NILSBYN VANHAN KOULUN KUNNOSTUSTYÖT TYÖMAARAPORTTI LEVANDE BYGGNADSTRADITION ELÄVÄ RAKENNUSPERINNE Byggnadsvårdsförening i Åboland r.f Turunmaan korjausrakentamisyhdistys r.y.
NILSBYN VANHAN KOULUN KUNNOSTUSTYÖT Lähtökohdat ja taustaa Lounais-Suomen ympäristökeskus määräsi päätöksellään 22.06.2004, diaarinumero LOS -2002-L-364-27, Paraisten kaupungin Nilsbyn kylän Bjällbo nimisellä tilalla RN:o 2:55 sijaitsevan Nilsbyn vanhan pääkoulun ja uudemman ns. pikkukoulun muodostaman kokonaisuuden suojeltavaksi siten kuin rakennussuojelulaissa tarkoitetaan ja antoi päätöksessä mainitut suojelumääräykset. Rakennuksen omistaja, Paraisten kaupunki, on kääntynyt restauroinnin suunnittelemiseksi ja osittaiseksi toteuttamiseksi Curatio Turunmaan korjausrakentamisyhdistyksen puoleen. Asiasta on kirjattu alustava toimenpide-ehdotus, joka seuraa liitteenä. Kunnostus- ja restaurointityöt tehtiin osana Curation Elävä rakennusperinnehanketta, jossa Nilsbyn vanha koulu toimi eräänlaisena oheiskohteena. Kaupungin kanssa tehdyn sopimuksen (kaupunginhallituksen päätös) mukaan Curatio esittää restaurointisuunnitelmat Museoviraston hyväksyttäviksi (Liitteenä) ja sen mukaan Curatio hankkeensa puitteissa suorittaa vanhassa koulurakennuksessa sen säilymiselle välttämättömät korjaustyöt, huoltotyöt sekä restaurointisuunnitelman tulevaisuudessa tehtävää restaurointia varten. Mahdollisuuksien mukaan tehdään tason kohottamista (kasvojen kohotusta), jotta kiinnostus rakennuksen vuokraamiseksi paranisi. (Liitteenä) Rakennuksen käyttötarkoitus Rakennuksen käyttötarkoituksesta ei ole tehty päätöstä, mikä vaikeuttaa suunnittelua. Curatio on yrittänyt edesauttaa käyttötarkoituksen löytymistä mm. järjestämällä Nilsbyssä yleisötilaisuuden. Lisäksi on pyritty aktivoimaan kyläläisiä omaehtoisen nuorisotoiminnan aloittamiseksi rakennuksessa. Nämä yritykset eivät toistaiseksi kuitenkaan ole tuottaneet tulosta. Rakennusta käyttävät kuitenkin aktiivisesti kansalaisopisto, Nilsbyn pelimannit ja iltapäiväkerho sekä Martat. Vauriokartoitus eli huoltotarpeen kartoitus Vauriokartoitus tehtiin pääsoin kurssityönä, jossa Nilsbyn vanha koulu toimi käytännön harjoittelupaikkana. Kurssi Vanhan kiinteistön huolto, kunnossapito ja korjauttaminen, jonka kohderyhmänä oli kuntien, seurakuntien yms. yhteisöjen kiinteistövastaavat sekä esim. isännöitsijät, järjestettiin 26.-27.tammikuuta 2005. Ohjaajana toimi DI Markku Heiskala, Arkinor Oy. Vauriokartoitus toimi työn suunnittelun pohjana. (Liitteenä) Restaurointisuunnitelma Restaurointisuunnittelun pohjan on tehnyt arkkitehti Anna-Leena Seppälä. Hänen siirryttyä pois kaupungin palveluksesta hänen työtään jatkaa hänen sijaisensa, arkkitehti Turkka Michelsson. Restaurointisuunnitelmaa varten tehtiin koulusalissa osittainen väritutkimus paneelien värityksestä.
Rakennuksen säilymiseksi tehdyt työt Työnjohtajana toimi Jan-Philip Schauman, työntekijöinä rakennusrestaurointiopiskelijat Jaakko Moilanen ja Lauri Leppänen. Valvojana pääsuunnittelija Turkka Michelsson. Ulkotilat Alusta ja alapohja Väritutkimus Vanhan osan alusta ennen siivousta Työt aloitettiin huhtikuussa 2005 tyhjentämällä vanhan osan ryömintätila maatuvasta jätteestä. Alusta todettiin nyt, kuivan kelin aikana, huolestuttavan märäksi, selvästi kosteammaksi kuin edellisenä sateisena kesänä. Myöhemmin osoittautui, että vanhan osan viemäri oli halki koko pituudeltaan ja talon vanhan osan kaikki viemärivedet olivat siis vuotaneet alustaan. Kesällä rakennuksessa ei ole ollut käyttöä, kun taas lukuvuoden aikana käyttäjiä on useita. Syyn kosteuteen ilmennyttyä vesi ja viemäri suljettiin syksyllä 2005. Viemärin kunto oli ollut tiedossa jo v.1999, jolloin viemärit oli kuvattu ja sähkötarkastus suoritettu kaupungin teknisen osaston toimesta. Siivouskomeron viemäri oli johdettu vain lattian läpi, vesi valui alapohjaan. Viemärin käyttö on periaatteessa ollut kiellettyä, mutta tieto siitä ei ole kulkeutunut kaikille käyttäjille, mm kansalaisopistolle. Alapohjan tuuletusta lisättiin metsän puolelta poistamalla muutama pienempi kivi kivijalassa. Alapohjan kuistin kohdalla oleva lattiakannattaja tuettiin tolpalla sokkeliin. Tolpat eristettiin sokkelista bitumihuovalla. (J-PS ja RA) Välipohjan keppituenta
Vaippa Itäisellä julkisivulla, sisäänkäyntijulkisivun pohjoisosassa, lahonnut vesilista uusittiin ja julkisivulaudoituksen lahovauriot paikkakorjattiin. Länsipuolella levyllä peitetty valeikkuna otettiin esille, ikkuna jouduttiin uusimaan kokonaan. Lasi maalattiin sisäpuolelta kimröökinmustalla vernissamaalilla kahteen kertaan. Entisten ilmastointiputkien aukkojen rikkoma koristelista irrotettiin ja tehtiin uusi samanlainen. Laho tippalista Ilmastoinnin rikkoma ikkunan koristelista Ulkovuorilaudan lahovaurio Korjattu valeikkuna maalattavana
Ulkovuorilaudan lahovaurio
Kivijalka Eteläpäädyn (laajennusosa) betonisokkeli oli osittain rapautunut, raudat esillä. Betoni ruostuneiden rautojen kohdalta piikattiin pois ja raudat katkaistiin kulmahiomakoneella, sokkeli paikattiin laastilla. Pintavesien pois Eteläpäädyn sokkelivaurio 50-luvun osan ulkovuorilauta maan pinnan alla johtaminen rakennuksesta Rakennuksen pohjoispäässä muovattiin maanpintaa sen verran kuin tiedossa olevat kaapelijohdot sallivat niin, että se johtaa pintaveden rakennuksen ohi. (ParKaivax, 21.9.2005). Maa oli tässä savista, joten suunnitelmasta poiketen savisulkua ei tehty. ParKaivaxin koneella ei mahtunut muovailemaan maan pintaa rakennuksen takana, joten tämä työ teetettiin myöhemmin (marraskuun lopussa) T.Siivosen kuljetusliikkeellä. Maata kuljetettiin pois kaksi kuorma-autolavallista ja pinta saatiin muokattua niin, että vesi ei valu rakennuksen alle. Sisätilat Opettajanhuone, suihku jne. olivat toimineet lähinnä varastona. Tilat olivat täynnä erilaista koulun ja yhdistysten tavaraa, mikä oli saatava pois. Suurin osa kuljetettiin entiseen ruokasaliin. Keittiökaapistojen alaosat siirrettiin myös sinne. Riskirakenteena avovintiltä poistettiin kaksi kuormaauton lavallista lasivillaa ja kovalevyjä yms. Koulusalin apuhuone (111) Purkutyöt Avovintillä - lasivilla poistettiin Huoneesta poistettiin katon Haltex-levyt, seinien lastulevyt ja lattiasta muovimatto. Katosta paljastui kaunis helmiponttikatto ja komerot olivatkin oletusten vastaisesti tehty ennen viimeistä muutosta, koska ne oli päällystetty pinkopahvilla ja komeron sisältä löytyi vielä pätkä vanhaa, leveää kattolistaa. Komerot päätettiin säästää. Lattia oli suhteellisen kaunista, kapeaa lakattua ponttilautaa, joka päätettiin jättää sellaiseksi.
Kylpyhuone purkutyöt Vanhan osan (ent. opettajahuoneen) suihkuhuoneen rakenne ja kunto ei vastannut tarkoitustaan aiheuttaen kosteusvaurioita, joten se purettiin pois restaurointisuunnitelman mukaisesti. Apuhuoneen väliseinältä löytyi vanhan oven paikka. Sähkömies katkaisi sähköt ja putkiurakoitsija katkaisi vesijohdot päät tulpaten ja irrotti lämpöpatterit. Lattiapinnoitteen epäiltiin sisältävän asbestia. Asunto / opettajainhuone (105) purkutyöt Vanhan portaan jälki Huoneessa muovimatto, jonka alla korkkimatto ja sen alla tasoite. Tasoitteen epäiltiin sisältävän asbestia, joten siitä ja suihkuhuoneen ja keittiön lattiatasoitteesta otettiin näyte. Näytteet lähetettiin Asbestikartoitus Oy:lle, joka lähetti toisen näytteen edelleen Kivitieto Oy:lle elektronimikroskooppitutkimusta varten. Suihkulattian muovimaton liimassa oli asbestia, samoin huoneen 105 tasoitteessa ja keittiön lattian liimassa. Tasoite oli pölyävässä muodossa, joten mattojen poistaminen katsottiin tarpeelliseksi. Pyydettyjen tarjousten pohjalta AsBestMen Oy sai suorittaakseen asbestipurkutyönä mattojen ja tasoitteen poiston mekaanisesti (joulukuussa 2005). Portaat - purkutyöt ja korjaus Entistetyt portaat Portaiden sokkeloinen alapää purettiin. Alta löytyi vanhojen portaiden osa ja muoto: Portaat olivat aikaisemmin olleet suorat johtaen eteiseen (nyk. siivouskomeron kautta), minkä perusteella suunnitelmaa muutettiin. Portaat päätettiinkin jatkaa kulkemaan taas suorina eteiseen ja siivouskaappi purkaa. Näin saatiin sokkeloinen sisäaula selkeytettyä huomattavasti. Portaiden rikkonainen, kulunut muovimatto ja lastulevyt purettiin. Portaat maalattiin UULATUOTTEEN p-ö-maalilla, kuten lattiat (venelakkaa vain 20%). Nousut sävyllä sammal 15%, tasot sammal 7%. Siivouskaapin ovi karmeineen purettiin pois, aukkoa suurennettiin hieman ja tilalle asennettiin Curation varaosapankista löytynyt ovi, joka tyyliltään vastasi ainoaa
vanhaa ovea, joka rakennuksesta löytyi vintiltä. Ovi skrapattiin mekaanisesti varaosapankissa, työmaalla se pohjamaalattiin, välihionta + kaksi maalikertaa, samoin karmit, Uulan sammal 1%. Portaiden seiniä paikattiin eteisestä saaduilla ensotapetin paloilla, seinät maalattiin Uulan valkoisella p-ö-maalilla. Portaiden listat ovat osittain vanhoja ja osittain uusittuja, vanhatkin listat hiottiin ja maalattiin. Suihkuhuoneen lattian betonivalun piikkaus Eteisaulan vanha lattia uudemman alla Suihkuhuoneen purku Eteisaulan kynnys Kylpyhuone ja sisäaula lattian ja väliseinän korjaustyö Kylpyhuoneen lattian betonivalu piikattiin pois. Kylpyhuoneen betonivalun alla oli eristeenä lasivillaa, vaihdettiin sahanpuruun. Kosteuden aiheuttama alahirsien vaurio osoittautui pelättyä pienemmäksi, eikä vaatinut paikkaamista. Betonivalun vierestä, muovimaton alta löytyi vanha, luultavasti alkuperäinen leveälautainen lankkulattia, jonka päälle uudempi ponttilautalattia oli koolattu, ilman eristettä välissä. Vanhan lankkulattian ja betonivalun jättämään aukkoon tehtiin samantyyppinen ponttilattia kuin muualla, mutta laudat poikittain, koska paikkaus kuitenkin näkyisi selvänä. Betonivalun jättämä kohta eristettiin purulla. Lattia maalattiin Uulatuotteen p-ö-maalilla, sävy sammal 15%, venelakalla vahvistettuna (kts. aikaisemmat lattiamaalaukset) kaikkialta kolmeen kertaan. Seinänosat, jotka olivat purkutöiden takia jääneet paljaiksi tai epäsiisteiksi, päällystettiin kostutetulla Enso-pahvilla (Pa-Hu Oy), saumat paperoitiin ja pinta maalattiin p-ö-maalilla (vernissapohjainen), sävy UULA keltainen, 15%. Irrotetuilla Ensotapetin palasilla ei olisi saanut siistiä pintaa. Nämä Enso-tapettipalat käytettiin portaissa. Apuhuoneen ja sisäaulan väliseen vanhaan oviaukkoon asennettiin samanlainen Curation varaosapankista löytynyt ovi kuin portaiden alapäähän oli asennettu. Ovi pintakäsiteltiin samalla tavalla kuin se. Tiilimuurissa olleet kolot ja vesiputkien upotukset paikattiin rappauslaastilla. Sähkökaappien ja tiilimuurin väliin rakennettiin kotelointi sähköjohdoille.
Suihkuhuoneen laatta purettu Uusi eriste
Eteisaulan lattian paikkaus Eteisaula valmis
Koulusalin apuhuone (111) pintojen uusiminen Huoneen nro:111 pinkopahvitus Lakattu lattiapinta haluttiin säilyttää. Seinien pinkopahvi uusittiin osittain ja osittain paikattiin (Fma Teet Otstavel apunaan J.M.). Kaupungin edustajien valitessa maalauspinnan toteutettavaksi vaihtoehdoksi, valittiin maaliksi raakapellavaöljypohjainen (vernissapohjainen maali kovettaisi pinkopahvia liikaa, kun on odotettavissa että maalaus tullaan toistamaan). Titaanidioksiidi, sinkkivalkoinen, liitu suhteessa 1:1:1, lisäksi serotiinia ohjeiden mukaan. Sävytettiin keltaokralla ja keltaoksiidilla. Pohjamaalaus puutärpätillä ohennettuna, jonka päälle kokeilimme kuviomaalausta siinä onnistumatta Turusta saatavilla olevilla, kuvioteloilla, joita kokeilimme. Tämän jälkeen maalattiin toinen maalikerros ilman ohennetta. Kuviomaalaus suoritettiin uudestaan luonnonsienellä töpöttämällä (LL) 15% keltaisella. Lastulevyjen poiston yhteydessä poistetut kattolistat korvattiin komerosta löytyneen vanhan mallin mukaan teetetyillä. Nämä olivat 110 mm leveitä, joita on vaikea saada. Kirjalan Puu ja Saneeraus pystyi ainoana löytämänämme yrityksenä toimittamaan listat. Jalkalistat palautettiin, osittain uusittuina, maalattuina. Asunto / opettajainhuone (105) Huoneen nro:111 komero ja paikattu pinkopahvi Opettajainhuoneen lattia Asbestityönä poistetun muovi- ja stragulamaton ja sen tasoitteen alta löytyi n. 110 mm ponttilautainen, ruskeaksi maalattu lattia, joka päätettiin vain maalata uudelleen. Maalina käytettiin Uulatuotteen jaloruskea pellavaöljymaalia, jota vahvistettiin Uulan venelakalla (pohjamaali vernissalla ja petroolilla ohennettu p-ö-maali, toinen kerros p-ö-maali + 30% venelakkaa). Uudet, edellisten kaltaiset listat palautettiin maalauksen jälkeen.
Keittiö (105) Purku- ja pintatyöt Keittiön lattia mattojen alta Keittiökaapistojen alaosat poistettiin. Asbestipurkuna poistetun lattiamaton alta löytyi kapea pontattu lauta, joka ei ilmeisesti koskaan ole ollut esillä, osittain maalaamaton. Ilmeisesti lattiaa on joskus uudistettu käytetyllä laudalla. Tämäkin lattia päätettiin jättää esille ja maalata, jotta rakenteiden hengittävyys varmennettaisiin. Maalaattiin Uulatuotteen pellavaöljymaalilla, sävytetty 7% sammal. Maalaus suoritettiin kuten opettajainhuoneen lattia, venelakalla vahvistaen. Purkutyössä vahingoittuneet lattialistat uusittiin. Asunnon pikkueteinen Lattian muovimatto poistettiin epäsiistinä, sen alla oleva vanhempi matto näytti siistiltä ja tarkoituksenmukaiselta ja otettiin esiin, mutta sen alla oleva lautalattia ei ole siisti eikä ole ollut esillä. Muovimatossa kuitenkin liiman jälkiä. Mahdollisesti uusittava ellei liimaa saa poistettua. WC:sta tuleva uusi viemäriputki koteloitiin. Keittiö valmiina Vesijohdon läpivienti LVI-työt Curation esityksestä Nilsby-työryhmä päätti, että voimavaroja on suunnattava myös viemäreiden kuntoon saattamiseen, jottei viemärivuoto jatkossa pääsisi aiheuttamaan kosteusongelmaa alustaan. Viemärija vesiputkien uusiminen päätettiin tehdä rakennuksen vanhaan osaan. 1950-luvun osan putkisto on betonilaatassa, eikä siinä ole todettu vielä vaurioita, joten sen uusiminen ei ole hankkeen tavoitteiden eikä resurssien mukaista. LVI-suunnittelu annettiin Paraisten kaupungin aikaisemmin kilpailuttamalle PutkiParaiselle. Suunnitelman lähtökohtana oli saada vanhan puolen vesi- ja viemäriputkisto toimivaksi samalla huomioon ottaen tuleva tarve, niin että siihen tehdään valmiit varaukset vesi-ja viemäriputkille suunniteltuun suihkutilaan. Samoin huomioitiin uuden vesiputken tuominen uudesta koulusta. Suunnitelma toimi tarjouspyyntöjen pohjana. LVI-töiden tarjouskilpailun jälkeen edullisimman tarjouksen jätti PutkiParainen. Kts suunnitelma. Työt aloitettiin
Uudet vesijohdot WC:n uusi viemäri Putkia ei saatu alapohjan läpi suunnitelman mukaisesti, joten sitä jouduttiin soveltamaan. Vanhan asunnon WC-viemäri yhdistettiin vanhaan huohotusputkeen ja siitä edelleen eteisen puolelle, josta se meni lattian läpi. Näin siksi, ettei tarvitsisi rikkoa WC:n betonilaattaa ja tuhota vanhaa klinkkeriä. Läpivienti suoraan alas ei olisi onnistunut, koska sokkeli oli tiellä. WC-pytty vaihdettiin, koska se oli halki ja hajosi lopullisesti irroituksen yhteydessä, Curatíon varaosapankista käytettyyn pyttyyn, johon sopi viemärin veto sivuun. WC:n käsienpesualtaan viemäri piikattiin samasta kohdasta kuin ennen, pyrkimyksenä puhkaista viemäri suoraan alapohjan läpi (vanha viemäri kulki jonkin matkaa alapohjassa vaakatasossa), mutta uusikin viemäri jouduttiin kuljettamaan alapohjassa vaakatasossa, lattialaattoja jouduttiin irrottamaan, ja reikä piikkaamaan betonilattian läpi. Viemärit yhdistettiin alustassa ja vedettiin siellä suunnitelman mukaisesti ja edelleen väliaikaisena vetona ulos pinnassa viemärikaivoon. Vesi tuotiin sisään asunnon aulaan, josta se vedettiin pintana niin keittiöön kuin suunniteltuun suihkutilaan. Kylmä- ja kuumavesi (EcoFlex) tuotiin pannuhuoneesta alustassa. Samaa kylmävesiputkea voi myöhemmin käyttää tuloputkena, kun vesijohto vedetään uudelta koululta. Pannuhuoneen kiviseinään alapohjassa jouduttiin piikkaamaan reikä jotta uudet vesiputket saatiin asennettua. Muuta Tarjouksia pyydettiin peltikaton maalaamiseksi kolmelta yritykseltä. Ajatus oli hankkia maalit nyt maalattavaksi keväällä säiden salliessa. Ainoastaan T.Randellilta tuli tarjous. Peltikattomaalin hankinta jätettiin kuitenkin tekemättä, koska viemärityöt katsottiin olevan kiireellisempiä ja mahdollisia hankeaikana toteutettavaksi. Purku- ja korjaustyöt on tehty yhteisymmärryksessä suunnittelijan ja kaupungin asettaman työryhmän kanssa. Valittaessa yrityksiä tarjouskilpailujen perusteella on päätös hyväksytetty kaupungin kiinteistölaitoksessa
Töiden poiketessa suunnitelmasta, on muutokset tehty suunnittelijan kanssa yhdessä. Muutosten poiketessa työryhmän kanssa sovitusta linjasta, on oltu yhteydessä työryhmään. Työntekijät Työt tehtiin alustavaa vauriokartoitusta ja suunnittelua lukuun ottamatta 9.11. 2005 28.2.2006 välisenä aikana. Korjaustyön Nilsbyn vanhassa koulussa suorittivat TuAMK:ssa rakennusrestaurointia opiskelevat Jaakko Moilanen ja Lauri Leppänen Työnjohdosta on vastannut Jan-Philip Schauman sekä Marianne Hemgård pintatöiden osalta Pääsuunnittelija Turkka Michelsson on toiminut valvojana. Paraisilla 28.2.2006 Marianne Hemgård, hankkeen vetäjä Peltikaton ruostevauriot kesällä 2005