Kotiseutukosteikko Life hanke Salo, Vuorelan kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti

Samankaltaiset tiedostot
Kotiseutukosteikko Life hanke Ruovesi, Kulmalan kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti

Kotiseutukosteikko Life hanke Hausjärvi, Jokirannan kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti

Kotiseutukosteikko Life hanke. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti

Kotiseutukosteikko Life hanke Härmälän kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti

Kotiseutukosteikko Life hanke. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti

Kosteikkojen toteutus käytännön esimerkein

Kotiseutukosteikko Life hanke Kirkkonummi, Myllärinniityn kosteikko

Kotiseutukosteikko Life hanke Siikainen, Kiimanevan kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti

Kotiseutukosteikko Life hanke Kotka, Saviponnin kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti

Kotiseutukosteikko Life -hanke Hämeenlinna, Vitikankorven kosteikko

Kotiseutukosteikko Life hanke Virrat, Perräisen kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti

Kotiseutukosteikko Life hanke Taipalsaari, Tankkan kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti

Säätösalaojakaivo kosteikkorakentamisessa

Kotiseutukosteikko Life Kiuruvesi, Lahnasen kosteikko

Patorakenteiden periaatekuvia

Kotiseutukosteikko Life Life+ Return of Rural Wetlands

Vesiensuojelua ja elinympäristöjä

Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti

Kotiseutukosteikko Life Life+ Return of Rural Wetlands

ristöjen hoito - Vesilinnut

Kotiseutukosteikko Life Life+ Return of Rural Wetlands

Kotiseutukosteikko Life Life+ Return of Rural Wetlands

Op

Mikko Alhainen Projektipäällikkö. Suomen riistakeskus

Kotiseutukosteikko Life Life+ Return of Rural Wetlands Kitee, Koposensuon kosteikko

Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti

Myllärinniityn kosteikon toimenpidesuunnitelma

Kotiseutukosteikot toteuttavat vesiensuojelua ja lisäävät lajirikkautta

Vuorelan kosteikon toimenpidesuunnitelma

SIIKALATVAN LAMMENNEVAN KOSTEIKON TOIMENPIDESUUNNITELMA

Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke

Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä Tarja Stenman 1

HULEVEDET JA MUUT VALUMAVEDET SEURANNASSA KEMPELEEN ZATELLIITIN KOSTEIKOILLA

Kosteikoilla. eloa maisemaan. elinympäristöt tarvitsevat hoitoa

Kulmalan kosteikon toimenpidesuunnitelma

Hirsjärvi. Kosteikkosuunnitelma. Työnum. 17

Kosteikon rakentaminen eituotannollisena

Isoahteen kosteikon toimenpidesuunnitelma

Kosteikkoja käytännössä

RYMÄTTYLÄN NUIKONLAHDEN PASKAJÄRVEN KOSTEKKOSUUNNITELMA

Vuorelan kosteikon toimenpidesuunnitelma

SADEVESI-, SALAOJA- JA RUMPUPUTKET.

Honnin padon korjaaminen

Vesiensuojelulliset ja riistanhoidolliset kosteikot metsästyksen näkökulmasta

Isoahteen kosteikon toimenpidesuunnitelma

LokaPuts hankkeen toinen työnäytös Rääkkylässä

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma

Säkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä

Perräisen kosteikon toimenpidesuunnitelma

Järvelän kosteikon toimenpidesuunnitelma

Järvelän kosteikon toimenpidesuunnitelma

Kosteikot riistataloudessa ja vesiensuojelussa

Härmälän kosteikon toimenpidesuunnitelma

Maveplan Oy Hajajätevesihuolto-hanke Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Kiteellä

PIRKKALAN RIEKONLAHDEN KOSTEIKKOSUUNNITELMA

Kosteikkoja monelta kantilta

Kunnostuskohteiden valinta. Esimerkkejä kunnostuskohteista. Kunnostusajankohdan valinta

Nokia Siuro Knuutila arkeologinen valvonta 2013

KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA VUOHENOJA, LIETO

Ylhäisen kosteikon toimenpidesuunnitelma

Kohdevaluma-alueet, yleissuunnitelmat ja mallikohteet

Perräisen kosteikon toimenpidesuunnitelma

Ei-tuotannollinen investointi: Kosteikkoinvestoinnit

Esittelypaja: Ratko ristiriitoja eri intressit kohtaavat hulevesisuunnittelussa

Asennusohje Sadevesienkeräilysäiliö 3 m 3

Perhosniityistä riistaelinympäristöjen hoitoon

Maveplan Oy Hajajätevesihuolto-hanke Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Ilomantsissa

Asennusohje. Viivytys- / sadevesisäiliö

IISI MINI Asennus-, käyttö- ja huolto-ohje

TOIMENPIDESUUNNITELMA 1 (6) Kemera 21 luonnonhoitohanke HAUKIPURON LUONNONHOITOHANKE, POSIO. Hankkeen tavoitteet

IISI mini. Asennus-, huolto- ja käyttöohjeet SUOMI GLOBAL INNOVATION OY, AUTOMAATIOTIE Oulunsalo.

SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS

MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS. Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen

Viranomaislaskelmat, mitoitus ja vesiensuojelullinen hallinnollinen tarkastelu ELY-keskuksen y- vastuualueen näkökulmasta

Riuskanojan ja Hahjärven laskuojan valuma-alueiden ojakunnostukset

Laidunnus ja maisema seminaari Tiina Seppänen. Miksi haluamme tukea maisemanhoitoa?

Kiimanevan kosteikon toimenpidesuunnitelma

RAHKON KOSTEIKKOSUUNNITELMA Tyrnävä

Hannu Korhonen, +358 (0)

Jokirannan kosteikon toimenpidesuunnitelma

VATJUSJÄRVI 2 -VESIENHOITOHANKE, HAAPAVESI

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA

HIRVIJOEN SUOJAVYÖHYKKEIDEN JA KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA

Pienempien kosteikkokohteiden rakentaminen

Joen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2.

Pohjapatohankkeet Vehkajoella ja Vaalimaanjoella. Vesistökunnostuspäivät , Tampere Vesa Vanninen, Varsinais-Suomen ELY-keskus

Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa. Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä

Hulevesien hallinta, miksi ja millä keinoin? Leena Sänkiaho Pöyry Finland Oy

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Vesiensuojeluhankkeet (vesiensuojeluhanketyöt) Juha Jämsén Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut

Vaskiluodon Voiman turvetuotantoalueet

RAKENTAMINEN JA VESIHUOLTO

KOSTEIKKOJEN PERUSTAMINEN JA SUUNNITTELU

Kosteikkojen merkitys vesiensuojelussa. Teija Kirkkala ja Henri Vaarala

Kulmalan kosteikon toimenpidesuunnitelma

Siirtoviemärilinja Harjavalta-Pori

TURUN KAUPPATORI TARKASTELU TORISEUDUN VESIHUOLLOSTA SUUNNITELMASELOSTUS. Turun kaupunki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Suunnittelutoimisto 26.1.

Maveplan Oy Hajajätevesihuolto-hanke Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Tohmajärvellä

RAKENTAMINEN JA VESIHUOLTO

RAKENTAMINEN JA VESIHUOLTO

Transkriptio:

Kotiseutukosteikko Life hanke Salo, Vuorelan kosteikko Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti

Alueen lähtötilanne 14.10.2011

Hankkeen tavoitteet ja rakentamisen lähtökohdat Hankkeen erityistavoitteet: - Luoda kohteesta monitavoitteellisen maankäytön mallialue - Lisätä vesilintujen tarvitsemia pesimä- ja poikue-elinympäristöjä sekä laajentaa kosteikkokohteiden verkostoa paikallistasolla - Edistää luonnon monimuotoisuutta - Parantaa vesiensuojelua kiintoainetta ja ravinteita pidättämällä Rakentamisen lähtökohdat: - Kosteikko perustetaan kahden eri tilan maille - Kosteikkoalue on vanhaa viljelykäytöstä poistunutta pellonpohjaa, joka on osittain metsittynyt - Kosteikon vedet kertyvät pieneltä noin 25 hehtaarin suuruiselta valuma-alueelta - Alueen poikki kulkee Fingrid Oyj:n omistama 110 kilovoltin korkeajännitelinja - Maastonpiirteet ja lähialueen maankäyttö mahdollistavat patoamiseen perustuvan vedennoston - Kosteikon perustamiseksi on rakennettava kaksi erillistä patopengertä

Patorakentamisen valmistelevat työt Patorakennustyöt aloitettiin kuorimalla pintamaat pois, jotta patopenger voitiin rakentaa homogeenisen ja vettä läpäisemättömän kiintosaven päälle

Patolaitteen asennus Patokaivo asennettiin kohteelle kaivetun poistouoman viereen Patokaivon vesijuoksun korkeusasema määritettiin siten, että kosteikko voitaisiin tarvittaessa laskea tyhjäksi ja, että kaivosta lähtevän poistoputken pää jäisi uoman nykyisen vesipinnan yläpuolelle

Patolaitteen asennus Rumpuputkiliitokset (tulo 5 m ja poistolinja 11 m) varmistettiin haponkestävillä ruuveilla Patokaivon maatäyttö tehtiin varoen ja tasaisesti kaivoa kiertäen Kaikki rumpuputkiliitokset (200/178 mm, SN8, poisto 9 m ja tulo 3 m) varmistettiin haponkestävillä ruuveilla Patokaivon kustannukset: - Säätösalaojakaivo 650/600 mm 850 sis. alv - Rumpuputket SN8, muhvit ja putkien kiinnitystarvikkeet 360 sis. alv

Patokaivon asentamisessa huomioitavia asioita Patokaivon yhteisiin liitettävien rumpuputkien arinat tulee pohjustaa erittäin huolellisesti yhtenevään korkeusasemaan, jotta putkien päälle tuleva maatäyttö ei pääse aiheuttamaan vääntöä kaivon sisärakenteeseen Kaivomateriaalien laatuun kannattaa kiinnittää huomiota kosteikkorakennuskohteissa, joissa maatäytöt joudutaan toteuttamaan heikosti muotoutuvilla savimailla ja useimmiten erittäin haastavissa työmaaolosuhteissa Kaivon mitoitustietoja: - kaivorungon koko 650/600 mm - tulo- ja poistoyhteiden koko 250/230 mm - kaivon korkeus 2200 mm - lietepesän syvyys 300 mm - kiinteän padotusputken pituus 1050 mm - liikkuvan padotusputken pituus 800 mm - padotuskorkeuden säätövara n. 700 mm Huom. Kaivon periaatekuvassa esitetyt kaivon mitoitustiedot eivät vastaa kohteen kaivotilausta, Timo Niemelä

Patopenkereen rakentaminen Padon rakennusmateriaaliksi kaivettiin kosteikon puolelta tiivistä savea Kaivon tuloputken edustalle muotoiltiin syvempi vesiallas putken tukkeutumisen estämiseksi

Patopenkereen rakentaminen Patopenger rakennettiin kerroksittain, ja aika ajoin massoja tiivistettiin kaivinkoneen teloilla Patopenkereen harja rakennettiin noin 60 cm:ä korkeammaksi kuin mikä oli kohteen ylin suunniteltu padotuskorkeus

Patopenkereen rakentaminen Vesien johtamisen varajärjestelmäksi asennetun rumpuputken vesijuoksu asennettiin n. 10 cm kosteikon ylimmän suunnitellun padotustason yläpuolelle Tavoitekorkeuden saavuttaneen padon pinta viimeisteltiin kaivinkoneen kauhalla liipaten

Yhteenveto kosteikon patorakennustöistä Kosteikon perustamiseksi rakennettiin 2 patoa, joiden yhteenlaskettu pituus oli noin 85 m Patojen harja rakennettiin keskimäärin noin 3,5 4 metriä leveäksi, joten hoitotoimenpiteitä voidaan jatkossa toteuttaa maatalouskoneita apuna käyttäen Pengerten keskimääräiseksi rakennekorkeudeksi mitattiin noin 1,3 metriä (Pengerkorkeus on määritetty suuntaa-antavasti paikan rakennuskelpoisen pohjamaan tasosta) Patorakennustöiden kustannukset ja työssä käytetty kalusto: - Kaivinkonetyö 46 h x 73,80 / h = 3394,80 sis. alv - Työt toteutettiin Komatsu PC 130 telakaivinkoneella, joka oli varustettu puskulevyllä ja Engcon EC20 -rototiltillä

Kosteikkoalueen kaivu- ja muotoilutyöt Tavoitteena kosteikon rakenteellinen monimuotoisuus: - Avovesipinta-alan (n. 2,5 ha) maksimointi mahdollisimman kustannustehokkaasti - Vesilinnuille soveltuvia pesimäsaarekkeita ja suojapaikkoja - Lisätä reunan ja erilaisten pienelinympäristöjen määrää sekä kosteikon syvyysvaihteluita - Parantaa kosteikon merkitystä kiintoaineen ja ravinteiden pidättäjänä - Säilyttää suotuisat edellytykset patoamisen positiivisille linnustovaikutuksille

Kosteikkoalueen kaivu- ja muotoilutyöt Kosteikkoalueen monimuotoisuutta lisäävien muokkaustöiden kustannukset: - kaivutyöt 28 h x 73,80 / h = 2066,40 sis. alv

Kosteikon kehitystä ja luontovaikutuksia seurataan rakentamisen jälkeen Vesilinnut hankkeen luontovaikutusten indikaattoreina Maanomistaja toteuttaa laskentaohjelman mukaiset vesilintulaskennat aina vuoden 2015 loppuun asti Kuvat: Paavo Porkka