MERKITTÄVIMMÄT YMPÄRISTÖTOIMENPITEET



Samankaltaiset tiedostot
Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja

Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä

Boliden Harjavalta. Hannu Halminen

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita Martti Kätkä

Metallien kierrätys on RAUTAA!

KIP EDELLÄKÄVIJÄ KIERTOTALOUDESSA

Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2012

Osavuosikatsaus III/2006

Outokumpu ja ympäristö Outokumpu ja ympäristö 2004

Osavuosikatsaus I/ Juha Rantanen, toimitusjohtaja.

Osavuosikatsaus I/2006

Outokummun ilmastotehokkuus on maailman huippua Risto Liisanantti.

Osavuosikatsaus II/04. Myönteinen markkinakehitys jatkui huhti-kesäkuussa

Abloy oy ympäristökatsaus 2016

Osavuosikatsaus II/05

Ekokemin Salon Jätevoimala-hanke

Osavuosikatsaus II/2006

»Osavuosikatsaus Q Q Joni Lukkaroinen Joni Lukkaroinen toimitusjohtaja toimitusjohtaja VAIHDA KUVA

Metallinjalostuksesta Cleantech -tuotteita

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta

Abloy oy ympäristökatsaus 2017

Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin

»Osavuosikatsaus Q Joni Lukkaroinen toimitusjohtaja

Mitä COP21 Pariisin jälkeen energiaintensiivisen yrityksen näkökulma. FT Juha Ylimaunu VP Sustainability & Environment

Cargotecin ympäristötunnusluvut 2011

Neste Oil energiatehokkuus - käytäntöjä ja kokemuksia. Energiatehokkuus kemianteollisuudessa seminaari

Maailman johtava kehittyneiden materiaalien toimittaja

YMPÄRISTÖ YMPÄRISTÖVASTUU ENERGIATEHOKKUUS. Vastuullisuus / Vastuullisuus HKScanissa / Ympäristö HKSCAN VUOSIKERTOMUS 2015

»Tammi maaliskuu Joni Lukkaroinen toimitusjohtaja

Outokumpu Tornion Operaatiot. Maailman integroiduin ruostumattoman teräksen tuotantolaitos

Ympäristömittauspäivät / Vuokatti 4/1/2008. Esityksen sisältö. Outotec metallurgian teknologiafirmana Ympäristönäkökulma EMMI-hanke

Osavuosikatsaus II/2009

Luontaisesti syntynyt ekoteollisuuspuisto Case Varkaus

Kokemukset energiatehokkuusjärjestelmän käyttöönotosta

» TERRAFAME OY OSAVUOSIKATSAUS Q4 2017

LAATU JA YMPÄRISTÖVASTUU JUUSTOPORTILLA

HUHTIKUU Saint-Gobain. Kestävä, vihreä, vähähiilinen rakentaminen. Ilmastonmuutoksen pysäytyspäivä ANNE KAISER, VASTUULLISUUSPÄÄLLIKKÖ

Edistyksellisiä teknologiaratkaisuja ja palveluja luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen. Rita Uotila sijoittajasuhdejohtaja

Tampereen Infra Liikelaitoksen strategian raportointi tammi-joulukuulta 2016

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka

KUVA: HELI NUKKI KASVUN PAIKKA. Sata Industry Suomen kärki vientiteollisuusmaakuntana

MARKKU PAVELA Työterveyshuollon el, FM. Harjavallan Suurteollisuuspuiston työterveysasema

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen

Kestävä kehitys haastaa tekniikan? Juha Ylimaunu, ympäristöjohtaja, Outokumpu Oyj Alustus AMK-päivillä, Oulu.

FeCr- ja terästuotteen hiilijalanjälki Ilmastopäivä Tornio

Kokemäenjoen äärellä Näkökulmia joen tulevaisuuteen? Minna Nore Satakunnan kauppakamari

» Osavuosikatsaus Q vakiinnuttaminen jatkuivat. Joni Lukkaroinen toimitusjohtaja Kuva vaihtoon. Kuva ja otsikko vaihdettava

Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta. Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy

»Osavuosikatsaus Q Joni Lukkaroinen toimitusjohtaja

METALLINJALOSTAJIEN RAHASTO:

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin?

Tilinpäätös Juha Rantanen, toimitusjohtaja.

POHJOINEN BETONIRAKENTAJA LKAB GÄLLIVARE

Uuma-rakentaminen Oulun seudulla. Pohjois-Suomen UUMA2 alueseminaari Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto

ICT:n tarjoamat mahdollisuudet energiatehokkuuden parantamisessa ja (elinkaaren aikaisten) Jussi Ahola Tekes ja vihreä ICT 16.9.

Liite 1 Kansallinen toimintasuunnitelma (NAP)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

POP-yhdisteitä koskevan Tukholman yleissopimuksen velvoitteiden kansallinen täytäntöönpanosuunnitelma (NIP) - tilaisuus , SYKE, Helsinki

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Kappale 5. Kuinka Puhdas tuotanto auttaa vähentämään jätteiden määrää ja kasvattamaan yrityksen voittoa: Case-esimerkki

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

Puhtaamman tulevaisuuden rakentaja

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa?

Ympäristö ja turvallisuus: päämäärät ja tavoitteet ; toteumat 2006, 2007

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Tapani Järvinen toimitusjohtaja, Outotec Oyj

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat

»Terrafamen. tilannekatsaus. Veli-Matti Hilla kestävän kehityksen johtaja

OUTOKUMPU VUOSIKERTOMUS Vuosikertomus 2004

Outotec kasvava teknologiayritys

PAREMPI TERÄS PAREMPI TULEVAISUUS. Yritysesittely 2015

»Terrafame tiivistä yhteistyötä

Outokummun tilinpäätös 2003 Muutosten vuosi vaikeassa markkinatilanteessa; tilikauden voitto laski 92 milj. euroon

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina

Kemira GrowHow. Kemira. Kemira GrowHow. Siilinjärvi. Kaivos. Esittely VMY/kaivosjaoston seminaarissa /Lauri Siirama

UPM Kajaanissa. UPM Smart UPM Cat sanomalehti- ja erikoissanomalehtipaperit. UPM Brite UPM News. UPM, Kajaani

YMPÄRISTÖSUOJELUN OHJAUSKEINOT

Osavuosikatsaus III/08

JaloJäte-tutkimus Luomupäivä

Hiilineutraali kiertotalous

»Liiketoimintakatsaus. »Tammi kesäkuu tammi kesäkuu Joni Lukkaroinen. Joni Lukkaroinen toimitusjohtaja

Teollisuustaito Oy Annika Hämäläinen. Teollisuustaito Oy KAJAANI Y-tunnus: puh

SATAKUNNAN BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA. Koordinaattori Sari Uoti

Ympäristömonitoroinnin neljäs kansallinen seminaari Vantaa

Metalliteollisuuden ulkomaankauppa

SISÄLTÖ. Yhteiskuntavastuu.. 3. Henkilöstö. 3. Työturvallisuuus. 3. Terveys Ympäristö.. 4. Yhteystiedot... 5

KIVIAINESHUOLTO KIERTOTALOUDESSA SEMINAARI KIERTOTALOUS CLEAN TECH

obaalit kierrätysmarkkinat usjaossa Kiina-ilmiö tehuoltopäivät to Pohjanpalo, yhteiskuntasuhteiden johtaja

Muoviteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

OUTOKUMPU JA YMPÄRISTÖ 2005

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA ICT JA ELEKTRONIIKKA

K e s t ä v ä s t i - s u o m a l a i s e s t a k i v e s t ä.

Teräs- ja metallihintaraportti

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Sivuvirtojen hyödyntämisen haasteet

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

Transkriptio:

Ympäristökatsaus 2003

Outokumpu lyhyesti Outokummun tavoitteena on olla johtava metalli- ja teknologiakonserni, joka tuottaa todellista lisäarvoa niin asiakkailleen kuin omistajilleen. Keskeisiä vahvuuksiamme ovat syvällinen osaaminen metalleissa ja niiden jalostamisessa. Toimimme arvojemme pohjalta ja vastaamme, että tuotantomme noudattaa asetettuja säädöksiä eikä aiheuta haittaa ympäristönsuojelun, työterveyden tai työturvallisuuden alalla. Perusarvojen lisäksi konsernin yhteiset politiikat ja toimintaperiaatteet ohjaavat eri toimintojamme. Yksiköillämme on lisäksi yksityiskohtaisemmat ohjeistukset. Vuoden 2003 lopussa sinkin ja kuparin kaivos- ja sulattotoimintamme siirtyivät uuteen Bolideniin, josta omistamme 49 prosenttia. Toimintamme perustuu nyt kolmeen osaamisalueeseen: ruostumaton teräs, kuparituotteet ja teknologia, jotka vuoden 2004 alusta organisoitiin kolmeksi strategiseksi kokonaisuudeksi: Stainless, Copper ja Technology. Liikevaihtomme vuonna 2003 oli 5,9 miljardia euroa; henkilöstöä oli noin 19 000 yli 40 maassa. Katsauksen kattavuus Olemme tässä katsauksessa käsitelleet Stainless-, Copper- ja Technologyliiketoimintojen tuotantolaitoksia sekä vuonna 2003 vielä konserniin kuuluneita perusmetallien kaivos- ja sulattotoimintoja (Taran sinkkikaivos Irlannissa, Kokkolan ja Norjassa sijaitsevan Oddan sinkkitehtaat sekä Harjavallan kuparisulatto ja Porissa sijaitseva kuparielektrolyysi).

Päätuotteiden tuotanto Ruostumattomalla teräksellä on monia ominaisuuksia, jotka ovat kestävän kehityksen kannalta olennaisia. Ruostumattomuus takaa sen, ettei metalleja vapaudu ympäristöön. Muita hyviä ominaisuuksia ovat kierrätettävyys, kestävyys ja hygieenisyys. Moninaisten ominaisuuksien ansiosta ruostumatonta terästä voidaan käyttää useissa eri käyttökohteissa. Stainlessin päätuotteita ovat kylmä- ja kuumavalssatut ruostumattomat teräkset. Lisäksi tuotetaan erikoisohuita nauhoja, kuumavalssattuja levyjä, pitkiä tuotteita sekä putkia ja putkenosia. Kuparin lämmön- ja sähkönjohtavuus- sekä signaalinsiirto-ominaisuudet ovat erinomaisia. Hyödyntämällä kuparituotteissa näitä ominaisuuksia päästään korkeaan energiatehokkuuteen, mikä vähentää kokonaisenergian tarvetta. Copperin päätuotteita ovat ilmastointiputket, lamellilämmönvaihtimet ja komponentit, jäähdytinnauhat, vesijohtoputket, kate- ja arkkitehtuurituotteet, kuparinauhat ja -liittimet, suprajohtavat langat, seoslangat sekä hitsauselektrodit. Outokummun teknologiakehityksessä huomioidaan niin ympäristö kuin käyttäjät. Ympäristöratkaisut on toteutettu itse prosessiin, jolloin säästetään energiaa ja materiaaleja. Kun puhutaan parhaasta käytettävissä olevasta tekniikasta (best available technology), Outokummulla on tarjota teknologia kuparin, sinkin, nikkelin ja ferrokromin valmistukseen. Technologyn päätuotteita ovat kokonaisratkaisut, joilla parannetaan kaivosja metallurgisen teollisuuden tuottavuutta. Ruostumatonta terästä tuotettiin yhteensä 2 022 000 tonnia ja ferrokromia 250 000 tonnia. Kemin kaivoksesta louhittiin malmia 1,1 miljoonaa tonnia. Tärkeimmät tuotantolaitokset ovat Suomessa, Ruotsissa, Britanniassa ja Yhdysvalloissa. Kuparituotteita tuotettiin yhteensä 15 eri maassa 420 000 tonnia. Teknologiamyynnin liikevaihto oli 402 miljoonaa euroa. Uuteen Bolideniin siirtyneet tuotantolaitokset ja niiden tuotantomäärät olivat: katodikupari 126 000 tonnia, sinkki 407 000 tonnia ja sinkkimalmin louhinta 2,5 miljoonaa tonnia. MERKITTÄVIMMÄT YMPÄRISTÖTOIMENPITEET Outokummun toimipaikoilla kehitetään toimintoja jatkuvasti. Tässä työssä henkilöstön aloitteellisuus on merkittävää. Toimintoja kehitettäessä taustalla ovat myös ympäristönäkökohdat. Vuoden 2003 merkittävimpiä toimenpiteitä olivat: Sheffieldin terästehtaalla Britanniassa polttotekniikkaa parannettiin siten, että vapautuvia typen oksideja (NO x ) saatiin pienennettyä yhdessä uunissa yli 80 prosenttia energiatehokkuuden säilyessä ennallaan. Britannian Energy Efficiency Best Practice Programme rahoitti projektia. Vuonna 2003 perustettiin konsernin sisäinen työryhmä, jonka tavoitteena on tuotteistaa kuonista rakennusmateriaaleja. Merkittävin tutkimusprojekti on käynnissä Tornion terästehtaalla, missä teräksen valmistusprosessia muutetaan niin, että samalla saadaan mineraalipohjaisia rakennustuotteita. Näitä sivutuotteita käytetään esim. rakennusmateriaalina ja eristeenä. Sivutuotteiden tuotannolla on positiivisia ympäristövaikutuksia: jätettä syntyy vähemmän ja sivutuotteet korvaavat suuria määriä neitseellisiä raaka-aineita. Ruotsissa Degerforsin terästehtaan sulkemisen jälkeistä toimintasuunnitelmaa, joka käsittää muun muassa rakennusten ja maaperän hyötykäytön tulevaisuudessa, alettiin valmistella yhteistyössä viranomaisten kanssa. Suunnitelman teko jatkuu vuonna 2004.

Outokumpu ja ympäristö YYmpäristöinvestoinnit ja -kustannukset mpäristöinvestointien kokonaismäärä oli noin 14 miljoonaa euroa, josta Tornion tehtaiden osuus oli kolme miljoonaa. Ympäristönsuojelun käyttökustannukset olivat noin 50 miljoonaa euroa. Keskeisimmät ympäristöinvestoinnit liittyivät vuonna 2003 tavoitteen mukaisesti jäähdytysvesien kierrätyksen tehostamiseen ja jätevesien käsittelyyn. Oddan sinkkitehtaalla viimeisteltiin pintavesien talteenotto- ja kierrätysjärjestelmä sekä modernisoitiin jätevedenpuhdistamoa. Avestassa ja Torshällassa Ruotsissa sekä Porissa parannettiin jäähdytysvesien kierrätysjärjestelmää. Degerforsissa tehostettiin jätevedenpuhdistuksen käsittelyä. Ilmansuojelun osalta merkittävimmät investoinnit tehtiin Ruotsissa: Avestan uusi pölynsuodatuslaitteisto jatkuvavaluyksikköön sekä Klosterin toimenpiteet NO x -päästöjen vähentämiseksi. Jätteenkäsittelyssä Harjavallassa aloitettiin uuden läjitysalueen pohjarakenteiden rakentaminen ja Kokkolassa hankittiin uusi rikkirikastesuodatin. Energiatehokkuushankkeita toteutettiin muun muassa Torshällassa ja Fagerstassa Ruotsissa. Lupaehtojen ylitykset ja vahingot Vuoden 2003 aikana ei tapahtunut merkittäviä päästörajojen ylityksiä. Teräsja kuparituotetehtailla sattui joitakin lieviä, paikallisen käytännön mukaan rekisteröityjä lupaehtojen rikkomuksia. Harjavallan sulatolla tapahtui päästörajan satunnainen ylitys keväällä, kun vuosihuollon yhteydessä sulaton kattilan ja sähkösuodattimen happamia pesuvesiä johdettiin jätevedenpuhdistamolle, eikä sen kapasiteetti riittänyt metallien saostukseen. Uudesta savukaasulaitoksesta huolimatta Porissa ylitettiin niukasti valimon savukaasujen puhdistuslaitokselle asetettu päästöraja-arvo. Ympäristövastuut Yhdysvalloissa PGT-yhtiötä koskeva lähes 20 vuotta jatkunut pohjavesiasia on edelleen kesken. Hollannissa Zutphenin messinkinauhatehtaan vuosien 2000-2001 hetkittäisiä päästörajojen ylityksiä käsiteltiin joulukuussa paikallisessa tuomioistuimessa, joka määräsi 80 000 euron sakon. Outokumpu on valittanut sakon perusteista. Päästöjen tapahduttua kaikki korjaavat ja ehkäisevät toimenpiteet on tehty asianmukaisesti. Outokumpu ei ole osallisena ympäristöasioita koskevissa merkittävissä oikeudellisissa tai hallinnollisissa menettelyissä eikä tiedossamme ole ympäristöriskejä, joilla olisi merkittävää vaikutusta konsernin taloudelliseen asemaan.

Tavoitteiden toteutuminen Vuoden 2003 tavoitteista energiatehokkuuden parantamisessa onnistuttiin parhaiten jatkamalla kansallisia energiansäästöohjelmia. Vesienkäsittelyn tehostamisella ei saavutettu merkittäviä tuloksia. Satunnaispäästöjen minimoinnissa onnistuttiin jo aiemmin mainittua Harjavallan satunnaispäästöä lukuun ottamatta hyvin. Vuosien 2003-2004 suunnitellut tehdasalueiden maaperäkartoitukset käynnistettiin. Ympäristötietojen keräysja raportointijärjestelmä oli toimintakunnossa alkuvuodesta 2004. Vuoden 2003 aikana ruostumattoman teräksen tuotantolaitokset Malmössä, Avestassa ja Fagerstassa Ruotsissa, Wildwoodin tehdas Yhdysvalloissa sekä Västeråsin kuparituotetehdas Ruotsissa sertifioivat ympäristöjärjestelmänsä. Vuoden 2003 lopussa yhteensä 27 toimipaikalla oli sertifioitu ympäristöjärjestelmä. Porin kuparituotetehtaalla tavoitteena ollut kuparipäästöjen vähentäminen vesistöön alle kolmeen kiloon vuorokaudessa ei toteutunut ollen 5,2 kiloa vuorokaudessa. Tämä johtui pääasiassa raaka-aineen varastointialueen kattoinvestoinnin viivästymisestä sekä valssaamon hiekkasuodatinlaitteist on toimintahäiriöistä. Kokkolan sinkkitehtaalla ei saavutettu 10 prosentin vähennystä metallipäästöissä eikä 20 prosentin vähennystä sinkkipäästöissä. Päästöt pysyivät edellisvuosien tasolla. Kokkolassa päästöt ilmaan vähenivät puoleen. Tavoitteet tuleville vuosille Konsernitasolla tavoitteena on edelleen kaikkien tuotantoa harjoittavien toimipaikkojen ympäristöjärjestelmien sertifiointi vuoden 2005 loppuun mennessä. Sähköinen ympäristötietojen keruu- ja raportointijärjestelmä pyritään ottamaan käyttöön kokonaisuudessaan vuoden 2004 aikana. Lisäksi selvitetään Global Reporting Initiativen mukaista raportointikäytäntöä. Konsernitason tavoitteiden lisäksi toimipaikat ovat asettaneet omia tavoitteitaan. Energiatehokkuuden parantaminen, esim. Avestassa energiankulutusta tuotettua terästonnia kohden pyritään vähentämään noin neljä prosenttia vuoden 2003 tasoon verrattuna. Vesienkäsittelyn tehostaminen, esim. Wildwoodissa on tavoitteena saada uusi jätevedenpuhdistamo toimintaan vuoden 2004 aikana. Materiaalien käytön tehostaminen, esim. Avestassa öljyjen ja rasvojen käyttöä pyritään vähentämään 40 prosenttia vuoden 2002 tasoon verrattuna. Jätteiden määrän vähentäminen, esim. Kemissä ja Västeråsissa. Ilmapäästöjen vähentäminen, esim. Torniossa tavoitteena sulkea yhden sulattolinjan kattoaukot, jolloin kokonaishiukkaspäästöjen odotetaan vähenevän jopa 40 prosenttia. Ympäristöjärjestelmän sertifiointi Sheffieldissä, Zhongshanissa Kiinassa ja Pietarsaaressa.

Keskeisiä ympäristöasioita Outokummun kannalta Päästökauppa Outokummun tehtaista EU:n päästökauppadirektiivin piiriin kuuluvat ruostumatonta terästä valmistavat tehtaat Torniossa, Avestassa, Degerforsissa ja Sheffieldissä. Näille toimipaikoille voi syntyä lisäkustannuksia, mikäli niille joudutaan hankkimaan markkinoilta päästöoikeuksia. Päästökaupasta johtuvien mahdollisten sähköenergian hintojen muutosten myötä vaikutukset kohdistuvat kaikkiin Outokummun toimipaikkoihin Euroopassa. Sähköenergian hinnannousulla arvellaan olevan suurempi kustannusvaikutus. Jätetulkinta Ruostumattoman teräksen tuotannon eri prosessivaiheissa syntyy erilaisia materiaalivirtoja, joiden määrittely on hankalaa ja jotka halutaan usein ympäristöhallinnon taholta luokitella jätteeksi. Myös tuotannon raaka-aineena käytettävä kierrätysteräs on haluttu luokitella jätteeksi. Osa materiaalista voidaan kuitenkin hyödyntää erilaisina tuotteina, jolloin jätteen määrä itse asiassa vähenee. Hyödynnettävän materiaalin luokittelemisella jätteeksi saattaa olla kielteisiä seurauksia: negatiivinen vaikutus yrityskuvaan erilaisten lisälupien hankkiminen jätteen hyödyntämiselle ongelmat jätteiden kansainvälisissä siirroissa erinomainen tuote saattaa päätyä hyödyntämättömänä kaatopaikalle. Outokumpu haluaa olla mukana vähentämässä jätteiden määrää ja hyödyntää mahdollisimman paljon tuotannossa syntyviä materiaalieriä. Siksi on erittäin tärkeää, ettei toimintaa tarpeettomasti vaikeuteta määrittelemällä tuotteita jätteeksi. Yhteiskuntavastuu Outokumpu tekee aktiivista yhteistyötä eri viranomaisten ja järjestöjen kanssa ympäristö- ja suojelukäytäntöjen kehittämiseksi sekä konserniettä toimipaikkatasoilla. Vuonna 2003 asiantuntijamme olivat mukana valmistelemassa esim. ilmastonmuutos-, jäte- ja vesilainsäädäntöä. Konsernitason yhteiskuntavastuuraportoinnin kehitystyö jatkuu vuonna 2004. Lisätietoja ympäristöasioista löytyy Outokummun internet-sivuilta osoitteesta www.outokumpu.com

Taulukot PÄÄSTÖTAULUKOT Vuoden 2003 tiedoissa ovat mukana myös uuteen Bolideniin vuoden lopussa siirtyneet sinkin ja kuparin kaivos- ja sulattotoiminnot. Outokumpu Stainlessin tiedot on kuvattu taulukoissa nyt ensimmäistä kertaa kokonaisuudessaan. Päästötaulukot eivät siten ole vertailukelpoisia edellisten vuosien kanssa. TAPATURMATILASTOT Vuonna 2003 sattui kaksi vakavaa kuolemaan johtanutta työtapaturmaa: Porin kuparituotetehtaan ja Tornion terässulaton onnettomuudet. Tapaturmien tutkinta jatkuu edelleen. Konsernin keskeinen työturvallisuustavoite on ollut tapaturmatiheyden vähentäminen 50 prosentilla verrattuna viiden edellisen vuoden keskiarvoon. Vuonna 2003 yhteensä kuusi toimipaikkaa saavutti tavoitteen. Tapaturmatiheyden puolittamiseen tähtäävää ohjelmaa jatketaan. Outokumpu järjestää lisäksi vuosittain konserninlaajuisen työturvallisuusseminaarin ja jakaa työturvallisuuspalkinnon, jonka vuonna 2003 sai Oddan sinkkitehdas. Tähän tulevat taulukot: Tapaturmatiheys Sairauspoissaolot

Libris. Heinäkuu 2004. Outokumpu on dynaaminen metalli- ja teknologiakonserni. Vahvuutemme on syvällinen metalleihin ja metallien valmistamiseen liittyvä osaaminen, jota hyödynnämme saavuttaaksemme johtavan aseman kaikissa ydinliiketoiminnoissamme: ruostumattomassa teräksessä, kuparissa ja teknologiassa. Asiakkaamme lukuisilla eri toimialoilla käyttävät metallejamme, metallituotteitamme, teknologiaamme ja palvelujamme, joita markkinoidaan maailmanlaajuisesti. Outokumpu Oyj, PL 140, 02201 Espoo, Puh. 09 4211, Fax 09 421 3888. corporate.comms@outokumpu.com www.outokumpu.com