1(18) MÄÄRÄYS Antopäivä Diaaritunniste 17.10.2008 RVI/295/411/2008 Voimassaoloaika 1.11.2008 alkaen, toistaiseksi. Säädösperuste Rautatielaki (555/2006) 28 2 momentti Kumoaa Rautatieviraston määräyksen höyryvetureiden liikennöinnistä metsäpalovaroituksen aikana, (RVI/1266/412/2007.) Junaturvallisuussääntöön liittyvien teknisten määräysten ja ohjeiden luvut 8.1, 8.3 ja 8.5, lukuun ottamatta kalustotaulukoita. MUSEOLIIKENNE
2(18) Sisältö 1 SOVELTAMISALA... 3 2 MÄÄRITELMÄT... 3 3 LIIKENNÖINTI... 7 3.1 YLEISTÄ...7 3.2 JUNALIIKENNE...7 3.3 JUNAN KULKUTIEN TURVAAMINEN...8 3.4 LIIKENNÖINNIN JA RATATYÖN TURVAAMINEN OLLI-PORVOO...9 3.5 JUNAN KULJETTAMINEN... 10 3.6 ERITYISMÄÄRÄYKSET MATKUSTAJAJUNAN KULJETTAMISESTA... 11 3.7 JUNAN NOPEUS... 11 3.8 VAIHTOTYÖ... 12 3.9 VAIHTOTYÖN JOHTAMINEN... 13 3.10 TOIMINTA ERITYISTILANTEISSA... 14 4 MUSEOKALUSTO... 16 4.1 YLEISTÄ... 16 4.2 ERITYISMÄÄRÄYKSET... 16 4.3 ERITYISMÄÄRÄYKSET LIIKENNÖINNISTÄ HÖYRYVETURILLA... 17 4.4 TURVAVARUSTEET JA MERKINNÄT... 17 4.5 REKISTERÖINTI... 17 4.6 KATSASTAMINEN... 18 4.7 KALUSTON KÄYTTÄMISESTÄ TEHTÄVÄT MERKINNÄT... 18
3(18) 1 SOVELTAMISALA Tätä määräystä on noudatettava museoliikenteessä valtion rataverkolla ja yksityisraiteilla. 2 MÄÄRITELMÄT Baliisi on JKV-ratalaite, joka välittää tietoa JKV-veturilaitteelle. Ennakkoilmoitus (ET) on ilmoitus, jolla ilmoitetaan liikennöintiin vaikuttavista poikkeuksista. Jarrulaji on jarrujen toimintanopeutta ja voimakkuutta ilmaiseva käsite. Jarrupaino on kaluston jarruvoimaa ilmaiseva suure. Jarrupainoprosentti on jarrutuskykyä ilmaiseva suure, joka kertoo, kuinka monta prosenttia junan jarrupaino on junan kokonaispainosta. Junien kulunvalvonta (JKV), on järjestelmä (JKV-järjestelmä), joka valvoo junan nopeutta. JKV-rata on JKV-ratalaitteilla varustettu rata. JKV-ratalaitteet on kokonaisuus, johon kuuluvat baliisit ja muut laitteet, joilla JKV on kytketty opastimiin ja asetinlaitteeseen. JKV-veturilaite on kokonaisuus, johon kuuluvat liikkuvassa kalustossa olevat JKV:n laitteet. Junalla tarkoitetaan kalustoa, joka on määrätty junaksi ja jonka liikennöinnissä on noudatettava junaliikennettä koskevia määräyksiä. Junaliikenteellä tarkoitetaan yksiköiden liikkumista junaliikenteestä annettujen määräysten mukaan.
4(18) Junamiehistöllä tarkoitetaan muuta junassa liikenneturvallisuustehtävää tekevää henkilökuntaa kuin kuljettajaa. Junan kokonaispaino on kaluston ja kuorman paino yhteensä. Junayksikkö on liikkuva kalusto, jossa matkustajavaunut ja vetokalusto ovat kiinteä kokonaisuus. Kaluston turvalaitteella tässä määräyksessä tarkoitetaan vetokalustossa olevaa laitetta, joka pysäyttää kaluston kuljettajan menetettyä toimintakykynsä. Kuljettaja on vaihtotyössä tai junaliikenteessä raiteella liikkuvan yksikön kuljettamisesta vastaava henkilö. Kulkutiellä tarkoitetaan yksikölle turvattua reittiä. Kulkutiehen kuuluvat sillä olevat opastimet, vaihteet, raiteensulut ja raideosuudet. Kulkutiehen liittyvät mahdolliset sivusuoja- ja ohiajovaraelementit. Laskumäki on vaihtotyötä varten rakennettu kalteva raide, jonka käytöstä on annettu laskumäkikohtainen käyttösääntö tai -ohje. Liikennepaikan raja on Liikennepaikan raja -merkin kohdalla, kun raja on merkitty. Raja on liikennepaikalla tulosuunnassa olevan ensimmäisen pääopastimen kohdalla, kun rajaa ei ole merkitty. Raja on liikennepaikan suuntaan katsottuna 20 metriä ennen ensimmäistä vaihdetta, kun rajaa ei ole merkitty eikä liikennepaikalla kyseisessä suunnassa ole pääopastinta. Liikennepaikka on alue, jonka radan pitäjä on määritellyt liikennepaikaksi. Liikennepaikka voi koostua liikennepaikan osista. Liikenneturvallisuustehtävä on rautatiejärjestelmän liikenneturvallisuustehtävistä annetussa laissa (1167/2004) tarkoitettu tehtävä rautatiejärjestelmässä. Liikennöinti on junaliikennettä tai vaihtotyötä. Liikenteenohjauksen piirissä oleva alue on radan pitäjän määrittämä vaihdepiiri ja liikennepaikkojen välisten raiteiden muodostama alue. Liikenteenohjauksella tarkoitetaan junien kulkuteiden turvaamista ja lupien antamista vaihtotyöhön sekä ratatyön suojaamista liikenteenohjauksen piirissä olevalla alueella. Lupapaikka on liikenteenohjausta varten määrätty liikennepaikka tai sen osa. Lähtölupa on liikenteenohjauksen junalle antama lupa lähteä lähtöpaikalta tai lupapaikalta tai lupa ohittaa junakulkutien päätekohta.
5(18) Lähtöpaikka on paikka, josta junan kulku alkaa. Matkustajajuna on juna, joka on määrätty matkustajajunaksi. Museokalusto on Rautatieviraston kalustorekisterissä museokalustoksi rekisteröityä kalustoa. Museokalustoyksilö on omalla konevoimalla liikkuvaa tai hinattavaa museokalustoa. Museoliikenteellä tarkoitetaan museokalustolla rataverkolla harjoitettavaa laajuudeltaan vähäistä liikennettä, jota harjoittava yhteisö ei tavoittele toiminnallaan liiketaloudellista voittoa. Määräpaikka on paikka, johon junan kulku lopullisesti päättyy. Paikallisluvalla tarkoitetaan liikenteenohjauksen antamaa lupaa, joka mahdollistaa yhteen tai useampaan paikallisluparyhmään kuuluvien vaihteiden, raiteensulkujen ja avainsalpalaitteiden paikallisen käyttämisen. Peräyttäminen on junan liikkumista vaunujen suuntaan. Pääraide on raiteistokaaviossa ilmoitettu raide. Raiteen suurin nopeus on nopeus km/h, jota raiteella enintään voidaan käyttää. Ratatyöllä tarkoitetaan rautatiellä tehtävää työtä. Ratatyöhön on liikenteenohjauksen piirissä olevalla alueella oltava liikenteenohjauksen lupa. Ratatyöstä vastaavalla tarkoitetaan henkilöä, joka vastaa luvan hankkimisesta ratatyöhön sekä ratatyön päättymisestä ilmoittamisesta. Rautatieliikennepaikka on liikennepaikka, seisake tai linjavaihde. Rautatien tasoristeys on tien ja radan samassa tasossa oleva risteys. Rautatien tasoristeyksiä ovat myös moottorikelkkatasoristeys sekä laituripolun ja huoltotien tasoristeys. Tilapäinen nopeusrajoitus on nopeus km/h, joka on tietylle alueelle määräaikaisesti raiteen suurimmaksi nopeudeksi määrätty. Turvalaitoksella tarkoitetaan radan turvalaitteiden muodostamaa kokonaisuutta. Työselostus on vaihtotyönjohtajan vaihtotyöhön osallistuvalle henkilöstölle antama kuvaus tehtävästä vaihtotyöstä.
6(18) Vaihteella tarkoitetaan raiteiden liittymäkohtaa, jossa liikkuva kalusto voidaan ohjata raiteelta toiselle. Lyhyt vaihde on vaihde, jonka rakenteesta johtuva suurin nopeus vaihteen poikkeavalla raiteella on enintään 35 km/h. Pitkä vaihde on vaihde, jonka rakenne mahdollistaa yli 35 km/h nopeuden vaihteen poikkeavalla raiteella. Vastavaihde on vaihde katsottuna kielien kärjestä kielien kantaan päin. Myötävaihde on vaihde katsottuna kielien kannasta kielien kärkeen päin. Vaihdepiiri on liikennepaikan raiteistokaaviossa kuvattu liikenteenohjauksen piirissä oleva alue. Vaihteen aukiajo on tilanne, jossa ajetaan myötävaihteeseen sen ollessa kulkusuuntaan nähden väärässä asennossa. Vaihtotyöllä tarkoitetaan liikennöintiä vaihtotyöstä annettujen määräysten mukaan. Vaihtotyönjohtaja on henkilö, joka vaihtotyössä hankkii luvat vaihtotyön tekemiseen sekä antaa työselostukset ja käskyt vaihtotyöhön osallistuville. Valvomattomalla vaihteella tarkoitetaan sähköisesti käännettävää keskitettyä vaihdetta, jonka pääteasennosta ei ole varmuutta. Varattu raide on raide, joka ei ole vapaa junalle turvatun kulkutien päätekohtaan saakka. Yksikkö on juna tai muu raiteella liikkuva kalusto.
7(18) 3 LIIKENNÖINTI 3.1 YLEISTÄ Liikennöintiin on liikenteenohjauksen piirissä olevalla alueella oltava liikenteenohjauksen lupa. Liikennöinnissä on noudatettava Rautatieviraston antamia määräyksiä opasteista, opastimista ja liikennöintiin liittyvistä merkeistä, jarruista, viestinnästä, tavaravaunujen suurimmasta sallitusta kuormasta, junapainosta ja junan kokoonpanosta. Museoliikenteeseen mahdollisesti liittyvässä ratatyössä on noudatettava Rautatieviraston määräystä liikennöinnistä ja ratatyöstä. Museoliikenteen harjoittajan velvollisuus on perehdyttää henkilöstönsä keskeisiin turvallisuusmääräyksiin. Jokainen liikenneturvallisuustehtävässä toimiva henkilö vastaa omalta osaltaan liikennöinnin turvallisuudesta sekä ratatyön turvallisuudesta ja jokaisen liikenneturvallisuustehtävässä toimivan on vaarallisen tilanteen havaitessaan ryhdyttävä torjumaan vaaraa kaikin käytettävissään olevin keinoin. Liikenneturvallisuustehtävässä toimivan on ilmoitettava liikenteenohjaukselle havaitsemansa puutteet tai virheet radassa, opastimien toiminnassa, liikennöintiin vaikuttavissa radan merkeissä ja liikennöintiin vaikuttavissa radan laitteissa. Lähtölupaa ja lupaa lähtöluvan antamiseen, lupaa vaihtotyöhön eikä lupaa ratatyöhön saa antaa ehdollisena. Museoliikenteessä vaarallisten aineiden kuljettaminen on kiellettyä. 3.2 JUNALIIKENNE Seuraavana luetelluilla rataosuuksilla museokalusto ei saa liikennöidä junana ilman JKV-veturilaitetta: - Helsinki-Turku - Helsinki-Tampere-Parkano-Kokkola-Oulu-Kemi - Kerava-Imatra-Pelkola - Luumäki-Vainikkala Rajoitus ei koske junan lähtemistä liikennepaikalta rataosuudelle eikä junan saapumista liikennepaikalle rataosuudelta.
8(18) Kun vetokalustossa on käytössä JKV-veturilaite, edellä mainituilla rataosuuksilla juna ei saa lähteä lähtöpaikaltaan eikä junaa saa kuljettaa ilman toimivaa JKV-veturilaitetta ilman sellaisen liikenteenohjauksen lupaa, joka vastaa liikenteen ohjaamisesta koko rataverkolla. JKV-veturilaitteen vikaantumisesta ja JKV-ratalaitteiden baliisivioista on ilmoitettava liikenteenohjaukselle. JKV-veturilaitteen vikaantuessa on kuljettajapaneelin näyttö peitettävä. Juna ei saa lähteä lähtöpaikalta tai lupapaikalta eikä lupapaikalla ohittaa junakulkutien päätekohtaa ilman liikenteenohjauksen antamaa lähtölupaa. Lähtölupa lähtöpaikalta voidaan antaa: - pääopastimen opasteella Aja tai Aja 35 tai - raideopastimen opasteella Aja varovasti, kun raideopastimen yhteydessä on Junakulkutien päätekohta merkki tai - opasteella Lähtölupa. Lähtölupa lupapaikalta ja lupa ohittaa junakulkutien päätekohta on annettava opasteella Lähtölupa. Tilapäisestä nopeusrajoituksesta on ilmoitettava kuljettajalle, kun tilapäinen nopeusrajoitus on liikenteenohjauksen piirissä olevalla alueella ja tällä alueella raiteen suurin nopeus on yli 35 km/h. Ilmoitus on annettava ennakkoilmoituksena tai liikenteenohjauksen on annettava ilmoitus. Kuljettajalle on annettava tieto varatun raiteen käyttämisestä. 3.3 JUNAN KULKUTIEN TURVAAMINEN Junan kulkutietä turvattaessa on noudatettava liikenteenohjauksen antamia sekä turvalaitteiden ja turvalaitosten käyttämisestä annettuja ohjeita. Lisäksi on huolehdittava, että: - liikenteenohjauksella on tarvittavat luvat muilta liikenteenohjauksilta lähtöluvan antamiseen ja - kulkutie on turvattu päätekohtaansa asti ja - kulkutien päätekohdasta on ennakkotieto ja - kulkutie on turvattu ennen lähtöluvan antamista ja - junan kuljettajalle on annettu tarvittavat ilmoitukset. Kulkutien päätekohta on: - pää- tai suojastusopastin tai - Junakulkutien päätekohta -merkki (myös raideopastimessa) tai - määräpaikalla edellisten lisäksi myös raidepuskin.
9(18) Ennakkotieto kulkutien päätekohdasta on annettava: - opasteella Odota seis tai Aja, Odota seis tai - lupapaikkatietona tai - määräpaikkatietona tai - liikenteenohjauksen ilmoituksena. Helsinki asemalta lähtevän junan kuljettajalle ei anneta ennakkotietoa kulkutien päättymisestä lähtöluvan antavan pääopastimen jälkeiselle pääopastimelle. Lupapaikkoina on käytettävä rataverkon haltijan rataverkolle kiinteäksi määrittämiä lupapaikkoja. Lähtöluvan saa antaa vain sitä lupapaikkaa koskevana, jossa lähtöluvan saava juna lähtölupaa annettaessa on tai jota se lähestyy. Liikenteenohjauksen on annettava lähtölupa suoraan junan kuljettajalle. Liikenteenohjauksen on kirjattava suullisesti antamansa lähtölupa, lupa lähtöluvan antamiseen ja lupa ohittaa Seis-opaste. Liikenteenohjaus voi pitää junaa kokonaisena, jos kuljettaja ei ole ilmoittanut ennakoimattomasta jarru- tai pääsäiliöjohdon tyhjentymisestä. 3.4 LIIKENNÖINNIN JA RATATYÖN TURVAAMINEN OLLI-PORVOO Tämä määräyksen kohta koskee aluetta vaihteesta 092 Porvoon suuntaan Ollin linjavaihteella, Porvoon liikennepaikkaa ja rataosuutta Olli-Porvoo. Alueella saa liikennöidä ja tehdä ratatyötä vain yksikkö, jonka kuljettajalla tai ratatyöstä vastaavalla on hallussaan tähän oikeuttava lupa. Luvan antaminen on järjestettävä siten, että lupa voi olla vain yhdellä henkilöllä kerrallaan. Lupia saa olla vain yksi kappale ja luvan tulee olla aina luvanhaltijan mukana. Luvan antamisen tapa on ilmoitettava Rautatievirastolle.
10(18) 3.5 JUNAN KULJETTAMINEN Junassa on kuljettajan lisäksi ohjaamossa oltava henkilö, joka tuntee opasteet ja merkit sekä osaa tarvittaessa tehdä hätäjarrutuksen. Junan kuljettamiseksi kuljettajalla on oltava: - tieto junan numerosta, josta on käytävä ilmi, onko juna matkustaja- vai tavarajuna, - liikenteenohjauksen yhteystiedot, - tieto lupapaikoista, - tieto junan määräpaikasta, - ennakkoilmoitus tai vastaavat tiedot, - tiedot junan jarrulajista ja junan jarrutuskyvystä: junan kokonaispaino, junan jarrupaino, junan jarrupainoprosentti ja toimivalla kiskojarrulla varustettujen vaunujen lukumäärä sekä - tiedot junan kalustosta, kuormasta ja jarrupainoprosentista johtuvista rajoituksista junan nopeuteen. Tiedon junan numerosta tai määräpaikasta saa muuttaa vain liikenteenohjauksen ilmoituksella. Helsingin liikennepaikalla Helsinki asemalta lähtevän junan kuljettajan on varauduttava pysähtymään lähtöluvan antavan pääopastimen jälkeiselle pääopastimelle, jonka opasteista ei anneta ennakkotietoa. Kuljettajan on ilmoitettava liikenteenohjaukselle sellaisesta tapahtumasta, joka vaikuttaa junan aikataulun mukaiseen kulkuun ja ennakoimattomasta kalustosta tai radasta aiheutuvasta pysähdyksestä sekä luvattomasta Seis-opasteen tai junan kulkutien päätekohdan ohittamisesta. Kuljettajan on merkittävä muistiin liikenteenohjaukselta saamansa ilmoituksen asiasisältö. Kuljettajan on ilmoitettava ennakoimattomasta jarru- tai pääsäiliöjohdon tyhjentymisestä liikenteenohjaukselle. Ennakoimattoman jarru- tai pääsäiliöjohdon tyhjentymisen jälkeen on ennen liikennöinnin jatkamista varmistettava junan kokonaisuus. Toiminnasta junan katkeamisen yhteydessä on määräyksiä luvussa 3.9.
11(18) 3.6 ERITYISMÄÄRÄYKSET MATKUSTAJAJUNAN KULJETTAMISESTA Tämän kohdan määräykset koskevat vain matkustajajunaa, jossa on tarkoitus kuljettaa matkustajia. Matkustajalla tarkoitetaan henkilöä, joka ei kuulu rautatieyrityksen junahenkilöstöön tai junassa työtä tekevään miehistöön. Kuljettajalla on matkustajajunan kuljettamiseksi edellisessä luvussa lueteltujen tietojen lisäksi oltava tieto pysähtymisestä matkustajalaituriin. Matkustajajunalla ei saa lähteä liikkeelle matkustajalaiturista ennen kuin kuljettajalla on tieto junan lähtövalmiudesta. Matkustajajunassa, jossa on junamiehistö, on junamiehistön annettava ilmoitus junan lähtövalmiudesta kuljettajalle. 3.7 JUNAN NOPEUS Junan nopeus poikkeavalle raiteelle johtavassa asennossa olevassa vaihteessa saa olla enintään 20 km/h, liikennepaikan alueella enintään 50 km/h ja liikennepaikkojen välillä enintään 70 km/h. Junan nopeus saa Seis-opasteen ohittamisen jälkeen suoralla raiteella olla enintään 50 km/h ja poikkeavalle raiteelle johtavassa asennossa olevassa vaihteessa enintään 20 km/h. Kun JKV-veturilaite ei ole käytössä, rajoitus on voimassa seuraavalle päätai suojastusopastimelle asti. Junan nopeus, kun JKV-veturilaite ei ole käytössä, saa olla enintään 50 km/h Odota seis -opastetta tai Aja, Odota seis -opastetta näyttävän opastimen ja kyseisen opasteen tarkoittaman opastimen välisellä alueella.
12(18) 3.8 VAIHTOTYÖ Vaihtotyöhön on liikenteenohjauksen piirissä olevalla alueella oltava liikenteenohjauksen lupa. Yksiköt vastaavat itsenäisesti liikkumisestaan alueilla, jotka eivät ole liikenteenohjauksen piirissä (yksiköt eivät tarvitse liikenteenohjauksen lupaa vaihtotyöhön). Lupa vaihtotyöhön on annettava seuraavasti: - lupa, joka tarkoittaa, että pyydetyn vaihtotyön saa tehdä ja vaihtotyössä on noudatettava kaikkia opasteita sekä merkkejä tai - lupa ohi pääopastimien, joka tarkoittaa, että pyydetyn vaihtotyön saa tehdä ja Seis-opastetta näyttävät pääopastimet saa ohittaa. Liikennepaikalla tehtävässä vaihtotyössä nopeus, muulla kuin pääraiteella, saa olla enintään 35 km/h. Liikennepaikkojen välisessä liikennöinnissä ja liikennepaikkojen pääraiteilla nopeus vaihtotyössä saa olla enintään 50 km/h seuraavin ehdoin: - liikettä ei tehdä työntämällä ja - yksikössä viimeisenä olevassa kalustossa on toimiva itsetoimijarru ja - jarrut on koeteltu ja - jarrupainoprosentti on vähintään 14 ja - JKV-veturilaite on käytössä. Vaihtotyötä, joka tehdään liikennepaikalta toiselle ulottuvana, ei saa tehdä, jos mukana on matkustajia tai vastaavia henkilöitä. Määräys ei koske rikkoutuneen matkustajajunan siirtämistä. Vaihtotyö on tehtävä siten, että liike voidaan pysäyttää näkyvissä olevalla matkalla. Liikenteenohjaus saa antaa kussakin paikallisluparyhmässä luvan vain yhdelle henkilölle kerrallaan. Paikallisluvan saaneen on ilmoitettava liikenteenohjaukselle paikallisluvan palauttamisesta. Vaihtotyössä on käytettävä vetokaluston puskinvaloja. Kuljettajan on ajettava kulkusuuntaan nähden ensimmäisestä ohjaamosta, ellei kyseessä ole kaluston irrottaminen (enintään 10 metrin matka) tai liike, jossa vaihtotyönjohtajana toimii joku muu kuin kuljettaja itse. Jätettäessä vaunuja seisomaan raiteelle on vaunujen paikallaan pysyminen varmistettava.
13(18) Vaunujen ilmajarrua on käytettävä silloin, kun: - kuljettaja tai vaihtotyönjohtaja pitää sitä tarpeellisena tai - vaunuissa on muita ihmisiä kuin vaihtotyöhön osallistuvaa henkilökuntaa tai - vaihtotyö kohdistuu liikennöintiin, jossa on matkustajia. Vaihtotyössä on käytettävä vihellinopasteita, jos vaihtotyönjohtaja tai kuljettaja katsoo, että turvallisuus sitä vaatii. Vaihtotyö on tehtävä siten, että vaunu on koko ajan kytkettynä vetokalustoon. Museokalustoa ei saa kuljettaa laskumäestä. 3.9 VAIHTOTYÖN JOHTAMINEN Vaihtotyönjohtajan on huolehdittava siitä, että: - vaihtotyöhön on lupa, - tarvittavat työselostukset annetaan ennen opasteiden antamista kaikille vaihtotyöhön osallistuville, - vaunuja liikuteltaessa jarrut ovat irti ja - liikkumiselle ei ole estettä. Vaihtotyönjohtajan on sovittava kuljettajan kanssa, jos vaihtotyössä käytetään käsiopasteita. Vaihtotyönjohtajan on työselostuksessaan ennen Vedä-opasteen antamista ilmoitettava kuljettajalle, mihin asti liike saa ulottua. Ennen Työnnä-opasteen antamista vaihtotyönjohtajan on ilmoitettava, mihin työntöliike ulottuu, sekä määrättävä kumpaan suuntaan on liikuttava, kun vetokalusto on yksin tai vaunujonon keskellä. Seislippu: Seislippu (opastelippu) kalustoon kiinnitettynä tarkoittaa sitä, että kalustoon ei saa mennä kiinni eikä kalustoa saa liikuttaa.
14(18) 3.10 TOIMINTA ERITYISTILANTEISSA Vaihteen aukiajo Nämä määräykset eivät koske aukiajettavaa vaihdetta. Yksikön liike on pysäytettävä heti, jos vaihde ajetaan auki. Aukiajosta on ilmoitettava liikenteenohjaukselle. Aukiajetun pitkän vaihteen ylittäminen on kielletty ennen vaihdeteknisen asiantuntijan tekemää tarkastusta. Aukiajetun lyhyen vaihteen ylittäminen ennen vaihdeteknisen asiantuntijan tekemää tarkastusta on sallittu enintään nopeudella 5 km/h. Liikenteenohjauksen on ilmoitettava nopeus kuljettajalle tai vaihtotyönjohtajalle. Valvomattoman vaihteen ylittäminen Valvomattoman vaihteen ylittämistä on vältettävä. Valvomattoman vaihteen saa ylittää enintään nopeudella 5 km/h. Liikenteenohjauksen on ilmoitettava nopeus kuljettajalle tai vaihtotyönjohtajalle. Valvomattoman vaihteen ylittäminen on kielletty ennen vaihteen asennon toteamista. Paikallislupa ei saa olla annettuna valvomatonta vaihdetta ylitettäessä. Raiteensulun vahingoittuminen Kaluston pääsy kyseiseltä raiteelta muille raiteille on muulla tavoin estettävä, jos raiteensulku on vahingoittunut niin, ettei sitä voida käyttää. Rautatien tasoristeyksen varoituslaitoksen häiriö Tämä määräys koskee kaiken tyyppisiä rautatien tasoristeyksen varoituslaitoksia. Kuljettajan on ilmoitettava havaitsemansa varoituslaitoksen toimintahäiriö kyseisen alueen liikenteenohjaukselle. Liikenteenohjauksen on määrättävä tilapäinen nopeusrajoitus ja ilmoitettava varoituslaitoksen häiriöstä varoituslaitoksen kunnossapidosta vastaavalle organisaatiolle sekä määrättävä kuljettaja antamaan vihellinopaste Juna tulee.
15(18) Tilapäinen nopeusrajoitus on määrättävä rautatien tasoristeyksen näkemään perustuen radan pitäjän ohjeiden mukaisesti, enintään 30 km/h. Tilapäisen nopeusrajoituksen ja vihellinopasteen määräämisen saa lopettaa, kun vika ilmoitetaan korjatuksi tai varoituslaitoksen kunnossapidosta vastaava organisaatio ilmoittaa, että tilapäisen nopeusrajoituksen ja vihellinopasteen antamisen määräämisen voi lopettaa. Junan katkeaminen Kuljettajan on ilmoitettava junan katkeamisesta liikenteenohjaukselle. Ellei kuljettaja saa yhteyttä liikenteenohjaukseen, hän voi harkintansa mukaan työntää tavarajunan katkenneet osat yhteen, jos katkenneiden osien välissä ei ole rautatien tasoristeystä. Työntämisen aikana nopeus saa olla enintään 5 km/h. Kuljettajan on varmistettava radalle seisomaan jäävien vaunujen paikallaan pysyminen ja ensi tilassa ilmoitettava vaunuista liikenteenohjaukselle. Katkenneessa junassa olleiden vaunujen poistuminen radalta on varmistettava vaunujen numeroiden perusteella. Junan avustaminen Kuljettajan on ilmoitettava liikenteenohjaukselle, millaista apua tarvitaan ja pysähtyneen junan pysähtymispaikka, kun juna tarvitsee apua. Junan avustaminen on tehtävä vaihtotyöstä annettujen määräysten mukaan. Junan peräyttäminen Junaa saa peräyttää vain liikenteenohjauksen luvalla ja liikenteenohjauksen tapauskohtaisesti antamien ohjeiden mukaan. Lupaa peräyttämiseen ei saa antaa, jos juna joutuisi ylittämään rautatien tasoristeyksen. Peräytettäessä saa junan nopeus olla enintään 20 km/h. Matkustajajunaa ei saa peräyttää. Muut erityistilanteet Liikenteenohjaukselle on ilmoitettava radassa tai radan laitteessa havaitusta viasta tai poikkeamasta, joka voi vaarantaa liikennöintiä. Liikenteenohjauksen on määrättävä tällaiselle alueelle tilapäinen nopeusrajoitus enintään 50 km/h.
16(18) 4 MUSEOKALUSTO 4.1 YLEISTÄ Uudelle kalustolle haettavan käyttöönottolupahakemuksen yhteydessä on toimitettava Rautatievirastoon kyseessä olevan kaluston huolto- ja käyttöohjeet. Sellaisen kaluston, jolla on voimassa oleva käyttöönottolupa, huolto- ja käyttöohjeet on toimitettava Rautatievirastoon 1.6.2009 mennessä. 4.2 ERITYISMÄÄRÄYKSET Museokalustoyksilöllä saa liikennöidä kalenterivuodessa enintään 60 vuorokautena junaliikenteessä. Museokalustoyksilön on vastattava oman aikakautensa asua tai toiminnallista tilaa rakenteen, merkintöjen ja varustuksen osalta, lukuun ottamatta hätäpoistumisteitä ja turvavarusteita. Museokalustoyksilön kalustorekisteriin museokalustoksi merkitsemisen ehto on, että kyseisellä museokalustoyksilöllä on joskus Suomessa ollut käyttöönottolupa tai vastaava lupa. Museokalustoyksilö on varustettava poistumistiet osoittavalla opastuksella, jos kalustoyksilössä kuljetetaan ihmisiä. Poistumistieopasteet on sijoitettava selkeästi näkyviin ja ne tulee perustua akkukäyttöön tai niiden on oltava itsevalaisevasta materiaalista tehtyjä. Museokalustoksi rekisteröidyssä matkustajavaunussa on oltava hätäjarru ja sen on oltava esteettä vaunussa olijoiden käytettävissä. Museokalustoyksilölle on nimettävä sen kunnossapidosta vastaava henkilö. Kunnossapidosta vastaavan henkilön tai hänen valtuuttamansa henkilön on ennen liikennöintiä tarkastettava, että museokalustoyksilö on liikennöintikelpoinen ja se on huollettu huolto-ohjeen mukaisesti. Tarkastuksen saa suorittaa aikaisintaan seitsemän vuorokautta ennen liikennöintiä. Museokalustoyksilöllä on oltava huolto-ohje ja käyttöohje, jonka tulee sisältää ohjeet vaurionostosta. Merkittävän muutostyön jälkeen kelpoisuus museokalustoksi on arvioitava uudelleen.
17(18) 4.3 ERITYISMÄÄRÄYKSET LIIKENNÖINNISTÄ HÖYRYVETURILLA Liikennöintiluvan haltijan on ilmoitettava alueen pelastusviranomaiselle liikennöinnistä metsäpalovaroituksen aikana. Höyryveturin savupiipussa on oltava kipinäverkko, joka estää kipinöitä leviämistä maastoon. 4.4 TURVAVARUSTEET JA MERKINNÄT Museoliikenteessä junassa on oltava seuraavat turvavarusteet: - Veturin ohjaamossa radio tai puhelin, jolla saadaan yhteys liikenteenohjaukseen. - Veturin ohjaamossa opastelippu ja valo, joilla on mahdollista antaa SEIS ja VAARAopaste. Kaluston merkinnät: - Kilvet "Katolle nouseminen on kiellettyä jännitteisen ajojohtimen alla", tarvittaviin kohtiin. - Hätäpoistumistiemerkinnät, tarvittaviin kohtiin. 4.5 REKISTERÖINTI Museokalustolle on haettava rekisteröintiä Rautatievirastolta siten kuin Rautatielaissa (555/2006) säädetään. Kaluston rekisteröintiä varten on Rautatievirastolle annettava kalustoyksilöstä ja sen omistajuudesta seuraavat tiedot, joiden muuttumisesta on ilmoitettava Rautatievirastolle 14 vuorokauden kuluessa: - kaluston alkuperäiset kalustosarjaa ja kalustoyksilöä koskevat tiedot - omistaja - haltija - liikenteeseen asettaja - kunnossapitäjä - yhteyshenkilö, joka antaa tarvittaessa lisätietoja - liikennöinti- ja/tai toimiluvan numero - Y-tunnus
18(18) 4.6 KATSASTAMINEN Museokaluston katsastusväli on kaksi vuotta ensikatsastuspäivämäärän kerrannaisina. Määräaikaiskatsastuksen voi suorittaa aikaisintaan kuusi kuukautta ennen katsastusvälin umpeutumista. Museokalustolle on tehtävä ylimääräinen katsastus ennen liikennöintiä, mikäli museokalustolla ei ole liikennöity junana tai tehty vaihtotyötä yhden vuoden aikana edellisestä liikennöinnistä. Muilta osin museokaluston katsastamisessa on noudatettava Rautatieviraston ohjetta liikkuvan kaluston katsastamisesta. 4.7 KALUSTON KÄYTTÄMISESTÄ TEHTÄVÄT MERKINNÄT Museokalustoyksilön liikennöinnistä on merkittävä muistiin seuraavat asiat: - liikenneturvallisuustehtävissä toimineiden nimet ja tehtävät, - liikennöinnin tyyppi (junaliikenne tai vaihtotyö), - liikennöinnin aloitusaika, - liikennöinnin lopetusaika, - Rataosuus, jolla on liikennöity, - Ajokilometrit ja - Kunnossapidosta vastaavan henkilön tai hänen valtuuttamansa henkilön tarkastusmerkintä. Museokalustoyksilön viat sekä tehdyt huollot ja korjaukset on merkittävä muistiin. Merkintöjä on säilytettävä vähintään viiden vuoden ajan. Museokalustoyksilön viat sekä tehdyt huollot ja korjaukset kunnossapidosta vastaavan henkilön tai hänen valtuuttamansa henkilön on merkittävä muistiin ja museokalustoyksilön haltijan on säilytettävä merkintöjä vähintään viiden vuoden ajan siten, että merkinnät säilyvät kunkin komponentin huoltovälin ajan. Kari Alppivuori ylijohtaja Jouko Linnasaari johtava asiantuntija