ASIA LUVAN HAKIJA. YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 52/06/2 Dnro Psy-2004-y-196 Annettu julkipanon jälkeen

1 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 52/06/2 Dnro Psy-2004-y-196 Annettu julkipanon jälkeen 22.5.2006 ASIA LUVAN HAKIJA Jouttenisennevan turvetuotantoalueen ympäristölupa ja turvetuotannon lopettamiseen liittyvien ympäristönsuojelutoimien vahvistaminen, Haapajärvi ja Pyhäjärvi Vapo Oy PL 22 40101 JYVÄSKYLÄ

2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 4 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 4 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 4 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 4 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE... 4 TOIMINTA... 5 Yleiskuvaus toiminnasta... 5 Tuotteet ja tuotanto...5 Tuotantomenetelmät ja -vaiheet... 5 Vesien käsittely... 6 Lisäalueen kuntoonpanosuunnitelma... 6 Poltto- ja voiteluaineet... 7 Liikennejärjestelyt... 7 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP)... 7 Ympäristöhallintajärjestelmä... 8 YMPÄRISTÖKUORMITUS... 8 Päästöt pintavesiin... 8 Veden laatu ja määrä... 8 Päästöt... 9 Arvio tulevasta kuormituksesta... 9 Päästöt maaperään ja pohjaveteen... 10 Päästöt ilmaan... 10 Melu ja tärinä... 11 Jätteet, niiden ominaisuudet, määrä ja hyödyntäminen... 11 TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ... 11 Alueen hydrologia...11 Alueen luonto ja suojelukohteet... 12 Asutus ja muu rakennettu ympäristö... 12 Vesistön tila ja käyttö... 12 Vedenlaatu... 12 Vesistön käyttökelpoisuus... 13 Kalatalous ja kalastus... 13 Muu vesistön käyttö... 14 Pohjavedet... 14 Muut elinkeinot ja toiminnot... 14 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN... 14 Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin... 14 Vaikutus pintavesiin... 15 Vaikutus kalastoon ja kalastukseen... 16 Vaikutus maaperään ja pohjaveteen... 16 Ilmaan joutuvien päästöjen vaikutus... 17 Melun ja tärinän vaikutukset... 17 Muut vaikutukset... 17 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU... 17 Pöly- ja melutarkkailu... 17 Käyttötarkkailu... 18 Päästötarkkailu... 18 Vaikutustarkkailu... 19 Kalataloustarkkailu...20 Raportointi... 20 Laadunvarmistus... 20 POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN... 21 Työmaan paloturvallisuus... 21 Muut riskit ja häiriötilanteet... 21 Ympäristövahinkovakuutus... 22 VAHINKOJA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET... 22

Kalataloudelliset velvoitteet... 22 Korvaukset... 22 TURVETUOTANTOTOIMINNAN LOPETTAMINEN... 22 Hakemus ja sen perustelut... 22 Poistumaennuste... 23 Jälkihoito... 23 Ympäristönsuojelurakenteet... 23 Tarkkailu... 24 Uudet maankäyttömuodot... 24 Korvaukset... 24 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 24 Lupahakemuksen täydennykset... 24 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 24 Lausunnot... 24 Muistutus... 28 Hakijan kuuleminen ja vastine... 28 KATSELMUS... 30 Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U... 30 Ympäristöluparatkaisu... 30 Hakemuksen osittainen hylkääminen... 31 LUPAMÄÄRÄYKSET... 31 Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi... 31 Päästöt vesiin... 31 Päästöt ilmaan... 32 Melu... 32 Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen... 32 Varastointi... 32 Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet... 33 Pohjavesialuetta koskeva määräys... 33 Toiminnan lopettaminen lohkolla 4... 33 Toiminnan lopettaminen lohkoilla 1 3 ja 5 8... 33 Tarkkailu- ja raportointimääräys... 34 Kalatalousmaksu... 34 OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA... 34 RATKAISUN PERUSTELUT... 34 Ympäristöluvan harkinnan perusteet... 34 Luvan myöntämisen edellytykset... 35 Hakemuksen osittainen hylkääminen... 35 Lupamääräysten perustelut... 35 Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi... 35 Pohjavesialuetta koskeva määräys... 36 Määräykset toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista... 36 Tarkkailu- ja raportointimääräys... 36 Kalatalousmaksu... 37 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN... 38 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN... 39 Päätöksen voimassaolo... 39 Lupamääräysten tarkistaminen... 39 Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen... 40 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 40 Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus... 40 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 40 KÄSITTELYMAKSU... U 40 Ratkaisu... 40 Perustelut... 40 Oikeusohje... 40 MUUTOKSENHAKU... 41 3

4 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Vapo Oy on 30.12.2004 hakenut toistaiseksi voimassa olevaa ympäristölupaa Jouttenisennevan tuotantoalueelle. Hakemukseen sisältyy lisäalue. Lisäksi Vapo Oy on hakenut Jouttenisennevan turvetuotannon lopettamiseen liittyvien ympäristönsuojelutoimien vahvistamista siten, ettei Jouttenisennevan osalta enää ole tarvetta erillisen hakemuksen tekemiseen. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Hankkeen tarkoituksena on jatkaa Jouttenisennevan turvetuotantoa sekä kunnostaa turvetuotantoa varten 25 ha lisäaluetta. Yhteensä tuotantopintaala on 278 ha. Jouttenisennevan turvetuotantoalue, joka muodostuu Jouttenisennevan, Kurkinevan ja Varpunevan erillisistä alueista, sijaitsee Haapajärven kaupungin Haapajärven ja Kuusaan kylien alueella noin 12 kilometriä Haapajärven keskustaajamasta itään. Pieni osa alueesta sijaitsee Pyhäjärven kaupungin puolella. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan turvetuotannolla ja siihen liittyvällä ojituksella on oltava ympäristölupa, jos tuotantoalue on yli 10 ha. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5 c) kohdan mukaan ympäristölupavirasto ratkaisee turvetuotantoa ja siihen liittyvää ojitusta koskevan ympäristölupa-asian, jos tuotantoalue on yli 10 ha. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTI- LANNE Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 6 :n perusteella 13.10.2003 velvoittanut Vapo Oy:n hakemaan ympäristöluvan Jouttenisennevan turvetuotantoalueelle. Hakemus on määrätty jätettäväksi Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon viimeistään 31.12.2004. Hakemuksessa ei ole selvitystä alueen kaavoitustilanteesta. Pohjois- Pohjanmaan maakuntakaavassa suuri osa Jouttenisennevan alueesta (Varpuneva ja Kurkineva) on merkinnällä "tuotannossa oleva turvesuo". Hakija on vuokrannut yhteensä 21 eri tilasta alueita turvetuotantoa varten. Tuotannosta poistuneita alueita on luovutettu takaisin niiden omistajille.

5 TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Jouttenisennevan ojitus on aloitettu vuonna 1973 ja tuotanto vuonna 1975. Tuotantoalue muodostuu kolmesta erillisestä alueesta: Jouttenisennevasta (lohkot 1 4), Kurkinevasta (lohkot 5 7) ja Varpunevasta (lohko 8). Jouttenisennevan tuotantokelpoinen alue on laajimmillaan ollut noin 420 ha sisältäen lohkon 4 valmistelemattoman 25 ha:n alueen. Lohkojen 1 3 pinta-alasta noin 44 ha on tuotantoalaa ja 55 ha tuotannosta poistettua. Lohkojen 5 7 pinta-alasta noin 44 ha on tuotantoalaa ja 46 ha tuotannosta poistettua. Lohkon 8 pinta-alasta noin 51 ha on tuotantoalaa ja 14 ha tuotannosta poistettua. Nykyisestä pinta-alasta on turvetuotannossa auma-alueet mukaan lukien noin 253 ha ja valmistelematonta lisäaluetta noin 25 ha. Hallinnassa olevan tuotantokelpoisen alueen pinta-ala on yhteensä noin 278 ha. Tuotannosta turpeen loppumisen takia poistetut alueet (noin 142 ha) ovat viljelykäytössä, joko viljanviljelyssä, nurmiviljelyssä tai ruokohelpin viljelyssä. Jouttenisennevan vedet johdetaan kolmea eri reittä alapuoliseen vesistöön. Osa vesistä johdetaan Mustapuron kautta Kuonanjärven Pohjoislahteen, osa (Kurkineva) Lamminojan ja Väliojan kautta Kuonanjokeen sekä osa (Varpuneva) Ahveroisen, Lamminojan ja Väliojan kautta Kuonanjokeen. Tuotteet ja tuotanto Alueelta tuotetaan jyrsinpolttoturvetta. Nykyiseltä tuotantoalalta keskimääräinen vuosituotanto on noin 80 000 100 000 m 3 jyrsinpolttoturvetta. Vuosituotanto pienenee jatkuvasti vuosittain, vaikka suunniteltu lisäalue otettaisiin käyttöön. Jyrsinpolttoturve toimitetaan turvetta käyttäville asiakkaille pääasiassa Fortum Oy:n Haapaveden ja Kokkolan voimalaitoksille sekä Alholmens Kraftille Pietarsaareen. Tuotantomenetelmät ja -vaiheet Turpeen tuotantokausi on vuosittain toukokuusta syyskuun alkuun, millä ajalla aktiivisia tuotantotöitä on noin 40 50 vuorokautta keskittyen alku- ja keskikesän poutajaksoihin. Tarvittaessa tuotantoa voidaan harjoittaa myös muuna aikana vähäisessä määrin keväällä helmi-maaliskuussa ja syksyllä loka-marraskuussa. Tuotantokaudella töitä tehdään sääolojen salliessa keskeytyksittä ympärivuorokautisesti. Tuotantoon kuuluu turpeen irrottaminen suon pinnasta, tuotteen kuivatus, keräily ja varastointi aumoihin. Tuotantomenetelminä alueella käytetään ns. Haku-menetelmää ja mekaanista kokoojavaunua.

6 Vesien käsittely Tuotannossa olevan alueen lohkot 1 3 ja 5 8 on varustettu sarkaojarakentein eli lietteenpidättimillä ja niiden yläpuolelle turpeeseen kaivetuilla lietesyvennyksillä. Lietesyvennyksiä ei tuotannon loppuvaiheessa kaiveta heikosti koossa pysyviin pohjamaalajeihin niiden vaikean puhdistettavuuden ja mahdollisen lisäkuormituksen vuoksi. Tuotantoalue on erotettu eristysojilla ulkopuolisista vesistä. Lohkojen 1 3 noin 99 ha:n vedet johdetaan sulana kautena pumppaamon ja pintavalutuskentän 1 kautta Mustapuroon ja edelleen noin 900 metrin päässä pumppaamolta Kuonanjärven Pohjoislahteen. Samaa reittiä ja samojen vesiensuojelurakenteiden kautta on suunniteltu johdettavaksi myös suunnitellun lohkon 4 vedet. Lohkon 1 jälkikäyttöön otetusta alueesta on noin 27 ha:n alalta vedet johdettu pumppaamon ja pintavalutuskentän ohi alapuoliseen vesistöön. Jäätyneen maan aikana vedet johdetaan pumppaamoaltaan kautta Mustapuroon. Pintavalutuskentän 1 suuruus on noin 2,4 ha, mikä on noin 2,4 % kentälle tulevan koko valuma-alueen (99 ha) alasta ja noin 5,5 % tuotannossa olevasta (44 ha) alasta. Tuotantoala ei tule merkittävästi kasvamaan, vaikka lisäalue otettaisiin käyttöön, koska samaan aikaan tuotannosta poistuu vähintään vastaava määrä pinta-alaa. Lohkojen 5 7 noin 204 ha:n vedet johdetaan ympäri vuoden pintavalutuskentän 2 kautta noin 1,8 kilometrin päässä suolta Lamminojaan ja edelleen Väliojan kautta Kuonanjokeen. Pintavalutuskentän yläpuolella, kentän ja metsäautotien välissä, on noin 320 metrin pituinen laskeutusallas, jonka kautta vedet virtaavat ennen pintavalutuskentän jako-ojaan ja kentälle kulkeutumista. Pintavalutuskentän 2 suuruus on 9,2 ha, mikä on noin 4,5 % kentälle tulevan koko valuma-alueen (204 ha) alasta ja noin 5,8 % tuotannossa olevasta (158 ha) alasta. Lohkon 8 vedet johdetaan ympäri vuoden laskeutusaltaiden 1 ja 2 kautta noin 1,2 kilometrin päässä suolta Ahveroinen-nimiseen lampeen ja edelleen Lamminojan ja Väliojan kautta Kuonanjokeen. Hakijan on esittänyt, että lohkon 8 vesiensuojelua tehostetaan asentamalla virtaamansäätöpadot laskeutusaltaiden 1 2 purkupäähän. Lisäksi laskeutusaltaisiin asennetaan pintapuomi, joka estää laskeutumattomien partikkelien kulkeutumisen patojen purkuaukkoihin. Lisäalueen kuntoonpanosuunnitelma Jouttenisennevalle on suunniteltu uutta tuotantopinta-alaa yhteensä 25 ha. Sen tuotantoa varten perustetaan nykyiselle tuotannossa olevalle alueelle noin 2 ha:n suuruinen auma-alue. Uusi alue sijaitsee lohkojen 1 3 läheisyydessä, lohkolta 3 luoteeseen. Valmistelematon lisäalue (lohko 4) on kokonaisuudessaan tehokkaasti metsäojitettua aluetta. Tuotannon valmistelutöineen arvioidaan kestävän noin 20 vuotta. Tarkempaa kuntoonpanosuunnitelmaa ei ole esitetty.

7 Poltto- ja voiteluaineet Tuotannon aikana koneissa käytetään joko diesel- tai polttoöljyä. Koneiden voiteluun tarvitaan lisäksi moottoriöljyjä ja vaseliineja. Polttoaineiden vuosittainen kulutus arvioidulla tuotantoteholla on noin 42 000 52 000 litraa ja voiteluaineita kuluu vastaavasti noin 320 400 litraa tuotantokaudessa. Poltto- ja voiteluaineet varastoidaan paloviranomaisten vuosittain hyväksymissä säiliössä ja paikoissa. Palavien nesteiden varastointipaikat merkitään vuosittain päivitettäviin turvallisuussuunnitelmiin. Jouttenisennevan polttoainehuolto on tuotantoaikana järjestetty yrittäjän tukikohdassa ja Kurkinevalla olevilla noin 3 000 litran polttoainesäiliöillä. Alueella ei turvetuotantotoiminnassa tai muutoin käytetä muita ympäristölle tai terveydelle vaarallisia aineita. Liikennejärjestelyt Jouttenisennevalta liikennöinti suuntautuu Haapavedelle työmaatieltä maantielle 27 ja sitä pitkin itään valtatielle E 75 ja edelleen pohjoiseen Kärsämäelle ja maanteiden 28 ja 786 kautta voimalaitokselle. Talviaikaan voidaan oikaista Nurmesperän tien 7691 kautta lähinnä suolle palatessa. Vähäisessä määrin ajetaan Koposperän kautta Parkkilaan maantielle 58 ja edelleen Kärsämäelle ja yllä mainittua reittiä Haapaveden voimalaitokselle. Kokkolaan turvetta toimitettaessa ajetaan maantietä 27 Haapajärven kautta Nivalaan ja edelleen maantietä 28 valtatielle 8 ja Kokkolan voimalaitokselle. Pietarsaareen ajetaan samaa reittiä valtatielle 8 ja edelleen rantatietä 749 Pietarsaareen. Turpeen toimittamiseen käytetään perävaunullisia rekka-autoja ja lastaukseen pyöräkuormaajaa. Toimitusten aikana lastaus ja turvekuljetukset ovat ympärivuorokautisia. Jouttenisennevan tuotantomäärän (80 000 100 000 m 3 ) toimittamiseen voimalaitoksille tarvitaan noin 730 900 autokuormallista. Toimitusaika on noin 3 4 viikkoa turvetta yhtäjaksoisesti toimitettaessa. Muutoin tuotantotoiminta aiheuttaa lähinnä vähäistä henkilöauto- ja traktoriliikennettä. Tuotantoon käytettäviä koneita siirretään tuotantoalueen ulkopuolisilla teillä joitakin kertoja tuotantokauden aikana. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Jouttenisennevan vesienkäsittely perustuu eristysojiin, sarkaojarakenteisiin sekä 44 ha:n tuotannossa olevan alueen ja 25 ha:n suunnitellun lisäalueen osalta sulana kautena pintavalutukseen ja muuna aikana laskeutusaltaaseen (pumppausallas), 158 ha:n osalta ympärivuotiseen pintavalutukseen ja 51 ha:n osalta ympärivuotisesti laskeutusaltaisiin. Lohkon 8, jonka vesiensuojelu on perustason mukainen, länsipuolella olisi mahdollisesti pintavalutukseen soveltuvaa suoaluetta. Vesien johtaminen alueelle jouduttaisiin järjestämään pumppaamalla ja alue hankkimaan hakijan hallintaan. Menetelmän käyttöön ottaminen, mikäli alue saataisiin hallintaan ja näin ollen voitaisiin pumppaamo rakentaa, tulisi maksamaan yli 30 000 euroa. Hakija on pitänyt pintavalutuskentän kustannuksia sekä kemikaloinnin vielä huomattavasti suurempia investointikustannuksia ja vuo-

tuisia käyttökustannuksia kohtuuttoman suurina elinkaaren loppuvaiheessa olevan lohkon 8 kokoiselle tuotantoalueelle rakennettuna. Lohkolla 8 on tuotantokelpoista aluetta auma-alueet mukaan lukien 50,8 ha. Tuotannosta poistunutta, takaisin vuokranantajalle luovutettua aluetta on 13,7 ha. Alueen jäljellä oleva hyödynnettävä turvemäärä on noin 100 000 m 3. Tuotannon on arvioitu kestävän 15,3 ha:n alueella 1 5 vuotta ja 35,5 ha:n alueella 5 10 vuotta. Arviossa on otettu huomioon myös mahdolliset tuotanto-olosuhteiltaan heikot kesät. Tuotanto voi lohkolla 8 loppua jo 5 6 tuotantokauden jälkeen, jos lähivuosien kesien tuotanto-olosuhteet ovat keskimääräiset. Hakija on selvittänyt lohkon 8 vesiensuojelun tehostamisvaihtoehtoja. Hakija on esittänyt, että vesiensuojelua tehostetaan asentamalla kaksi virtaamansäätöpatoa olemassa olevien laskeutusaltaiden purkupäähän. Lisäksi laskeutusaltaisiin asennetaan pintapuomi. Hakija on katsonut, että nykyiset vesienkäsittelymenetelmät, kun otetaan huomioon suon sijainti kaukana merkittävistä vesistöistä, nopeasti pienenevä pinta-ala ja vähäinen kuormitus sekä vaikutus vesistössä, ovat tämän päivän tietämyksen mukaan Jouttenisennevan olosuhteissa parasta teknisesti ja taloudellisesti käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT). 8 Ympäristöhallintajärjestelmä Vapo Oy:n energiatoimialalla on yhdistetty laatu- ja ympäristöjärjestelmä. Järjestelmän tarkotuksena on mm. varmistaa, että prosessien toteuttaminen ja ympäristöasioiden hoito on tehokasta ja jatkuvasti kehittyvää. Laatuja ympäristökäsikirja ja työohjeet ovat vuodesta 2002 lähtien olleet yhteiset koko toimialalla. Järjestelmä on rakennettu standardien SFS-ISO 14001 ja SFS-ISO 9001:2000 mukaisesti. Järjestelmälle on myönnetty laatusertifikaatti vuonna 1997 ja ympäristösertifikaatti vuonna 2001. Sertifioinnista vastannut ulkoinen arvioija tekee järjestelmän määräaikaistarkastuksen puolen vuoden välein. Järjestelmässä olevia laatu- ja ympäristökäsikirjaa sekä työohjeita täydentävät muut erillisohjeet, tietojärjestelmät ja rekisterit. YMPÄRISTÖKUORMITUS Päästöt pintavesiin Veden laatu ja määrä Jouttenisennevalta lähtevän veden laatua on tarkkailtu vuonna 1993. Näytteitä on otettu 12 kultakin havaintopaikalta. Lisäksi vedenlaatutietoja on vuodelta 1995 Vapo Oy:n omasta tarkkailusta. Vuonna 1993 tuotannossa oli yhteensä 360 ha. Vuonna 1993 Kurkinevan alueen pintavalutuskenttä pidätti tehokkaasti kiintoainetta ja myös kokonaisravinteista pidättyi suuri osa.

Seuraavassa taulukossa on esitetty Jouttenisennevan, Varpunevan ja Kurkinevan alueilta lähteneen veden laatu tuotantokaudella 1993 sekä Kurkinevan pintavalutuskentän puhdistusteho: 9 Happi ph Väri COD Mn Kok.P Kok.N NH 4 -N Fe Kiintoaine kyll. % mg Pt/l mg/l μg/l μg/l μg/l mg/l mg/l Jouttenisenneva 49 6,8 297 35 91 1293 38 2,5 19,3 Varpuneva 73 6,8 317 33,8 79 1370 214 4,1 21,4 Kurkineva, pvk. tuleva 53 6,4 385 47,4 63 1772 472 2,9 15,8 Kurkineva, pvk. lähtevä 49 6 298 43,6 39 1048 42 1,4 3 Kurkineva, pvk. teho % 23 8 37 41 91 53 81 Jouttenisennevalla on mitattu virtaamaa vuonna 1993. Jouttenisennevan keskimääräinen valuma oli 5,1 l/s km 2, Varpunevan 7,2 l/s km 2 ja Kurkinevan 20,4 l/s km 2. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueella tuotantovaiheen tarkkailusoiden keskivaluma on vuosina 1995 2003 ollut 4,5 27 l/s km 2. Päästöt Kuormitustarkkailun tulokset on koottu Jouttenisennevan, Kurkinevan ja Varpunevan tarkkailuraportista vuodelta 1993 sekä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen turvetuotannon tarkkailuraporttiluonnoksesta. Jouttenisennevan tuotannon aikainen kuormitus vuonna 1993 oli yhteensä 27,6 kg/d kiintoainetta, 0,17 kg/d fosforia, 3,4 kg/d typpeä ja 109 kg/d COD Mn. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen turvetuotantosoiden tarkkailuraportissa Jouttenisennevan tuotantoajan bruttokuormitukseksi vuonna 2003 oli arvioitu 11 kg/d kiintoainetta, 0,11 kg/d fosforia, 2,6 kg/d typpeä ja 68 kg/d COD Mn. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen turvetuotantosoiden tarkkailuraporttiluonnoksen mukaan vuonna 2004 Jouttenisennevan Kuonanjokeen kohdistuva nettovuosikuormitus oli arviolta 5 256 kg kiintoainetta, 31 kg fosforia ja 859 kg typpeä. Kuonanjärveen kohdistuva nettovuosikuormitus oli puolestaan 2 875 kg kiintoainetta, 19 kg fosforia ja 284 kg typpeä. Vuosikuormitus on arvioitu ympärivuotisen tarkkailuaineiston perusteella. Nettokuormitukset on saatu vähentämällä bruttokuormituksesta taustahuuhtouman arvot. Taustahuuhtoumat on laskettu ns. taustapitoisuuksien avulla (kok. P 20 μg/l, kok. N 500 μg/l ja kiintoaine 2 mg/l.) Arvio tulevasta kuormituksesta Jouttenisennevan tuleva kuormitus on arvioitu 277,8 ha:n tuotantoalan osalta. Kuormitus on arvioitu erikseen Kuonanjoen ja Kuonanjärven osalta. Lisäksi on arvioitu kokonaiskuormitus. Kuonanjokeen laskevat Varpunevan ja Kurkinevan vedet (lohkot 5 8) eli yhteensä 208,7 ha tuotannossa olevaa pinta-alaa. Kuormituslaskennassa ei ole otettu huomioon 59,4 ha:n kokoista aluetta, joka on jo suurimmaksi osaksi viljelykäytössä. Varpunevan alueelta (lohko 8) tulevat vedet käsitellään ympärivuotisesti laskeutusaltailla. Laskelmissa ei ole otettu huomioon tulevaa virtaaman säätöä.

Jouttenisennevan Kuonanjokeen kohdistuvan nettovuosikuormituksen on arvioitu olevan noin 3 249 kg/a kiintoainetta, 13 578 kg/a COD Mn, 18 kg/a fosforia ja 853 kg/a typpeä. Kuonanjärveen laskevalle osalle kuormitus on arvioitu ensiksi tilanteessa, jolloin 25 ha:n kokoinen alue on kunnostusvaiheessa ja muu alue (44,1 ha) samanaikaisesti tuotannossa. Lisäksi kuormitus on arvioitu koko tulevan tuotantopinta-alan eli 69,1 ha:n osalta. Kuormituslaskennassa ei ole otettu huomioon 55 ha:n alaa, joka on viljelykäytössä. Vuositasolla Kuonanjärveen kohdistuvan tuotannonaikaisen nettokuormituksen on arvioitu olevan 2 689 kg/a kiintoainetta, 494 kg/a COD Mn, 6 kg/a fosforia ja 325 kg/a typpeä. Suunnitellun uuden 25 ha:n suuruisen lisäalueen (lohko 4) kuntoonpanovaiheen aikaisen Kuonanjärveen kohdistuvan nettokuormituksen on vuositasolla arvioitu olevan noin 2 310 kg/a kiintoainetta, 4 118 kg/a COD Mn, 9 kg/a fosforia ja 469 kg/a typpeä. Lisäalueen kunnostustöiden aikana kuormitus kasvaa lähinnä kemiallisen hapenkulutuksen osalta. COD Mn - nettovuosikuormitus on lisäalueen kunnostustöiden aikana arviolta moninkertainen verrattuna tilanteeseen, kun koko alue on tuotannossa. Myös fosfori- ja typpikuormitus ovat suuremmat kunnostustöiden aikana. 10 Päästöt maaperään ja pohjaveteen Turvetuotantotoiminta ei normaalitilanteessa aiheuta päästöjä maaperään eikä maaperän saastumisen vaaraa. Toiminnan ei arvioida vaikuttavan pohjaveden laatuun tai saatavuuteen. Jouttenisennevalla lähimmän luokitellun pohjavesialueen suojavyöhyke rajoittuu suunnitellun lohkon 4 länsireunassa olevaan turvetiehen. Päästöt ilmaan Turvetuotannon mahdolliset pölyhaitat liittyvät pääasiassa energiakäyttöön tarkoitetun jyrsinturpeen tuotantoon ja ajoittuvat tuotantokaudelle. Tuotetun turpeen laatu vaikuttaa pölyävyyteen: mitä maatuneempaa turve on, sitä enemmän se pölyää. Myös sääolosuhteet, etenkin tuulen voimakkuus ja suunta vaikuttavat pölyämiseen ja pölyn leviämiseen. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s tuotanto keskeytetään lisääntyneen tulipaloriskin vuoksi. Aumaus ja lastaus ovat pölyäviä työvaiheita. Liikenne voi aiheuttaa satunnaisesti pölyämistä. Rekkojen ulkopuolelle lastauksen yhteydessä jäänyt turve karisee yleensä lähes kokonaan pois jo ennen yleiselle tielle tuloa. Turvekuormat peitetään pölyämisen estämiseksi. Tutkimustulosten sekä vuosia useilla tuotantoalueilla jatkuneiden laskeumamittausten perusteella voidaan todeta, että turvetuotannon aiheuttaman pölyämisen viihtyvyyshaitan raja on avoimessa maastossa noin 500 metriä ja tuotannon aiheuttama pölyn lisäys voidaan erottaa taustalaskeumasta pölyämiselle suotuisissa oloissa noin kilometrin etäisyydellä toimintakohdasta. Myös pienhiukkasten pitoisuuden on todettu pienenevän paljon viimeistään noin 500 metrin etäisyydellä pölylähteestä.

Turveperäinen pöly ei ole terveydelle eikä ympäristölle vaarallista, mutta tummana se on pieninäkin pitoisuuksina helposti erottuvaa ja voi siten aiheuttaa viihtyvyyshaittaa. Kasvillisuuden, erityisesti puuston, on todettu tehokkaasti vähentävän pölyn kulkeutumista tuotantoalueen ympäristöön. 11 Melu ja tärinä Jyväskylän yliopiston Ympäristötutkimuskeskuksen julkaisun (Turvetuotanto ympäristömelun aiheuttajana, Jyväskylä 1998) mukaan turvetuotannon työvaiheista jyrsintä ja turpeen nosto imuvaunulla aiheuttavat hetkellistä 55 db:n melua 100 200 metrin etäisyydellä työskentelykohdasta. Palaturpeen nosto ja turvekenttien kunnostustoimet aiheuttavat laskennallisen arvioinnin perusteella 55 db:n melutasoja 300 400 metrin etäisyydellä työskentelykohdasta. Mittaukset on tehty todellisissa työskentelytilanteissa avoimessa maastossa. Kasvillisuuden (puuston) on todettu tehokkaasti vaimentavan äänen voimakkuutta. Tuotannon ja liikenteen aiheuttamaa melua voidaan ajoittain havaita tuotantoalueen läheisyydessä. Melu ei ole jatkuvaa ja luonteeltaan se on samanlaista kuin normaali maatalouden harjoittamisesta lähtevä melu (lähinnä traktorit). Kun tuuli on Varpunevalta itään päin, voivat tuotannon äänet erottua lähimpien asuntojen luona. Jätteet, niiden ominaisuudet, määrä ja hyödyntäminen Tuotantotoiminnassa syntyy vuosittain sekajätettä, jäteöljyä ja öljyisiä jätteitä. Jouttenisennevalla jätteiden keräilypiste sijaitsee työmaan tukikohdassa. Jäteöljyt ja öljyiset jätteet varastoidaan korjaamohallissa. Jätteet kerätään ja toimitetaan eteenpäin jätehuoltosuunnitelman mukaisesti. Alueella on vuonna 2003 tarkastettu maanalainen jäteöljysäiliö, joka ei kuitenkaan ole tällä hetkellä käytössä. TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Alueen hydrologia Jouttenisenneva sijaitsee Kalajoen vesistöalueella, tarkemmin Kuonanjoen täyttökanavan (53.082) ja Kuonanjärven (53.083) valuma-alueilla. Kuonanjoen täyttökanavan vesistöalueen koko alarajalla (Hautaperän tekojärvi) on 255 km 2 ja järvisyys 2,31 %. Kuonanjärven valuma-alueen koko on 136,13 km 2 ja järvisyys 4,19 %. Jouttenisennevan turvetuotantoalueen osuus sekä Kuonanjoen täyttökanavan alueesta että Kuonanjärven valuma-alueesta on noin 1 %. Väliojan, Mustapuron ja Kuonanjoen keskivirtaama on arvioitu Kalajoen Hinkuan mittauspisteen vuosien 1983 2004 kesä-syyskuun valuman perusteella. Käytetty keskivaluma on 5,3 l/s km 2. Kesäajan yli- ja alivalumina on käytetty arviota 60 l/s km 2 ja 2,0 l/s km 2.

Seuraavassa taulukossa on esitetty Mustapuron ja Kuonanjoen arvioidut virtaamat sekä käytetyt valuma-arvot: 12 Välioja Mustapuro Kuonanjoki F=42 km 2 F=15 km 2 F=255 km 2 l/s km 2 l/s l/s l/s Mq (kesä-syys) 5,3 223 80 1352 Hq (kesä-syys) 60 2520 900 15300 Nq (kesä-syys) 2 84 30 510 Alueen luonto ja suojelukohteet Tuotantoalueen lähiympäristö on lähes kokonaan metsäojitettua puustoista suota ja kangasmaata. Pieniä luonnontilaisia alueita on vain Varpunevan länsi- ja pohjoisosassa. Lähimmät viljelyalueet sijaitsevat turvetuotannosta poistetuilla entisillä tuotantokentillä nykyisen tuotantoalueen vieressä tai sisällä. Lähin merkittävä vesistö, Kuonanjärvi, sijaitsee noin 1,1 kilometriä lohkosta 1 lounaaseen. Samalla etäisyydellä Kurkinevalta luoteeseen ja Varpunevalta lounaaseen sijaitsee pieni Ahveroinen-niminen lampi. Säännöstelty Kuonanjärvi on kooltaan 475 ha. Järvi on matala, suurimmaksi osaksi alle 3 metrin syvyinen. Kuonanjärven poikki kulkee rautatiepenkka. Säännöstelypadon alapuolinen Kuonanjoen osa on kesäisin lähes kuiva ja uoma on pensoittunut. Vesistöjärjestelyjen yhteydessä 1970-luvulla on pääosa Kuonanjoen vedestä johdettu ohituskanavalla Hautaperän tekojärveen. Tuotantoalueen läheisyydessä ei ole suojelualueita. Lähin suojelualue, Tervaneva- Sivakkaneva- Pitkäkangas-niminen Natura-alue, sijaitsee yli kuuden kilometrin päässä Jouttenisennevalta etelään. Valtakunnallisen pienvesi-inventoinnin mukaan Jouttenisennevan lähellä tai vesienlaskureitillä ei sijaitse arvokkaita pienvesiä. Asutus ja muu rakennettu ympäristö Etäisyys lähimpään asuinrakennukseen on noin 300 metriä. Rakennus sijaitsee Varpunevalta itään. Muihin rakennuksiin on nykyiseltä tuotannossa olevalta alueelta matkaa yli 0,5 kilometriä. Uuden alueen läheisyydessä ei ole asutusta. Vesistön tila ja käyttö Vedenlaatu Jouttenisennevan vedet johdetaan kolmea eri reittiä alapuoliseen vesistöön. Osa vesistä johdetaan Mustapuron kautta Kuonanjärven Pohjoislahteen, osa (Kurkineva) Lamminojan ja Väliojan kautta Kuonanjokeen sekä osa (Varpuneva) Ahveroisen, Lamminojan ja Väliojan kautta Kuonanjokeen.

Suurin osa Jouttenisennevan turvetuotantoalueen vesistä johdetaan Lamminojan ja Väliojan kautta. Osa vesistä johdetaan Ahveroisen kautta. Ahveroisesta on vedenlaatutietoja vain yhdeltä näytteenottokerralta vuodelta 1995. Lamminojasta ei ole vedenlaatutietoja. Väliojasta on tietoja vuosilta 1989 1995 yhteensä 55 näytteenottokerralta. Väliojan vesi on hyvin tummaa ja humuspitoista, mihin viittaa korkea COD Mn ja rautapitoisuus sekä väriluku. ph on ollut 5,5 7,3 ollen keskimäärin 6,4. Ravinne- ja kiintoainepitoisuuden sekä COD Mn :n osalta suuntaus on ollut loivasti laskeva vuosina 1989 1995. Kokonaisfosforipitoisuus on ollut 38 323 μg/l keskiarvon ollessa 77 μg/l. Typpipitoisuuden keskiarvo on ollut 1 012 μg/l ja vaihteluväli 580 3 870 μg/l. Turvetuotantoalueiden kunnostus selittänee ajoittain korkeat kiintoainepitoisuudet. Mustapurosta ei ole vedenlaatutietoja turvetuotannon aloittamista edeltäneeltä ajalta 1970-luvulta. Mustapurosta on vedenlaatutietoja yhteensä 50 näytteenottokerralta vuosilta 1989 1995. Vesinäytteitä on alettu ottaa Jouttenisennevan kunnostustöiden yhteydessä vuonna 1989. Mustapuron vesi on ollut erittäin tummaa (väriluku keskimäärin 262 mg Pt/l) ja humuspitoista (COD Mn 31 mg/l). ph on ollut 5,6 7,5 (keskiarvo 6,5). Kokonaisfosforipitoisuus on ollut 20 220 μg/l keskiarvon ollessa 90 μg/l. Typpipitoisuuden keskiarvo on ollut 989 μg/l ja vaihteluväli 601 1 510 μg/l. Kuonanjärven vedenlaatu on jo kauan ollut melko heikko. Alueella on esiintynyt happikatoja 1980-luvulla. Vesi on tummaa ja ravinteikasta. Järveä säännöstellään kahden metrin säännöstelyvälillä, mikä huonontaa vedenlaatua. Pitkän aikavälin tarkastelussa 1970-luvulta lähtien Kuonanjärven ravinnepitoisuudet ovat olleet selvästi laskusuunnassa, vaikkakin ne nykyiselläänkin ovat ajoittain melko korkeita. 2000-luvulla keskimääräinen kokonaisfosforipitoisuus on ollut 57 μg/l (keskihajonta = 21, n = 37). Typpipitoisuus on ollut keskimäärin 747 μg/l, mutta typpipitoisuus on 2000-luvulla määritetty vain kolmella näytteenottokerralla. Järveä on viime vuosina kunnostettu mm. ilmastamalla. 13 Vesistön käyttökelpoisuus Kalajoen pääuoma ja sivu-uomat kuuluvat vuonna 2004 laaditussa vesistöjen yleisessä käyttökelpoisuusluokituksessa luokkaan "välttävä". Ainoastaan Pitkäjärvi ja Vääräjoen latvaosa kuuluvat luokkaan "tyydyttävä". Alueen järvet ovat yleensä vedenlaadultaan välttäviä. Kalatalous ja kalastus Kuonanjoen ja Kuonanjärven kalastoa ja kalastusta on selvitetty jatkuvalla kirjanpitokalastuksella ja viiden vuoden välein tehtävällä verkkosarjakoekalastuksella. Lisäksi vuosittain on tehty suppea kalastus- ja haittaarviotiedustelu pääosassa Kuonanjokea ja Väliojassa. Kirjanpitovuosien saalismäärissä on suurta vaihtelua. Suurimmat vuosisaaliit sijoittuvat 1990-luvun loppupuolelle. Vuodesta 1999 lähtien, jolloin kalastajamääräksi vakiintui 2 3, kokonaissaalis oli 130 230 kg. Keskimääräinen kalastajakohtainen vuosisaalis oli 70 80 kg. Hauen määrä on kasvanut ja särjen vähentynyt Kuonanjärven saaliissa noin kymmenen vuoden aikana. Suuremmat haukisaaliit selittyvät lähinnä pyynnin vähentymisestä

johtuvana sattumana sekä pyynnin keskittymisenä enemmän kevääseen hauen kutuaikaan. Ahvenen saalisosuudet ja yksikkösaaliit ovat pysyneet vakaimpina. Särjen vähentyminen on havaittu myös Kuonanjärven koeverkkokalastuksissa. Saalismuutokset johtunevat Kuonanjärven kalaston lajiosuuksien muutoksesta. Kirjanpitokalastajien mukaan pyydykset likaantuvat lämpimän veden aikaan. Kalojen makuhaitat ovat olleet lieviä. Kuonanjärven koeverkkokalastuksen saalis oli 11 360 g vuonna 1999, 127 836 g vuonna 1989 ja 37 116 g vuonna 1994. Aikaisemmasta poiketen saalis jakaantui tasaisesti järven pohjois- ja eteläosan välille. Ahvenen osuus oli saaliissa lisääntynyt ja särjen pienentynyt. Kuonanjoella ja Väliojalla kalastus on vähäistä. Kalojen vaellus alapuolisesta Hautaperän tekoaltaasta Kuonanjokeen on estynyt joen luusuaan rakennetun padon takia. Kevättulvien aikana osa Kuonanjoen vedestä kulkeutuu luonnontilaista Kuonanjokea pitkin Haapajärveen, jolloin kalojen on mahdollista nousta Haapajärvestä Kuonanjokeen. Kalastusta harjoittaa vain muutama paikallinen talous. Kalastus on pääasiassa katiskapyyntiä ja onkimista. Tärkeimmät saalislajit ovat hauki, ahven, särki ja lahna. Lohensukuisia kaloja ei tiedustelutulosten mukaan ole esiintynyt. Saalismäärät ovat pysyneet samalla tasolla, eikä lajisuhteissa ole tarkkailujakson aikana ilmennyt muutoksia. Pyydysten likaantumista ja veden samentumista esiintyy jonkin verran, mutta kalastukselle ei aiheudu merkittävää haittaa. Rapu on vesistössä rauhoitettu, joten sen osalta saalistietoja ei ole. 14 Muu vesistön käyttö Vesistön muusta käytöstä ei ole esitetty selvitystä, joten muuta merkittävää käyttöä ei oleteta olevan. Pohjavedet Jouttenisennevan länsipuolella sijaitsee pohjavesiluokkaan I kuuluva Kuonan pohjavesialue. Suunnitellun lohkon 4 länsireunassa oleva turvetie rajautuu pohjavesialueen suojavyöhykkeeseen. Muut elinkeinot ja toiminnot Tuotantoalueen lähiympäristö on lähes kokonaan metsäojitettua puustoista suota ja kangasmaata. Alueella on maanviljelyä. Noin 7 kilometriä Jouttenisennevalta kaakkoon sijaitsee Vapo Oy:n Vittouvennevan turvetuotantoalue. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin Jouttenisennevan turvetuotannon jatkaminen ei aiheuta haittaa tai vaaraa ympäristön erityisille luonnonoloille tai suojelualueille.

Tuotannon jatkaminen ei aiheuta olennaisia muutoksia maisemaan, koska alue on jo valmisteltu tuotantokuntoon. Toiminta-alueelle (lohkot 1 3) on näköyhteys lohkojen halki tehdyltä yleiseltä tieltä. Rakennuksista ei ole näköyhteyttä suolle. Tuotantopinta-alan poistaminen turvetuotantokäytöstä muuttaa maisemaa maanomistajien toteuttamien uusien maankäyttömuotojen mukaisesti. Lohkon 4 tuotantoon ottaminen muuttaa kasvipeitteisen ja puustoisen alueen avoimeksi, puuttomaksi, tasaiseksi ja kasvittomaksi tuotantokentäksi. Lohkolle 4 ei ole välitöntä näköyhteyttä rakennuksista eikä yleiseltä tieltä. Hankkeella ei ole vaikutusta Jouttenisennevalta yli 6 kilometriä etelään sijaitsevaan, Tervaneva Sivakkaneva Pitkäkangas-nimiseen Natura-alueeseen. 15 Vaikutus pintavesiin Turvetuotannon keskeiset kuormitteet ovat kiintoaine, ravinteet ja humus. Turvetuotannon kuormitus voi aiheuttaa vesistön madaltumista ja liettymistä, veden tummumista, happipitoisuuden heikentymistä, vesistön rehevöitymistä ja bioaktiivisuuden kasvua. Veden ja pohjan laadussa tapahtuvat muutokset heijastuvat eliöyhteisöön laji- ja biomassamuutoksina. Turvetuotannon kuormitus riippuu paljon valuntatilanteesta. Jouttenisennevan turvetuotantoalueen kuormituksen vesistövaikutuksia on arvioitu laimentumissuhteen perusteella Mustapuron, Väliojan ja Kuonanjoen alaosalla. Vesistövaikutusarviossa on kuormituksena käytetty tuotantovaiheen kuormitusarvioita. Laskennan keskivirtaamana on käytetty edellä hakemuksessa esitettyä virtaamaa. Ylivirtaamana on käytetty valumaa 60 l/s km 2 vastaavaa virtaamaa. Pitoisuuslisäykset ovat teoreettisia ja ne on laskettu siirtämällä kuormitus sellaisenaan laskentakohtaan ottamatta huomioon sedimentaatiota, ravinteiden sitoutumista ja muita vesistössä tapahtuvia prosesseja. Myöskään turvetuotannon vaikutusta virtaamiin ei ole otettu huomioon. Pitoisuuslaskelmassa ei myöskään ole otettu huomioon vesistön nykyistä pitoisuustasoa. Seuraavassa taulukossa on esitetty arvio Jouttenisennevan tuotantovaiheen kuormituksen aiheuttamista pitoisuuslisäyksistä Mustapurossa, Väliojassa ja Kuonanjoessa kesän keskimääräisessä virtaama- ja kuormitustilanteessa sekä ylivirtaaman aikana: Laskentapiste Valuma Kiintoaine COD Mn Kok.P Kok.N l/s km 2 mg/l mg/l μg/l μg/l Mustapuro laskussa Kuonanjärveen F=15 km 2 Kesän keskiarvo (brutto) 5,3 1,8 1,5 5,8 58 Kesän keskiarvo (netto) 5,3 1,5 0,2 4,4 44 Kesän ylivaluma 60,0 0,2 1,3 1,5 50 Välioja laskussa Kuonanjokeen F= 42 km 2 Kesän keskiarvo (brutto) 5,3 0,7 6,1 6,2 156 Kesän keskiarvo (netto) 5,3 0 1,9 6,2 140 Kesän ylivaluma 60,0 0,7 2 2,7 93

16 Kuonanjoen F=255 km 2 Alaosa Kesän keskiarvo (brutto) 5,3 0,2 0,1 1,4 29 Kesän keskiarvo (netto) 5,3 0,1 0,3 1,3 26 Kesän ylivaluma 60,0 0,1 0,3 0,4 15 Jouttenisennevan turvetuotannon vaikutukset voivat näkyä lähinnä ravinnepitoisuuksien kasvuna Väliojassa ja Mustapurossa. Suhteellisesti suurin vaikutus kohdistuu Väliojaan, johon valtaosa vesistä laskee ja jossa pienen virtaaman takia laimentuminen on verraten pientä. Väliojan suulla ennen laskua Kuonanjokeen laskennallinen pitoisuuslisä on typen osalta 93 156 μg/l ja Mustapuron suulla 40 60 μg/l. Tuotantoalueen vesi nostaa kiintoainepitoisuuksia verraten vähän, vain 0 2 mg/l. Aikaisempien tarkkailutulosten mukaan Mustapuron ja Väliojan vedenlaatu on ajoittain ollut jopa heikompaa kuin vastaavina aikoina turvesoilta lähtevissä vesissä, joten myös muualta valuma-alueelta tulevien vesien pitoisuudet ovat korkeita. Kuonanjoen alaosalla turvetuotannon aiheuttamat pitoisuuslisäykset ovat kaikilta osin verraten pienet. Kuonanjärven ja Kuonanjoen rehevyys johtuu pääasiassa suuresta hajakuormituksesta sekä järven mataluus ja pieni tilavuus huomioon ottaen rajusta säännöstelystä. Jouttenisennevan turvetuotanto ei lisäalueen käyttöönotonkaan seurauksena aiheuta muutosta vesistön tilaan, sillä alueen vesienkäsittely on järjestetty tehokkaasti ja lisäksi isoja alueita poistuu lähivuosina tuotannosta ja siirtyy jälkikäyttöön. Vaikutus kalastoon ja kalastukseen Kalataloustarkkailuaineiston perusteella Jouttenisennevan purkuvesien vaikutukset Kuonanjoen ja Kuonanjärven kalastoon voidaan arvioida vähäisiksi, koska kalasto ei ole kymmenen vuoden tarkkailujakson aikana huonontunut eikä tärkeimpien saalislajien lisääntyminen ole vaikeutunut. Lisäalueen käyttöönotosta huolimatta jatkuvasti pienenevän pinta-alan myötä ja hyvän vesienkäsittelyn ansiosta haittoja ei jatkossakaan aiheudu. Vaikutus maaperään ja pohjaveteen Toiminnan ei arvioida vaikuttavan pohjaveden laatuun tai saatavuuteen, vaikka suunnitellun lohkon 4 länsiosan turvetie rajoittuu pohjavesialueen suojavyöhykkeeseen. Pohjavesialueelta ei purkaudu tällä hetkellä havaittavassa määrin vettä turvetien reunaojaan eikä viereisen lohkon 3 tuotantoalueen ojastoihin. Jouttenisennevan kunnostussuunnitelmassa vuonna 1989 lohko 4 jätettiin suunnitelmasta pois, koska viereisen alueen pohjavettä hyödynnettiin ja oletettiin, että kuivatus saattaisi alentaa kaivon vedenpintaa. Haapajärven Vesi Oy on vuonna 1998 antamassaan lausunnossa ilmoittanut Vapo Oy:lle lopettaneensa vedenottamon käytön vuonna 1994 ja ettei se aio jatkossakaan hyödyntää vettä, koska vedenottamon antoisuus oli vähäinen, vedenlaatu heikentynyt ja koska vettä on mahdollista ostaa. Suunniteltu toiminta lohkolla 4 ei heikennä pohjavesialueen vedenlaatua eikä vähennä veden määrää.

17 Ilmaan joutuvien päästöjen vaikutus Tuotantoalueelta ympäristöön mahdollisesti leviävä pöly voi satunnaisesti aiheuttaa pientä esteettistä haittaa tuotantoalueen reunoilla ja lähialueilla. Jouttenisennevan ympäristössä sijaitsee yksi rakennus tilalla Perälä RN:o 97 sellaisella etäisyydellä (300 m) Varpunevasta itään, että tilan alueelle on pölyn kulkeutuminen mahdollista. Pölyn kulkeutumista tilan alueelle estää työmaan ja tilan välissä oleva tiheä puusto. Tuotannon aiheuttamasta pölyämisestä ei ole valitettu. Turvekuljetukset ja työmaaliikenne ovat aikaisemmin aiheuttaneet hiekkatien pölyämisestä johtuvaa vähäistä pölyhaittaa, josta hakijalle on kerran valitettu. Asia on korjattu suolaamalla mahdollista pölyhaittaa aiheuttavat tieosuudet työmaan läheisyydessä. Pölyn leviäminen ympäristöön voidaan jatkossakin estää ottamalla laatuohjeiden mukaisesti tuulen suunta ja voimakkuus huomioon tuotantotoiminnassa. Melun ja tärinän vaikutukset Jouttenisennevan toiminnan aiheuttamasta melusta ei ole tullut valituksia. Toiminta-alueen jatkuvasti pienentyessä meluhaittojen todennäköisyys entisestään vähenee. Tuotantoalueen ympäristössä rakennukset sijaitsevat siten, että melun kulkeutuminen rakennetulle alueelle häiritsevässä määrin ei ole todennäköistä. Muut vaikutukset Jouttenisennevan turvetuotanto ei aiheuta muusta kuormituksesta ja vesistön yleisestä laadusta erotettavissa olevaa haittaa virkistyskäytölle. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Jouttenisennevalla on aiemmin toteutettu tarkkailua erillistarkkailuna. Hakemukseen on liitetty 8.2.2005 päivätty, Jouttenisennevan turvetuotantoalueen käyttö- päästö- ja vaikutustarkkailuohjelma, joka on tarkoitus liittää suurempaan kokonaisuuteen, jonka sisällöstä päätetään vuoden 2005 aikana. Pöly- ja melutarkkailu Maanomistajille, joiden rakennukset sijaitsevat noin 500 metrin etäisyydellä tai sitä lähempänä tuotantoalueesta, lähetetään vuosittain huhtikuun loppuun mennessä kirjeessä toimintaohjeet ja Vapo Oy:n vastuuhenkilöiden yhteystiedot ilmoitusten tekemiseksi mahdollisista pöly- ja meluhaitoista. Jouttenisennevalla on yksi rakennettu tila alle 500 metrin etäisyydellä tuotantoalueesta. Hakija tarkistaa ilmoitusten tai omien havaintojensa perusteella mahdollisen haitan, sopii asian haitankärsijän kanssa ja tekee korjaavat toimenpiteet toiminnassaan. Asiaa selvitetään mittauksilla ympäristökeskuksen hyväksymän ohjelman mukaisesti, mikäli haitta tehdyistä korjaavista toimen-

piteistä huolimatta toistuu useasti tai asiasta ei päästä haitankärsijän kanssa yksimielisyyteen. 18 Käyttötarkkailu Käyttötarkkailu liittyy kiinteästi päästötarkkailuun. Sen tarkoituksena on antaa päästötarkkailulle taustatietoja. Yleensä kuormitukseen vaikuttavien tekijöiden kirjaaminen sekä vesiensuojelujärjestelyjen toimivuuden valvonta ovat käyttötarkkailun tarkoituksena. Käyttötarkkailutietoja hyödynnetään päästötarkkailun raportoinnissa, esim. poikkeuksellisten kuormitustilanteiden tarkastelussa. Käyttötarkkailua varten nimetään vastuuhenkilö, joka ilmoitetaan vuosittain Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle ja Haapajärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarvittaessa käyttöpäiväkirja esitetään valvoville viranomaisille. Päiväkirja säilytetään niin kauan, kuin tuotantoa harjoitetaan. Päiväkirjamerkinnöistä tehdään vuosittain yhteenveto, joka toimitetaan päästötarkkailuvuotena tarkkailua suorittavalle konsultille ja erikseen sovittaessa Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Päästötarkkailu Kuntoonpanovaiheen tarkkailu Erillinen kuntoonpanovaiheen tarkkailu ei ole tarpeen, koska alueen vedet johdetaan samojen vesiensuojelurakenteiden kautta kuin tuotannossa olevilta ja osin myös tuotannossa poistuneilta alueilta. Tuotantovaiheen tarkkailu Jouttenisennevan turvetuotantoalueelta tulevan veden laatua tarkkaillaan pintavalutuskentän 1 mittapadolla. Vedenlaatua tarkkaillaan noin kymmenen vuoden jaksoissa siten, että tarkkailuvuosia on jakson aikana kaksi. Tarkkailuvuodet Jouttenisennevalla ovat 2007 ja 2011. Vesinäytteet otetaan kesällä ja syksyllä kahden viikon välein viikoilla 20 38 (15.5. 30.9.). Muiden vuodenaikojen kuormituksen arviointiin käytetään edustavien ympärivuotisten tarkkailukohtien tuloksia tai muuta Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskuksen kanssa sovittavaa menetelmää. Näytteenotto ja analysointi Näytteet ottaa julkisen valvonnan alainen konsultti ympäristöviranomaisten käyttämillä ja hyväksymillä menetelmillä. Näytteet ovat kertanäytteitä ja niistä määritetään: kiintoaine kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) kokonaistyppi kokonaisfosfori. ph.

Lisäksi kolme kertaa kesässä (kesä- heinä- ja elokuun ensimmäinen näytekerta) määritetään mineraaliravinteet ja rauta: fosfaattifosfori (PO 4 -P) ammoniumtyppi (NH 4 -N) nitraatti- + nitriittitypen summa (NO 2+3 -N) rauta (Fe). Jouttenisennevalla ei tarkkailla vesienkäsittelyrakenteiden tehoa mittauksin. Rakenteiden tehoa arvioidaan silmämääräisesti havaintojen mm. syvennyksiin ja altaisiin pidättyvän lietteen määrän perusteella. Päästötarkkailuvuosina tuottajan edustaja ottaa näytteitä poikkeustilanteissa (ylivaluma, suolla tehtävät kunnostustoimet). Tulokset toimitetaan välittömästi konsultille ja niistä määritetään kiintoaine, kokonaistyppi, kokonaisfosfori ja kemiallinen hapenkulutus. Päästöjen laskennassa käytetään Jouttenisennevan mitattua vedenlaatuja virtaamatietoa. Vuosina, jolloin virtaamaa ei mitata, laskennassa käytetään edustavien Pohjois-Pohjanmaan pintavalutuskentällisten turvetuotantoalueiden mitattuja virtaamatietoja. Päästöjen laskennassa voidaan hyödyntää Jouttenisennevan aikaisempia virtaamatietoja. 19 Vaikutustarkkailu Vaikutustarkkailuun sisältyy vesistötarkkailu (vedenlaadun seuranta) ja kalataloustarkkailu. Päästötarkkailuvuosina tarkkaillaan myös Jouttenisennevan alapuolisen vesistön vedenlaatua. Yläpuolista tarkkailupistettä ei voida perustaa. Alapuolinen tarkkailupiste sijaitsee Mustapurossa. Näytteenotto ja analysointi Näytteet ottaa julkisen valvonnan alainen konsultti ympäristöviranomaisten käyttämillä ja hyväksymillä menetelmillä seuraavasti: Näytepisteeltä otetaan neljä näytettä, ensimmäinen kevättulvan aikaan huhti toukokuussa ja loput kolme heinä- elo- ja syyskuussa. Päästö- ja vesistötarkkailunäytteet tulee ottaa samalla näytteenottokierroksella. Näytteenottosyvyys on 1 m tai puolet kokonaissyvyydestä, mikäli vesisyvyys on alle 2 m. Näytteistä määritetään: happi kok.p sähkönjohtavuus PO 4 -P ph kok.n väri NO 2 + NO 3 -N COD Mn NH 4 -N kiintoaine Fe. a-klorofylli (kesä-syyskuu) Näytteenoton yhteydessä mitataan lämpötila ja näkösyvyys. Lisäksi määritetään kiintoaineen hehkutushäviö, jos kiintoainetta on yli 20 mg/l.

20 Kalataloustarkkailu Jouttenisennevan alapuolisilla vesialueilla on toteutettu kalataloustarkkailua vuodesta 1992 lähtien. Tarkkailu on koostunut jatkuvasta kirjanpitokalastuksesta, viiden vuoden välein tehtävästä verkkosarjakoekalastuksesta sekä kalastustiedusteluista. Tarkkailujakson aikana kalasto ei ole muuttunut negatiivisempaan suuntaan eikä tärkeimpien saalislajien lisääntyminen ole vaikeutunut. Tästä syystä ja nopeasti pienenevän tuotantoalan takia yhtä laajamittainen kalataloustarkkailu ei enää ole tarpeen, vaan kalataloustarkkailu on perusteltua järjestää harvempana ja tiedusteluun pohjautuvana. Jouttenisennevan alapuolisen vesialueen (Välioja, Kuonanjoki ja Kuonanjärvi) kalastoa ja kalastusta selvitetään kalastustiedustelulla kaksi kertaa lupajakson aikana. Postitse tehtävä kalastustiedustelu suunnataan kaikille alueen talouksille. Tiedustelu kohdennetaan vuosiin, jolloin Jouttenisennevalla on myös päästö- ja vesistötarkkailua. Kysely tehdään kolmikierroksisena niin, että toisella kierroksella lähetetään vastauskehotus ja kolmannella kierroksella uusintakysely. Tiedustelulla saadaan tietoa kalastuksen laadusta ja laajuudesta, kala- ja rapusaaliista sekä mahdollisista kalastusta haittaavista tekijöistä, kuten pyydysten likaantumisesta ja kalojen makuvirheistä. Raportointi Vesistö- ja päästötarkkailun tulokset toimitetaan välittömästi niiden valmistuttua tai viimeistään kahden viikon kuluttua näytteenotosta sähköpostilla Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle, Haapajärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Vapo Oy:lle. Tulokset toimitetaan tarkkailujakson päätyttyä myös paperitulosteena. Tulosteessa tulee näkyä tarkkailukauden edelliset tulokset. Päästötarkkailun tulokset tulee esittää havainnollisessa muodossa graafisesti. Poikkeavista tuloksista otetaan yhteyttä heti Vapo Oy:hyn sekä ympäristökeskukseen. Samoin ilmoitetaan mahdolliset näytteenottajan havaitsemat vedenlaatuun vaikuttavat tekijät. Päästötiedot toimitetaan sähköisessä muodossa siirrettäväksi ympäristönsuojelun tietojärjestelmään (Vahti). Päästö- ja vaikutustarkkailutulokset raportoidaan samassa raportissa, jossa tarkastellaan Jouttenisennevan kuormituksen mahdollisia vaikutuksia alapuoliseen vesistöön. Raportointi tehdään osana suurempaa kokonaisuutta. Raportit lähetetään hakijalle, Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle, työvoima- ja elinkeinokeskukselle ja Haapajärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Laadunvarmistus Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja tai muita Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksymiä menetelmiä.

21 POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Työmaan paloturvallisuus Turvetuotantotyön ajankohta, kuiva kesäkausi ja työn luonne aiheuttavat ympäristölle paloturvallisuusriskin. Turvetuotantoalue on pelastustoimilain tarkoittama kohde. Sisäasiainministeriö on antanut ohjeen turvetuotantoalueen paloturvallisuudesta. Ohje on uusittu viimeksi vuonna 2000. Ohjeessa on määräykset mm. turvetuotantoalueen yleisjärjestelyistä, palotarkastusten suorituksesta, turvetuotantoalueen turvallisuussuunnitelman laadinnasta, tuotantohenkilöstön koulutuksesta sekä vaadittavasta sammutuskalustosta. Työmaille laaditaan vuosittain ohjeen mukainen turvallisuussuunnitelma. Suunnitelmista ja ohjeista annetaan koulutusta ja ne jaetaan työmaalla toimivalle henkilöstölle ja yrittäjille. Työmaille on nimetty palo- ja pelastusorganisaatio, joka vastaa mahdollisen tulipalon alkusammutuksesta ja muiden hätätilanteiden hoitamisesta. Työmailla on tarvittava alkusammutuskalusto ja ensiapuvälineistö sekä toiminta- ja ensiapuohjeet onnettomuustilanteiden varalle. Turvallisuussuunnitelma toimitetaan paloviranomaisille. He tekevät ennen tuotantokauden alkua arviointi- ja tutustumiskäyntejä työmailla ja hyväksyvät työmaan palosuojeluvalmiuden. Viranomaiset osallistuvat tuotantoyksiköiden palosuojelukoulutukseen ja harjoitusten pitämiseen. Muut riskit ja häiriötilanteet Jouttenisennevalla ei ole sellaisia vesiensuojelurakenteita, jotka aiheuttaisivat erityistä riskiä ympäristölle. Laskeutusaltaan patorakenteiden pettäessä voisi normaalia suurempia kiintoaine- ja ravinnepitoisuuksia päästä alapuoliseen vesistöön. Tällainen häiriö on lyhytaikainen, ja sen korjaustoimet ratkaistaan aina tapauskohtaisesti. Kaikista merkittävistä häiriöistä ja niiden korjaustoimista ilmoitetaan Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Häiriötilanteista ei aina aiheudu lainkaan vaikutuksia tuotantoalueen ulkopuolelle. Tilanteita pyritään ennaltaehkäisemään rakenteiden hoidolla, kunnon seurannalla ja korjaustoimilla. Polttoaineet muodostavat aina riskin ympäristölle. Turvetuotantoalueella polttoaineet pyritään säilyttämään kauempana avo-ojista, jolloin mahdollisuus polttoaineiden joutumiseen vesistöön on erittäin pieni. Turvetuotantotyön luonne ja tuotantokaluston vaatima polttoainemäärä huomioon ottaen polttoöljyä on oltava saatavissa työkohteen läheisyydessä, joten siirrettävät säiliöt ovat yleensä ainoa käyttökelpoinen polttoaineiden säilytystapa. Poltto- ja voiteluaineiden käyttö sekä jätteiden keräys- ja lyhytaikainen säilytys työmaa-alueella voivat aiheuttaa poikkeustapauksissa, lähinnä säilytysastioiden rikkoontumisen vuoksi, vuotoja maaperään. Päästöjä pyritään ehkäisemään aineiden ja astioiden huolellisella käsittelyllä ja sijoittamalla astiat/säiliöt paikkoihin, joissa mahdollinen vuoto rajoittuu mahdollisimman pienelle alueelle ja on helposti puhdistettavissa. Hätätilanteissa noudatetaan hakijan laatu- ja ympäristöjärjestelmän työohjeita ja ympäristöohjeita.

Ympäristöviranomaiset tarkastavat oman harkintansa mukaan työmaan ympäristönhoidon tasoa sekä vesiensuojelurakenteita ja antavat tarkastuksiin liittyen ohjeita ja velvoitteita. 22 Ympäristövahinkovakuutus Vapo Oy:llä on Jouttenisennevan turvetuotantoaluetta koskeva ympäristövahinkovakuutus. VAHINKOJA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET Kalataloudelliset velvoitteet Jouttenisennevan alapuolisten vesistöjen kalataloudellinen merkitys on vähäinen. Kalataloustarkkailuaineiston perusteella Jouttenisennevan purkuvesien vaikutukset Kuonanjoen ja Kuonanjärven kalastoon voidaan arvioida vähäisiksi, koska kalasto ei ole muuttunut kymmenen vuoden tarkkailujakson aikana negatiiviseen suuntaan eikä tärkeimpien saalislajien lisääntyminen ole vaikeutunut. Jouttenisennevan turvetuotannolla ei ole merkittävää vaikutusta alapuolisten vesistöjen vedenlaatuun. Jouttenisennevan toiminta ei aiheuta kalataloudellista kompensaatiotarvetta. Korvaukset Jouttenisennevan kuormituksesta ei arvioida aiheutuvan tilakohtaisesti korvattavaa vahinkoa. TURVETUOTANTOTOIMINNAN LOPETTAMINEN Hakemus ja sen perustelut Turvetuotantoa koskevissa ympäristölupapäätöksissä toiminnanharjoittajalle on asetettu velvoite hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista, esittää ympäristölupaviraston hyväksyttäväksi yksityiskohtainen suunnitelma toiminnan lopettamisen edellyttämistä ympäristönsuojelua koskevista toimista ja tuotantoalueen jälkihoidosta. Hakemukseen on liitettävä esitys toiminnan lopettamisen jälkeisestä tarkkailusta sekä esitys toiminnan päättyessä tehtävien kunnostustoimien ja jälkikäytön mahdollisesti aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta. Hakija on esittänyt lopettamissuunnitelman ympäristönsuojelutoimineen ja alueen jälkihoitoineen ja pyytänyt suunnitelman vahvistamista siten, ettei Jouttenisennevan osalta enää ole tarvetta erillisen hakemuksen tekemiseen. Hakija on katsonut, että tuotantoalueen pinta-alan nopea pieneneminen, käytössä olevat ympäristönsuojelumenetelmät sekä maanomistusolot ja sijainti huomioon ottaen lopettamistoimien esittäminen lupahakemuksen yhteydessä on sekä mahdollista että ajallisesti sopivaa, koska tuotantotoimien arvioidaan huomattavalla osalla tuotantoaluetta kokonaisuudessaan päättyvän tulevalla lupajaksolla.