MUISTIO 1 Valmistelutoimielin (VATE)-projektiryhmä Kokous 2/2019 Aika Paikka torstai 14.2.2019 klo 8.59 11.17 kokoustila Koivikko, Etelä-Karjalan liiton tilat Kutsutut Varsinainen jäsen Varajäsen X Gunnar Leena Kaakkois-Suomen ELY-keskus Jyrki Karhula Heinonen Markku Lappeenrannan kaupunki X Markus Lankinen (poistui klo 11.00) X Hokkanen Erkki (poistui klo 11.01) Etelä-Karjalan pelastuslaitos Jani Kanerva Karhula Tuula Eksote X Tiina Kirmanen Tepponen Merja Eksote X Tiina Kirmanen Piikki Tiia Kaakkois-Suomen TE-toimisto - Willberg Juha Lappeenrannan kaupunki Alina Kujansivu X Kaskinen Susanna Kunnat Pekka Reiman X Mäkelä Satu Kaakkois-Suomen ELY-keskus Jyrki Pitkänen X Sarlomo Sirkku Imatran kaupunki Terhi Karttunen X Siiskonen Keijo Eksote Liisa Mänttäri X Stoor Jussi Kunnat Kristiina Pihlajamäki X Viialainen Matti Etelä-Karjalan liitto Satu Sikanen *kahden varsinaisen jäsenen varajäsen Muut osallistujat X Eerola Niina työntekijöiden edustaja Anne Saikko Kopra Jukka maakuntahallituksen puheenjohtaja, X Heikki Järvenpää (poistui klo 10.29) poliittisen seurantaryhmän edustaja Vesterinen Marja-Liisa Eksoten hallituksen puheenjohtaja, Pentti Salenius poliittisen seurantaryhmän edustaja X Tuimala Aija muutosjohtaja, valmistelija X Airaksinen Salla sihteeri X Lignell Minna sote- koordinaattori X Seppänen Olli (saapui klo 10.23, poistui klo 11.01) talousasiantuntija X Pitkänen Tea työllisyysasiantuntija X Laihanen Anni maakuntasuunnittelija 1. Kokouksen avaus ja läsnäolijoiden toteaminen Puheenjohtaja avaa kokouksen ja todetaan läsnäolijat. Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 8.59 ja todettiin läsnäolijat. Tuula Karhula ja Merja Tepposen varahenkilönä on aloittanut Tiina Kirmanen. 2. Kokouksen esityslistan hyväksyminen Hyväksytään kokouksen esityslista. Hyväksyttiin kokouksen esityslista. Pykäläjärjestystä muutettiin seuraavasti: 1, 2, 7, 6, 3 5, 10, 9, 8 ja 11 12.
MUISTIO 2 3. Edellisen kokouksen muistion hyväksyminen 24.1.2019 kokouksen muistio on toimitettu esityslistan liitteenä 1. Tarkastetaan edellisen kokouksen muistio ja hyväksytään se kokouksen kulun mukaisena. Tarkastettiin edellisen kokouksen muistio ja hyväksyttiin se kokouksen kulun mukaisena. 4. Maakuntauudistuksen valtakunnallinen katsaus Päätökset ja ohjeistukset - Perustuslakivaliokunnan työskentelystä ajankohtainen katsaus. Lausunnot ja lausuntopyynnöt - 11.1. palautepyyntö suoran valinnan sosiaali- ja terveyskeskusten korvausmalleihin liittyvästä ohjeistuksesta on pyydetty lausunnot sote -muutosjohtajilta sekä sairaanhoitopiireiltä vastaamalla kyselyyn 15.2. mennessä. Etelä-Karjalasta valmistellaan yhteistyössä yksi lausunto, joka tuodaan tiedoksi VATElle 14.2. kokoukseen. Muut materiaalit ja kirjeet - Timo Aron selvitys NUTS 2- suuralueiden kehityksestä, 1/2019 Tilaisuudet - 7.2.19 Maakuntien tilakeskus Oy:n Mikko Hollménin vierailun terveiset - 11. 12.2.19 muutosjohtajien ja maakuntajohtajien kokousten terveiset, talous ym. esitykset jakoon - 27.2. SOTE tiedolla johtamisen, ohjauksen ja valvonnan toimeenpano-ohjelma TOIVO:n aloitusseminaari - 28.2. klo 9 15 YTA-alueen työskentelypäivä ja ohjausryhmän kokous, jossa keskustellaan yhteistyöalueen valmistelun organisoitumisesta, tavoitteista ja aikataulusta. - 28.3. Sote-markkinat ja palvelutuotannon kehittäminen - Järjestöjen ideakahvilat kevät 2019 Etelä-Karjalassa Merkitään tiedoksi ajankohtaiset asiat ja huomioidaan niiden vaikutukset valmisteluun. Merkittiin tiedoksi, että: Päätökset ja ohjeistukset - Perustuslakivaliokunnan työskentely ei ole edennyt toivotussa aikataulussa. Kiistanalainen asia on muun muassa EU-notifikaatio. Puolueiden edustajat viestivät valtakunnallisesti hankkeen jatkon varmistamisen puolesta. Nykyisellään valmistelun rahoitus on kiinnitetty hallituksen esitykseen, joten avoinna on, voisiko nykyinen hallitus myöntää rahaa valmistelulle, jolle ei ole olemassa vielä raameja. Rahoitus ja päätökset muun muassa projektitiimin työsuhteiden jatkosta ovat olemassa toukokuun loppuun saakka. Lausunnot ja lausuntopyynnöt
MUISTIO 3 - Suoran valinnan sosiaali- ja terveyskeskusten korvausmalleihin liittyvä ohjeistus on yleisluontoinen paketti, johon on pyydetty lausuntoa. Raamit korvausmalleille on kuvattu, mutta tarkempia lukuja tai esimerkkilaskelmia ei vielä ole esitetty. Muut materiaalit ja kirjeet - Timo Aron selvitys NUTS 2- suuralueiden kehityksestä, 1/2019. Alueiden välinen kilpailu on lisääntynyt. Esimerkiksi EU-rakennerahojen jakaminen aiheuttaa kilpailua. Kehittämisen kannalta olisi mielekästä, jos koko maahan olisi jaossa yksi rahoitus, jota voitaisiin yli maakuntarajojen käyttää. EU-rahojen jakaminen ja hallinnointi voi vielä myös nousta keskusteluun. Tilaisuudet - Maakuntien tilakeskus Oy:n Mikko Hollmén vieraili Etelä-Karjalassa 7.2. Maakuntien tilakeskus Oy:n jatkon suhteen ei ole vielä tietoa, jos valmistelun etenemiselle tulisi ongelmia. Kuntia pyydetään 15.3. mennessä päivittämään kiinteistötietoja kansallisiin järjestelmiin. Vierailulla täsmentyi myös Ruorin sopimustilanne. Ruorin sopimus on välivuokrasopimus ja se siirtyy maakunnalle nykymallisena. Maakunta maksaisi siis Ruorista, vaikka kaikille tiloille ei olisikaan käyttöä. Tilakeskus voi kuitenkin auttaa tilojen käytössä esim. vuokralaisten hankinnassa. - YTA-alueen työskentelypäivä ja ohjausryhmän kokous pidetään 28.2. klo 9 15. Etelä-Karjalasta kokoukseen osallistuvat Minna Lignell, Tuula Karhula, Merja Tepponen, Raija Kojo ja Aija Tuimala. 5. Valmistelutilanne maakunnassa Viime kokouksessa käsiteltiin maakunta- ja sote- uudistuksen valmistelutilannetta maakunnassa. Projektitiimi valmistelee projektisuunnitelmaa 7.3. kokoukseen. Projektisuunnitelmassa kuvataan mm. strategian, johtamisjärjestelmän sekä maakunnan yhteisten palveluiden jatkovalmistelua, jota 7.3. kokouksessa käsitellään laajemmin teemana. Samassa kokouksessa paneudutaan tarkemmin resursointikysymykseen. 11.2. Etelä-Karjalan liiton hallitus käsitteli virallisen VATEn nimeämistä sekä päivitti VATEn edustajat organisaatioiden ilmoitusten pohjalta. Myös pääsopijajärjestöt päivittivät edustajiaan. Alla kootusti hallituksen hyväksymät päivitykset valmisteluryhmiin: Esivalmistelun jatkuessa on syytä tehdä TE-toimiston ja Eksoten esittämät päivitykset epävirallisen VATE:n jäseniksi: Juha Kouvon sijaan varsinaiseksi jäseneksi nimetään Tiia Piikki ja varalle nimetään Jari Saarinen Marja Kososen sijaan varsinaiseksi jäseneksi nimetään Merja Tepponen ja varajäseneksi nimetään Tiina Kirmanen, joka toimii myös Tuula Karhulan varajäsenenä. Lisäksi pääsopijajärjestöjen 1.2.2019 saapuneen esityksen mukaisesti on tarpeen päivittää henkilöstön edustajia (varaedustaja) seuraavasti: Epävirallinen VATE-ryhmä: Anne Saikko (Niina Eerola) Hallinto- ja henkilöstötyöryhmä: Pasi Halttunen (Anne Saikko) ja Katja Laitinen (Airi Tauriainen) Talous- ja kiinteistötyöryhmä: Niina Tarvainen (Merja Repo) Konserni- ja strategiatyöryhmä: Hannu Repo (Katja Laitinen)
MUISTIO 4 Viestintä- ja osallisuustyöryhmä: Tuula Ihalainen (Minna Isberg) Palvelutuotannon työryhmä: Jaana Rautiainen (Tiina Liukkonen) Yt-toimikunnan työryhmä: Niina Eerola (Veli-Pekka Kosonen), Jorma Korttinen (Meri Tuunanen), Katja Laitinen (Mervi Löppönen), Kari Paldanius (Airi Tauriainen), Mari Soininen (Merja Heiskanen), Anne Saikko (Tuula Ihalainen) ja Jaana Rautiainen (Tiina Liukkonen) Palveluiden järjestäminen: Anne Saikko (Jaana Rautiainen) Tuottavuus ja hyvinvointi: Anne Saikko. 13.2. pidettiin tiedotustilaisuus Etelä-Karjalan ja muiden Itä- ja Kaakkois- Suomen maakuntien väestöennustelaskelmista yhdessä Eksoten kanssa. Tiedotustilaisuuden materiaalit ovat jaossa - sivustolla. Eksoten palvelusopimusneuvottelukierrokselle on kutsuttu mukaan maakunta- ja sote- uudistuksen muutosjohtaja huomioiden uudistuksen tilanteen. Merkitään valmisteluasiat tiedoksi. Merkittiin valmistelutilanne tiedoksi. Väestöennustelaskelmat on esitelty medialle 13.2. Väestölaskelmatiedot lähetetään myös VATEn jäsenille ja ne on julkaistu myös netissä.. Väestökehitys on huolestuttavaa. Iso trendi on kaupungistuminen ja maaseudun autioituminen ja ongelmalle täytyisi löytää ratkaisuja. Todettiin, että henkilöstöedustajalla on edelleen rooli virallisessa VATEssa ja henkilöstönedustajalla on läsnäolo- ja puheoikeus. Todettiin, että kuntiin ja muihin organisaatioihin lähetetään pyyntö nimetä edustajansa ennen virallista nimeämistä. 6. Kuntien rooli työllisyyden hoidossa- selvitys Kuntajohtajien työvaliokunnassa on 22.1.2019 keskusteltu työllisyysasioista työllisyysohjelman valmistelun esittelyn yhteydessä. Keskustelussa nousi esille erityisesti kuntien rooli. Osana maakunta- ja sote-uudistusvalmistelua tehdään erillisselvitys siitä, mikä on kuntien rooli työllisyyden edistämisessä ja mitä kukakin tekee nykymallissa. Lisäksi pyritään hahmottamaan tulevaisuuden ratkaisujen vaikutuksia työnjakoihin ja palveluihin. Selvityksessä kuvataan koko työllisyyspalvelukenttä maakunnassa ja kuntien nykyinen palvelurepertuaari sekä myös valtion ja Eksoten palvelut. Liitteenä 2 on Etelä-Karjalan työllisyysselvityksen työsuunnitelma. Kuullaan työllisyysasiantuntija Tea Pitkäsen katsaus toimeksiannosta ja sen tavoitteista. Linjataan valmistelua ja hyväksytään työsuunnitelma. Kuultiin työllisyysasiantuntija Tea Pitkäsen katsaus ja linjattiin valmistelun jatkoa sekä työsuunnitelmaa. Työllisyysasiantuntija Tea Pitkänen esitteli katsauksen työllisyysselvityksen toimeksiannosta ja sen tavoitteista. Työsuunnitelma on tehty nopealla aikataululla ja myös itse selvitys on tehtävä nopealla aikataululla. Selvityksen taustalla on kuntajohtajien työvaliokunnan toive selvittää kuntien roolia maakunta- ja sote-uudistuksen myötä työllisyysohjelmassa.
MUISTIO 5 Selvityksen tavoitteena on kuvata nykytilanne rooleista sekä hahmotella kahden skenaarion kautta rooleja. Tea Pitkäsen on tarkoitus myös haastatella selvitystä varten kuntien edustajia. Tarkoitus on kartoittaa nykytilanne työllisyyden hoidosta ja mikä muuttuu kuntien roolissa maakunta- ja soteuudistuksen myötä. Tavoitteena on, että selvityksen avulla voidaan kuvata koko palvelutarjonnan repertuaaria, mukaan lukien valtion ja Eksoten palvelut. Haastatteluiden tavoitteena on saada käsitys ja kuvaus rooleista nykytilanteessa sekä kartoittaa tilannetta tilastojen valossa (mm. työmarkkinatuen sakkomaksut). Tällä hetkellä on olemassa olevaa tietoa valtion puolen ja Eksote osalta. Toisena tavoitteena on selkeyttää roolitusta ja työnjakoa, jos maakunta- ja sote-uudistus toteutuu. Tarkoitus on myös tarkastella skenaariota, jos maakunta- ja sote-uudistus ei toteudukaan. Pohjaaineistoa selvitykselle on jo olemassa (mm. selvitys järjestöavustuksista). Käytiin keskustelua kuntien tämän hetken tilanteesta. Ruokolahdella kunta tekee paljon ns. ruohonjuuritason työtä työllisyysasioissa. Tiettyjä ongelmakohtia on havaittu muun muassa sakkomaksuissa, joita maksetaan esimerkiksi osa-aikatyötä tekevistä. Sakkomaksut kuormittavat kuntien taloutta. Ongelmia ja palvelupuutteita on paljon esimerkiksi terveystarkastuksissa. Isommissa kunnissa yksityiskohtaista ruohonjuuritason työtä ei pystytä tekemään. Suuri huoli on siitä, kuinka 3. sektorin toiminnot ja rahoitus saadaan turvattua uudistuksen myötä, kun työllisyyspoliittinen avustus palkkatukineen putoaa pois. Selvityksen tekeminen aloitetaan ja tulokset esitellään VATElle 4.4.2019 kokouksessa. 7. Yritysten toimintamahdollisuudet ja koulutuksen ennakointi- selvitys Etelä-Karjalan Yrittäjien syysseminaarissa kuntajohdolle käsiteltiin oheinen liitteenä 3a oleva julkilausuma. Maakuntasuunnittelija Anni Laihanen on tehnyt Pro Etelä-Karjala -lausuman ensimmäisen asiakokonaisuuden (Elinkeinoelämän ja oppilaitosten yhteistyön tiivistäminen koko koulutusketjussa) osalta nykytilaselvitystä ja esittelee sitä kokouksessa (liite 3b). Kuullaan maakuntasuunnittelija Anni Laihasen katsaus toimeksiannon alustavista tuloksista ja merkitään tiedoksi. Merkittiin katsaus tiedoksi. Maakuntasuunnittelija Anni Laihanen esitteli Pro Etelä-Karjalan lausumaa. Lausumassa on kolme asiakokonaisuutta, ja lausumasta ovat ottaneet koppia Etelä-Karjalan liitto ja Imatran sekä Lappeenrannan kaupunki. Anni Laihanen esitteli nykytilanselvitystä asiakokonaisuudesta 1. Asiakokonaisuuksista 2. ja 3. nykytilanselvitystä laativat Johanna Väyrynen Lappeenrannasta ja Antti Oravuo Imatralta. Nykytilan selvitystä elinkeinoelämän ja oppilaitosten yhteistyön tiivistämisestä koko koulutusketjussa on tehty 20 henkilön haastatteluiden avulla. Haastatteluissa merkittäviksi asioiksi nousi muun muassa brändäys ja etenkin kansainvälinen brändäys. Haastatteluiden perusteella tulisi myös pohtia vastaako oppilaitosten tarjonta nykypäivää. Myös erilaiset kohtaamiset nousivat esille haastatteluissa. Koko maakunnan tasolla on puhkaistava Skinnarilakupla. LUT innovaatioille olisi saatava kuntien tuki ja ne olisi otettava maakunnassa ensimmäisenä käyttöön.
MUISTIO 6 Haastatteluiden pohjalta voidaan todeta, että verkostot ovat hyvät ja osa ratkaisua on, että toimijat tuntevat toisensa ja on helppo tehdä yhteistyötä. Iso kysymys on kuitenkin se, miten saamme avattua kohtaamiset niin, että saamme kaikki mukaan; nuoret, maahanmuuttajat, järjestöt jne. Maakunnassa on paljon hankkeita ja rahoitusta, mutta mitä jää hankkeiden päättymisen jälkeen? Kuinka varmistetaan jatkumo? Kansainvälisyys on myös maakunnan vahvuus ja sitä pitäisi tuoda enemmän esille. Hyvää yhteistä tekemistä pitäisi tuoda enemmän näkyväksi. Lisäksi olemassa olevia rakenteita pitää tuoda enemmän näkyväksi. Katsaus kootaan kaikilta osin helmikuun aikana ja sitä hyödynnetään myös Menestyksen portaat- verkostotyöskentelyssä. 8. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen toiminta vuonna 2018 Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ylijohtaja Leena Gunnar esittelee liitteenä 4 olevaa katsausta. Kuullaan ylijohtaja Leena Gunnarin katsaus ja merkitään se tiedoksi. Merkittiin tiedoksi. ELY-keskuksen toiminnan osalta asiakkaiden tyytyväisyys hyvällä tasolla ja se ylitti tavoitteet. Työttömyystilanne Etelä-Karjalan osalta on parantunut ja positiivista muutosta on tapahtunut etenkin nuorten, pitkäaikaisen työttömien ja maahanmuuttajien työllisyystilanteessa. Myös yrityspuolella on ollut positiivista kehitystä. Maaseudun kehittämisohjelmassa laaja-alaiset painotukset. Luomupinta-ala on kasvanut Kaakkois-Suomessa eniten koko maassa (kasvua 20 %). Luonnonsuojelusektorilta on noussut esille huoli puun käytön runsaudesta, joka on maakunnassa jo kestävän käytön alapuolella. Asiasta on keskusteltu Metsäkeskuksen kanssa. Luonnonsuojelutarkoitukseen on hankittu metsiä, mutta ne ovat usein pieniä pinta-alaltaan. 9. Maakunnan ja valtion neuvottelupäivä 3.4. Valtioneuvosto ohjeisti marraskuussa maakuntien neuvottelupäivien valmistelua ja pyysi maakuntia valmistelemaan maakunnan tilannekuvan pyydetyistä teemoista. Vastausta em. pyyntöön käsiteltiin VATE-kokouksessa 13.12.2018 ja vastaus lähetettiin 14.12.2018. Neuvottelupäivien valmistelu on jatkunut tämän jälkeen valtiolla ja parin viime viikon aikana maakuntien kanssa on pidetty skype-palaverit neuvottelupäiviin valmistautumisesta, missä esitettiin ohjelmaluonnos (liite 5a) neuvottelupäivälle. Etelä-Karjalan kanssa tämä kokous järjestettiin 6.2. Kaksi viikkoa ennen neuvottelupäivää maakunnalle lähetetään valtion laatima tilannekuva maakunnan (josta sisällysluettelorunko liitteenä 5b). Maakuntia pyydetään esittämään käsiteltäviä asioita teemakohtaisiin keskusteluihin. Kuullaan talousasiantuntija Olli Seppäsen katsaus (liite 5c) asian valmistelusta ja annetaan palaute päivän ohjelmasta, nimetään osallistujat ja sovitaan jatkotoimista neuvottelupäiviin valmistautumiseksi.
MUISTIO 7 Merkittiin tiedoksi. Talousasiantuntija Olli Seppänen esitteli katsauksen asian valmistelusta. Ohjelmaluonnos neuvottelupäiviin on toimitettu maakuntaan ja päivän teemoja on täsmennetty. Ohjelman mukaisesti aamupäivän aikana asioita käydään yhdessä läpi ja iltapäivällä tehdään teemojen yhteenveto sekä käydään maakuntalain 13 mukainen neuvottelu. Teemojen osalta täsmennettiin, että keskusteltavia teemoja voisivat olla muun muassa: työllisyys, väestökehitys, saavutettavuus, osaava työvoima, matkailu, koulutus, raja ja venäjäsuhteet sekä hyvinvointi (hyvinvointia uusin keinoin). Elinvoiman kannalta keskeiset asiat on nostettava keskustelussa esiin. Lisäksi kiertotalous ja ilmastonmuutos tulisi huomioida teemoissa. Valtion puoleta tulee tilannekuva noin kaksi viikkoa ennen neuvottelutilaisuutta. Tilaisuuteen on pyydetty maakunnasta puheenjohtajaa sekä avauspuheenvuoron pitäjää. Sovittiin, että puheenjohtajana toimii Matti Viialainen ja avauspuheenvuoron pitää Aija Tuimala. Sovittiin, että tarkempi listaus osallistujista tehdään lähempänä tilaisuutta. Todettiin, että mukana on hyvä olla LUTin ja/tai Saimia edustaja. Lisäksi nimegään edustaja Lappeenrannan kaupungilta. Sovittiin, että VATEn kokouksessa 21.3.2019 käydään vielä neuvottelupäivä ja sen kulku tarkemmin läpi. 10. Paikkatietoharjoittelijan palkkaaminen Etelä-Karjalan liikennejärjestelmätyöryhmässä päätettiin vuonna 2018, että maakuntauudistukseen liittyen maakunnassa lähdetään kehittämään joukkoliikennettä uudella laajaan yhteistyöhön perustuvalla mallilla. Imatran ja Lappeenrannan kaupunkien kaupunkiliikenne suunnitellaan ja järjestetään edelleen toimivaltaisten viranomaisten omana työnä, mutta muun maakunnan henkilöliikenne suunnitellaan ja järjestetään laajassa yhteistyössä maakunnan ja kuntien kesken. Imatran ja Lappeenrannan kaupunkiliikenteet kytketään vahvasti muuhun maakunnan henkilöliikenteeseen eli vaikka ne suunnitellaan omina kokonaisuuksinaan, niillä on kuitenkin vahva kytkös maakunnan muuhun liikenteeseen. Tässä vaiheessa suunnittelussa ovat mukana nykyinen ELY-liikenne sekä kuntien koulu- ja asiointikuljetukset. Maakuntauudistuksen myötä mukaan tulevat lisäksi sote-kuljetukset sekä nykyiset KELA-kuljetukset. Yhteistyötä tehdään tällä hetkellä maakuntaliiton koordinoimana ELY-keskuksen ja kuntien kesken. Työn edetessä mukaan kutsutaan myös mm. liikennöitsijät. Työn eteenpäin viemiseksi nykyinen ELY-liikenne sekä kuntien koulu- ja asiointikuljetukset on digitoitava samalle kartalle. Tätä digitointia varten halutaan palkata korkeakouluharjoittelija, jolla on paikkatieto-osaamista. Harjoittelijasta on lähetetty kysely Itä-Suomen yliopistoon, josta on saatu kolme hakemusta. Hakemusten perusteella harjoittelija olisi mahdollista saada huhti-toukokuulle 2019. Harjoittelijalle on myönnetty yliopiston harjoittelutuki. Harjoittelijan työ on itsenäistä, mutta harjoittelija tulee tekemään yhteistyötä kaikkien Etelä-Karjalan kuntien ja kaupunkien sekä maakunnallisen joukkoliikenteen kehittämisryhmän kanssa. Liitto perehdyttää harjoittelijan tehtävään liikenneasioiden osalta, mutta tehtävän suorittamiseen tarvittavan QGIS-paikkatieto-ohjelman osalta harjoittelijalla on jo riittävät taidot tehtävästä suoriutumiseen. Harjoittelija käy jokaisen kunnan ja kaupungin asiointi- ja koulukuljetusten vastuuhenkilöiden kanssa läpi kuljetusreittien tiedot ja suunnittelee digitoinnin sen pohjalta. Etelä-Karjalan liiton liikenneasiantuntija sekä kuntien ja kaupunkien asiointi- ja koulukuljetusten vastuuhenkilöt ovat harjoittelijan tukena tehtävässä.
MUISTIO 8 Päätetään hyväksyä esitys paikkatietoharjoittelijan palkkauksesta huhti-toukokuulle 2019. Päätettiin hyväksyä paikkatietoharjoittelijan palkkaus. 11. Muut asiat 21.2 kokouksessa asioita ovat mm. kotouttaminen, ICT-asiat, koetalousarvio ja maakunnan ohjaus sekä Eksoten strategisten linjausten valmistelu valtuustossa. Lisäksi kokoukseen tuodaan terveiset Eksoten valtuustoseminaarista. 12. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 11.17.