Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava



Samankaltaiset tiedostot
Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa / Seija Karjalainen

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

Mirja Lavonen-Niinistö Lapsiperheiden tukiverkostot miten eri toimijoiden työstä rakentuu toimiva ja vaikuttava kokonaisuus

VARHAINEN PUUTTUMINEN

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS

Loimaan. Perhepalvelut

Monikulttuurinen lapsi- ja perhetoiminta-hanke. Tule mukaan toimintaan!

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta

Vapaaehtoistoiminnan ohjaaminen. Ammattilaisten ja vapaaehtoisten yhteistyö kohtaamispaikoissa

NEro-hanke ja Tilli Toukka -toiminta

YHTEISTYÖTÄ LASTEN JA NUORTEN PARHAAKSI. Tervetuloa mukaan vanhempaintoimintaan! Suomen Vanhempainliitto 1

Vapaaehtoistoiminta antaa iloa!

Rovaniemen lapset ja perheet

Perhekeskus kevätseminaari Marjatta Kekkonen. Erityisasiantuntija Lasten, nuorten ja perheiden palvelut yksikkö, THL

PERHEKESKUKSEN KOHTAAMISPAIKAN KRITEERIT. Marjatta Kekkonen Ulla Lindqvist kohtaamispaikan työpajaverkosto Esityksen nimi / Tekijä

Emma & Elias -avustusohjelma. Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue

MLL kunnan kumppanina

Vanhemmuuden tuen reseptikirja. Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori

Nostoja VAIKUTA lasten ja perheiden palveluihin kyselyn tuloksista LAPE Pirkanmaa

Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma

Seniori-Vamos Etsivää ja osallistavaa seniorityötä Vanhusneuvoston seminaari Tampere

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

Erityisesti Isä-projekti Mari Tuomainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

RANGAISTUS JA LAPSEN HUOMIOINTI KÄYTÄNNÖSSÄ

Pirkanmaan LAPE. Kohtaamispaikkatoiminnan kehittäminen Pirkanmaalla

Vapaaehtoiset uuden kuntalaisen kotoutumisen tukena

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

TEEMALLISET PERHEILLAT OSANA VANHEMMUUDEN TUKEMISTA

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat

Ero lapsiperheessä työn lähtökohdat

Koulutusmateriaali haastaviin kasvatuskumppanuus kohtaamisiin

Perhekeskustoimintamallin kohtaamispaikka

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

PALVELUTARPEEN ARVIOINTI SOSIAALIPALVELUISSA

Perhepesän kysely, syksy 2014

19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena

Liite 2: Kyselyn tulokset taulukkoina. 1. Perheen taustatiedot. Asuinkunta. Liite 7 perusturvalautakunta ,5 % 29,1 % 31,4 %

Virkistyn, kun saan juttuseuraa

Kohtaamispaikkojen kehittäminen Pohjois-Savossa. Henna Julkunen Pohjois-Savon Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma YHDESSÄ!

Perhekeskustoiminta on tuonut meidän arkeen sisältöä ja iloa

TERVEYS JA SOSIAALITYÖ Kirsti Huvinen

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Varhaiskasvatussuunnitelma Pyhäjärven kaupunki Sivistyspalvelut Varhaiskasvatus

Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen Neuvolapäivät 2017

LAPE UUDISTUSOHJELMA TUOMO LUKKARI, MUUTOSAGENTTI Ω OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ

Vapaaehtoistoiminnan periaatteet

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Päihdepalveluja käyttävien perheiden huolet ja palvelukokemukset

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

MLL osana kunnan perhekeskusverkostoa

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief

Varhaista tukea lapsiperheille. MLL:n ammatillisen ohjauksen palvelukuvaukset

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

Kohtaamispaikkatoiminnan ja maahanmuuttaja/ monikulttuurisuuden kehittämistyöryhmien yhteiskokous klo 9-12, Nalkalan Setlementtitalo

Satakunnan perhekeskustoimintamalli Perhelähtöisesti. Yhteistyössä. Lähellä. Luonnos

TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu

PERHEKESKUKSEN KOHTAAMISPAIKAN KRITEERIT. Marjatta Kekkonen, THL Ulla Lindqvist, LSKL Esityksen nimi / Tekijä

Ikääntyminen ja henkiset voimavarat

Kolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnassa. Sakari Möttönen kehitysjohtaja, dosentti

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Kirkko mukana perhekeskuksissa - monet mahdollisuudet

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa

Ei tarvitse pärjätä yksin. Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi

15/11/2016 Kaisa Raninen. Toimintasuunnitelma 2017

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

VAPAAEHTOISTYÖN JOHTAMISESSA SSA JUHA TUULANIEMI // PALVELUMUOTOILIJA

OLETKO YKSI MEISTÄ? KUULUTKO JOUKKOOMME?

Kouluttajapankki. 1. Kouluttajan nimi. 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus. 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit. 4.

Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä

SIILINJÄRVEN KUNTA. Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet alkaen

Kouluttajapankki. 1. Kouluttajan nimi. 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus. 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit. 4.

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

Riitta Mykkänen-Hänninen: Vanhemman neuvo -vertaistukiryhmän ohjaajan käsikirja(2009). Helsinki: Lastensuojelun Keskusliitto / Neuvo-projekti

Monitoimijainen perhevalmennus

Vanhemmuuden ja parisuhteen tuki sekä eroauttaminen Etelä- Savossa

J O K A I S E L L A L A P S E L L A O N O I K E U S H A R R A S T U K S E E N V A I O N K O? HARRASTUS KICK OFF -TILAISUUS

Pirkanmaan LAPE. Kohtaamispaikkatoiminnan kehittämisen työryhmän tapaaminen

Varhaiskasvatussuunnitelma. Klaukkalan avoin päiväkoti

Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi

YHTEISTYÖ VAPAAEHTOISTEN KANSSA. Haasteet ja mahdollisuudet. Liisa Reinman

Minkälaiseksi lastensuojelun perhehoitajat kokevat hyvinvointinsa? Hyvinvointi-kyselyn tuloksia Nina Rauhala, sosionomiopiskelija, TAMK

Lasten, nuorten ja perheiden osallisuus Pirkanmaan Lapehanke

Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla

Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä. Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry

Transkriptio:

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava

Sosiaaliset verkostot ja vertaistuki q Sosiaaliset verkostot tukevat pienlapsiperheen hyvinvointia q Vertaistuen organisointia tarvitaan kun sosiaaliset verkostot ovat ohuet, puuttuvat tai eivät toimi q Vertaistuki on vapaamuotoisesti tai jonkun tahon organisoimaa keskinäistä tukea ja apua q Vanhemmuudesta nauttii ja lapsesta osaa iloita enemmän kun rinnalla on muita aikuisia jakamassa kokemuksia.

Vertaistoiminnan perusoletuksia Vertaistoiminta: vahvistaa vanhemmuutta lisää perheen hyvinvointia tukee arjen ongelmissa kasvattaa yhteisöllisyyttä lisää yhteistä kasvatusvastuuta on vapaaehtoistyönä palkitsevaa

Esimerkkinä perhekahvilatoiminta q Avointa vertaistoimintaa vanhemmille, isovanhemmille ja perhepäivähoitajille q Alkanut vuonna 2000, nyt jo 428 kpl q Vuosittain käy yli 250 000 aikuista ja lasta q Perhekahvilat syntyvät vanhempien aloitteesta ja toimivat pääasiassa vapaaehtoisvoimin q Toimintaa ylläpidetään myös esimerkiksi kunnan tai seurakunnan kanssa

Perhekahvilakysely 2008 Kohderyhmä perhekahvilassa kävijät perhekahvilan ohjaajat / vastuuhenkilöt Yhteensä 533 vastausta 349 perhekahvilassa kävijää (4 miestä) 184 ohjaajaa (1 mies) suurin osa vastaajista 26 35 vuotiaita

Vastaajien taustatietoja q Enimmäkseen ohjaajilla (44 %) ja kävijöillä (52 %) on mukanaan yksi lapsi, 41 % käy kahden lapsen kanssa q Ohjaajilla on hieman enemmän lapsia mukana perhekahvilassa kuin kävijöillä (12 % ohjaajista ja 6 % kävijöistä 3 lasta) q Eniten perhekahvilassa käy yksivuotiaita lapsia, suurin osa lapsista (60 %) on alle kolmivuotiaita

Tärkeimmät syyt käydä perhekahvilassa q Samassa elämäntilanteessa olevien kohtaaminen q Vertaistuen saaminen jaksamiseen, vanhemmuuteen, arkeen, kasvatukseen ja kotiäitiyteen q Seuran saaminen sekä itselle että lapselle q Arjen rytmittäminen ja mielekäs tekeminen q Kotiutuminen uudelle paikkakunnalle q Suurin osa vastaajista oli kuullut perhekahvilasta ystävältä tai tutulta!

Ohjaajaksi ryhtymisen syitä q Halu vapaaehtoisena tukea ja auttaa muita perheitä q Perhekahvilassa käyvät ihmiset q Itsensä hyödylliseksi kokeminen qtoiminnan käynnistyminen tai jatkuminen

Vaikutukset kävijöiden arkeen q Tuntee paremmin alueensa lapsia ja vanhempia (67 % vastaajista) q Saanut lisää ystäviä (65 %) q Sosiaalinen verkosto kasvanut (60 %) q Olo helpottuu kun saa puhua muiden vanhempien kanssa (59 %) q Lapset saaneet lisää ystäviä (58 %) q Oma hyvinvointi lisääntynyt (50 %) Vastaajista 66 % pitää yhteyttä perhekahvilassa tutustumiinsa ihmisiin!

Vaikutukset kävijöiden arkeen q Saanut mielekästä tekemistä (48 %) q Lapsen hyvinvointi lisääntynyt (46 %) q Sai tietoa lapsiperhepalveluista (45 %) q Kotiutunut paikkakunnalle perhekahvilan ansiosta ( 36 %) q Tarve ammattiavun käyttämiseen on vähentynyt (4 %) q Oli arvioinut tarvitsevansa ammattiapua mutta tarvetta ei tullutkaan (2 % )

Vaikutukset ohjaajien arkeen q Saanut lisää ystäviä (82 % vastaajista) q Sosiaalinen verkosto kasvanut (80 %) q Tuntee paremmin alueensa lapsia ja vanhempia (70 %) q Saanut mielekästä tekemistä (70 %) q Lapset saaneet lisää ystäviä (67 %) q Oma hyvinvointi lisääntynyt (56 %) q Oma olo helpottuu kun saa puhua muiden vanhempien kanssa (54 %) q Itseluottamus lisääntynyt (38 %)

Kunta ja järjestöt yhteistyökumppaneina q Kunta ja järjestöt voivat yhdessä kehittää pienlapsiperheiden osallisuutta ja tukiverkostoja. q Kunnilla ja järjestöillä on samoja tavoitteita, mutta eri toimintalogiikka. q Kumppanuus on yhdessä, ei rinnakkain tekemistä.

Verkostomaisen työskentelyn lähtökohtia q Ihmisten arki on kokonaisvaltainen, palvelujärjestelmä sektorikeskeinen q Verkosto muodostuu useista toimijoista, joilla on tai ei ole yhteinen tavoite q Verkosto voi olla löyhä tai tiivis, pysyvä tai tilapäinen q Jokainen on oman verkostonsa keskiössä q Verkostossa johtajuus on jaettua

Hyvin toimiva palveluverkosto q Työ on asiakas eikä asiantuntijalähtöistä q Verkostot, myös asiakkaan läheisverkostot, nähdään voimavarana q Asiantuntijuus on jaettua ja muilta halutaan oppia q Työntekijät tuntevat ja arvostavat toistensa työtä q Yhteistyökäytännöistä on sovittu q Verkostotyöllä on ylisektorinen johto

Asiantuntijalähtöisyys q Yksin tekeminen q Ongelmapuhe q Asioiden nimeäminen q Paremmin tietäminen q Puolesta päättäminen

Asiakaslähtöisyys q Puututaan omaan huoleen q Pidetään kokemustietoa yhtä arvokkaana kuin asiantuntijatietoa q Haetaan tarvittaessa muilta apua q Huolehditaan siitä, että asiakas ja hänen läheisensä ovat mukana kaikissa elämäänsä koskevissa pohdinnoissa q Haetaan voimavaroja ja luodaan toivoa q Rakennetaan dialogisia kohtaamisia