Smart Tampere Kaupunginhallitus 26.11.2018 Kari Kankaala 1 21.11.2018
Smart Tampere 2019-2021 Smart Tampere Kaupungin strateginen kehitysohjelma 2017-2021 Ohjelman omistaja Teppo Rantanen Kestävä Tampere 2030 Hiilineutraali Tampere 2030 Ohjelman johtaja Kari Kankaala Ohjelmapäällikkö Pauli Välimäki Digiohjelma Digitaaliset palvelut 2025 Ohjelman johtaja Jarkko Oksala Ohjelmapäällikkö Mia Vaelma Ekosysteemiohjelma Alustat ja ekosysteemit Ohjelman johtaja Seppo Haataja Ohjelmapäällikkö Niina Siipola
Ohjelman missio Smart Tampere on kehitysohjelma, jonka tavoitteena on kestävä ja älykäs Tampere, jossa asuminen, eläminen ja liikkuminen ovat hiilineutraalia ja jossa palvelut toimivat digitaalisesti, sujuvasti ja käyttäjälähtöisesti. Ohjelman tavoitteena on myös nostaa Tampere kansainvälisesti tunnetuksi kestävän ja älykkään kaupunkikehityksen ympäristöksi, joka on houkutteleva paikka osaajille, opiskelijoille, yrityksille ja uusille liiketoiminnoille.
Visio vuodelle 2021 Tampereella toimii elinvoimainen älykkään ja kestävän kaupungin ekosysteemi, jossa vaikuttaa kansainvälisillä markkinoilla toimivia kilpailukykyisiä teollisen internetin ja palveluteollisuuden yrityksiä ja alueelle on tullut uusia kansainvälisiä yrityksiä ja monet paikalliset kasvuyritykset ovat nousseet kansainvälisille markkinoille. Tampere on maailman johtavia kaupunkeja digitaalisen datan hyödyntämisessä kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi ja yrityksien elinvoiman parantamiseksi. Tampere on onnistunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä 40 prosenttia vuoteen 1990 verrattuna huolimatta asukasluvun kasvusta. Tampere tunnetaan kestävien ratkaisujen, kuten uusiutuvan energian, raitiotien ja muun sähköisen liikenteen sekä kestävän rakentamisen ja kaupunkisuunnittelun kehittäjänä. Tampereen kaupunki tunnetaan avoimena ja kokeilevana kaupunkina, jossa hankkeita kehitetään yhdessä kaupungin, asukkaiden, yritysten, oppilaitosten ja muiden sidosryhmien kanssa ketteriä menetelmiä käyttäen. Smart Tampereen foorumeilla ratkotaan kaupungin ja kaupunkilaisten tarpeesta nousevia haasteita. Niitä hallitaan ja operoidaan yhteisellä digitaalisella kaupunkialustalla, josta kaupunkilaiset saavat tietoa ja palveluja ja joka perustuu avoimuuteen, yhteistyöhön ja reiluun kilpailuun.
Ohjelman organisoituminen, omistajuus ja vastuut Ohjelman Advisory Board, Luottamushenkilöitä, yliopistojen, yritysten ja yhteisöjen asiantuntijoita 5 Osaohjelman omistaja: Jarkko Oksala 21.11.2018 OHJELMAN OMISTAJA: Teppo Rantanen OSAOHJELMAT DIGI EKOSYSTEEMI KESTÄVÄ Osaohjelman ohry pj. Jarkko Oksala Ohjelman operatiivinen johtaminen: Ohjelmapäällikkö Mia Vaelma Osaohjelman omistaja: Teppo Rantanen Osaohjelman ohry pj. Teppo Rantanen Ohjelman operatiivinen johtaminen: Johtaja Seppo Haataja, ohjelmapäällikkö Niina Siipola Business Tampere Osaohjelman omistaja: Kari Kankaala Osaohjelman ohry pj. Kari Kankaala Ohjelman operatiivinen johtaminen: Ohjelmapäällikkö Pauli Välimäki Kaupunginhallitus + kaupungin johtoryhmä: Tavoitteiden toteuman arviointi, huhtikuu Kehitysohjelmien kokonaisuuden arviointi ja linjaukset seuraavan vuoden kehitysohjelmista, huhti-toukokuu Muilta osin kehitysohjelmien tarkastelu osana toiminnan ja talouden prosessia
Kestävä Tampere 2030 -ohjelma Strateginen perusta 300 000 asukkaan viihtyisä ja elävä kaupunki Hiilineutraali Älykkään ja kestävän liikenteen ja kaupunkikehityksen edelläkävijä Hyötytavoitteet vuodelle 2030 Mittarit 6 Uuden joukkoliikennejärjestelmän kehittäminen Kestävien liikennemuotojen kulkutapaosuus on 69 % Kulkutapaosuudet, päästöt, liikenteen määrä Hiilineutraalin asuin-ja palvelurakentamisen uudet ratkaisut Uudisrakentaminen on nollaenergiatasoa ja asumisen hiilijalanjälki pieni Hyötytavoitteet ja toimenpidekokonaisuudet 2019-2030 Uudisrakennusten E-luku, rakennusten energiankulutus/asukas, puurakentamisen ja uusiomateriaalien osuudet rakentamisessa Kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden edistäminen Tieliikennepäästöjen vähentäminen Sähkölaitoksen uusiutuva energiantuotanto Hiilineutraalin infrarakentamisen uudet ratkaisut Kaupunki kasvaa ensisijaisesti joukkoliikennevyöhykkeille ja aluekeskuksiin Kuntien energiatehokkuussopimuksen toteuttaminen Uusiutuvan energian osuus on 80 % Ilmastotavoitteiden toteuttaminen asemakaavoituksessa Kaavoitettu asuinkerrosala joukkoliikennevyöhykkeillä ja aluekeskuksissa Aurinkoenergian ja muun hajautetun uusiutuvan energian käyttöönotto Uusiutuvan energian osuus, kaupungin kiinteistöjen energiankulutus, lämmitysmuodot ja päästöt, aurinkopaneelien määrä Ilmastotavoitteiden toteuttaminen yleiskaavoituksessa Materiaalien kierrätyksen ja hyötykäytön uudet ratkaisut Kulutus on kestävää ja kiertotalous toimii Hiilinielujen vahvistaminen viherrakenteissa ja metsissä Kestävän kulutuksen ja hankintojen uudet ratkaisut Jätteen määrä ja kierrätysaste, ympäristökriteerit hankinnoissa, hankintojen määrä Kaupunkiluonto ja - rakenteet sitovat hiiltä ja ilmastonmuutokseen on varauduttu Luonnonsuojelualueiden määrä, kaupungin metsien vuosikasvu ja poistuma, viherkertoimen käyttö Toimenpidekokonaisuudet Ympäristökasvatuksen ja - neuvonnan lisääminen Ilmastonmuutokseen sopeutumisen toimenpiteet
Esimerkkejä toimenpiteistä LISÄÄ UUSIUTUVAA ENERGIAA Biokaasulaitos Koukkujärvelle Lisää aurinkopaneeleja Tarastenjärvelle Hukkalämmöstä kaukolämpöä LIIKKUMINEN KESTÄVÄMMÄKSI Joukkoliikenteen päästöt alas: Joukkoliikenteen käyttövoimavaihtoehdot selvitetään, sähköbussien kokemukset arvioidaan ENERGIATEHOKASTA KIINTEISTÖNHOITOA Kuudessa kaupungin kiinteistössä energiansäästöpilotti Kymmenessä kiinteistössä ESCO-hanke Kolmessa kiinteistössä olosuhde- ja energiadatan pilotointi Raitiotien ympärille uusia liikkumispalveluja: - Kaupunkipyörien toimintamalli selvitetään - Robottibusseja testataan - Pysäkkien kävely- ja pyöräily-yhteyksiä kehitetään - Lähijunakokeilua haetaan PROJEKTEILLA HAETAAN UUSIA RATKAISUJA 6Aika Energiaviisaat kaupungit (EKAT) kehittää Hiedanrannan älykästä energiajärjestelmää. EU:n Lighthouse-hanke Stardust kehittää vähähiilisiä asumisen ratkaisuja Härmälänrannassa ja Ilokkaanpuistossa. Puurakentamisen ohjelma edistää Isokuusen puukaupunginosan käynnistymistä. AREA21 edistää öljylämmityksen vaihtamista uusiutuvaan energiaan Härmälän alueella. Kiertotalouden kumppanuushanke edistää uusiomateriaalien käyttöä Hiedanrannassa. Sähköllä, kaasulla vai biodieselillä? Ratikka, lähijunat, kaupunkipyörät KESTÄVYYTTÄ KAUPUNGIN KASVUUN Hiedanrannan kestävät ratkaisut: - Yleissuunnitelman CO2-vaikutusten arviointi - BREEAM-tarkastelu Kohti kestävää kulutusta: - Ilmastosankarikampanja - Ympäristökasvatusta ja ilmastoneuvontaa Asumisen hiilijälki pienemmäksi: - Yleiskaavan CO2-arviointi - Rakentamisen hiilijäljen laskennan pilotointi + Tampereen tunnettuus ilmastokaupunkien verkostoissa vahvistuu
Smart Tampere Digiohjelma Strateginen perusta Kaikki käyttävät ensisijaisesti digitaalisia palveluja Paras asiakas- ja asukaskokokemus Henkilöstön osaaminen on kehittynyt Hyötytavoitteet ja toimenpidekokonaisuudet 2019-2021 On kehitetty mittaristoja ja malli muutoksen seurantaan Kokeilutoiminta on osa kehittämistyötä Hyötytavoitteet Toimenpidekokonaisuudet Tuottavuuspotentiaalimittari, henkilöstötyytyväisyys, koulutusten määrä, uudet urapolut Toimintatavat uudistuvat Projekteilla on uudistettu työtapoja Yhteistyö palvelualueiden kanssa on tiivistynyt Kaupunki hyödyntää digatalisaation mahdollisuuksia tehokkaasti On löydetty innovatiivisia ja kustannustehokkait a keinoja vastata palvelutarpeen kasvuun Kokeilujen avulla on löydetty parhaat ja skaalattavat tavat kehittää palveluja Digitaalisten palvelujen määrä ja käyttöaste kasvavat Digitaalisten palvelujen määrä suhteessa muihin palveluihin, käyttöaste, montako haastetta annettu firmoille Hyvä palvelujen käyttäjäkokemus Valitut ratkaisut vastaavat palvelualueiden määrittelemiin tavoitteisiin Digitaalisia palveluja on käytössä Mittarit Asiakasnäkökulma: Asiakastyytyväisyys, digitaalisten palvelujen määrä, käyttöaste Prosessinäkökulma: Kokeilujen ja muutosprojektien määrä, tuottavuuden muutos, työtyytyväisyys Organisaatio-näkökulma: Asiakasvirtojen siirtyminen digitaalisten palvelujen käyttäjiksi, palvelutapahtuman kustannuksen muutos Hankintanäkökulma: Muutos kaupungin tekemissä hankinnoissa ja ostopalveluiden käytön muutokset 8
Esimerkkejä toimenpiteistä 15 kokeilua ei jatkoon opit talteen 11 kokeilua jatkoon uusia palveluita Kokeilusta muutosprojektiksi Maahanmuuttajainfo Mainion etäneuvontakokeilun asiakkaat eivät ottaneet VideoVisitin videochatia käyttöönsä, koska se oli liian vaikeakäyttöinen. Mainiossa tullaan kokeilemaan toisen yrityksen ratkaisua etäneuvontaan. Työnhakijoille tarjottiin ilmaista mahdollisuutta kokeilla verkkovalmennuksia, vertaistukisovellusta ja keikkatyösovellusta. Työnhakijat eivät ottaneet palveluita itsenäisesti käyttöön. Palvelut tulee jatkossa kiinnittää osaksi palveluprosessia. Data-analyysi terveysdatasta, jotta diabeteksen ehkäisyä ja hoidon laatua voitaisiin arvioida, ei onnistunut. Terveysdata osoittautui puutteelliseksi, datan omistajuus oli hajanaista ja lainsäädäntö esti täyden hyödyn saamisen. Trebotti-chatbot ei osannut vastata riittävän laajasti kaupunkiympäristöä ja kunnossapitoa koskeviin yleisimpiin kysymyksiin. Tekoälyn hyödyntäminen palautteiden analysoinnissa. Ensimmäinen tekstianalyysi ei ollut riittävän tarkka. Tehdään uusi kokeilu toisen toimittajan kanssa. Hatanpään sairaalaan potilastiedot siirrettiin hallitusti kaupungin järjestelmästä TAYS:in potilastietojärjestelmään. SUURIA MUUTOSHANKKEITA Joukkoliikenteen miljoonahankintojen valmistelu: uudet suunnittelu-, info- ja maksujärjestelmät. Pian nyssessä voi maksaa puhelimella Ohjelmistorobotti: aamu- ja iltapäivätoiminnan hakemusten automatisoitu käsittely säästi 167 h työaikaa pelkästään kevään haussa. Terveydenhuollon neuvonnan chatissa voidaan palvella 40 asiakasta tunnissa, puhelinpalvelussa vain 12 asiakasta. Myös opiskeluterveydenhuollon chat jatkaa. Puheterapeutin etävastaanotto työikäisille. Osaava.tredu.fi-sivustolta Tredun opettajille tukea digitaaliseen oppimateriaaliin. Aktiivisuusrannekkeet päiväkoteihin innostamaan lapsia liikkumaan pelillisyyden avulla. Ennustemallia syrjäytymisen ehkäisyyn jatkokehitetään kasvatus- ja opetuspalveluissa. Kouluviestinnän palvelumuotoilun opas käytössä kouluille. Etäyhteys koululaisille, jotka eivät voi osallistua luokkaopetukseen terveysongelmien takia. Menossa muun muassa Vuoden 2019 kehittämiskohteiden priorisointi Opetusrobotit matematiikan ja kielten harjoitteluun Monisairaiden hoitoon tilannekuva Kanta-palvelusta Mobiilitulkkauskokeilu Varhaiskasvatus ja esiopetus siirtyivät käyttämään perusopetuksesta tuttua Helmitoiminnanohjausjärjestelmää ja mobiiliviestintää huoltajien kanssa. Sekä perusopetuksessa että varhaiskasvatuksessa on siirrytty asteittain paperilomakkeista digitaalisiin asiakasprosesseihin. Työnhakijan osaamista kartoittava chatbot, tilannetta kartoittava Kompassi ja sähköinen ajanvarausjärjestelmä työllisyyspalveluissa. Kaupunkitilat 24/7 käyttöön projekti. MAD maankäytön kokonaisprosessin digitalisointi. Kaikkea ei voi mitata Henkilöstön digiosaamisen ja ymmärryksen lisääminen Muutokset toimintatavoissa ja kulttuurissa Moniammatillisen yhteistyön kehittyminen yli rajojen, ml. kunnat, yritykset, yliopistot Hankintaosaamisen jalkautuminen käytäntöön Kokeilukulttuurin ja projektien toimintatapojen yhtenäistäminen ja edistäminen Start up yritysten nostaminen maailmanlaajuiseen julkisuuteen kokeilujen seurauksena Palvelumuotoilija, viestijä, tuottavuuscontroller ja avoimen datan asiantuntija mukana kehittämisessä + Tampereen maine älykaupunkina on vahvistunut Smart Tampere Digiohjelman potentiaalinen mediakattavuus vuonna 2018: 380 milj. osumaa (Meltwater).
Smart Tampere Ekosysteemiohjelman Maailmalla tunnettu, kansainvälinen ja vahvasti verkottunut Kansainvälisesti houkutteleva osaamisen kaupunki 10 Luovuuden ja innovaatioiden kohtauspaikka Kiinnostavin toimintaympäristö yrityksille Älykkään ja kestävän liikenteen ja kaupunkikehityksen edelläkävijä Hyötytavoitteet ja toimenpidekokonaisuudet 2019-2021 Uutiskirje Kansainvälisesti tunnettu ja vahvasti verkottunut osaamisen keskittymä Mittari: Skaalattujen ratkaisujen määrä, viestinnän tavoitettavuuden kasvu Nopeat kokeilut Kansainvälinen viestintä toteutuneista jutuista Yritysten liiketoiminnan ja viennin edistäminen kokeilujen avulla Mittari: Referenssien määrä Smart City - verkostoissa vaikuttaminen Yritysten ratkaisujen esitteleminen kansainväinvälisesti Uutiskirje Yritysten ratkaisujen esitteleminen kansainväinvälisesti Työpajat Seminaarit Teknologiakoulutukset Verkostoitumistapahtumat Paikallisten toimijoiden osaamisen, verkostoitumisen ja osallistumisen edistäminen Mittari: Yritysten osallistuminen Yhteistyö kaupungin palvelualueiden kanssa Mittari: Yritysten tyytyväisyys toimintaamme Nopeat kokeilut Liiketoimintakoulutukset Kiihdyttämö Some- ja mediaviestintä Kaupungin datan ja infran hyödyntäminen liiketoiminnassa Seminaarit, showroomit Yritysten liiketoiminnan digitalisoitumisen edistäminen Kiihdyttämö Hackathonit Teknologiakoulutukset Ratkaisutyöpajat Mittari: Uusien liiketoimintojen määrä Liiketoimintakoulutukset
Esimerkkejä toimenpiteistä vuodelta 2018 Nopeat kokeilut konsepti tuotteistettuna Yritykset on jättäneet 45 hakemusta, joista käyty 24 jatkokeskustelua. Tällä hetkellä toteutuksessa 15 referenssiä. Konseptin avulla yritykset saavat referenssejä kaupunkiympäristöön, mikä tukee myyntiä ja kansainvälistymistä. Alustoja yritysten, oppilaitosten ja kaupungin yhteiskehittämiseen ja ekosysteemien muodostumiseen Hervannan pilvipohjainen kehitysalusta käyttövalmiina hyödyntää kaupungin valaistusverkkoa - Mahdollisuus testata 5G ominaisuuksia esimerkiksi autonomiseen liikenteeseen liittyen. Viinikan Mesh-pohjainen kehitysalusta valaistuksen ohjaukseen ja IoT-ratkaisuihin. Hiedanrannan Drone-kehitysalusta sisätila- ja ulkotilalennätyksen kehittämiseen. Tapahtuma-sovelluksen julkaisujärjestelmä tapahtumajärjestäjille. 3D kaupunkimalli oppilaitosten, kaupungin ja yritysten yhteiskehittämiseen. AI hubin luominen yhdessä yliopiston kanssa. Digitalisointiapua kaupunkikehitykseen Ratikan digitalisaatioon ja datan hyödyntämiseen liittyvä kehitystyö ja markkinakartoituksen järjestäminen. Kehitystyön ja markkinakartoituksen kautta syntynyt uusia toteutuskelpoisia ratkaisuja, mm. konenäköön perustuva matkustajalaskenta. Tampereen Kansi -hankkeen digitaalisaatioratkaisujen ja markkinakartoituksen järjestäminen. Kaupungin kuituverkkoselvitystyön tekeminen jatkokehitystä varten. Yhteiskehittäminen yritysten kanssa Vuonna 2018 on valmistunut kaksi avointa määrittelyä, työssä on ollut mukana ~200 yritystä. Vuonna 2018 olemme osallistuneet neljään Hackathoniin, joissa on avattu kaupungin kehitystarpeita opiskelijoille ja yrityksille. Tuloksena mm. innovaatiokumppanuus kolmen yrityksen kanssa. Hankkeiden kautta uusia ratkaisuja - Ekosysteemiohjelman hankkeet City-IoT ja Opastamisen Ekosysteemi ovat tuottaneet uusia innovatiivisia ratkaisuja kaupunkiympäristöön. - Esim, Ratikkatyömaiden opastus, kaupungin Info-näytöt ja valaistuksen ohjauksen optimointi datan avulla. - Uusia hankehakemuksia jätetty: umove KIK, 5G X-valid, Smart Tram ja CrowdSUM. - Tänä vuonna käynnistyneitä hankkeita Turvallisuus ja AI hub. Ekosysteemejä vahvistamassa Älykkään Tampereen ekosysteemejä kehitetään teollisuuden, liikkumisen, yhteyksien, turvallisuuden sekä keinoälyn ja analytiikan teemoissa mm. seminaarien ja verkostotapahtumien avulla. Smart City Weekin järjestäminen tekee älykästä Tamperetta tunnetuksi kaupunkilaisille ja kokoaa toimijat yhteen. Smart Tampere ja yhteistyöyritykset olivat näkyvästi mukana maailman suurimmassa Smart City Expossa Barcelonassa, mikä toi yrityksille uusia asiakkuuksia ja vahvisti Tampereen mainetta kansainvälisenä edelläkävijänä.- + Tampereen maine älykaupunkina on vahvistunut Smart Tampere Ekosysteemiohjelman potentiaalinen mediakattavuus vuonna 2018: 78 milj.osumaa (Meltwater).
Kustannukset ja rahoitus vuonna 2019 Ekosysteemiohjelman budjetti ja toimintakate on 1 M Henkilöstökulut 0,4 M (6 htv) Kehittäminen 0,6 M Digiohjelman budjetti ja toimintakate on 2,3 M Henkilöstökulut 1,3 M (max 21 htv) Kehittäminen 1 M Kestävä Tampere 2030 budjetti on 1,2 M ja toimintakate on 0,4 M Henkilöstökulut on 0,4 M (6,5 htv) Kehittäminen 0,8 M [Tulot rahoittajilta 0,8M ]
Suurimmat riskit Kaupunki haluaa toimia mahdollistajana ekosysteemien ja alustojen luomisessa, mutta toimintakulttuuri, roolit ja rakenteet ovat yksityisen ja julkisten toimijoiden välillä usein erilaiset. Riski on, että alustat ja ekosysteemit eivät synny suunnitellussa aikataulussa. Uusi toimintamalli vaatii sisäisesti niin henkilö- kuin organisaatiotason vuorovaikutusta, selkeitä roolien määrityksiä, uusia toimintatapoja ja tavoitteiden kirkastamista. Riski on, että priorisoituja toimintaprosessien muutoksia ja tehostamista ei saada tehtyä suunnitellusti. Organisaatiomuutoksiin ja siilomaiseen toimintaan liittyvät epävarmuustekijät haastavat tavoitteiden asettamista ja toimintaa. Talouden haastava tilanne aiheuttaa epävarmuutta siihen, että muutoksiin olisi käytettävissä tarvittavat investointi- tai käyttötalousmenot.
Kiitos!