Jyväskylän yliopisto Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta YHTEISKUNTATIETEIDEN JA FILOSOFIAN LAITOKSEN VALINTAKOE KE 24.5.2017 klo 12 15. (Yhteiskuntatieteiden ja filosofian hakukohde) OHJEET JA AIKATAULU: Valintakokeen maksimipistemäärä on 60 pistettä. Vastausaikaa on tasan 3 tuntia. Poistua saa aikaisintaan klo 13.00. 1. Valintakokeessa vastataan jokaiseen kysymykseen (kysymykset 1-4). 2. Kysymysnipun jokaiselle sivulle merkitään vastaajan nimi ja henkilötunnus. 3. Vastaukset kirjoitetaan lyijykynällä. Koetilanteessa esillä saavat olla kirjoitusvälineet, henkilöllisyystodistus sekä tarpeen vaatiessa eväät ja juomat. 4. Suunnittele vastauksesi huolellisesti niin, että saat sen mahtumaan annettuun tilaan. Täytä tila tasaisesti, välttäen liian pientä tekstiä ja kiinnitä erityisesti huomiota käsialan luettavuuteen. 5. Hakijoiden henkilöllisyys tarkastetaan valintakokeesta poistuttaessa. 6.. Hakijat, jotka tarvitsevat todistuksen osallistumisestaan valintakokeeseen, pyytävät sen valvojalta salista lähtiessään. 7. OTA MUKAAN OMA TIEDOTE VALINTATULOSTEN ILMOITTAMISESTA POISTUESSASI. Voit kysyä tarkempia tietoja humanistis-yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan valintakokeissa saamistasi pisteistä 30.6. - 14.7.2017 puhelimitse numerosta 0400 248 149, päivystysaika ma - pe klo 9.15-11 ja 12-15.
1. Tarkastele seuraavien (a-e) kursiivilla merkittyjen käsitteiden määritelmiä kriittisesti: a) Yhteiskunta on joukko ihmisiä (3 p.) b) Politiikka on yhteisten asioiden hoitamista (3 p.) c) Valtiota voi pitää hyvinvointivaltiona, jos sillä on lainsäädäntöön perustuvat, väestön kattavat riskiperustaiset sosiaaliturvajärjestelmät, jotka vastaavat lapsuuteen, vanhuuteen, työttömyyteen, sairauteen ja työtapaturmiin kytkeytyviin riskeihin. (3 p.) d) Tieteellinen tieto on tosi tietoa. (3 p.)
e) Globalisaatio tarkoittaa prosessia, jossa maantieteelliset rajoitukset taloudellisille yhteyksille vähenevät. (3 p.)
2. Millainen narratiivi alla oleva teksti on? EU taitaa hajota. EU on heikko ja ristiriitainen kasa valtioita, jotka päätyvät aina kompromissin kompromissiin. Eli keitos piti olla tulikuumaa mutta siitä tuli laihaa ja lähes kylmää. Jatketaan nyt kuitenkin tästä. (Ote anonyymistä kommentista Aamulehden lukijapalstalla 3.2.2017) (15 p)
3. Vertaa Durkheimin objektivistista, rakennekeskeistä ja Weberin subjektivistista, toimijakeskeistä teoriaa toisiinsa. (15 p)
4. Tarkastele käynnissä olevaa sote-uudistusta suomalaisen hyvinvointivaltion kehityksen näkökulmasta alla olevan Helsingin Sanomien pääkirjoituksen sekä pääsykoekirjan perusteella. (15 p) Helsingin Sanomat Pääkirjoitus Pääkirjoitus Sote ei ole valmis vielä syntyessään Muutoksen toteuttavat käytännössä maakunnat, joille jää myös päävastuu sen onnistumisesta. Julkaistu: 28.1.2017 2:00, Päivitetty: 28.1.2017 7:35 KUN eduskunta palailee töihin helmikuussa, sen edessä on yksi vaalikauden isoimmista urakoista. Megaluokan sote-uudistus on vihdoin muotoutumassa hallituksen lakiesityksiksi, jotka eduskunnan pitäisi käsitellä kesään mennessä. Lakipykälillä luodaan vasta raamit uudistukselle, joka myllää sosiaali- ja terveyspalveluja perustuksia myöten. Uuteen järjestelmään pitäisi siirtyä vuoden 2019 alusta. Muutoksen toteuttavat käytännössä maakunnat, joille jää myös päävastuu sen onnistumisesta. Uudistuksen kova ydin eli vastuun siirtäminen kuntia suuremmille hartioille näyttää nyt toteutuvan vähintään tyydyttävästi. Kaikki 18 maakuntaa eivät ole yhtä vahvoja vastaamaan palveluista, mutta muutos antaa nykyistä paremmat edellytykset turvata kansalaisille riittävät palvelut. Avoimeksi jää edelleen se, onko maakunnilla todellinen itsehallinto, kun niillä ei ole omaa verotusoikeutta. Maakunnat saavat rahansa valtiolta ja niiden on sovitettava palvelut valtion antamaan budjettiin. Uudistuksen vaikein kohta on uudenlainen asiakkaan valinnanvapausmalli. Valtavaa muutosta palvelujen tuotantoon valmistellaan nyt kovalla kiireellä. Yksityiskohtia joudutaan varmasti hiomaan vielä pitkälle 2020-luvulle. Valinnanvapausmallissa on vielä ratkaisematta monta isoa ongelmaa. Asiakkaan valinnanvapaus voi mennä pahasti pieleen, jos maakuntien kustakin asiakkaasta julkisille ja yksityisille sote-keskuksille maksama korvaus ei ole kohdillaan. Riskinä on, että paljon ja vähän hoitoa tarvitsevat potilaat jakautuvat epätasaisesti eri sote-keskuksiin, jolloin rahat eivät kaikissa sote-keskuksissa riitä hyvään hoitoon. Nyt erilaisia korvausmalleja vasta kokeillaan. Lopullista toimivaa ratkaisua tuskin on käytössä vuoden 2019 alussa. Ruotsissakin korvausmalleja on muuteltu kokemusten perusteella vuosien mittaan. Asiantuntijat ovat huolissaan myös siitä, siirtyykö erikoissairaanhoidosta suuri määrä osaajia yksityisille työnantajille, jos peräti 15 prosenttia näistä toiminnoista on laitettava kilpailun piiriin. Pelkona on, että esimerkiksi leikkaavat kirurgit loppuisivat yöpäivystyksistä. Kansalaiset tarvitsevat valintojensa pohjaksi tietoa. Luotettavia laaturekistereitä palveluntuottajista ei vielä vuonna 2019 ole, eivätkä potilastiedot todennäköisesti vielä kulje riittävän hyvin julkisten ja yksityisten palveluntuottajien välillä. Tiedolla johtaminen on pelkkää juhlapuhetta, jos vertailukelpoista tietoa vaikuttavista hoidoista ei ole kattavasti tarjolla. Useiden asiantuntijoiden mielestä itse sote-uudistus olisi pitänyt tehdä ensin ja vasta sen jälkeen uudenlainen valinnanvapaus. Tämä olikin hallituksen alkuperäinen aikataulu, mutta se muuttui syksyn 2015 hallituskriisin takia. Valinnanvapauden lykkäämisessä piilee poliittinen riski. Jos suurin oppositiopuolue Sdp nousee valtaan vuoden 2019 vaalien jälkeen, radikaali muutos asiakkaan valinnanvapauteen voisi jäädä tekemättä. Siksi erityisesti kokoomus haluaa saada valinnanvapautta koskevan lainsäädännön valmiiksi nyt. Hyvin toteutettuna asiakkaan valinnanvapaus voi parantaa palveluja ja niiden saatavuutta sekä vauhdittaa uuden teknologian ja parempien toimintamallien käyttöönottoa. Uudistus pitää kuitenkin tehdä hallitusti ja pahimmat karikot välttäen.