Kasvien talvi. Diasarjan kuvat ellei toisin mainita Kati Heikkilä-Huhta ja Ari-Pekka Huhta. Suomalainen kasvimikrobiomi
|
|
- Elina Nurminen
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kasvien talvi Diasarjan kuvat ellei toisin mainita Kati Heikkilä-Huhta ja Ari-Pekka Huhta Suomalainen kasvimikrobiomi
2
3 Sydäntalvi on luonnossa hiljaista aikaa. Ja harmaata niin, ettei oikein erota missä taivas alkaa ja maa loppuu. Aikakin tuntuu pysähtyneen, vain lumihiutaleita putoilee hiljakseen. Ehkä vain tuuli huokaa oksistossa silloin tällöin, tai puut paukahtelevat pakkasen kiristyessä. Mutta luonto ei silti ole kuollut - se vain lepää - ja sietää. - Paavo Havas, Pohjoinen luonto
4 Elävä luonto valmistautuu talveen Talveen varautuminen eli talveentuminen on pitkä ja monimutkainen tapahtuma niin kasveilla kuin eläimilläkin. Vain pieni osa talveen mukautumisesta on silminnähtävää, kuten lehtien kariseminen tai vararavinnon kerryttäminen eläimillä. Valtaosa on solutason biokemiallisia muutoksia, jotka lisäävät solujen kylmänja kuivuudenkestävyyttä. Vähän valoisaa aikaa, paljon pakkasia ja lumipeite paksu tai ohut, jäinen tai pehmeä... On siinä syitä sopeutumiseen varsinkin tuntureilla!
5 Päivän lyheneminen Päivän lyhenemisellä/yön pitenemisellä on hyvin tärkeä osuus pohjoisten kasvien talveentumisen ajoituksessa. Lyhenevä päivä johtaa syyshorrokseen, jolloin varsinainen talveen karaistuminen alkaa. Talvihorroksen aikana karaisun aste saattaa syvetä lajista tai kasviosasta riippuen.
6 Myös sääolot ruskavärien Syyspakkaset voimakkuuteen: värit ovat upeimmillaan, jos on sateetonta, kirkasta ja öisin pientä pakkasta. Yhtäkkiä tulevat kovat pakkaset ovat kuitenkin kohtalokkaita - kasvi ei ehkä ehdikään karaistua riittävästi. Karaistuminen onnistuu parhaiten, kun viileät yöt tulevat vähitellen päivän lyhetessä. Ja mikä osuus ruskaväreihin mahtaa olla esim. lehtien mikrobeilla?
7 Solutason muutoksia Jääkiteiden muodostus eläviin soluihin on kohtalokasta mutta toisin kuin omissa soluissamme kasvisoluilla soluseinien ympäröimien solujen väleihin kiteitä voi muodostua! Siten: Jääkiteet vetävät vettä pois itse soluista, jolloin solujen sisältö väkevöityy, ja Solujen koko pienenee, ja jääkiteitä mahtuu muodostumaan solujen väleihin. 01/20/how-do-trees-survive-the-cold/ mutta rajansa sietokyvylläkin etenkin kylmään sopeutumattomilla. Kuvassa jääkide repii solukalvon. Marchand, P. J Life in the Cold: An Introduction to Winter Ecology, 3rd ed. University Press of New England. Hanover, NH. 304 pp.
8
9 Vaahtera Veden jäätymislaajentuminen on ongelma, koska jää voi repiä solun rikki. Mutta vesi voi myös jäätyä kasvisoluissa ilman laajenemista. Tätä kutsutaan vitrifikaatioksi, kiteettömäksi jäätymiseksi, jolloin vesi solussa vain muuttaa muotonsa nesteestä kiinteäksi. Ilmiön mahdollistavat tietyt hiilihydraatit, tetrasakkaridit.
10 Maaperäkin vaikuttaa Maaperän ja kasvien ravinnetilanne vaikuttaa monin tavoin talveentumiseen. Varsinkin voimakas typpilannoitus syksyllä on vaarallista: kasvi saattaa sen turvin jatkaa kasvuaan liian pitkään valmistautumatta ajoissa talven tuloon.
11 Kasvin eri osien kylmänsietokyky on erilainen Kärki- ja kukkasilmut paleltuvat herkemmin kuin muut osat. Juuret ja juurakot ovat kylmänarempia kuin maanpäälliset kasvinosat. Lumipatjan lisäksi myös humuskerros on suoja pakkasta vastaan; maansisäisten osien kylmänkestävyyden ei tarvitse olla kovin suuri. Varsin pakkasenkestäviä ovat mm. siemenet ja itiöt sekä puuvartisten kasvien puuosan elävät solut ja jälsisolukko. Siemenet ovat yleensä hyvin kuivia, mikä lisää niiden kylmänsietoa. Jos yksivuotisen kasvien siemenet tuhoutuvat, seuraa siitä lajin häviäminen paikalta. Jos puuvartisen kasvin jälsi tuhoutuu, ei uusi kasvu ole mahdollista.
12
13 Kylmänsietokyky on luonnollisesti talvella suurimmillaan. Kesällä, varsinkin vilkkaimman kasvun aikaan, se on paljon heikompi. Esim. uuvana sietää keskitalvella jopa - 60 C, mutta saman yksilön samat kasviosat kesällä 'vain' n. -10 C Sen sijaan esim. mustikan versot ovat aika kylmänarkoja ja vaativat talvella hyvän lumisuojan Mustikan maanpäällisiä versoja saattaa kylminä, vähälumisina talvina tuhoutua paljonkin. Mutta uusi kasvu, joka alkaa juurakoista seuraavana keväänä, korvaa yleensä tuhot aika nopeasti.
14 Lumihangen paksuus, kesto ja laatu vaikuttavat talvehtimiseen sekä kasvuunlähdön ja kukkimiseen ajoittumiseen kasvukauden aikana. Myös lumen fysikaaliset ominaisuudet ovat tärkeitä: tiheä ja jäinen lumi on huonompi eriste kuin löyhä, paljon ilmaa sisältävä lumi. (= Ero lämmöneristyksessä on kuin tuulitakilla ja untuvatakilla.)
15 Talvella on siis kaksi hyvin erilaista ekolokeroa: lumen alainen ja lumen päällinen ekolokero. Lumen alla on: - on tasaisen lämmintä (ei kylmäkuolemaa, mutta energiaa kuluu) - on pimeää - ei tuule (kuivuudelta vältytään) - on kosteaa (kuivuudelta vältytään, mutta taudit uhkaavat) - maa ei pahasti jäädy (routavaurioilta vältytään) - on paljon hiilidioksidia (fotosynteesi mahdollista, jos valo riittää) - on hiljaista - kasvit ovat (osaksi) suojassa eläimiltä - puut ja pensaat kärsivät lumitaakasta (tykky!) - alaoksat (mm. kuusi) voivat juurtua, kun lumi painaa oksa maata vasten (kloonimuodostus) - siemenet eivät voi levitä, kuten lumen pinnalla (tuuli kuljettaa ns. talvisiementäjien siemeniä pitkin lumen pintaa - nopea useiden ympäristötekijöiden (lämpötila, valo, kosteus ym.) muutos keväällä lumen sulaessa.
16 Kuivuminen lisää kylmänsietokykyä. Mutta talven mittaan kuivuus saattaa olla liikaa, kun vettä haihtuu lumen päällisistä osista, eikä uutta saada jäätyneestä maasta. Silloin solut lopulta kuolevat. Pohjoisen puut kestävät kuitenkin hyvin talven pakkasia, ja samalla ne sietävät hyvin myös kuivumista. Lumen päälle kurkottautuvat kasvit - kuten puut - tuottavat erilaisia soluja ja solukalvoja suojaavia proteiineja. Aukeilla mailla (pellot, tunturit yms.) saattaa tuuli kuivattaa lumen päälle kurkottavia kasvinosia. Ja etelään viettävillä rinteillä kasveja kuivattaa myös kevättalven aurinko.
17 Kylmänkestävyys riippuu myös yksilön/populaation alkuperästä. Etelä-Suomen kuusi näyttää silloin tällöin kärsivän talvivaurioita pienemmissä pakkasissa kuin kuusi Pohjois- Suomessa. Lapin kuusi on hyvin sopeutunut talveen. Lyhytoksainen, kynttilämäinen lapin kuusi karistaa lumitaakan harteiltaan helpommin kuin etelän kuusi. Tykkylumi aiheuttaa myös vaurioita: Yhdessä puussa saattaa olla lunta pahimmillaan jopa useita tonneja!
18 Pakkanen vai kuivuus - kumpi tappaa? - Joskus tätä on vaikea ratkaista:
19 Sakari Topelius : Havupuutkin nukkuvat talviuntaan, mutta ne ovat sotureita, jotka ovat tottuneet nukkumaan täysissä varusteissa". Tällaista talviväritystä tavataan myös joillakin lumen päälle kurkottavilla ikivihreillä varvuilla. Kevätkesällä muodostuu uutta klorofylliä tuhoutuneen tilalle; talviväritys häviää, ja energian saanti yhteyttämällä normalisoituu.
20 Talven kokemisen tarve Huolimatta talven kasveille aiheuttamista monenlaisista ongelmista on useille luonnonkasveillemme aikojen kuluessa kehittynyt talvenkokemisen tarve eli vernalisaatio, 'järkevä' strategia - eihän ole mitään mieltä aloittaa uuttaa kasvua syksyllä, kun talvi on edessä. Tämän voi kokeilla: esim. lehtipuiden silmuja on vaikea saada puhkeamaan hiirenkorville syystalvella sisälle tuotuina, mutta kevättalvella se onnistuu helposti. Talven (nimenomaan kylmän) kokeminen virittää lajin hormonitalouden niin, että kasvi on valmis seuraavana keväänä toimintaan, kunhan sää lämpenee. Monilla eteläistä perua olevilla rikkasveilla ei ole tällaista talven kokemisen tarvetta, vaan ne saattavat kasvaa talvellakin, jos sää on lauha. Mutta tämä voi olla pakkasilla perin kohtalokasta. Syreeni
21 Kasvien vuodenajat Pohjoisilla alueilla vuodenaikojen vaihtelu jaksottaa kasvien vuotta. Kevät on kiihkeää kasvun aikaa, kesä kukinnan ja siementen kypsymisen. Syksyllä valmistaudutaan talvehtimaan, kestämään kylmää ja pimeää, talvella on lepovaihe näinköhän? Ainakaan se ei ole kaikille samanlaista: Vertailkaa alla olevasta linkistä löytyvän kuuden kasvilajin vuoden kiertoa. Mitä yhtäläisyyksiä ja eroja huomaatte?
22 Talvella kasvit vain lepäävät? Uusi tutkimustieto on muuttanut käsitystä talven merkityksestä kasveille: Lepokauden sijaan talvi onkin kasveilla aineenvaihdunnallisesti aktiivista aikaa. Talvikauden olosuhteet vaikuttavat kasvien kasvuun, kukkimiseen ja lisääntymismenestykseen kesällä. Talvikausi vaikuttaa oleellisesti myös ekosysteemitason prosesseihin: esimerkiksi talvella tapahtuva yhteyttäminen ja soluhengitys ovat oleellinen osa ekosysteemien hiilen kiertoa.
23 Useat kylmään ilmastoon sopeutuneet ainavihannat lajit voivat yhteyttää talven aikana ja myös lumen alla. Koska lumi on tehokas eriste, lämpötila hangen alla on yleensä lähellä nollaa. Ohut lumipeite läpäisee myös riittävästi valoa fotosynteesin energialähteeksi.
24 Talvitutkimus kiinnostaa
25 Talvellakin vihertää
26 Ainavihannat esim. sinivuokko Talvivihannat esim. kallioimarre Kausivihannat esim. järvikorte
27 Esimerkki 1. Puolukka, Vaccinium vitis-idaea Helsingissä tehdyissä yhteyttämiskokeissa todettiin puolukan yhteyttävän läpi talven: sen hiilihydraattivarastot eivät pienentyneet, yhteyttäminen kompensoi soluhengityksessä menetettyjä varastoja. Talviaikainen yhteyttäminen voi edistää kasvien talvehtimista: Yhteytettyjen liukoisten sokereiden tiedetään parantavan solukoiden pakkasenkestävyyttä Keväisin ikivihreät kohtaavat vaikeimmat haasteet: Voimakkaan auringonpaisteen ja pakkasen yhdistelmällä fotosynteesikyky tilapäisesti heikentyy. Ilmiö tunnetaan nimellä fotoinhibitio. Lundell R., Saarinen T., Åström H. & Hänninen H The boreal dwarf shrub Vaccinium vitis-idaea retains its capacity for photosynthesis throughout winter. Botany 86:
28 Esimerkki 2. Lumimanipulaatiokoe Etelä-Suomessa Lammilla tehdyssä tutkimuksessa mustikan ja puolukan kasvupaikkojen lumipeitettä manipuloitiin erilaisin kokein: Ilmaston lämpenemisen ja siihen liittyvien talven lauhojen jaksojen myötä lumipeitteen odotetaan ohenevan ja tihenevän, ja jäisten kerrosten määrän odotetaan lisääntyvän. osa lumesta poistettiin toistuvasti talven aikana, siten että n. 10 cm hanki jäi suojaamaan varpuja lisättiin lunta toistuvasti talven aikana lumen tiheyttä kasvatettiin puristamalla hankea puulevyllä kasaan hankeen tehtiin keinotekoisesti jäisiä kerroksia sumuttamalla tislattua vettä hangen pintaan. Saarinen T., Rasmus S., Lundell R., Kauppinen O.-K. & Hänninen H Photosynthetic and phenological responses of dwarf shrubs to the depth and properties of snow. Oikos, 125:
29 Miten kävi mustikan ja puolukan? Lumen osittaisen poiston ja kokeellisesti tehtyjen jäisten kerrosten seurauksena saatiin aikaan huonosti pakkasilta eristävä ohut lumipeite. Sen seurauksena 1. varpujen ympäristön lämpötila aleni. Ainavihanta puolukka ei kuitenkaan ollut moksiskaan vaan yhteytti lumen alla kaikissa käsittelyissä 2. hanki läpäisi enemmän valoa. 3. Stressi lisääntyi Näissä käsittelyissä mitattiin suurimmat fotosynteesinopeudet. Tämä todettiin tutkimuksessa puolukan lehtien klorofyllin fluoresenssimittauksien avulla. Klorofyllin fluoresenssi avulla saadaan tietoa yhteyttämisen valoreaktioista, jotka reagoivat herkästi erilaisiin stressitekijöihin. 4. Pakkasvaurioita ei havaittu kummassakaan lajissa. Lisäksi: Lumen sulamisen ajankohdan vaikutukset kevään fenologiaan olivat vähäisiä. Mustikan lehtien puhkeaminen ja kukkimisen alku tapahtuivat kuitenkin ensimmäisenä lumen lisäysaloilla (!) Mustikka siis hyötyi paksusta, myöhään sulavasta lumipeitteestä. Puolukan fenologiassa ei havaittu tilastollisesti merkitseviä eroja käsittelyjen välillä. Koska lumen alla on melko lämpöistä, solukoissa jatkuva soluhengitys kuluttaa kasvin sokerivarastoja talven aikana. Talviaikainen fotosynteesi kompensoi merkittävän osan soluhengitykseen kuluvista sokereista. Fotosynteesi lumen alla voi siten edistää ainavihantien lajien menestyksekästä talvehtimista.
30 Esimerkki 3. Ahomansikka, Fragaria vesca Talvivihanta kasvi, kasvattaa vuosittain kahdet lehdet: 1. Kasvukauden aikana muodostuneisiin lehtiin kehittyy ruskan värit ja lehdet lakastuvat syyskuussa. 2. Ennen syksyä ahomansikka kasvattaa 1-3 talvilehteä, jotka säilyvät vihreinä seuraavaan kesään asti. Åström H., Metsovuori E., Saarinen T., Lundel, R. &Hänninen, H Morphological characteristics and photosynthetic capacity of Fragaria vesca L. winter and summer leaves. Flora 215:
31 Ahomansikan lehtivertailu (1/2) Talvilehdet (vrt. kesälehdet) pienempiä ja paksumpia lehtilavassa ja -ruodissa on tiheä karvapeite paljon ilmarakoja, kooltaan pieniä jatkuu Mikä ekologinen merkitys? -> voi suojata lehteä jään aiheuttamilta vaurioilta -> Voi vähentää veden haihtumista lehdistä -> mahdollistaa tehokkaan kaasujenvaihdon säätelyn (veden haihtuminen, hiilidioksidin otto). Veden haihtumisen rajoittaminen talvella on tärkeää, sillä juuret eivät pysty ottamaan vettä routaisesta maasta, minkä seurauksena lehdet voivat kuivua (ns. pakkaskuivuminen).
32 Ahomansikan lehtivertailu (2/2) Talvilehdet (vrt. kesälehdet) Enemmän yhteyttäviä tylppysolukerroksia Yksittäiset solut kooltaan pienempiä -> Solujen väliin jäävää ilmatilaa on talvilehdissä vähemmän kuin kesälehdissä Mikä ekologinen merkitys? Talvilehdet ovat tukevarakenteisia, mikä suojaa lehtiä jäätymiseen liittyviltä mekaanisilta vaurioita -> Talvilehdet säilyttävät fotosynteesikykynsä koko talven ajan! Talvilehdet voivat yhteyttää talven lauhojen jaksojen aikana, ja niiden avulla ahomansikka voi myös yhteyttää varhain keväällä ennen kuin uudet kesälehdet ovat kehittyneet. Åström H., Metsovuori E., Saarinen T., Lundel, R. &Hänninen, H Morphological characteristics and photosynthetic capacity of Fragaria vesca L. winter and summer leaves. Flora 215:33-39.
33 Ahomansikan a) kesälehden ja b) talvilehden poikkileikkaus
34 Mikrobiomitutkija mietiskelee: Mahtaakohan ahomansikan kesä- ja talvilehtien mikrobiomi poiketa toisistaan?
35 Lämpimästi päälle ja menox! Kasvien harrastusta talvella Havainnoi ja hoksaa: 1. Talvehtivat kasvin osat 2. Kasvien talvehtimisen strategiat - elomuodot Linkissä tehtäväkortteja neljästä aiheesta: jektit/kasvien-talvi/tehtaviakouluille 3. Talvivihreät kasvit Ja perin kärsivällisille: 4. Puulajien vuodenajat
36 Talventörröttäjät Talvi on myös kasvien lajintuntemusharrastukselle oivallista aikaa: Tunnistatko puita ja pensaita lehdettöminä? Entä talventörröttäjiä, ruohovartisia talvisiementäjiä? Monet kesätutut kasvit törröttävät kasvupaikoillaan tienpientareilla ja joutomailla myös talvella, joskin perin muuntuneina. Kts. Näistä oma diasarja ja hämmästy: tuttu lähiympäristö aivan pursuaa uutta löydettävää.
Kasvien vuosi. Tekijä: Veera Keskilä. Veera Keskilä
Kasvien vuosi Tekijä: Veera Keskilä Johdanto Kiinnostaako mitä kasveille tapahtuu vuoden aikana? Jos kiinnostaa niin jatka ihmeessä lukemista. Tein lyhyen vapaaehtois esitelmän kasvien vuodesta, yritin
LisätiedotSolun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 7. Fotosynteesi tuottaa ravintoa eliökunnalle
Solun toiminta II Solun toiminta 7. Fotosynteesi tuottaa ravintoa eliökunnalle 1. Avainsanat 2. Fotosynteesi eli yhteyttäminen 3. Viherhiukkanen eli kloroplasti 4. Fotosynteesin reaktiot 5. Mitä kasvit
LisätiedotNapapiirin luontokansio
Puolipilvistä, sanoi etana ja näytti vain toista sarvea Tutki säätilaa metsässä ja suolla ja vertaa tuloksia. Säätilaa voit tutkia mihin vuodenaikaan tahansa. 1. Mittaa a) ilman lämpötila C b) tuulen nopeus
LisätiedotLumi on hyvä lämmöneriste, sillä vastasataneessa lumessa on ilmaa.
Nimeni: Eliöt ja lumi Vastaukset löydät seuraavista paikoista: tammikuu: karhun vuosi karhunpesä hangen suojassa marraskuu: lumisateet lumimuodostumat joulukuu: selviytyminen kylmyydestä Lumi on hyvä lämmöneriste,
LisätiedotSolun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 6. Kasvien vesi- ja ravinnetalous
Solun toiminta II Solun toiminta 6. Kasvien vesi- ja ravinnetalous 1. Avainsanat 2. Vesi nousee kasveihin lähes ilman energian kulutusta 3. Putkilokasvin rakenne ja toiminta 4. Ilmarakojen toiminta ja
LisätiedotMiten kasvit saavat vetensä?
Miten kasvit saavat vetensä? 1. Haihtumisimulla: osmoosilla juureen ilmaraoista haihtuu vettä ulos vesi nousee koheesiovoiman ansiosta ketjuna ylös. Lehtien ilmaraot säätelevät haihtuvan veden määrää.
LisätiedotHelena Åström, Timo Saarinen, Robin Lundell, Sirpa Rasmus, Elli Edgren, Sarianna Alho ja Heikki Hänninen
Lauhat talvet edut ja haitat kasvien talvehtimiselle Helena Åström, Timo Saarinen, Robin Lundell, Sirpa Rasmus, Elli Edgren, Sarianna Alho ja Heikki Hänninen Talven on perinteisesti ajateltu olevan kasvien
LisätiedotIlmastonmuutos ja nurmikasvien sopeutuminen
Ilmastonmuutos ja nurmikasvien sopeutuminen Tutkija Antti Hannukkala MTT Rovaniemi Eteläranta 55 96300 Rovaniemi puh. 029 531 7179 Email: antti.hannukkala@mtt.fi ILMASE-työpaja 8.11.2012 Rovaniemi Muutoksen
Lisätiedot4. Yksilöiden sopeutuminen ympäristöön
4. Yksilöiden sopeutuminen ympäristöön Sisällys 1. Avainsanat 2. Sopeutuminen 3. Ympäristön resurssit 4. Abioottiset tekijät 1/2 5. Abioottiset tekijät 2/2 6. Optimi- ja sietoalue 7. Yhteyttäminen 8. Kasvien
LisätiedotMetsänhoidon perusteet
Metsänhoidon perusteet Kasvupaikkatekijät, metsätyypit ja puulajit Matti Äijö 18.9.2013 1 KASVUPAIKKATEKIJÄT JA METSÄTYYPIT kasvupaikkatekijöiden merkitys puun kasvuun metsätalousmaan pääluokat puuntuottokyvyn
LisätiedotApilanurmien mahdollisuudet tulevaisuuden ilmastossa - tietoja kirjallisuudesta
Apilanurmien mahdollisuudet tulevaisuuden ilmastossa - tietoja kirjallisuudesta Pohjois-Savon maatalouden sopeutuminen ilmastonmuutokseen, Kuopio 20.11.2014 4.12.2014 Hannu Känkänen Lämpötilan nousu Lämpenevät
Lisätiedot2.3.2. Lämpötila. Rajat ja optimit (C ) eri kasviryhmissä
2.3.2. Lämpötila metabolia kiihtyy T kasvaessa sekä kokonaisfotosynteesi että hengitys kylmäraja (cold limit, T min ): minimilämpötila, minkä yläpuolella nettofotosynteesi (Ph n ) on positiivinen lämpöraja
LisätiedotKasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä
Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Sadevettä valuu pintavaluntana vesistöön. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Joki
LisätiedotMiten kasvit saavat vetensä?
Miten kasvit saavat vetensä? 1. Haihtumisimulla: osmoosilla juureen ilmaraoista haihtuu vettä ulos vesi nousee koheesiovoiman ansiosta ketjuna ylös. Lehtien ilmaraot säätelevät haihtuvan veden määrää.
LisätiedotSolun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 8. Solut tarvitsevat energiaa
Solun toiminta II Solun toiminta 8. Solut tarvitsevat energiaa 1. Avainsanat 2. Solut tarvitsevat jatkuvasti energiaa 3. Soluhengitys 4. Käymisreaktiot 5. Auringosta ATP:ksi 6. Tehtävät 7. Kuvat Avainsanat:
LisätiedotUUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE. Katse syyshoitoon. Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta. Mikkeli
UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE Katse syyshoitoon Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta Mikkeli 3.11.2017 Matala V. 2006: Mansikan viljely Syyshoito eli sadonkorjuun jälkeiset
LisätiedotDigikasvio. Oleg ja Konsta 8E
Digikasvio Oleg ja Konsta 8E Vaahteran parhaita tuntomerkkejä ovat isot 3- tai 5-halkioiset lehdet.vaahtera kasvaa 10 20 metriä korkeaksi. Pvm: 13.9.2011 Paikka: Varisssuo Kasvupaikka: Sekametsä Vaahtera
LisätiedotIlmastonmuutos ja ilmastomallit
Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitos FORS-iltapäiväseminaari 2.6.2005 Esityksen sisältö Peruskäsitteitä: luonnollinen kasvihuoneilmiö kasvihuoneilmiön
LisätiedotKuiva vai uiva metsä? Veden vaikutukset metsien hiilen kiertoon ja metsätuhoihin Mikko Peltoniemi. Tieteiden talo, Helsinki 13.9.
Kuiva vai uiva metsä? Veden vaikutukset metsien hiilen kiertoon ja metsätuhoihin Mikko Peltoniemi Tieteiden talo, Helsinki 13.9.2012 Sisältö Taustaa: Ilmastonmuutos, kasvit ja vesi (kuivuus) Kuivuus ja
LisätiedotILMASTONMUUTOS JA MAHDOLLISUUDET VAIKUTTAA SOPEUTUMISEEN. Kuopio Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy
ILMASTONMUUTOS JA KASVINJALOSTUKSEN MAHDOLLISUUDET VAIKUTTAA SOPEUTUMISEEN Kuopio 20.11.2014 Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy SUOMEN ILMASTON ERITYISPIIRTEET KASVINVILJELYLLE Pitkä päivä Sademäärä
LisätiedotPahkahomeen monet isäntäkasvit Asko Hannukkala Kasvinsuojelupäivä Hämeenlinna
Pahkahomeen monet isäntäkasvit Asko Hannukkala Kasvinsuojelupäivä Hämeenlinna 16.01.2018 Luonnonvarakeskus Pahkahometta voi esiintyä miltei kaikilla kaksisirkkaisilla kasvilajeilla Pahkahome on yksi moniisäntäisimpiä
LisätiedotHydrologia. Routa routiminen
Hydrologia L9 Routa Routa routiminen Routaantuminen = maaveden jäätyminen maahuokosissa Routa = routaantumisesta aiheutunut maan kovettuminen Routiminen = maanpinnan liikkuminen tai maan fysikaalisten
LisätiedotJuurten kasvaessa maassa ne parantavat maata
Syväjuuriset kasvit Juuret KASVIEN TUOTTAMASTA BIOMASSASTA PUOLET SIJAITSEE JUURISSA MAAN PINNAN ALLA. JUURTEN PÄÄTEHTÄVÄT ANKKUROIDA KASVI MAAHAN OTTAA MAASTA VETTÄ OTTAA MAASTA RAVINTEITA KASVAESSAAN
LisätiedotMansikan kukkaaiheiden
Mansikan kukkaaiheiden kehitys Marja Rantanen Miksi kukka-aiheiden kehitys on kiinnostavaa? Monivuotinen kasvurytmi Jan Feb March Apr May Jun Jul Aug Sept Oct Nov Dec Valo ja lämpötila ovat kasvua sääteleviä
LisätiedotMikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos
Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.4.2010 Sisältöä Kasvihuoneilmiö Kasvihuoneilmiön voimistuminen Näkyykö kasvihuoneilmiön voimistumisen
LisätiedotSyysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki
Syysrapsia Ruukissa Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsikokeen taustaa Koepaikkana MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Ruukissa Tarkoitus kokeilla syysrapsin menestymistä tavanomaista viljelyaluettaan
LisätiedotLuennon 2 oppimistavoitteet RUNGON RAKENNE PUU. Elävä puu ja puuaineksen muodostuminen. Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia
Elävä puu ja puuaineksen muodostuminen Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia Luennon 2 oppimistavoitteet Osaat nimetä ja tunnistaa puun eri osat (latvusto, runko, oksat, sisäoksat, juuret). Tunnistat ja osaat
LisätiedotLumetuksen ympäristövaikutukset
Lumetuksen ympäristövaikutukset KeMMI -osatutkimus Lumetus Lumetuksessa vesi paineilman avulla pieniksi pisaroiksi, jotka riittävän kylmässä jäätyvät ennen maahan laskeutumista Mm. IPCC ja OECD huomioineet
LisätiedotILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT
ILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos kimmo.ruosteenoja@fmi.fi MUUTTUVA ILMASTO JA LUONTOTYYPIT -SEMINAARI YMPÄRISTÖMINISTERIÖ 17.I 2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1.
LisätiedotPutkilokasveilla juuret ottavat veden. Sammalet ottavat vettä koko pinnallaan.
Joensuun yliopisto Metsätieteellinen tiedekunta Mallikysymyksiä ja -vastauksia valintakokeeseen 008 BIOLOGIA1. Veden kulkeutuminen kasveissa. Ydinasiat: Putkilokasveilla juuret ottavat veden. Sammalet
LisätiedotRavinteet. Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus Raija Kumpula
Ravinteet Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus 1.11.2017 Raija Kumpula Sivu 1 3.11.2017 sisältö muutama asia kasvin veden ja ravinteiden otosta (edellisviikon aiheet) sivu- ja hivenravinteet ravinteisiin
LisätiedotSataVarMa Mansikanviljelyn kilpailukyvyn parantaminen Lounais-Suomessa - Viljelmän perustamistavat
SataVarMa Mansikanviljelyn kilpailukyvyn parantaminen Lounais-Suomessa - Viljelmän perustamistavat Saila Karhu Luonnonvarakeskus (Luke) Tuotetiedot ja Internet-linkit ovat esimerkinomaisia eivätkä Luken
LisätiedotKOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA
JAKSO ❶2 3 4 5 6 KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA 4 OLETKO MIETTINYT: Miten sinä voit vaikuttaa omalla toiminnallasi ympäristöösi? Miten kasvit voivat kasvaa niin monenlaisissa paikoissa? Miten kasvien
LisätiedotTalvinen luonto -tehtävärastit. Avainsanat: biologia, talvehtiminen. Luokkataso: 1.-4. lk. Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi
Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1 Talvinen luonto -tehtävärastit Avainsanat: biologia, talvehtiminen Luokkataso: 1.-4. lk Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi Suvi Saarnio ja Merja
LisätiedotVaikuttaako poronjäkäläpeitteen väheneminen männyn kasvuun?
Perjantai, 11.5.2007 Poronhoito ja muuttuva ympäristö -tutkimuksen loppuseminaari Rovakatu 2 (entinen valtuustosali) Rovaniemi 12:30 13:00 Marc Macias i Fauria, Helsingin yliopisto: Vaikuttaako poronjäkäläpeitteen
LisätiedotKuusen kasvu muuttuvassa ilmastossa
Kuusen kasvu muuttuvassa ilmastossa Harri Mäkinen Sisältö Vuosien välinen kasvunvaihtelu Muutos Etelä-Suomesta Pohjois-Suomeen Kuolevat kuuset Etelä-Suomessa Eurooppalainen perspektiivi Sädekasvu kasvukauden
LisätiedotMuuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin
Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin Noora Veijalainen SYKE Vesikeskus 3.6.2019 Johdanto Ilmastonmuutos on merkittävä muutospaine tulevaisuudessa vesistöissä
LisätiedotSyysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki
Syysrapsia Ruukissa Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsikokeen taustaa Koepaikkana MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Ruukissa Tarkoitus kokeilla syysrapsin menestymistä tavanomaista viljelyaluettaan
LisätiedotKirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita?
Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Metsäkeskus 2014 { 2 } Mene metsään - tarkastele etenkin vanhoja kuusikoitasi! Löydätkö pystyyn kuolleita yksittäisiä
LisätiedotKasvihuoneen kasvutekijät. LÄMPÖ Tuula Tiirikainen Keuda Mäntsälä Saari
Kasvihuoneen kasvutekijät LÄMPÖ Tuula Tiirikainen Keuda Mäntsälä Saari Kasvien kasvuun vaikuttavat: - Lämpö - Valo - Vesi - Ilmankosteus - Hiilidioksidi - Ravinteet - Kasvin perinnölliset eli geneettiset
LisätiedotSäämittauksen tuloksia Pohjois-Pohjanmaan koeasemalla Ruukissa
MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS POHJOIS-POHJANMAAN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 4 Eino Luoma-aho & Heikki Hakkola Säämittauksen tuloksia Pohjois-Pohjanmaan koeasemalla Ruukissa RUUKKI 1976 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO
LisätiedotSiemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle
Siemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle Hannu Känkänen MTT Kasvintuotannon tutkimus PAREMPAA SATOA KUMINASTA -seminaari 12.11.2012 Loimaa, 19.11.2012 Ilmajoki Kylvötiheyskoe muokatussa ja
LisätiedotMateriaalin nimi. Kohderyhmä. Materiaalin laatu. Materiaalin sisältö. Kuvaus. Materiaali. Lähde. Kasvien kasvupyrähdyksiä. 3 8 vuotiaat.
Materiaalin nimi Kasvien kasvupyrähdyksiä Kohderyhmä 3 8 vuotiaat Materiaalin laatu Projekti Materiaalin sisältö Kasvien kasvu ja kasvamisen edellytykset Kuvaus Tutkitaan kasvien kasvua ja miten eri olosuhteet
LisätiedotJuolavehnän torjunta luomutuotannossa
Juolavehnän torjunta luomutuotannossa vapaa käännös ja tiivistelmä julkaisusta Åtgärder mot kvickrot i ekologisk produktion, Jordbruksinformation 16-2016 Jukka Saarinen (4.10.2016) Yhteenveto s. 2 Ravinnerikas
LisätiedotSataVarMa Mansikan syyshoito. Marja Rantanen Luonnonvarakeskus (Luke)
SataVarMa Mansikan syyshoito Marja Rantanen Luonnonvarakeskus (Luke) 22.11.2017 Mansikan kukka-aiheet kehittyvät syksyllä Mansikan kausisatoiset lajikkeet ovat ehdollisia lyhyen päivän kasveja. Kesällä
LisätiedotSiementen tulkinta idätystestissä kuusella, männyllä ja koivulla III / 2010
Siementen tulkinta idätystestissä kuusella, männyllä ja koivulla III / 2010 Pekka Helenius Markku Nygren Katri Himanen Sinikka Köylijärvi Eila Tillman-Sutela 1 Hyvä lukija Tämän ohjeen tavoitteena on auttaa
LisätiedotKAINUUN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 5
MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS KAINUUN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 5 Martti Vuorinen Säähavaintoja Vaalan Pelsolta vuodesta 1951 VAALA 1981 issn 0357-895X SISÄLLYSLUETTELO sivu JOHDANTO 1 LÄMPÖ 1. Keskilämpötilat
LisätiedotKasvupaikkatekijät ja metsätyypit
Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit Sisältö Kasvupaikkatekijöiden merkitys metsänkasvuun Metsätalousmaan pääluokat puuntuottokyvyn ja kasvupaikan (kivennäismaa/turvemaa) perusteella Metsätyyppien merkitys
LisätiedotKasvihuoneen kasvutekijät. ILMANKOSTEUS Tuula Tiirikainen Keuda Mäntsälä Saari
Kasvihuoneen kasvutekijät ILMANKOSTEUS Tuula Tiirikainen Keuda Mäntsälä Saari Kasvien kasvuun vaikuttavat: - Lämpö - Valo - Vesi - Ilmankosteus - Hiilidioksidi - Ravinteet - Kasvin perinnölliset eli geneettiset
LisätiedotBetonin kuivuminen. Rudus Betoniakatemia. Hannu Timonen-Nissi
Betonin kuivuminen Rudus Betoniakatemia Hannu Timonen-Nissi 25.1.2019 Betonin kuivuminen Betoni kuivuu hitaasti Kastunut betoni kuivuu vielä hitaammin Betoni hakeutuu tasapainokosteuteen ympäristönsä kanssa
LisätiedotILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA
YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus
LisätiedotPUIDEN JA PENSAIDEN LEIKKAUKSET
Matti Lahtinen 7.3.2013 PUIDEN JA PENSAIDEN LEIKKAUKSET Osa puuvartisista kasveista kukkii vasta toisen vuoden versoille. Esimerkki; jos norjanangervo ja syreeni leikataan lyhyeksi keväällä, ne eivät kuki
LisätiedotLevittääkö metsänhoito juurikääpää? Risto Kasanen Helsingin yliopisto Metsätieteiden laitos
Levittääkö metsänhoito juurikääpää? Risto Kasanen Helsingin yliopisto Metsätieteiden laitos Kannot ovat juurikäävälle sopiva ekologinen lokero Itiöt leviävät ilmassa tuoreisiin kantoihin ja juurten vaurioihin
Lisätiedot1 Mansikkalajikkeiden kukka aiheiden muodostus, satopotentiaali ja sadon ajoittuminen. 2 Uusia keinoja lajikevalintaan
1 Mansikkalajikkeiden kukka aiheiden muodostus, satopotentiaali ja sadon ajoittuminen 2 Uusia keinoja lajikevalintaan Timo Hytönen Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto Esitys Tausta Mansikan kasvukierto
LisätiedotEtsi Siidan alakerran retkeilynäyttelyn kartasta vastaavat rajat. Vertaa niitä omiin havaintoihisi:
Nimeni: Metsänrajat Tarkkailutehtävä linja-automatkalle Jos tulet Inariin etelästä, aloita tarkkailu Vuotsosta:Jos tulet Inariin pohjoisesta, aloita tarkkailu lähtöpaikastasi: Käytä värikyniä, jotta saat
LisätiedotHiiltä varastoituu ekosysteemeihin
Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin BIOS 3 jakso 3 Hiili esiintyy ilmakehässä epäorgaanisena hiilidioksidina ja eliöissä orgaanisena hiiliyhdisteinä. Hiili siirtyy ilmakehästä eliöihin ja eliöistä ilmakehään:
LisätiedotLED-tekniikan käyttö kuusen ja männyn taimien tuotannossa Johanna Riikonen, LUKE, Suonenjoki. Kuvat: Pekka Voipio
LED-tekniikan käyttö kuusen ja männyn taimien tuotannossa Johanna Riikonen, LUKE, Suonenjoki Kuvat: Pekka Voipio LED vs. perinteinen kasvihuonelamppu 400 450 500 550 600 650 700 nm Kasvit käyttävät valoa
LisätiedotEktomykorritsalliset lyhytjuuret ja kasvupaikan sekä puuston ominaisuudet kuusikoissa ja männiköissä
Ektomykorritsalliset lyhytjuuret ja kasvupaikan sekä puuston ominaisuudet kuusikoissa ja männiköissä 1 Helmisaari, H-S., 2 Ostonen, I., 2 Lõhmus, K., 1 Derome, J., 1 Lindroos, A-J., 2 Merilä, P. & 1 Nöjd,
LisätiedotLUONTO. Vesistö. Kuvia joista. Kuvaaja Pasi Lehtonen. Sanasto:
LUONTO Vesistö Suomen luonto on rikas. Suomessa on noin 60 000 järveä. Suomessa on myös paljon lampia, jokia ja koskia. Suurin järvi on Saimaa, jossa elää Saimaan norppa. Se on eläin, joka elää vain Suomessa.
LisätiedotCover Page. The handle http://hdl.handle.net/1887/19969 holds various files of this Leiden University dissertation.
Cover Page The handle http://hdl.handle.net/1887/19969 holds various files of this Leiden University dissertation. Author: Hannula, Emilia Title: Assessment of the effects of genetically modified potatoes
LisätiedotEkosysteemiekologia tutkii aineen ja energian liikettä ekosysteemeissä. Häiriö näissä liikkeissä (jotakin on jossakin liikaa tai liian vähän)
Ekosysteemiekologia tutkii aineen ja energian liikettä ekosysteemeissä. Häiriö näissä liikkeissä (jotakin on jossakin liikaa tai liian vähän) ekologinen ympäristöongelma. Esim. Kiinteää hiiltä (C) siirtyy
LisätiedotMiten Suomen ilmasto muuttuu tulevaisuudessa?
28.1.2019 Miten Suomen ilmasto muuttuu tulevaisuudessa? Ari Venäläinen, Ilari Lehtonen, Kimmo Ruosteenoja, Mikko Laapas, Pentti Pirinen Ilmatieteen laitos, Sään ja ilmastonmuutoksen vaikutustutkimus Ilmastonmuutosta
LisätiedotLIIKENNEVALINNAT VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET BIODIESEL SÄHKÖAUTO YMPÄRISTÖ LIIKENNE YHTEISKUNTA LIIKETALOUS KAVERIT BUSSIT AUTOT
LIIKENNEVALINNAT YMPÄRISTÖ LIIKENNE YHTEISKUNTA LIIKETALOUS KAVERIT BUSSIT AUTOT MOPOT PYÖRÄILY SAASTEET ILMASTONMUUTOS KASVIHUONEILMIÖ AURINKO TYPPIOKSIDI HIILIDIOKSIDI PÄÄSTÖT VALINTA KÄVELY TERVEYS
LisätiedotMateriaali: Esa Etelätalo
Materiaali: Metsänhoidon perusteet Sisältö: - Metsänkasvatuksen lähtökohdat, ilmasto ym. - Kasvupaikkatekijät; lämpö, vesi ja valo, maaperän rakenne ja metsäalueen viljavuus - Maastonmuodot - Maalajit
LisätiedotKuinka ilmasto vaikuttaa metsien hiilinieluihin ja metsätuhoihin? Climforisk
Kuinka ilmasto vaikuttaa metsien hiilinieluihin ja metsätuhoihin? Climforisk Mikko Peltoniemi Tieteiden talo 29.11.2011 www.metla.fi/life/climforisk LIFE09 ENV/FI/000571 Climate change induced drought
LisätiedotMetsän kasvu eri hoitovaihtoehdoissa Annikki Mäkelä Ympäristötiedon foorum 8.5.2014
Metsän kasvu eri hoitovaihtoehdoissa Annikki Mäkelä Ympäristötiedon foorum 8.5.2014 Taustaa Muuttuneet metsänhoitosuositukset Tutkimuksia eri-ikäismetsien kasvusta ja hoidosta Lähde ym. ERIKA-kokeet, Metla,
LisätiedotTeemapäivä metsänuudistamisesta norjalaisittain
Teemapäivä metsänuudistamisesta norjalaisittain Pohjoismainen siemen- ja taimineuvosto NordGen Skog järjesti Oslossa maaliskuussa teemapäivän Föryngelse skogens fundament. Paikalla oli reilut viisikymmentä
LisätiedotMUUTOS. Kari Mielikäinen. Metla/Arvo Helkiö
PUUNTUOTANTO JA ILMASTON MUUTOS Punkaharju 16.10.2008 Kari Mielikäinen M t ä t tki Metsäntutkimuslaitos l it Metla/Arvo Helkiö METSÄKUOLEMAN ENNUSTEET Terveysongelmat 1970- ja 1980 -luvuilla Vakava neulaskato
LisätiedotMetsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Mänty Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Harvinaisemmat
LisätiedotKorttien avulla voi esimerkiksi
Mallia luonnosta Korttien avulla voi esimerkiksi Kasveille ja eläimille on kehittynyt monenlaisia keinoja toimia energiatehokkaasti ja hyödyntää uusiutuvaa energiaa. Näistä ihmisellä on paljon opittavaa.
LisätiedotHelsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava
Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.
LisätiedotKASVIEN HUONON TALVEHTIMISEN SYISTÄ
MAATALOUSKOELA1TOKSEN KASVITAUTIOSASTON TIEDOANTOJA N:o 13 KASVIEN HUONON TALVEHTIMISEN SYISTÄ E. A. JAMALAINEN ERIPAINOS KARJATALOUDESTA N:o 6, V. 1954. Kasvien huonon talvehtimisen syistä. E. A. Jamalainen.
Lisätiedot1. Mustikka (Vaccinium myrtillus)
1. Mustikka (Vaccinium myrtillus) 1. Mustikka (Vaccinium myrtillus) Mustikka on tyypillinen havumetsien kasvi, jonka varpu voi kasvaa jopa 30 vuotta. Mustikka on yleinen koko Suomessa. 6-8 mm Lehdet ovat
LisätiedotKuoren rakenne ja kemia
Kuoren rakenne ja kemia 19.210 Puun rakenne ja kemia Luennon 12 oppimistavoitteet Ymmärrät, kuinka kuorta muodostuu. Tiedät pääkohdat kuoren rakenteesta. Ymmärrät, että kuoren koostumus sekä kuoripitoisuus
LisätiedotACCLIM II Ilmastonmuutosarviot ja asiantuntijapalvelu sopeutumistutkimuksia varten Kirsti Jylhä, Ilmatieteen laitos ISTO-loppuseminaari 26.1.
http://www.fmi.fi/acclim II Ilmastonmuutosarviot ja asiantuntijapalvelu sopeutumistutkimuksia varten Kirsti Jylhä, Ilmatieteen laitos ISTO-loppuseminaari 26.1.211 TEHTÄVÄ: tuottaa ilmaston vaihteluihin
LisätiedotMetsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna. Metsätaimitarhapäivät 23. 24.1.2014 Anne Uimari
Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna Metsätaimitarhapäivät 23. 24.1.2014 Anne Uimari Metsäpuiden vaivat Metsäpuiden eloa ja terveyttä uhkaavat monet taudinaiheuttajat: Bioottiset taudinaiheuttajat
LisätiedotMistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos
Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos 19.4.2010 Huono lähestymistapa Poikkeama v. 1961-1990 keskiarvosta +0.5 0-0.5 1850 1900 1950 2000 +14.5 +14.0
LisätiedotTuulituhot ja metsänhoito
Tuulituhot ja metsänhoito Susanne Suvanto Metsänterveysseminaari 1 Susanne Suvanto, Metsänterveysseminaari Tuulituhot Suomessa Tuulituhot usein esiintyvät tuulennopeudet vs. myrskytuulet Myrskytuhot Syysmyrskyt
LisätiedotPakkaukset Siemenet Parhaat metsät kasvavat huippulaatuisesta siemenestä. TAIMITARHAT Kerimäki Saarijärvi
Pakkaukset Siemenet Parhaat metsät kasvavat huippulaatuisesta siemenestä. Männyn metsäkylvössä kannattaa aina käyttää perimältään parasta mahdollista siementä. TAIMITARHAT Taimitarhantie 800 Puhelin 00
LisätiedotKäämitauti ja muita nurmien kasvitauteja. Agrimarket siementuottajatilaisuus Hämeenlinna
Käämitauti ja muita nurmien kasvitauteja marja.jalli@mtt.fi Agrimarket siementuottajatilaisuus Hämeenlinna 21.11.2013 Nurmien kasvitaudit Ruosteet Puccinia spp., Uromyces spp rengasruoste mustaruoste keltaruoste
LisätiedotPRO PERUNA RY -perunavoimaa
PRO PERUNA RY -perunavoimaa Pro Peruna Ry Perustettu vuonna 2008 Toimii perunan menekinedistäjä Projektiluonteista toimintaa kuluttajalähtöisesti v. 2012 Kasvata omat perunasi kampanja Kuluttajatutkimus
LisätiedotJohtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun
Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008
LisätiedotTehtävät Lukuun 21. Symbioosi 1. Tehtävä 1. Sammalet - aukkotehtävä. Kirjoita oikeat sanat aukkoihin.
Tehtävät Lukuun 21. Tehtävä 1. Sammalet - aukkotehtävä Kirjoita oikeat sanat aukkoihin. Sanikkaisten lisäksi itiökasveja ovat maakasveista alkeellisimmat eli. Ne jaetaan kahteen ryhmään: maksa- ja lehtisammaliin.
LisätiedotVesijärven koneellisen sekoittamisen vaikutus jäänalaiseen yhteyttävään pikoplanktoniin
Vesijärven koneellisen sekoittamisen vaikutus jäänalaiseen yhteyttävään pikoplanktoniin Pauliina Salmi & Kalevi Salonen 31st Congress of SIL, Kapkaupunki, Etelä-Afrikka, 17.8.21 Mukailtu suomeksi Tavoitteet
LisätiedotIlmatieteen laitos - Sää ja ilmasto - Ilmastotilastot - Terminen kasvukausi, määritelmät. Terminen kasvukausi ja sen ilmastoseuranta
Page 1 of 6 Sää ja ilmasto > Ilmastotilastot > Terminen kasvukausi, määritelmät Suomen sää Paikallissää Varoitukset ja turvallisuus Sade- ja pilvialueet Sää Euroopassa Havaintoasemat Ilmastotilastot Ilman
LisätiedotBILKE-raportti Paimion-, Mynä- ja Sirppujoen ilmastonmuutostarkastelut, hydrologia Harri Myllyniemi, Suomen ympäristökeskus
Muutos% Lämpötila BILKE-raportti Paimion-, Mynä- ja Sirppujoen ilmastonmuutostarkastelut, hydrologia Harri Myllyniemi, Suomen ympäristökeskus Hydrologiset simuloinnit Hydrologisissa simuloinneissa on käytetty
LisätiedotMetsistä saa muutakin kuin puuta
Metsistä saa muutakin kuin puuta Rainer Peltola Luonnonvarakeskus Mitä muuta? Tuotteita: Luonnontuotteita, riistaa, makeaa vettä, energiaa Säätelyä: Hengitysilmaa, ilmaston säätelyä, tulvien tasausta,
LisätiedotPerunakasvuston tuleennuttaminen vai tuleentuminen. Heidi Istolahti Perunatutkimuksen talvipäivät
Perunakasvuston tuleennuttaminen vai tuleentuminen Heidi Istolahti Perunatutkimuksen talvipäivät 12.2.2019 Taustaa esitykselle Reglone (dikvatti) poistuu kasvinsuojeluainerekisteristä 4.2.2020. Markkinoille
Lisätiedotvälillä.; Kasvavasti: Syntyvyys ja tulomuutto. Vähenevästi: kuolevuus ja lähtömuutto. Nopeaa kasvua tapahtuu, jos ympäristö on suotuisa.
Mitä ekologia tutkii? Eliöiden levinneisyyteen ja runsauteen vaikuttavia tekijöitä yksilö-, populaatio-, eliöyhteisö- ja ekosysteemitasolla.; Ekologia on biologian osa-alue, joka tutkii eliöiden levinnäisyyteen
LisätiedotHerneen kasvatus eri olosuhteissa
Herneen kasvatus eri olosuhteissa (koejärjestelyihin kuluu ensimmäisellä kerralla n. puoli tuntia, joka kerhokerran alussa n. 5 min ja viimeisellä kerralla 15-30 min) Tarvitaan: 4 astiaa kasvatukseen /
LisätiedotMiellekartat. oettajan sivuã. 1 Saamelaisten ruokatalous. 2 Poro
oettajan sivuã Miellekartat Ohessa kolme miellekarttaa. Opettaja voi käyttää niitä esim. muokatessaan luokalleen tehtäviä. Niiden avulla voi myös etukäteen tutustua näyttelyssä käytettyihin, oppilaille
LisätiedotKaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia.
Acer rubrum / Punavaahterat Kaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia. Tällaisilta leikkausten tulisi näyttää Havainnot
LisätiedotKierrätämme hiiltä tuottamalla puuta
Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus
LisätiedotGenetics for Life. Miten optimoin tiineystulokset seksatulla siemenellä? Anne Terpstra
Genetics for Life Miten optimoin tiineystulokset seksatulla siemenellä? Anne Terpstra 1 Seksattu siemen???? Tärkeitä tekijöitä Normaali siemen Seksattu siemen Annoshinta Halvempi Kalliimpi Lehmävasikoiden
LisätiedotMaatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsien ekologia ja käyttö
Tehtävä 1: Pisteet /5 pistettä 1. Mitä ovat abioottiset ympäristötekijät? Kuvaa vähintään neljä abioottista ympäristötekijää ja kerro, minkälainen yhteys tai vaikutus niillä on metsämäntyyn? (5 p.) Abioottisilla
LisätiedotVinkkejä oman puutarhan hoitamiseen
Ötökkäystävällinen kaupunkiluonto Vinkkejä oman puutarhan hoitamiseen Oppaaseen on koottu vinkkejä, joilla voit auttaa mm. pölyttäjien ja muiden hyötyhyönteisten elinoloja. Leena Luoto, kuvat Heikki Luoto
LisätiedotSuomen muuttuva ilmasto
Ilmastonmuutos ja rakentaminen Suomen muuttuva ilmasto Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutoksen tutkimusyksikkö Ympäristö ja Yhdyskunta 2012 -messut Ilmastonmuutos ja paikalliset ratkaisut - mitä
LisätiedotBetonin ominaisuudet talvella. Pentti Lumme
Betonin ominaisuudet talvella Talven tulo Talven vaikutuksia Matalat lämpötilat Vaikutukset työolosuhteisiin, rakenteisiin, materiaaleihin, työkoneiden toimintaan jne Suojapeitteet, suojarakennelmat, sääsuojat,
Lisätiedotistä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä.
M istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. Poika meni metsään. Hän katseli ympärilleen ja huomasi satuja
LisätiedotRiekon (Lagopus lagopus) talviravinnon käyttö ja valinta Suomen eteläisissä populaatioissa
Riekon (Lagopus lagopus) talviravinnon käyttö ja valinta Suomen eteläisissä populaatioissa Jenni Miettunen Pro gradu 2009 Ohjaaja: Prof. Heikki Roininen Biotieteiden tiedekunta Joensuun yliopisto Riekon
Lisätiedot