Kasvien vuosi Tekijä: Veera Keskilä
Johdanto Kiinnostaako mitä kasveille tapahtuu vuoden aikana? Jos kiinnostaa niin jatka ihmeessä lukemista. Tein lyhyen vapaaehtois esitelmän kasvien vuodesta, yritin käyttää mahdollisimman paljon koulussa oppimaani ja kerron siis että mitä kasvit tekevät ympäri vuoden ja mitä niille tapahtuu. Toivottavasti nautitte esityksestä ja ei tule kovin unelias olo. Yritin saada esityksestä kiinnostavan ja opettavaisen. Toivottavasti jotakin jää mieleen. Olen ottanut kaikki kuvat itse ja olen yrittänyt saada niistä mahdollisimman mielenkiintoisia.
Kevät
Keväällä lumet sulavat pois lämmön noustessa, mutta maa voi kuitenkin olla pitkän aikaa jäässä Kevät on merkki siitä että pian alkaa kesä. Kun maa alkaa hiljalleen sulaa kasvit havaitsevat sen ja pian ne alkavat kasvaa. Kasvit ovat ensin pieniä alkuja, jotka kurkkaavat jostakin maan pinnalta, ensimmäisiä kukkia keväällä ovat leskenlehdet. Puut alkavat heräilemään ja avaamaan viime kesän lopussa tehneitä silmujaan. Kun silmut ovat auenneet esiin tulee pienet lehdet, jotka kasvavat kevään kuluessa. Keväällä taimet alkavat kasvaa ja siemenet itävät. Kasvit aktivoituvat hiljalleen pois talvilevostaan, talvilevon purkaantumista kutsutaan suveentumiseksi. Kaikkien kasvien elintoiminnot alkavat jälleen toimia!
Hede Emi Heteen päällä on siitepölyä Kun kasvien kukkiminen alkaa on myös yhteyttämisen alun aika. Yhteyttäminen tarkoittaa sitä että kasvi houkuttelee värikkään kukkansa avulla pölyttäjiä pölyttämään sitä. Kun esimerkiksi kimalainen lentää krookukseen sen karvoihin ja jalkoihin tarttuu kukan siitepölyä eli sukusoluja. Kun kimalainen lentää toiseen kukkaan niin siitepöly löytää emin luokse, tämän jälkeen kukka hedelmöittyy ja kuihtuu. Kuihtumisen jälkeen tilalle kasvaa siemen eli kasvivauva.
Kuvassa näkyy hetki sitten auenneita silmuja. Lehdet ovat aluksi pieniä, kirkkaan vihreitä sekä tahmeita.
Kuusi sekä mänty ovat kasvattaneet vuosikasvamia, jotka ovat pieniä vihreitä tupsuja oksien kärjissä. Ne ovat aluksi pehmeitä mutta ajan myötä ne vahvistuvat ja niistä tulee vahvoja.
Kesä
Kesällä yhteyttäminen on jo kovassa vauhdissa! Suurin osa kukista on jo puhjennut tai vähintään nupussaan. Kesällä on lämmintä joka edistää kasvien kasvamista. Kesällä kaikki kasvaa pituutta sekä paksuutta kuten esimerkiksi puut. Kesällä on oikeastaan paras kasvu aika, sillä kesällä on mahdollisuus imeä maasta paljon vettä sekä ravinteita, ei ole yöpakkasia vaan on lämmin. Yhteytyksen tärkeimmät ehdot ovat värikkäät kukat koska se houkuttelee pölyttäjiä, kukkien tuoksu sillä sekin houkuttelee pölyttäjiä sekä lämpö.
Kesällä marjat ja hedelmät puissa, pensaissa sekä varvuissa alkavat olla valmiita. Kesällä siemenet lähtevät leviämään uusille kasvualustoille odottamaan ensi vuoden itämistä.
Loppukesästä alkaa tärkeä silmujen valmistaminen! Silmut sisältävät ensi vuoden lehdet ja ne kestävät pakkasta. Loppukesästä saattaa myös sataa paljon, joka on hyväksi kaikelle kasvavalle.
Syksy
Syksy on väriloiston aikaa! Syksyllä lämpö laskee, yhteyttäminen loppuu, aurinko laskee aikaisemmin ja jossakin vaiheessa alkaa esiintyä yöpakkasia. Syksyllä alkaa ruska, joka tarkoittaakin väriloistoa ja sitä että lehtivihreä imetään talveksi varastoon. Lehtivihreän varastoinnin jälkeen puu työntää kaikki kuluneen vuoden aikana tulleet epäpuhtaudet lehtiin. Kaikki muut värit tulevat esiin kuten punainen, ruskea ja keltainen.
Syksyn aikana kasvit karaistuvat, se tarkoittaa että niiden kylmänsietokyky paranee talvea varten. Vettä siirtyy soluväleihin, jonka seurauksena sokerin osuus kasvaa eli koko soluneste väkevöityy. Väkevöityminen estää solujen jäätymisen talvella. Kun ruska on käyty läpi kasvit siirtyvät talvihorrokseen, jota ne viettävät koko kylmän talven ajan. Kylmänhorroksen aikana niiden elintoiminnot ovat pysähtyneet, joka tarkoittaa ettei niiden solut enää jakaudu eli ne eivät kasva pituutta tai paksuutta ja nesteet eivät virtaa kasvien varsissa.
Talvi
Mitä niille tapahtuu talvella? Kun syksy saapuu valoisa aika lyhenee ja ilmat viilenevät. Kun talvi on lähellä yöpakkaset lisääntyvät. Kun ilma viilenee yhteyttäminen ja elintoiminnot hidastuvat. Ennen syksyä loppukesästä on kasvatettu ensi vuoden talvenkestävät pakkaukset eli silmut. Ennen talvea ja lumien tuloa lehtivihreä hajoaa kasvien soluissa ja se siirtyy runkoon talveksi säästöön. Jos kasvi on yksivuotinen se kuolee talven tullessa vain sen siemenet talvehtii, jos taas kasvi on monivuotinen se viettää talven imien lehtivihreän juuriinsa maan alle säästöön ja nousee taas ensi vuonna kevään tullessa. Näin ei kuitenkaan aina tapahdu, sillä on olemassa myös ikivihreitä kasveja kuten puita, kuusi ja mänty. Kuusi ja mänty eivät ime neulasistaan lehtivihreää pois vaan säilyttävät sen vuoden ympäri neulasissaan, samoin puolukka.
Talvella kasvu pysähtyy ja kylmänhorros alkaa kaikilla kasveilla. Veer Keskilä
Lumia kasaantuu sataessaan taivaalta puiden oksien päälle ja oksat saattavat painua alas. Kevään tullessa kun lumet sulavat oksat nousevat yleensä kuitenkin takaisin ylös. Raskas lumitaakka eli tykky saattaa olla haitaksi puille ja katkoa niiden oksia.
Lumipeite Lumipeitteellä on erittäin tärkeä merkitys matalien kasvien talvehtimisessa, sillä se eristää pakkasta. Ilman lunta ne voisivat paleltua. Paleltuminen tapahtuu helposti jos pakkanen on korkea
Mustikan varpu talvella Mustikan varpu on puuvartinen eli se kestää pakkaset hyvin. Sen päälle saattaa kasaantua hieman lunta mutta se ei piittaa siitä. Mustikan varpu on siis kylmähorroksessa koska on talvi ja pakkasta. Mustikka pudotti lehtensä syksyllä ja imi niistä lehtivihreän varteensa säästöön. Mustikka on tärkkelyksen ja sokerin sen talvehtiviin osiin kuten juuriin tai silmuihin. Mustikanvarvun oksilla on silmuja, jotka se on tehnyt kesän lopussa. Silmut ovat pakkasenkestäviä eli ne talvehtivat.
Talventörröttäjät Kuvassa on yksi varmasti yleisimmistä talventörröttäjä kasveista. Talventörröttäjien kukinnot ovat kuihtuneita ja kuolleita, mutta joidenkin siemenet kuitenkin lähtevät lentoon vasta talvella hankien päälle, ne ovat monien lintujen ravintoa talvella ja siemenet löytävät kasvualustalle vasta keväällä. Joillakin siemenillä on lenninsiivet joihin ottaa tuuli kiinni. Talventörröttäjät pysyvät talven pystyssä niiden vahvan varren avulla. Esimerkiksi koiranputket sekä siankärsämöt jäävät usein talventörröttäjiksi.
Lähteet http://metsatyomariparviainen8c.blogspot.fi/p/kasvien-vuosi.html http://www.wikipedia.org/ http://openbiomi.com/metsien-ja-soiden-kasvit/ http://opettajatv.yle.fi/teemat/aine/587/604/600 http://www.hiilipuu.fi/fi/artikkelit/mets%c3%a4n-vuosi Metsät kirja