Kuntarakenneselvitys. Kuntalaiskysely 2015 yhteenveto. Kysely toteutettiin 20.3.2015-8.4.2015 ja siihen vastasi yhteensä 1325 henkilöä

Samankaltaiset tiedostot
Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan

Kuntaliitoskyselyn tuloksia (7)

Kanta-Hämeen maakunnallinen terveydenhuoltoselvitys

Pä ä tö ksentekö jä hällintö (päätöksenteko, hallinto, talous, henkilöstö ja tietojärjestelmät)

ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi

Seutufoorumi Merikeskus Vellamo Kotka Antti Jämsén

Talous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset

Kuntarakenneselvityksistä

Seudun palvelu- ja kuntarakenneselvitys

Yhdistymisselvityksen tavoitteet

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

Ohjausryhmän tiedotustilaisuus

Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys

Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan kuntajakoselvitys

Kosken Tl kunnan strategia Koski Tl yhteisöllinen kunta

Palveluverkkotyö Jyväskylässä

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia

Maaseutuohjelman yritystuet Leader

Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa

RATAMO-kirjastojen ja Lopen kirjaston asiakaskysely

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

ALUEELLINEN VETOVOIMA

Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa. Kuntavaikuttajien parissa toteutetun tutkimuksen tulokset

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

17.00 tilaisuuden avaus, Anna Helminen, kaupunginhallituksen pj, Imatra

TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET Markku Teppo Deveco Oy

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

Tästä eteenpäin Tehyn johtamisen ja esimiestyön päivät

Kuntarakenneselvitys Maisemajärjestelmän

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

Hankasalmi, Konnevesi, Äänekoski elinvoimapaja

Kuntauudistus on lasten ja nuorten asia

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus

Sote- integraatio. pj. Janne Parikka siht. Jukka Lindberg

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Keiturin Sote Oy. Strategia Asiakas, palvelut ja yhteistoiminta-alue 1

Itsehallinnollisten yhteisöjen ohjaus ja rahoitus sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari

Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT. väliraporttien kooste huhtikuu 2013

Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus

Lausuntopyyntö STM 2015

LAPINJÄRVEN KUNTASTRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

Valtio säästää miten käy kehitysvammaisen ihmisen. Anneli Pohjola Sosiaalityön professori Lapin yliopisto

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö

Teollisen toiminnan mahdollisuudet Varsinais-Suomessa. Elinvoimainen Vakka-Suomi seminaari Jarkko Heinonen

Rauman ja Euran kuntarakenneselvitys

Kokemuksia SJK-selvitystyöstä. Pori

Sosiaali- ja terveysryhmä

Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus/lakeuden sote. Viestintästrategia- ja suunnitelma

Muuttuvan vapaa-ajan asumisen haasteita ja mahdollisuuksia. Mikkelin tiedepäivä Mikkeli Manu Rantanen

Pienten keskusten tulevaisuus aluekehittämisen näkökulmasta Ylijohtaja Marja-Riitta Pihlman, yritys- ja alueosasto

Kuntastrategia Kuva: Tiia Heimonen, Lemi

Iisalmen kaupunkistrategia Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

Hartolan kuntastrategia

MAALLA - MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi

Sote-uudistus Keskeinen sisältö. Oulu Kari Haavisto, STM

Asukasinfo Missä mennään kuntauudistuksessa?

Mäntsälän maankäytön visio Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Maakuntauudistus ja kuntien uusi rooli. Asko Peltola Valmistelujohtaja

Paikallisesti eriytyvä maaseutu

KYSELY OSALLISTUMISESTA SOTE-TUOTANNON SUUNNITTELUUN JA VALMISTELUUN KESKI-UUDELLAMAALLA

KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOKSESTA ANNETUN LAIN MUUTOKSET JA KUNTIEN PÄÄTÖKSENTEKO

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu

Kriisitilanteen eettiset periaatteet

Lohjan kaupungin palveluverkkoselvitys

Palveluverkkotyöryhmä LOPPURAPORTTI

Kuntaraportti Hausjärvi. Suomen Yrittäjät

Viisi kiinnostavinta löytöä Johanna Viita

1. Toimivan IT-ympäristön rakentaminen

Paikkatietoanalyysien hyödyntäminen sivistys- ja hyvinvointisektoreilla Kokemuksia ja ajatuksia Turun kaupungissa

Kuntaraportti Loppi. Suomen Yrittäjät

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

Hausjärvi. Kuntaraportti

Kuntaraportti Riihimäki. Suomen Yrittäjät

Strategiamme Johdanto

Kestävän energian kuntatiedotus ja Kestävä kylä selvitystyö

Kuntien nykyiset strategiat. UusiKunta Strategisen kehittämisen ja alueiden käytön toimikunta

Ratamo-kirjastojen ja Lopen kirjaston asiakaskysely 2016

15224 standardi johtamisen ja laadukkaan työn tukena auditoijan näkökulma YTL Merja Huikko

Loppi. Kuntaraportti

TAVOITTEENA UUSI ELINVOIMAINEN KAUPUNKI

Hausjärven, Lopen ja Riihimäen kuntarakenneselvitys talouden tarkastelu

Aluelautakunnat kylien asialla. ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski

KYL TOIMII! palvelustrategia 2016KV

Sonkajärven kunnan lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta

Iisalmi 2030 strategiakysely

Kuntapalvelut, strateginen tavoite

Transkriptio:

Kuntarakenneselvitys Kuntalaiskysely 2015 yhteenveto Kysely toteutettiin 20.3.2015-8.4.2015 ja siihen vastasi yhteensä 1325 henkilöä Hausjärvi 203 Loppi 757 Riihimäki 365

1. Hausjärven, Lopen ja Riihimäen muodostaman uuden kaupungin asukasluku kasvaa liitoksen jälkeen samaa eri 51,5 25,7 59,5 29,4 24,1 29,7 13,9 21,7 8,2 5,2 28,5 2,6 194 709 343

2. Uuden kaupungin työpaikkaomavaraisuus lisääntyy samaa eri 15,2 6,6 17,0 35,6 15,7 46,4 36,1 35,2 29,7 13,1 42,5 6,8 191 699 323

3. Uuden kaupungin verotulopohja vahvistuu ja veroprosentti voidaan pitää yksittäistä kuntaa matalampana samaa eri 16,9 4,6 17,6 35,4 11,3 47,4 33,9 28,1 26,6 13,8 56,0 8,3 189 698 312

4. Uuden kaupungin kyky asukkaille tärkeiden kunnan peruspalveluiden (mm. sosiaali- ja terveys sekä sivistyspalveluiden) ylläpitämisessä paranee samaa eri 17,6 4,6 21,5 29,4 11,3 40,4 27,3 23,6 26,1 25,7 60,5 12,1 187 691 307

5. Uuden kaupungin asukkaat ovat yhdenvertaisia palveluiden saavutettavuuden suhteen samaa eri 9,6 1,3 8,1 20,2 5,4 30,3 28,2 14,9 39,4 42,0 78,4 22,1 188 690 307

6. Uuden kaupungin palveluiden laatu paranee samaa eri 11,8 1,7 8,9 26,2 8,3 38,7 36,4 32,5 40,7 25,7 57,5 11,6 187 689 302

7. Uuden kaupungin palvelut voidaan järjestää kustannustehokkaammin samaa eri 20,7 5,7 26,8 44,1 21,3 48,4 21,3 31,4 18,0 13,8 41,6 6,9 188 687 306

8. Uuden kaupungin asukkailla on mahdollisuus samansisältöiseen palveluvalikoimaan samaa eri 16,1 3,4 15,6 36,6 13,3 43,0 21,5 22,4 28,8 25,8 60,9 12,6 186 682 302

9. Koko uuden kaupungin aluetta kehitetään monipuolisesti ja kehittämiseen on paremmat resurssit samaa eri 12,3 3,2 13,6 25,7 8,3 37,2 29,9 25,7 37,9 32,1 62,8 11,3 187 686 301

10. Uuden kaupungin kaupunkikeskus ja maaseutu ovat elinvoimaisia ja kehittyviä samaa eri 11,7 1,9 16,7 30,6 11,0 45,2 36,1 31,1 31,1 21,7 56,0 7,0 180 684 299

11. Uuden kaupungin asukkaat voivat osallistua ja vaikuttaa aktiivisesti omaan elinympäristöönsä ja aluetta koskevien päätösten tekoon samaa eri 11,0 2,1 12,7 24,3 7,8 38,0 35,9 28,8 40,0 28,7 61,3 9,3 181 680 300

12. Uuden kaupungin henkilöstön kehittämismahdollisuudet ovat paremmat ja henkilöstön saatavuus helpompaa samaa eri 17,1 4,4 15,8 35,4 21,1 46,9 28,7 32,4 31,0 18,8 42,0 6,3 181 678 303

13. Uuden kaupungin imago on hyvä, ja sitä vahvistaa paikallinen identiteetti samaa eri 14,4 3,1 22,7 36,5 13,6 46,7 29,8 31,0 23,0 19,3 52,2 7,7 181 674 300

14. Uuden kaupungin elinvoimaisuus ja kilpailukyky vahvistuvat samaa eri 18,7 3,6 21,5 37,9 16,4 50,0 29,7 34,8 23,2 13,7 45,2 5,4 182 672 298

15. Vapaapalautteissa kommentoitua yleisesti: Keskeisiä huolenaiheita: Palveluiden heikentyminen, keskittyminen ja saavutettavuus Sosiaali- ja terveystoimen palvelut Liikenneyhteydet Päätöksenteon keskittyminen Alueiden tasapuolisuus kehittämisessä Alueen vetovoimaisuuden kasvu Henkilöstön 5 vuoden irtisanomissuoja Talous kustannustehokkuus, velka

15. Vapaapalautteita / Hausjärvi Palveluiden saatavuus taattava kaikissa nykyisissä isommissa kyläkeskuksissa Huoli edelleen maaseudulla asuvien ihmisten saamista palveluista Sivukyläläisille ei voida tarjota / taata samoja palveluja kuin keskustan asukkaille Pienet kunnat Riihimäen ympärillä eivät tällä hetkellä enää pärjää itsenäisesti Kun kaikki palvelut on keskitetty Riihimäelle, miten kulku Riihimäelle järjestetään? Terveydenhuollon palvelut ovat siirtyneet nyt jo paljolti Riihimäelle

15. Vapaapalautteita / Loppi Päätöksenteko siirtyy kaupunkialueelle Laita-alueetkin tulee huomioida päätöksenteossa tasavertaisina Lopen peruspalvelut pitää säilyttää helposti saavutettavina ja lähellä Kuka takaa, että myös Loppea ja Hausjärveä tullaan kehittämään muutenkin kuin vapaa-ajan pitäjinä? Hallintoa voidaan keskittää ja tehostaa Liikenneyhteyksiä tulee parantaa Loppilaisten ei pidä ryhtyä naapureiden velkojen maksajiksi Mielestäni jokaisessa kunnassa pitäisi järjestää tilaisuuksia, joissa kuntien päättäjät kertovat, mitä yhdistyminen merkitsee kullekin alueelle, mitä hyötyä siitä on ja mitä haittoja se tuo mukanaan

15. Vapaapalautteita / Riihimäki Olemme Suomen parhaimmalla alueella ja nyt se pitää käyttää hyödyksi Toimintoja voidaan järkeistää aikaisempaa paremmin Reuna-alueilla voi lähipalvelu heikentyä Etäisyydet vaikuttavat palvelujen saatiin Kunnallisverorasitus pidettävä nykyisellä tasolla tai alennettava Riihimäki tulee toimeen omillaan, mutta koko alueen kehitys vaatii yhdistymistä Kaiken kaikkiaan sijaistaminen koko henkilöstössä onnistuu paremmin Ei kuntien yhdistyminen takaa parempia palveluja kenellekään