Nollakuidulla typen huuhtoutumisen kimppuun

Samankaltaiset tiedostot
Uudet MATO-hankkeet. Mikko Kuussaari Ohjelman koordinaattori TULANET / Suomen ympäristökeskus. Verkkosivut: mmm.fi/mato

Multavuuden lisäysmahdollisuudet maanparannusaineilla, mitä on tutkittu ja mitä tulokset kertovat

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Kerääjäkasvien vaikutukset ravinnehuuhtoumiin

Ravinnekuitu Metsäteollisuuden kuitupitoisten sivutuotteiden viljelykokeet

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Kasvipeitteisyys käytännön toteuttamisvaihtoehdot. Netta Junnola ProAgria Etelä-Suomi ry

Jäteveden ravinteet ja kiintoaine kiertoon viirasuodattimella. Asst.Prof. (tenure track) Marika Kokko

Kokemäenjoen vesistöalue v mihin tutkimuksella tulisi hakea ratkaisuja? Lauri Arvola Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema

MAAN VILJELYN JÄRKIPÄIVÄ IV- UUDET LANNOITUSRATKAISUT

Kasvissivutuotteen hyödyntäminen maanparannusaineena. Marja Lehto, Tapio Salo

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta

Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet. Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus

Soilfood Hämeessä yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä

Humuspehtoori oy. Pälkäneellä toimiva 30-vuotias perheyritys, toiminta laajenemassa Janakkalaan

RaHa-hankeen kokemuksia

Metsäteollisuuden sivutuotteita nonfood-tuotannon maanparannukseen

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta

Ratkaisuja kasvukunnon ja kannattavuuden parantamiseksi Kitee Agronomi Juuso Joona Soilfood Oy

Biokaasulaitosten lannoitevalmisteet lannoitteena. Tapio Salo, MTT Baltic Compass Hyötylanta Biovirta

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari Hannu Känkänen

Luomuliiton ympäristöstrategia

Orgaanisten lannoitevalmisteiden käyttö ja varastointi

Kipsi vähentää peltomaan

Maanparannusaineiden hiilitasevaikutuksen mallinnus (MAHTAVA)

RaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä Tampere

Kerääjä- ja aluskasvit

Humuspehtoori Oy Kierrätyslannoitteita metsäteollisuuden ja maatalouden sivuvirroista

MAAN KASVUKUNTO. Luomupäivät Kuopiossa. Suvi Mantsinen, Humuspehtoori Oy

Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili

Kierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Biokaasulaskuri.fi. Markku Riihimäki Erika Winquist, Luonnonvarakeskus

Vesiensuojelun tehostamisohjelma suunnitelmista toimintaan

Karjanlannan hyödyntäminen

Haitta-aineet vesiensuojelussa ja ravinteiden kierrätyksessä. Ari Kangas Ympäristöministeriö Viestintä- ja verkostoitumisseminaari RaKihankkeille

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta

SANEERAUSKASVIT 2016

Nitraattiasetus. * Lannan varastointi * Lannoitteiden käyttö * Kirjanpitovaatimus. Materiaali perustuu julkaisuhetken tietoihin

Biohiilen lannoitevalmistekäyttöä koskevat vaatimukset

Karjanlannan käyttö nurmelle

Miten luoda ja ylläpitää hyvää ravinnetilaa luomumarjakasvuostoissa? Juva 17.1.

Miten aumaan hevosenlannan oikeaoppisesti? Uudenmaan ELY-keskus / Y-vastuualue / ylitarkastaja Johan Sundberg

Puhtia kasvuun kalkituksesta, luomuhyväksytyt täydennyslannoitteet. Kaisa Pethman ProAgria Etelä-Suomi Hollola

Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä

Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet

Maa- ja metsätalousministeriön asetus

Lannan lannoituskäytön kehittäminen ja ravinteiden tehokas käyttö

Laatukauran tuotanto ja siitä syntyvän kasvimassan hyötykäyttö termomekaanisen prosessin avulla (Laatukaura)

Maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta

HARMISTA HYÖDYKKEEKSI ELI SEPAROINNIN MERKITYS MAATILALLE JA YMPÄRISTÖLLE. REISKONE OY/Tero Savela

t / vuosi. Ravinnerikkaita biomassoja syntyy Suomessa paljon. Ravinnerikkaita biomassoja yhteensä t Kotieläinten lanta

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Orgaanisten maanparannusaineiden peltopatteroinnin aiheuttamat huuhtoutumat

Laatukauran tuotanto ja siitä syntyvän kasvimassan hyötykäyttö termomekaanisen prosessin avulla (Laatukaura)

Yhdyskuntalietteen käyttö

Viherrakentamisen ympäristövaikutukset Envirogreen-hanke Tapio Salo MTT, Ari Kangas, (SYKE)/AVI

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Viljelykierron ja talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisääminen

Nitraattiasetus (1250/2014)

Maan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet. Jyväskylä

Jätevesilietteitä koskeva lainsäädäntö. Titta Suoniitty

Ei ole olemassa jätteitä, on vain helposti ja hieman hankalammin uudelleen käytettäviä materiaaleja

Kierrätysravinteiden käyttötavat ja ravinteiden käyttökelpoisuus

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Biohiili ja ravinteet

Kokemuksia rikkihapon lisäyksestä lietelantaan levityksen yhteydessä. Tapio Salo, Petri Kapuinen, Sari Luostarinen Lantateko-hanke

Rakennekalkki Ratkaisu savimaiden rakenneongelmiin VYR viljelijäseminaari 2018 Kjell Weppling ja Anne-Mari Aurola / Nordkalk Oy Ab

MAATALOUDEN VESIENSUOJELUKEINOT MUUTTUVASSA ILMASTOSSA. Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu Eura

Miksi palkokasveja kannattaa viljellä palkokasvien monet hyödyt

Eila Turtola, Tapio Salo, Lauri Jauhiainen, Antti Miettinen MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Uudenmaan pellot vihreiksi

Kiertotalouden lannoiteratkaisut Varsinais-Suomeen Sampo Järnefelt

Kiintoaineen ja ravinteiden poiston tehostaminen yhdyskuntajätevedestä mikrosiivilällä. Petri Nissinen, Pöyry Finland Oy

Toimiva maaperän mikrobisto

Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen

Tuhkalannoitusta ohjailevat säädökset ja niiden kehittäminen

Kierrätyslannoitevalmisteiden kiemurat uusi opas kierrätysravinteiden tuottajille

LANNAN LEVITYS. Lannan levityksestä muodostetaan aineistoa seuraavien kriteerien perusteella: Kuivalanta

Karjanlannan syyslevitys typen näkökulmasta

Hyödynnä tarjolla oleva uusi teknologia - Yara satelliittipalvelu. Ilkka Mustonen Oulunsalo

Jätevesilietteitä koskeva lainsäädäntö. Titta Suoniitty

Automaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa

Maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta

Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutukset vesistöissä

Kerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2016

Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen

Vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Palkokasvit voisivat korvata puolet väkilannoitetypestä. Maatalouden trendit, Mustiala Hannu Känkänen

Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä. Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa

Jätteestä raaka-aineeksi - Jätevesiliete fosforin lähteenä. Endev Oy

SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA

Oikein valittu aluskasvi parantaa satoa ja säästää ympäristöä

Uudet menetelmät eli Ravita ja lietteen pyrolyysi

TEHO:ssa tuumasta toimeen

Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö

Uusi nitraattiasetus Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (luonnos)

1. Tuhkan koostumus. Kuva: J Issakainen / Metla

Transkriptio:

Nollakuidulla typen huuhtoutumisen kimppuun Ravinteet kiertoon - vesistöt kuntoon, kärkihankekiertue 28. marraskuuta 2018 Sibeliustalo, puusepän verstas, Ankkurikatu 7, Lahti Petri Kapuinen Luonnonvarakeskus Tuotantojärjestelmät Itäinen Pitkäkatu 4 A (PharmaCity 7. krs.) 20520 Turku puhelin: 029 532 6211 matkapuhelin: (045)679 4978 sähköpostiosoite: petri.kapuinen@luke.fi Internet-sivut: www.luke.fi

Massa- ja paperiteollisuuden sivutuotteet ja niiden käyttö Massa- ja paperiteollisuudessa syntyy sivutuotteita, kuten nollakuitua ja sekalietettä. Nollakuitu on lannoitevalmisteena tyyppinimeltään kuitulietettä. Se kelpaa lannoitevalmisteena käytännössä sellaisenaan. Pääosa nollakuidusta syntyy paperin ja kartongin valmistusprosessissa. Sekalietettä markkinoidaan lannoitevalmisteena mm. ravinnekuituna. Se seos biolietettä ja nollakuitua. Sitä pitää käsitellä jollain tavalla, jotta se täyttäisi lannoitevalmistelainsäädännön hygieniavaatimukset. Sen typpinimi määräytyy käytännössä käytetyn käsittelytavan perusteella. 2 27.11.2018

Metsäteollisuuden sivutuotteiden määrä ja historialliset esiintymät Nykyisin lannoitevalmistekäytön osuus on alle 10 % ja pääosa hyödynnetään energiana. Metsäteollisuuden sivutuotteita syntyy jatkuvasti ja niitä hyödynnetään nykyisin käytännössä syntymisen tahtia. Historiassa sitä ei kuitenkaan välttämättä hyödynnetty, ja niitä saattaa olla kerrostuneena vesistöjen pohjissa aikoinaan toiminnassa olleiden laitosten läheisyydessä. Eräs tällainen kohde Tampereen Lielahti, johon nollakuitua on kerrostuneena arviolta 1,5 miljoonaa m 3, jonne sitä laskettiin 50-luvulle asti. Sitä on noin 9 ha:n alueella enimmillään yli 10 metriä paksulti. 3 27.11.2018

Metsäteollisuuden sivutuotteiden määrä ja historialliset esiintymät Kuiva-aineena sen määrä on noin 150 000 tonnia. Sen kuiva-ainepitoisuus on nostettaessa noin 10 %. Se vastaa noin puolessatoista vuodessa nykyisin syntyvää määrää. Vastaavanlaisia kohteita on Suomessa kymmenkunta mutta Lielahti on tällä hetkellä kohteena ajankohtainen, koska sen rannalle ollaan rakentamassa uutta kaupunginosaa Hiedanrantaa. Myös ulkomailla on vastaavia kohteista, joten suomalaiselle osaamiselle olisi markkinoita myös ulkomailla. 4 27.11.2018

Lielahden historiallinen nollakuituesiintymä Hiedanranta Lielahti Tampereen keskusta Nollakuidun peittämä alue ja kerroksen paksuus Lielahdella (Autiola ja Holopainen 2016) 5 27.11.2018

Järvestä nostetun nollakuidun jatkokäsittely Vasta nostettu nollakuitu on kirjaimellisesti lietettä. Se saadaan helposti kuivumaan kiinteäksi noin 20 % kuivaainetta sisältäväksi valuttamalla, tehokkaammilla vedenerottamiskeinoilla todennäköisesti paljon kuivemmaksi. 19.7. 6.8. 6 27.11.2018

Järvestä nostetun nollakuidun jatkokäsittely Valumavesi ei kuitenkaan ole puhdasta vettä, jonka voisi laskea takaisin järveen, vaan sille tarvitaan jokin käsittely. Se voidaan esimerkiksi johtaa jätevedenpuhdistamolle. Haitallisten metallien pitoisuus on ainakin Lielahden nollakuidussa lähellä lannoitevalmisteille sallittuja. Tähän vaikuttaa historialliset asiat. Nykyisin syntyvässä nollakuidussa haitallisten metallien pitoisuudet ovat oletettavasti pienemmät. Haitallisista metalleista kadmium rajoittaa sen levitysmäärää. 7 27.11.2018

Ravinnekuidut vs. nollakuitu Ravinnekuidut rinnastetaan lietetuotteisiin ja niiden levitysmäärää voi rajoittaa myös muut haitalliset metallit. Ravinnekuitujen levitysmäärä syksyllä voi rajoittaa syksyllä sen sisältämä liukoisen typen määrä. Toisaalta se ei sido typpeä seuraavana kasvukautena yhtä paljon kuin nollakuitu, joten sen levitysmäärä voisi tästä näkökulmasta olla suurempi kuin nollakuidun. Ravinnekuitu Alus- ja kerääjäkasvit Nollakuitu 8 27.11.2018

Metsäteollisuuden sivutuotteiden lannoitevalmistekäytön hyödyt ympäristölle Orgaanisen aineksen lisäyksen avulla voidaan parantaa maan kemiallisia, biologisia ja fysikaalisia ominaisuuksia, vähentää ravinteiden huuhtoutumista, eroosiota, maan muokkautuvuutta, parantaa sadontuottokykyä, tallentaa hiiltä maahan ja hidastaa ilmaston lämpenemistä Syksyllä maahan jäänyt liukoinen typpi, erityisesti nitraatti, usein huuhtoutuu valumavesien mukana. Se voi olla peräisin viljelykasvilta käyttämättä jääneestä lannoituksesta tai esimerkiksi syksyllä sadonkorjuun jälkeen levitetystä karjanlannasta. 9 27.11.2018

Metsäteollisuuden sivutuotteiden lannoitevalmistekäytön hyödyt ympäristölle Sopivalla määrällä hiilipitoista materiaalia peltoon jäänyt liukoinen typpi voidaan sitoa. Liiallinen määrä voi johtaa siihen, että hiilen lähde sitoo typpeä vielä seuraavana kasvukautena. Sopiva määrä on sellainen, että syksyllä jäljellä oleva liukoinen typpi tulee sidottua talven ajaksi, mutta se alkaa vapautua jo seuraavan kasvukauden alkaessa. Vaihtoehtoisia keinoja liukoisen typen sitomiseen ovat alus- ja kerääjäkasvit. 10 27.11.2018

Nollakuidun hyödyntäminen ennen lannoitevalmistekäyttöä Nollakuitua voidaan ennen lannoitevalmistekäyttöä hyödyntää monella tavalla. Siitä voidaan biologissa prosesseissa tuottaa kemikaaleja tai sitä voidaan mädättää ja tuottaa metaania polttoaineeksi. Nämä prosessit eivät kuitenkaan oleellisesti vähennä sen määrää, vaan se joudutaan lopulta kuitenkin käyttämään lannoitevalmisteena muutoin hyväksyttävällä tavalla. Jätehierarkian periaatteiden mukaisesti se pitäisi ensisijaisesti hyödyntää materiaalina ja toissijaisesti energiana. Lannoitevalmistekäyttö on hyödyntämistä materiaalina. 11 27.11.2018

Kuitulietettä peltoon ravinteiden välittäjäksi syksystä seuraavalle kasvukaudelle (Peltokuitu) Kuitulietettä peltoon ravinteiden välittäjäksi syksystä seuraavalle kasvukaudelle on RAKI-hanke (2018 2020), jossa tutkitaan nolla- ja ravinnekuidun käyttöä syksyllä pellossa jäljellä olevan liukoisen typen sitomiseen talven yli seuraavaan kasvukauteen. Hankkeessa partnereina on Tampereen kaupunki ja Maaseutuopisto Livia. 12 27.11.2018

Kiitos! 13 27.11.2018

14 Teppo Tutkija 27.11.2018