantuessa. Näkyvyys ja kouluympäristön seuranta estäisi myös mahdollisia pyörävarkauksia. Samat henkilöt voisivat soveltuvien osin ohjata/opastaa jättöliikennettä, joka esim. Kosken koulun osalta on osittain sekavaa ja liikennesääntöjen vastaista. Näihin tehtäviin voitaisiin tarvittaessa lyhytkouluttaa te-keskuksen asiakkaista sopivimmat. Sopivia ja halukkaita löytyy ja lisäksi kaupungin on mahdollista saada palkkatukea. Monen koulutus- ja työura saattaisi käynnistyä tällä työtehtävällä, esim. jatkuen vartijakoulutuksen kautta. Syntyvät työpaikat eivät olisi vakituisia vaan määräaikaisia läpimenopaikkoja kunkin henkilön osalta. Turvallisuusala tarvitsee uusia alalle tulijoita. Tämä olisi erittäin hyvä palkkatukikohde, ei vääristäisi kilpailua ja tukisi työmarkkinoita. Työ olisi hyvin tärkeä imatralaisten koululaisten, perheiden ja koulun henkilökunnan kannalta. Kustannukset eivät olisi merkittäviä suhteessa saatavaan turvallisuushyötyyn. Tässä yhteydessä on mahdollisuus pienentää kaupungin maksettavaksi lankeavaa, pitkäaikaistyöttömyydestä aiheutuvaa sakkomaksua, joka on suuruudeltaan 50 % tai 70 % työmarkkinatuesta. Virkamiestyönä tulee nopeasti selvittää sopivan henkilöstön saatavuus, koulutus sekä kustannukset kun huomioidaan tuet ja säästöt. Alkuvuodesta on parhaimmat mahdollisuudet myönteisiin palkkatukipäätöksiin. 2018 alku asetetaan tavoitteeksi. Todellinen tarve ts. aukko turvallisuudessa on olemassa koko ajan. Tämän hankkeen voi katsoa olevan pilottihankkeen Suomessa. Toimiessaan hyvin sitä voidaan jatkaa pysyvänä ja jälleen mallia voi ottaa Imatralta." Liite: Valtuustoaloite on pöytäkirjan liitteenä Kaupunginvaltuusto päätti puheenjohtajan esityksestä ja hallintosäännön 89 :n mukaisesti lähettää valtuustoaloitteen kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi. KH 27. 11.2017 340 Kj:n ehdotus: Valmistelija: Kaisa Heino Kaupunginhallitus päättää saattaa aloitteen valmisteltavaksi tilahallinta- ja turvallisuuspäällikkö Sami Turuselle siten, että hän kutsuu valmisteluun mukaan tarvittavat muut vastuuviranhaltijat ja asiantuntijat muun muassa työllistämis- ja palkkatukiratkaisujen tarkastelemiseksi, huomioon ottaen valmistelussa myös tehtävän edellyttämät toimivaltuusvaatimukset. Määräaika valmistelulle on 28.2.2018. Hyväksyttiin. Sivu 16/43

Tämän kokouksen käsittely: Valmistelija: Kaisa Heino Varhaiskasvatuksen päällikkö Minna Leinosen sekä opetuspalveluiden päällikkö Minna Rovion lausunto: Ajatus on positiivinen, mutta pitkäaikaistyöttömät tarvitsevat alkuun oman ohjaajan, mihin ei ole varattu resursseja. Aiempien kokemusten perusteella henkilöt tarvitsevat jatkuvaa ohjausta ja valvontaa. Mahdollinen työn mielekkyys on myös arvoitus, jaksaako kukaan istua päivää esim. koulun aulassa. Kulunvalvoja-ajatuksen voisi jalostaa asiakaspalvelun tyyppiseksi toiminnoksi. Kameravalvonnan tehostaminen olisi hyvä ajatus. Tämä täytyy huomioida uusissa koulukeskus- ja päiväkotihankkeissa. Tämä jo osaltaan poistaa mahdollisia vaaratekijöitä. Päiväkodit ovat auki 06.30-17.00 joten tämä tuo ongelman kulunvalvojan työaikoja määrittäessä. Lisäksi päiväkodit ovat pieniä yksiköitä, joissa ei ole tarvetta jatkuvalle kulunvalvojalle. Mansikkalan koulukeskuksen Rehtori Lasse Tiilikan lausunto: Asiakaspalveluun suunnattu työnkuva taas on kannatettava, mikäli siihen löytyisi sopivia henkilöitä. Mielestäni vastaava tehtävä tulisi sisältyä jatkossa vahtimestaripalveluihin tai mahdolliset työssäoppijat/harjoittelijat olla vahtimestarien ohjauksessa, koska pitkäaikaistyöttömät tarvitsevat oman ohjaajan säännöllisesti. Koulun henkilöstöstä ei ole resursseja ohjaamaan työssä oppijoita. Kameravalvonnan tehostaminen olisi mielestäni hyvä ajatus. Tulevissa koulukeskuksissa on joka tapauksessa oltava kattava kameravalvonta. Kehittämis- ja työllisyyskoordinaattori Sirkku Sarlomon lausunto: Soveltuvia työntekijöitä ko. toimenkuvaan (sisä- ja ulkovalvoja, infopisteen hoitaja/asiakaspalvelu, vahtimestareiden apulainen) on saatavissa sekä alle että yli 300 pv työmarkkinatukea saaneista pitkäaikaistyöttöminä olevista henkilöistä. V. 2018 talousarviossa työllistämiseen osoitetusta määrärahasta on mahdollisuus osoittaa tähän tehtävään rahoitusta. Palkkatuki-määrärahaan ei sisälly varausta palkkatukityöntekijöiden työmarkkinavalmiuksia parantavaan koulutukseen tai lyhytkursseihin. Palkkatuella palkatut henkilöt on perehdytettävä työhön ja on huolehdittava työn ohjaamisesta, kuten muidenkin työyksikköön tulevien uusien työntekijöiden kohdalla. Perehdyttämisen ja työnjohtamisen tarve vaihtelee, koska työntekijät tulevat työhön Sivu 17/43

erilaisilla ammatti- ja työkokemus valmiuksilla. Palkkatukitöiden onnistumisen edellytyksenä sekä työyksikön että työntekijän kannalta on, että työyksikön johdon asenne työllistämiseen on myönteinen, työtehtävistä ja palkkaamisesta sovitaan yhteistyössä ja, että työyksikön johto valitsee työntekijät. Te-toimiston virkailija päättää tuen keston ja määrän asiakaskohtaisesti. Tukijakson pituus riippuu palkattavan henkilön työttömyyden kestosta, vamman tai sairauden vaikutuksesta työsuoritukseen ja työnantajasta. Palkkatuki voi olla enintään 30 %, 40 % tai 50 % palkkauskustannuksista. Jos henkilö on 50 % palkkatuella (työttömyys kestänyt vähintään 2 v.), tukijakson pituus on enintään 12 kk. Palkkatukijakson kestäessä 8 kk (yli 18 h/vko työssä) henkilön työssäoloehto täyttyy ja hän poistuu työmarkkinatuelta ja siten myös työmarkkinatuen kuntaosuuden piiristä. Palkkatukijakson kestäessä 8 kk ja palkkatuen ollessa 50 % kaupungin maksettavaksi jää n. 8.800 (laskettu 1.100 /kk palkkakustannukset). Työmarkkinatuen kustannussäästö (henkilö yli 300 pv työmarkkinatukea saanut, naimisissa oleva, kaksi lasta) on 17.200 /henkilö. Nettosäästöksi jää 8.400 /henkilö. Henkilö on poissa työmarkkinatuen piiristä ainakin (ellei pysyvästi työllisty) 2 v. 8 kk. Säästö syntyy siltä ja 8 kk palkkatukijakson ajalta. Jos henkilö palaa takaisin työmarkkinatuen kuntaosuuden piiriin, säästö vähitellen häviää työmarkkinatuen kuntaosuuden maksuna, ellei uutta aktivointia saada aikaan. Vastaavasti yli 1000 pv työmarkkinatukea saaneen kohdalla nettosäästö on 15.200. Nettosäästön osuus nousee, koska yli 1000 pv työmarkkinatuella olleiden kuntaosuus on 70 % työmarkkinatuesta. Työmarkkinatuen kuntaosuus on pienempi yksineläjästä, jolla ei ole lapsia ja siten saatava säästö on myös pienempi. Edellä olevat säästöt ovat laskelma ja säästön aikaansaaminen edellyttää henkilön pitkäkestoista työllistymistä tai ammatillista koulutusta ja sen jälkeen pitkäkestoista työllistymistä. Työllisyyttä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) johtaja Antti Ronkaisen selvitys, Imatran luvut Toimiala Online, TEM, työnvälitystilasto: Imatralla oli tammikuun 2018 tilaston mukaan 1 221 rakennetyötöntä. Asiantuntija Mikko Kesän Etelä-Karjalaan tehdyn toimintaympäristöselvityksen mukaan työttömät voidaan jakaa kolmeen joukkoon: - Mahdollisuus päästä avoimille työmarkkinoille n. 25 % (Imatran osalta n. 305 työtöntä). - Tarve pidempiaikaiselle palvelulle, jonka luonne on toimintakykyä ylläpitävä ja eteneminen työmarkkinoille on epätodennäköistä (tarve esim. pitkäkestoiseen kuntoutukseen) n. 50 % (Imatran osalta n. 611 työtöntä). Sivu 18/43

- Tarve ensisijaisesti muihin sosiaalisen kuntoutuksen palveluihin tai eläkkeelle (esim. kuntouttava työtoiminta ei ole soveltuva palvelu) n. 25 % (Imatran osalta n. 305 työtöntä). Kaakkois-Suomen TE-toimiston Imatran toimipisteen ja Saimaan Ammattiopisto Sampon Imatran yksikön vastuuhenkilöiden kanssa on neuvoteltu kevyen koulutuksen järjestämisestä ja rahoituksesta lukuvuoden mittaisessa pilotissa. Pilotissa palkkatuella työllistettäville henkilöille on mahdollista yhteistyössä TE-toimiston osoittaman rahoituksen ja Sampon järjestämän koulutuksen avulla saada kevyttä koulutusta (tutkinnon osa/tutkintojen osia tai vastaavaa koulutusta). Rekrytointi pilottiin tehtäisiin yhteistyössä TEtoimiston ja Sampon kanssa. Tilahallinta- ja turvallisuuspäällikkö Sami Turusen lausunto: Uusien koulujen ja päiväkotien turvallisuuteen panostetaan kattavalla kameravalvonnalla ja nykyaikaisella lukituksella ja kulunvalvontajärjestelmällä. Ovet ovat mahdollista lukita oppituntien ajaksi tai koko ulkokuori voidaan lukita nappia painamalla. Lisäksi luokat varustetaan pako-ovilla, mikä on osa turvallisuutta. Koulut ja päiväkodit sijaitsevat keskusta-alueella, joten mahdollisissa vaaratilanteissa poliisi tulee paikalle muutamassa minuutissa. Kriisitilanteita harjoitellaan kouluissa ja päiväkodeissa säännöllisin väliajoin, myös ulkoa tulevia uhkia varten. Mielestäni työ ei voi olla pelkästään vartiointitehtävän tapaista työtä, vahtimestarityön kaltainen aktiivinen työ antaisi myös työntekijälle miellyttävämmän ja monipuolisemman työympäristön. Lasten ja nuorten parissa työskentelevien henkilöiden rikosrekisteritausta on tarkistettava lain tarkoittamalla tavalla. Lisäksi innostunut asenne on ensiarvoisen tärkeää, että työssäoppimista ei koeta pakolliseksi rasitteeksi. Työssäoppimisjakso olisi ponnahduslauta mahdolliseen vartijakoulutukseen, lisäksi pitkäaikaistyöttömän halu uudelleenkoulutukseen tai jopa uuteen työpaikkaan varmasti madaltuu 8 kuukauden työjakson suoritettuaan. Useiden selvitysten jälkeen on mahdollista saada TE-keskukselta rahoitusta hankkeeseen sekä Sampon kanssa yhteistyössä järjestää kevyt, räätälöity koulutus. Työllistetyt tarvitsevat joka tapauksessa ohjaajan ja riippuu paljon henkilöstä kuinka paljon ohjausta hän tarvitsee. Palveluverkkouudistuksen jälkeen tarve olisi kolmelle vahtimestarille kouluihin, sekä yksi kiertävä vahtimestari päiväkoteihin. Imatran Kiinteistö- ja aluepalvelun Toimitusjohtaja Markku Puuska piti ajatusta hyvänä, ja vahtimestarit voivat oman työnsä ohella ohjata ja opastaa henkilöä työssäoppimisaikana. Sivu 19/43

Ehdotan, että tehdään pilottikokeilu, jossa palkataan harjoittelija vahtimestarin avuksi lukukauden ajaksi. Aloitetaan neuvottelut Sampon kanssa koulutuspolun järjestämisestä sekä aikataulusta ja pyritään saamaan pilottikokeilu käyntiin jo ensi syksynä. Jos kokeilu osoittautuu hyväksi, niin palveluverkkouudistuksen etenemisen myötä voidaan siirtyä vaiheittain 3-4 henkilön työssäoppimisjakson järjestämiseen vuosittain. Aloitteen tekijän vastine aloitteen valmistelusta on nähtävillä kokouksessa. Kj:n päätösesitys: Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että toteutetaan edellä esitetty pilottikokeilu harjoittelijan palkkaamisesta vahtimestarin avuksi. Tavoitteena on käynnistää kokeilu yhteistyössä ammattioppilaitoksen kanssa mahdollisimman pikaisesti. Pilottikokeilusta saatavien kokemusten perusteella ja palveluverkkouudistuksen edetessä toimintamallia voidaan tarpeen mukaan vakinaistaa ja laajentaa. Valtuusto merkitsee aloitteen loppuunkäsitellyksi. Hyväksyttiin. Tämän kokouksen käsittely: KH:n päätösesitys: Kaupunginvaltuusto päättää, että esityksen mukainen pilottikokeilu harjoittelijan palkkaamisesta vahtimestarin avuksi käynnistetään. Tavoitteena on käynnistää kokeilu yhteistyössä ammattioppilaitoksen kanssa mahdollisimman pikaisesti. Pilottikokeilusta saatavien kokemusten perusteella ja palveluverkkouudistuksen edetessä toimintamallia voidaan tarpeen mukaan vakinaistaa ja laajentaa. Aloite on loppuun käsitelty. Hyväksyttiin yksimielisesti. Merkittiin, että puheenvuoroja tässä asiassa käyttivät valtuutetut Anssi Piirainen, Irma Hujanen ja Anu Urpalainen. Sivu 20/43

51 Esitys luontolahjaksi 70-vuotiaalle Imatralle IMR/772/00.02.17/2018 Käsittelyhistoria Kaupunkikehittämislautakunta 55 15.5.2018 Kaupunginhallitus 141 21.5.2018 Aiempi käsittely: Kaupunkikehittämislautakunta 55 Maanomistaja voi perustaa omalle maalleen suojelualueen luonnon monimuotoisuuden ja kauneuden säilyttämiseksi. Suojelualueen perustaminen on vapaaehtoista ja se tapahtuu ilman korvausta. Alueen tulee täyttää luonnonsuojelulain 10.2 :n mukaiset luonnonsuojelualueen perustamisedellytykset. Perustettaessa yksityinen suojelualue ELY-keskus sekä maanomistaja sopivat alueen rajauksesta, rauhoitusmääräyksistä ja korvauksesta. Luonnonsuojelualue perustetaan ELY-keskuksen päätöksellä, jolloin alueen omistusoikeus ei muutu. Imatran luonnonsuojeluyhdistys on aloitteessaan 23.10.2017 nimennyt Itä-Siitolan metsän yhdeksi mahdolliseksi luontolahjaksi 100-vuotiaalle Suomelle. Esityksen mukaan pohjoispuolen metsä kartanon itäpuolella täyttää hyvin METSO-I kriteerit ja näin iäkkäässä metsässä onkin monipuolista vanhan metsän lintulajistoa (esimerkiksi pikkutikka, valkoselkätikka, harmaapäätikka, palokärki, käenpiika, sirittäjä, tiltaltti, metso, pyy, hömötiainen, töyhtötiainen, kuusitiainen, pyrstötiainen, puukiipijä ja idänuunilintu). Alueelta on liito-oravahavaintoja ja arvokkaasta alueesta kertoo myös vanhan metsän indikaattorilaji männynkääpä. Metsäalueen eteläinen puoli on nuorempaa mutta rakenteeltaan monipuolista ja luonnonarvoiltaan kehittyvää metsää, jossa on myös lahopuukeskittymiä parantamassa lahopuusta riippuvaisten lajien elinolosuhteita ja selviytymistä alueella. Luonnonsuojeluyhdistyksen esitys suojeltavan alueen koosta on noin 43 ha. Imatran luonnonsuojeluyhdistyksen esityksen pohjalta kaavoitus esittää luontolahjaksi 70-vuotiaalle Imatralle osaa aloitteessa ehdotetusta Itä-Siitolan metsästä. Mm. tulevien kaksoisraidehankkeiden vaatimien tilavarausten vuoksi koko luonnonsuojeluyhdistyksen aloitteessa esitetyn alueen suojeleminen on haastavaa. Kaupunkisuunnittelu esittää Itä-Siitolan pohjoispuolisen metsän suojelemista. Pohjoispuolisen metsä rajautuu valtatiehen 6. Metsän koillisosaan on ehdotuksen karttarajauksessa jätetty tilavaraus ns. kolmioraiteen tarpeisiin. Esitetyn alueen pinta-ala on noin 13,2 ha ja se on kokonaisuudessaan Imatran kaupungin omistuksessa. Sivu 21/43

Oheismateriaali 1. Luonnonsuojelualue-esitys Kaupunkikehitysjohtajan päätösesitys: Alue suojellaan korvauksetta. Suojelualueella sallitaan olemassa olevan ulkoilu- ja latureittien kunnossapito ja siihen liittyvä moottoriajoneuvoilla liikkuminen, ulkoilureitin ja hiihtoladun käyttäjille vaarallisten puiden kaataminen reitin läheisyydestä, puuston ja vesakon raivaaminen sekä niiden vaatima moottoriajoneuvolla liikkuminen. Imatran kaupunki laatii suojelualueelle hoitosuunnitelma yhteistyössä Imatran seudun ympäristötoimen ja Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen kanssa. Hoitosuunnitelmaan kirjataan alueen luontoarvojen säilyttämiseksi ja parantamiseksi tarvittavat toimenpiteet. Kaupunkikehittämislautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että liitteenä oleva luonnonsuojelualue perustetaan esitettyine suojelumääräyksineen ja korvauksetta noin 13,2 ha suuruiselle määräalalle kaupungin omistamalle alueelle Itä-Siitolaan. Alueesta käytettäköön nimitystä 70-vuotisluontolahja Imatralle ja imatralaisille. Lisäksi päätetään, että tarvittavat toimenpiteet luonnonsuojelualueen perustamiseksi ja aluerajausten tarkentamiseksi käynnistetään, samalla tutkitaan tarve infokylttien sijoittamisesta alueelle. Muista esitetyistä suojelumetsistä vastuualue velvoitetaan järjestämään keskustelutilaisuus asianomaisten kanssa ja linjaukset huomioidaan YK2040-työssä. Hyväksyttiin. Aiempi käsittely: Kaupunginhallitus 141 Oheismateriaali 1. Luonnonsuojelualue-esitys Valmistelija: Heino Kaisa Vs. kj:n päätösesitys: Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että liitteenä oleva luonnonsuojelualue perustetaan esitettyine suojelumääräyksineen ja korvauksetta noin 13,2 ha suuruiselle määräalalle kaupungin omistamalle alueelle Itä-Siitolaan. Alueesta käytetään nimitystä 70-vuotisluontolahja Imatralle ja imatralaisille. Tarvittavat toimenpiteet luonnonsuojelualueen perustamiseksi ja aluerajausten tarkentamiseksi käynnistetään. Samalla tarkastellaan tarve infokylttien sijoittamisesta alueelle. Vastuualue velvoitetaan järjestämään keskustelutilaisuus muista esitetyistä suojelumetsistä asianomaisten kanssa. Linjaukset huomioidaan YK2040-työssä. Sivu 22/43

Hyväksyttiin. Tämän kokouksen käsittely: Liitteet 1. Luonnonsuojelualue-esitys KH:n päätösesitys: Kaupunginvaltuusto päättää, että liitteenä oleva luonnonsuojelualue perustetaan esitettyine suojelumääräyksineen ja korvauksetta noin 13,2 ha suuruiselle määräalalle kaupungin omistamalle alueelle Itä- Siitolaan. Alueesta käytetään nimitystä 70-vuotisluontolahja Imatralle ja imatralaisille. Tarvittavat toimenpiteet luonnonsuojelualueen perustamiseksi ja aluerajausten tarkentamiseksi käynnistetään. Samalla tarkastellaan tarve infokylttien sijoittamisesta alueelle. Vastuualue velvoitetaan järjestämään keskustelutilaisuus muista esitetyistä suojelumetsistä asianomaisten kanssa. Linjaukset huomioidaan YK2040-työssä. Hyväksyttiin yksimielisesti. Merkittiin, että puheenvuoroja tässä asiassa käyttivät valtuutetut Suvi Rautsiala, Veikko Lankinen, Päivi Marttila, Heikki Luukkanen ja Heikki Tanninen. Sivu 23/43

52 Kokoomuksen valtuutetun valtuustoaloite: Koulukiusaaminen-sanan käytön lopettaminen Imatralla IMR/362/00.02.16/2018 Käsittelyhistoria Kaupunginhallitus 140 21.5.2018 KV 23.10.2017 97 Kokoomuksen valtuutettu Matti Hirvonen jätti seuraavan valtuustoaloitteen kaupunginvaltuustolle: "Koulukiusaaminen-sanan käytön lopettaminen Imatralla Taustaa Teot, joita kutsutaan koulukiusaamiseksi ovat omiaan aiheuttamaan niiden kohteiksi joutuville oppilaille pelkoa, mielipahaa ja selkeitä mielenterveyteen liittyviä ongelmia. On mahdollista, että ns. koulukiusaamisen kohteena oleva oppilas menettää kokonaan kykynsä käydä tavanomaista koulua. Mainitut seikat puolestaan aiheuttavat syrjäytymistä ja ajautumista yhteiskunnan ulkopuolelle. Kaikki edellä mainitut ovat erityisen vastenmielisiä ja haitallisia ilmiöitä, jotka pitää voida ehkäistä ja poistaa. Koulukiusaaminen on käsite, jota ei lakitasoisesti ole määritelty missään. Sanana se on vähättelevä ja harmittomia mielikuvia luova ilmaisu. On kuitenkin niin, että ilmiöt, joita kutsutaan koulukiusaamiseksi ovat erityisen vakavia ja hyvinvoinnin kannalta äärimmäisen haitallisia. Rikos on tapahtunut, kun rikokseksi määritellyn teon tunnusmerkistö on täyttynyt, teko on tahallinen ja tekijä on rikos-oikeudellisessa vastuussa. Koulukiusaamiseksi kutsutut teot täyttävät lähes poikkeuksetta jonkun rikoksen tunnusmerkistön ja ne ovat aina tahallisia. Usein rikos ei kuitenkaan täyty kokonaan, koska tekijät eivät ole alle 15-vuotiaina rikosoikeudellisessa vastuussa, heille ei siten voida langettaa myöskään rikosoikeudellista rangaistusta. Vaikka tekijän rikosoikeudellisen vastuun puuttumisen johdosta rikos ei koulukiusaamiseksi kutsuttujen tekojen yhteydessä täysin täytykään ei tekoja pidä väheksyä sen takia. Tekoja on koulukiusaamisen sijaan kutsuttava kouluissa tapahtuviksi lainvastaisiksi teoiksi koska ne jo mainitulla tavalla yleensä täyttävät jonkin rikoksen tunnusmerkistön ja ovat tahallisia. Tekoja ei siksi voi, eikä varsinkaan saa piilotta epämääräisen ja virallisesti määrittelemättömän koulukiusaaminensanan taakse. Mainitsen esimerkkinä sen, että jos joku joutuu pahoinpitelyn uhriksi yleisellä tai yksityisellä paikalla, seuraa siitä yleensä rikosilmoitus. Kuinka vastaava teko voisi tapahtua koulun alueella siten, että sitä Sivu 24/43

kutsuttaisiin vain epämääräisesti koulukiusaamiseksi? Meidän on voitava lisätä lasten ja nuorten hyvinvointia ehkäisemällä ja poistamalla koulukiusaamiseksi kutsutut, kouluissa tapahtuvat lainvastaiset teot. Ensimmäinen askel on se, että tunnistamme ongelman ja alamme hakea siihen aktiivisesti ratkaisua. Uskon, että puhumalla koulukiusaamisen sijaan teoista niiden oikeilla nimillä saamme vanhemmat nykyistä huomattavasti tehokkaammin mukaan ehkäisemään ennalta kouluissa tapahtuvia lainvastaisia tekoja. Valtuustoaloite Valtuustoaloitteessani on neljä alakohtaa. Ehdotan, että: 1) Imatralla lopetetaan sanan koulukiusaaminen käyttö kokonaan ja ryhdytään sen sijaan puhumaan kouluissa tapahtuvista lainvastaisista teoista 2) Vanhemmille ilmoitetaan koulussa tapahtuneesta lainvastaisesta teosta heti sellaisen tapahduttua ja teon oikealla nimellä, esimerkiksi siten, että kerrotaan, että on tapahtunut lainvastainen teko, joka täyttää pahoinpitelyrikoksen, varkausrikoksen, kunnianloukkausrikoksen, laittoman uhkauksen tms. tunnusmerkistön jne. 3) Koulussa tapahtuneeseen lainvastaiseen tekoon syyllistynyt motivoidaan reaaliaikaisella puuttumisella ja luotettavalla tavalla luopumaan tosiasiallisesti toiminastaan siten, että se joukko tai ryhmä, joka on ollut läsnä teon tapahtuessa saa heti tiedon myös lainvastaisen teon keskeyttämisestä ja luopumislupauksesta 4) Puuttumistyyli ja sen ankaruus sekä toiminnasta luopumisen sitouttaminen tehdään porrastetusti tekijän ikä ja teon tahallisuuden aste huomioon ottaen Valtuustoaloitteen perustelut Kouluissa tapahtuvat lainvastaiset teot on saatava kokonaan ehkäistyä. Koulussa tapahtuvien, pitkään jatkuvien lainvastaisten tekojen kohteeksi joutuva oppilas on merkittävässä syrjäytymisvaarassa ja sitä kautta vaarassa ajautua yhteiskunnan ulkopuolelle, jopa rikolliseksi itsekin. Kouluissa tapahtuvat lainvastaiset teot ovat omiaan aiheuttaman valtavan määrän pahoinvointia ja mielenterveydellisiä ongelmia nuorten keskuudessa. Mainituista ongelmista johtuvien mielenterveyspalveluiden järjestäminen on kallista. Tekojen oikeiden nimien käyttäminen aktivoi vanhempia ehkäisemään lainvastaisia tekoja kouluissa epämääräisen, virallisesti määrittelemättömän koulukiusaaminen-sanan sijaan. Kukaan ei varmuudel- Sivu 25/43

la halua sitä, että oma lapsi syyllistyy lainvastaiseen tekoon. Koulussa tapahtuvan lainvastaisen teon uhrin perheen on helpompi käsitellä asiaa, kun teolla on oikea ja konkreettinen nimi. Uhrin ja hänen huoltajansa on myös helpompi viedä asia esimerkiksi poliisitutkintaan, kun puhutaan teosta sen oikealla nimellä. Koulujen henkilökunnan ei tarvitse epäillä kykyään tekojen tunnistamisen osalta. Apua tilanteiden tunnistamiseen saa helposti rikoslaista tai konsultoimalla allekirjoittanutta kulloinkin esillä olevassa asiassa. Ehdottamani menettely tuo varmuudella myös valtakunnallista näkyvyyttä ja antaa Imatrasta kuvan ratkaisuhakuisena sekä hyvinvointia korostavana kaupunkina. Lopuksi Maailman on perustuttava totuuteen ja meidän on saatava turvattua meille kaikkein tärkeimpien ihmisten, lastemme, koulunkäynti ja koulutie siten, ettei pelolle ole sijaa." Kaupunginvaltuusto päätti puheenjohtajan esityksestä ja hallintosäännön 89 :n mukaisesti lähettää valtuustoaloitteen kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. KH 6.11.2017 308 Kj:n ehdotus: Valmistelija: Kaisa Heino Asia päätetään saattaa valmisteluun hyvinvointi- ja koulutuspalvelujen vastuualueelle siten, että asia saatetaan kaupunginhallitukselle käsiteltäväksi 31.1.2018 mennessä. Hyväksyttiin. Aiempi käsittely: Kaupunginhallitus 140 Valmistelija: Kaisa Heino Opetuspalveluiden päällikkö Minna Rovion koostama selvitys: Opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman työryhmän loppuraportti: Kiusaamisen ehkäisty sekä työrauhan edistäminen varhaiskasvatuksessa, esi- ja perusopetuksessa sekä toisella asteella Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti 24.11.2016 työryhmän pohtimaan kiusaamisen ehkäisyä ja koulurauhaa (Dnro 66/040/2016). Sivu 26/43

Työryhmän tehtävä kattoi varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen sekä toisen asteen koulutuksen. Työryhmän väliraportti julkaistiin 21.4.2017 (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2017:12). Väliraportin jättämisen jälkeen työryhmä jatkoi työskentelyä toimenpide-ehdotusten muodostamiseksi. Työryhmän työskentelyssä huomioitiin vuonna 2014 voimaan tulleet lakimuutokset, joilla pyrittiin parantamaan työrauhaongelmien ennaltaehkäisyä. Muutoksessa täsmennettiin säännöksiä opettajien toimivallasta puuttua kiusaamiseen ja häiritsevään käyttäytymiseen. Lisäksi oppilaskunnat vakiinnutettiin toisen asteen koulutukseen ja perusopetukseen. Vuonna 2014 voimaan tuli myös uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013), jonka tavoitteena oli ennaltaehkäistä ongelmien syntymistä ja edistää oppilaitosyhteisöjen hyvinvointia. Työryhmän loppuraportti sisältää työryhmän laatimat kehittämisehdotukset, kuvauksen kiusaamisesta ilmiönä sekä lainsäädäntökatsauksen kiusaamiseen liittyen. Lisäksi tässä loppuraportissa tarkastellaan varhaiskasvatusympäristöjen, koulujen ja oppilaitosten toimintakulttuuria kiusaamisen ehkäisyssä ja työrauhan edistämiseksi tehtävässä työssä. Työryhmän tehtävänä oli tehdä esitykset kiusaamiseen puuttumisesta sekä hyvinvointia ja työrauhaa edistävistä toimista. Työryhmä tuo raportissaan esille kehittämisehdotuksia, jotka liittyvät muun muassa lainsäädännön muutostarpeisiin, toimintakulttuurin muutokseen ja monialaisen yhteistyön kehittämiseen sekä informaatio-ohjaukseen. Työryhmän ehdotuksilla pyritään turvaamaan jokaisen lapsen ja nuoren turvallisuus ja hyvinvointi hänen osallistuessa varhaiskasvatukseen, opetukseen tai koulutukseen: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/160694 Edellä viitatun esityksen pohjalta on Imatralla myös aloitettu syksyllä 2017 aktiivinen toimintamalli kiusaamiseen puuttumiseksi. Oikeudellista taustaa Rikosoikeudellisesti katsoen rikos on teko, joka täyttää rikoslaissa määritellyt rikoksen tunnusmerkit. Rikos on joko lainvastainen teko tai laissa määritellyn velvoitteen tekemättä jättäminen. Myös rikoksen yritys, edistäminen ja siihen yllyttäminen tai avunanto rikokseen voivat olla rangaistavia. Teon on oltava tahallinen tai tuottamuksellinen täyttääkseen rikoksen tunnusmerkistön. Monet teot ovat kuitenkin sellaisia, että ne loukkaavat henkilöä, mutta ne eivät täytä rikosoikeudellista rikoksen määritelmää. Rikoksen tekijän, jotta häneen voidaan kohdistaa rikosoikeudellinen seuraamus, tulee olla 15 vuotta täyttänyt ja syyntakeinen. Perusopetuslaki 21.8.1998/628 määrittelee kouluissa käytetyistä rangaistuksista: Sivu 27/43

35 a Kasvatuskeskustelu Oppilas, joka häiritsee opetusta tai muutoin rikkoo koulun järjestystä, menettelee vilpillisesti tai kohtelee muita oppilaita tai koulun henkilökuntaa epäkunnioittavasti tai heidän ihmisarvoaan loukkaavasti, voidaan ensisijaisena toimenpiteenä määrätä osallistumaan yhteensä enintään kaksi tuntia kestävään kasvatuskeskusteluun. Kasvatuskeskustelu voidaan järjestää kerralla tai useammassa osassa koulupäivän aikana tai sen ulkopuolella. Kasvatuskeskustelussa yksilöidään toimenpiteeseen johtanut teko tai laiminlyönti yhdessä oppilaan kanssa ja tarvittaessa selvitetään laajemmin käyttäytymisen syyt ja seuraukset sekä keinot koulussa käyttäytymisen ja oppilaan hyvinvoinnin parantamiseksi. Kasvatuskeskusteluun määrää koulun opettaja tai rehtori. Kasvatuskeskustelu tulee kirjata ja siitä tulee ilmoittaa oppilaan huoltajille. Huoltajalle tulee varata mahdollisuus osallistua kasvatuskeskusteluun tai osaan siitä, jos se 2 momentissa esitetty huomioon ottaen katsotaan tarpeelliseksi 36 Kurinpito Kurinpitokeinoina käytetään jälki-istuntoa, kirjallista varoitusta ja määräaikaista erottamista. Koulukiusaamissanan käytön lopettaminen Koulukiusaaminen -sanan käyttö ei ole tarkoituksenmukaista. Kiusaamista tapahtuu monessa muussakin yhteydessä kuin koulussa. Koulukiusaamissanan käyttö voidaan Imatralla lopettaa. Ennaltaehkäisevä toiminta ja asiaan puuttumisen mallit Imatralla Imatralla on käytössä kaikissa yksiköissä yhteneviä ja monenlaisia ennaltaehkäiseviä keinoja, joilla toteutetaan Opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman työryhmän esittämiä toimenpiteitä. Suunnitelmat ja toimintamallit löytyvät turvallisuuskansiosta sekä yksiköistä. Kaikilla yksiköillä on olemassa hyvinvointilautakunnan hyväksymät järjestyssäännöt. PIKI-toimintamallin avulla tunnistetaan ja ehkäistään kiusaamista kotona ja varhaiskasvatuksen ryhmissä. Tavoitteena on vahvistaa erityisesti lasten vuorovaikutus- ja tunnetaitoja. Kiusaaminen voi vahingoittaa lapsen tervettä ja turvallista kasvua ja kehitystä. Siksi on välttämätöntä, että sen ehkäiseminen aloitetaan riittävän varhain, jo pienten lasten parissa. Siitä huolimatta, että ihminen on lähtökohtaisesti sosiaalinen ja hyväntahtoinen muita kohtaan, toisten kanssa toimiminen voi joskus olla vaikeaa. Se on kuitenkin taito, jonka voi oppia ja jota voi harjoitella. Jokaisella lapsella on oikeus suojaan kiusaamiselta, mutta myös muita kiusaavalla lapsella on oikeus oppia olemaan kiusaamatta. Sivu 28/43

PIKI-toimintamalli perustuu ajatukseen siitä, että pienten lasten kiusaamisessa on kyse puutteista vuorovaikutus- ja itsesäätelytaidoissa. Nämä ovat opittavissa olevia taitoja. PIKIssä muistetaan, että kukaan ei synny kiusaajaksi tai ilkeäksi, vaan kiusaaminen on opittu toimintatapa. PIKIssä kiusaamisella tarkoitetaan ryhmässä tapahtuvaa loukkaavaa ja vahingoittavaa vuorovaikutusprosessia, joka ajan myötä johtaa jonkun tai joidenkin sulkemiseen yhteisön ulkopuolelle. Tukioppilastoiminnan tavoitteena on edistää toiset huomioivaa käyttäytymistä, luoda koulun yhteishenkeä, torjua yksinäisyyttä ja lisätä nuorten osallisuutta koulussa. Kiusaamisen ehkäiseminen on yksi keskeisimpiä tukioppilastoiminnan tavoitteita. Kiusaaminen on ryhmäilmiö, jossa ryhmän jäsenillä on ratkaiseva rooli siinä, pääseekö kiusaaminen jatkumaan vai ei. Uhrin puolustaminen vähentää kiusaajan saamaa valta-asemaa ryhmässä. Tukioppilaat voivat omalta osaltaan vaikuttaa ryhmädynamiikkaan huomioimalla kaikki oppilaat ja osoittamalla, etteivät hyväksy kiusaamista. Kiusaamisen kohteeksi joutuneen auttaminen voi olla pieniä eleitä ja tekoja; tervehtimistä käytävällä, rohkaiseva hymy ja kutsu osallistumaan yhteiseen tekemiseen tukaritunnilla, kuulumisten kysymistä ruokalassa. Samalla tukioppilaat voivat toimia esimerkkinä muille, jolloin koko ryhmään ja kouluyhteisöön voi levitä selvä kiusaamista vähentävä ilmapiiri. Tukioppilaiden toiminta kiusaamisen torjumiseksi perustuu ennaltaehkäisyyn, jossa keskitytään vahvistamaan koko yhteisön hyvinvointia. Myönteisille tavoitteille rakentuvan ennaltaehkäisevän työn lähtökohtana on luoda kouluun ilmapiiri, jossa minkäänlainen toista loukkaava kohtelu ei ole sosiaalisten normien mukaan hyväksyttyä. Kiusaamista koskevien seurausten, sääntöjen ja rangaistusten sijaan huomio kiinnittyy vuorovaikutussuhteiden tukemiseen sekä oppilaiden oman toiminnan tukemiseen ja mahdollistamiseen niin, että jokainen oppilas voi tuntea itsensä tärkeäksi kouluyhteisön jäseneksi. Kiusaamisen lisäksi koulussa esiintyy paljon muutakin huonoa loukkaavaa kohtelua, joka vaikuttaa kiusaamisen lailla oppilaiden viihtymiseen ja hyvinvointiin koulussa. Tällaisia ovat ikävät yksittäiset teot tai kouluun muodostuneet epäviralliset normit, jotka rajoittavat oppilaiden toimintamahdollisuuksia. Jos loukkaavaan kohteluun ei puututa eikä siitä puhuta koulussa, kehittyy siitä ennen pitkään kiusaamista. Myönteisiin tavoitteisiin hyvinvoinnin tukemiseen ja jokaisen vastuuta korostavaan ilmapiiriin keskittymällä voidaan ehkäistä myös muita kiusaamiseen limittyviä ilmiöitä, kuten syrjintää, häirintää ja vihapuhetta. Sivu 29/43

Tukioppilaiden kanssa on tärkeä pohtia, miten monin tavoin kiusattua oppilasta voi tukea. Kaikki oppilaat eivät ole sellaisia, että he voisivat mennä kiusaamistilanteessa suoraan väliin selvittämään tilannetta. Eikä näin tarvitse ollakaan. Menemällä väliin oppilas asettaa myös itsensä alttiiksi kiusaamiselle. Suora puuttuminen voi joskus olla vaarallistakin. Tilanteiden jälkeen kiusattua voi tukea ystävällisellä käytöksellä, huomioimalla pienin teoin, vaikkapa kysymällä kuulumisia käytävällä. Tukioppilaiden yhteisöllisyyttä edistävä toiminta tiivistää parhaimmillaan yhteisöä niin, että ryhmän ulkopuolelle jäänyt tai kiusaamista kokenut oppilas voi tuntea kuuluvansa porukkaan. Kiusaamisen vastaisessa työssä oppilaiden omaehtoisen hyvää yhteishenkeä edistävän toiminnan arvo on nimenomaan siinä, että se tarjoaa mahdollisuus kohtaamisiin ja oppilaiden välisen positiivisen vuorovaikutuksen vahvistamiseen. Tukioppilaita tuleekin haastaa pohtimaan, miten heidän järjestämästään toiminnasta luotaisiin mahdollisimman hyvin sellaista, että kaikki voisivat osallistua ja tuntea kuuluvansa osaksi ryhmää. https://www.mll.fi/ammattilaisille/kouluille-jaoppilaitoksille/tukioppilastoiminta/ Imatralla on tukioppilaita kaikissa koulukeskuksissa 8. ja 9.- luokkalaisia oppilaita sekä valtakunnallisena pilottina myös alaluokilla 5.-6.-luokkalaisia oppilaita. VERSO -vertaissovittelu on ratkaisukeskeisyyteen pohjautuva menetelmä, joka tuo vaihtoehtoisen ja vapaaehtoisen tavan ratkaista oppilaiden välisiä ristiriitoja koulun arkipäivässä. Menetelmän tarkoituksena on oppilaiden vuorovaikutustaitoja edistämällä vähentää koulujen toimintahäiriöitä. Vertaissovittelulla puututaan mieltä pahoittavaan toimintaan mahdollisimman varhain. Vertaissovittelu on menetelmänä yksinkertainen selkeä kaava, jonka mukaisesti osapuolia hieman vanhemmat sovittelijoiksi koulutetut oppilaat auttavat osapuolina olevia oppilaita löytämään itse ratkaisun ristiriitaansa. Sovittelun aikana osapuolet saavat kertoa oman näkemyksensä tapahtuneesta, kuvata tuntemuksiaan ja pohtia eri ratkaisuvaihtoehtoja. Kaavaa noudattamalla ristiriidan osapuolet etenevät lopulta sovittelijaoppilaiden avulla sopimukseen, jonka toteutumista seurataan. Vertaissovittelu tukee koulun muita yhteisöllisiä toimintatapoja ja luo väylän oppilaiden osallisuudelle. Tuoreiden kyselytulosten mukaan vertaissovitteluiden myötä on opittu mm. arjen ihmissuhdetaitoja, erilaisuuden ymmärtämistä, kulttuurien kohtaamisia ja rauhanrakennusta. Imatralla on kaikki yksiköt perusopetuksessa jokaisella luokkatasolla mukana VERSO toiminnassa. Koulukeskuksissa on koulutetut ohjaajat ja oppilaat. Sivu 30/43