MIKSI METSÄTILUSJÄRJESTELYJEN TARVE KASVAA? Metsien käytön kehittäminen ja tilusjärjestelyt MML:n toimintastrategiassa. Arvo Kokkonen 14.9.2009 Helsinki Metsätilojen koon ja rakenteen kehittämishanke
Maanmittaustoimitukset noin 24 000 maanmittaustoimitusta vuosittain (kaupungit noin 5 000 toimitusta) asiakaspalautetta seurataan jatkuvasti (ANOPPIjärjestelmä, asiakastyytyväisyystutkimus 2007 ja 2009) taloudelliset suhdanteet vaikuttavat maanmittaustoimitusten hakumäärään (52% asuinrakentaminen, 20% maa- ja metsätalous, 19% virkistys, 9% muu käyttötarkoitus) alueellisen tasa-arvon ja toimitusten läpimenoaikojen tavoitteet
Rekisteriyksiköiden sekä määräalojen ja yhteisalueosuuksien lukumäärä kiinteistörekisterissä 16.2.2006 Vain voimassaolevat Laji eli laatu Koko maa MML:n alue 16.2.2006 23.7.2003 Tila 2 143 084 2 093 560 Tontti 375 243 1 569 Yleinen alue 14 286 211 Yleisen alueen lisäosa 27 011 0 Tuntematon kunnan rekisteriyksikkö 63 0 Valtion metsämaa 539 551 Suojelualuekiinteistö 415 395 Lunastusyksikkö 1) 40 036 35 578 Kruununkalastus 2) 0 7 Yleiseen tarpeeseen erotettu alue 317 323 Erillinen vesijättö 473 514 Yleinen vesialue 98 97 Yhteinen vesialue 20 843 20 271 Yhteinen maa-alue 25 417 25 536 Yhteinen alue 30 30 Yhteismetsä 233 220 Selvittämätön yhteinen alue 0 0 Tie- tai liitännäisalue 3) 1 326 9 626 Entinen tie- tai liitännäisalue 709 351 Tie- tai liitännäisalue tieoikeudella 3) 746 2 998 Tie- tai liitännäisalue omistusoikeudella 3) 21 81 Selvittämätön alue 17 13 (Tuntematon) 36 43 2 650 943 2 191 974 Määräala tai yhteisalueosuus 57 905 55 867
Tilusjärjestelyt Tilusjärjestelyjä on Suomessa tehty niin kauan kuin maanmittaustakin Tavoitteet ovat vaihtuneet kulloistenkin tarpeiden ja olosuhteiden mukaan: verojen kerääminen kruunulle maaseudun olojen parantaminen maanviljelyn tuottoa parantamalla asutustoiminta Nykyisin tilusjärjestelytoiminta on: keino parantaa kiinteistöjaotusta ja edistää kiinteistöjen tarkoituksenmukaista käyttöä sekä maankäyttöhankkeiden toteuttamista
Tilusjärjestelyjen haasteita Osaamisen monipuolistaminen ja verkostoituminen Tutkimustulosten hyödyntäminen Maapankkitoiminnan laajentaminen Etelä-Pohjanmaalta hyviä kokemuksia peltojen osalta, metsien osalta piloteissa Pohjois- Pohjanmaalla Pellon vuokraus Suomessa on pyrittävä pitempiaikaisiin sopimuksiin ja vuokramiehen aseman vahvistamiseen (n. 1/3 pelloista on vuokralla)
Tarveselvitykset 1 kpl 2-3 kpl Oulu Uusjaot 1 kpl 2-3 kpl Vaasa Kuopio Joensuu Pori Turku Kotka
Hanketilusjärjestelyt Liittyvät maankäyttöhankkeiden toteuttamiseen. 2000-luvulla pääpaino luonnonsuojelualueiden toteuttamisessa. 12 % 33 % Hankeuusjaot - Suomi 81 kpl 6 % 49 % 121 hankeuusjakoa vv 1998-2008, 13 355 ha * kauppa * tilusjärjestely * ysa Ei toteutunut Nyt rinnalle ovat nousseet väylähankkeet Väylähankkeiden hanketilusjärjestelyissä tehdään toimituksia, joilla KIVA-selvityksen mukaan voidaan parhaiten sovittaa yhteen runkoverkon liikenneturvallisuuden parantaminen ja maanomistajien asema
Metsien kiinteistörakenne Uusilla paikkatietoaineistoilla voidaan tehokkaasti analysoida metsien kiinteistörakennetta, esimerkkinä Kauhajoen eteläosa.
Tuotannon määm äärän n kehitys (valmiiksi uusjaoiksi muunnettuna = mha) 2002 6 866 mha 2003 8 007 mha 2004 9 326 mha 2005 9 446 mha 2006 10 290 mha 2007 10 696 mha 2008 9 515 mha 2009 tav. 10 700 mha
Metsien käytk ytön n kehittäminen MML:n toiminnassa 1. VN:n 27.3.2008 hyväksymän Kansallisen Metsäohjelman toimeenpano tarkoittaa mm. tilusrakenteen parantaminen pirstoutumisen kehitykseen vaikuttaminen uuden teknologian soveltaminen 2. Maanmittauslaitos Tietoa maasta tietoa tilusrakenteesta ja sen kehittymisestä tietoa maanomistajan tarpeista ja odotuksista (esim. suojelualueet tai muut suunnitelma-alueet) perustietoa metsäsuunnnittelijoilla (maastotietojärjestelmä, kiinteistötietöjärjestelmä)
1. Tutkimusten ja tilastojen hyödyntäminen kiinteistöjen kauppahintatilasto 2 kpl vuodessa uusien teknologisten ratkaisujen etsiminen (esim. laserkeilaus, GPS-teknologia) kansainvälinen tutkimustoiminta (esim. ruotsalaisten kanssa yhteismetsä/tilusjärjestely projekti) yhteistyö METLA:n, yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa 2. Uudet toimintatavat ja prosessikehittäminen pilottitoiminta (esim. yhteismetsähankkeet TAPIO:n kanssa ja E-P:n metsähanke, P-P:n hankealoite 2009) poikkihallinnollinen toimintatapa ohjaa 3. Perustoiminta MML:ssa luotettavaa ja puolueetonta tietoa osaajien työpaikka tietoyhteiskunnan rakentaja
Metsätilojen tilusjärjestely- ja yhteismetsähanke 2008-2010 ARTO- ja TJ -päivät 9.-10.9.2009 Yrjö Ylkänen Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus