Mitä merialuesuunnittelu on? Dosentti Anita Mäkinen, HELCOM-VASAB MSP työryhmän puheenjohtaja Kansallinen Itämerifoorumi 07.06.2012 Turku
Itämeri ja sen valuma-alue Ar Pinta-ala: 373 000 km 2 Tilavuus: 20 900 km 3 Valuama-alue: 1.6 milj.km 2 Veden viipymäaika: 25-35 vuotta Suolapitoisuus: vaihtelee 23 Tanskan salmissa ja noin 2-3 Suomenlahden itäosissa ja Pohjanlahden pohjoisosassa. Alhaisen suolapitoisuuden vuoksi Itämeren lajidiversiteetti on pieni. Lajit ovat alkuperältään joko mereistä tai makeanveden lajistoa. Ravintoverkko muutaman lajin varassa, mikä lisää Itämeren haavoittuvuutta.. 90 miljoonaa asukasta 9 rantavaltiota 8 EU:n jäsenvaltiota Venäjä
Million tonnes Merenkulku Itämerellä purjehtii 2000 laivaa joka hetki Vuonna 2009: Tanskan salmien (Skaw) kautta purhehdittiin 62,743 kertaa vuoteen 2006 verrattuna 20% kasvu 21% näistä aluksista oli tankkereita Myös Kielin kanavan kautta vilkas liikenne 30,314 alusta Suurinta kasvu on ollut Suomenlahden öljykuljetusten osalta. 300.0 200.0 100.0 Amount of oil turnover in the largest Baltic oil terminals 108.1 122.8 137.7 162.4 170.3 203.5 221.2 233.7 245.3 251.4 0.0 1997 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008
Öljykuljetusten kasvu
Ja Kasvava rahti- ja matkustajaliikenne
Satamien sijoittuminen Photo by Erkki Siirilä
Öljyterminaalien sijoittuminen
Matkailun, veneilyn ja mökkeilyn tarpeet Kuva: Anita Mäkinen
Öljy- ja kaasuputkien sijoittuminen
Tuulivoimalapuistot Suomi sitoutunut tuottamaan 6Twh tuulivoimaa vuoteen 2020 mennessä. Suuri osa tuulinergiasta tullaan tuottaman merialueella.
Soran ja kaivannaisten otto
Kalastus ja kalojen kutualueet Photo by WWF-Canon Quentin Bates
COMPETING CLAIMS Maritime Policy Land use Tourism Oil &Gas Mariculture Coastal Defence Ports & Navigation Military Activities Culture Conservation Dredging & Disposal Submarine Cables Fishing Renewable Energy Marine Recreation Mineral Extraction
Maritime Spatial Planning - a process for solving conflicts and finding solutions? WWF Germany Illustration: Eric Liebermann UNESCO: Maritime spatial planning is a public process of analyzing and allocating the spatial and temporal distribution of human activities in marine areas to achieve ecological, economic, and social objectives that usually have been specified through a political process.
HELCOM-VASAB merialuesuunnittelutyöryhmä HELCOM: Itämeren suojelusopimus, jonka jäseniä kaikki 9 rantavaltiota ja EU komissio. VASAB: hallitusten välinen alueiden käytön suunnitteluun keskittynyt organisaatio. Edellä mainittujen maiden l isäksi jäseninä Valkovenäjä ja Norja. Perustettiin lokakuussa 2010 Käynnistämään ja takaamaan Itämeren maiden yhteistyö merialuesuunnittelussa Työryhmä on saanut merkittävän roolin merialuesuunnittelun edistämisessä Itämeren alueella.
Mandaatti HELCOM-VASAB MSP työryhmälle Hyväksytty sekä Helcomin että VASABin päättävissä elimissä ajalle 2010-2013. Asetettu yleiset tavoitteet ja sovittu työohjelmasta. Työryhmä tarjoaa keskustelufoorumin valtioiden rajat ylittävälle merialuesuunnittelulle ja yhdennetyn rannikkoalueiden käytön ja hoidon suunnittelulle. Itämeren alue on edelläkävijä merialuesuunnittelussa koko Euroopassa.
Poliittinen kehys työskentelylle HELCOM MPAs Recommendation 15/5 (1994) Maritime Traffic HELCOM Copenhagen Declaration (2001) ICZM - Recommendation 24/10 (2003) HELCOM Baltic Sea Action Plan (2007) Development of broad-scale MSP principles - Recommendation 28E/9 (2007) VASAB Recommendations on Spatial planning in ICZM and Sea Use Planning (2005) VASAB Long Term Perspective for the Territorial Development of the Baltic Sea Region till 2030 (2009) Compendium on Maritime Spatial Planning Systems in the Baltic Sea Region Countries EU EU Maritime Policy (Blue Book) ICZM - Recommendation 2002/413/EC Global World Summit on Sustainable Development (2002) UNESCO initiative on MSP
Itämeren alueen merialuesunnittelun periaatteet 1. Kestävä käyttö ja hoito 2. Ekosysteemilähestymistapa 3. Pitkän aikavälin tavoitteiden asettelu 4. Varovaisuusperiaate 5. Osallistaminen ja läpinäkyvyys 6. Luotettava ja laadukas tieto ja tietovarannot 7. Rajat ylittävä yhteistyö, koordinointi ja tiedonvaihto 8. Yhdennetty terrestrinen ja merialuesuunnittelu 9. Aluiden erityispiirteiden ja erityisolosuhteiden huomioiminen suunnittelussa 10. Jatkuvan suunnittelun periaate = prosessi
Periaate 1 Kestävä käyttö ja hoito Merialueilla lukuisa joukko toimijoita ja käyttäjiä Rajallisessa tilassa seurauksena tilakilpailua Merialuesuunnittelu on keskeinen prosessi takaamaan kestävä käyttö Tasapainottamaan taloudelliset, ympäristö-, sosiaaliset ja muut intressit a) Integroimalla sektoritoimintojen suunnittelu b) Toteuttamaalla ekosysteemilähestymistapaa alueiden käytön suunnittelussa
Periaate 2 Ekosysteemilähetymistapa Merialuesuunnittelun lähtökohta Lähtötilanne: Koko Itämeren ekosysteemi on ihmistoiminnan seurauksena huonossa kunnossa Tavoite: Koko Itämeren hyvän tilan palauttaminnen (tuotantokyky ja palautumiskyky saatetaan ennalleen) Itämeren taloudellisen kasvun turvaaminen
Periaatteet 3 ja 7 Pitkän aikavälin tavoitteiden asettelu ja rajat ylittävä yhteistyö, koordinointi ja tiedonvaihto Itämeri yhteinen sisämeremme Yhteistyötä tarvitaan kaikkien Itämerenmaiden hallitusten, organisaatioiden ja intressiryhmien välillä Visio merialuesuunnittelusta ja strategia kaikille ihmistoiminnoille Itämerellä.
Periaatteet 4 ja 6 Varovaisuusperiaate ja Luotettava ja laadukas tieto ja tietovarannot http://maps.helcom.fi/website/mapservice/index.html
HELCOM-VASAB merialuesuunnittelutyöryhmän työn painopisteet Laillisuusperustan tarkastelu Ekosysteemilähestymistavan käytännön toteutus Rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon ja merialuesuunnittelun yhtymäkohtien tarkastelu Maa- ja merialueiden kohtaaminen (interface) EU:n ICZM suositus. Valtioiden rajat ylittävä yhteistyö merialuesuunnittelun periaatteiden testaaminen BaltSeaPlan Plan Bothnia Metsähallitus
BaltSeaPlan The BaltSeaPlan Vision 2030 Towards sustainable planning of Baltic Sea space Nico Nolte, BSH, Lead Partner www.baltseaplan.eu
Merialuesuunnittelun tulevaisuus Euroopassa Näköpiirissä on puitedirektiivi (12/2012 mennessä) Näyttäisi siltä, että puitedirektiivillä merialuesuunnittelu ja yhdennetty rannikon käyttö- ja hoitosuositus (ICZM) tullaan yhdistämään. Myös Venäjä osoittanut kiinnostusta merialuesuunnitteluun. Virkamieskuntaa lähdössä Saksaan koulutukseen kesällä 2012. Rajat ylittävää yhteistyötä edistettävä ja vahvistettava. Kaikki asianosaiset stakeholders sitoutettava yhteistyöhön Itämeren alueella vahva edelläkävijän leima Helcom-Vasab merialuesuunnittelun työryhmän ansiosta. Työryhmän toiminta vakinaistettava.
The trilateral Estonian-Finnish-Russian cooperation to protect the marine environment of the Gulf of Finland (GoF) the Gulf of Finland Year 2014
Suomenlahtivuosi 2014 Merialuesuunnittelun pilottiprojekti Suomenlahdelle (Viro, Suomi, Venäjä, muita Itämerenmaita partnereina)? Rahoitus: BONUS- tutkimusohjelman toinen hakukierros vuonna 2013?
Kiitos! Helsinki Commission (HELCOM) Katajanokanlaituri 6 B FI-00160 Helsinki, Finland www.helcom.fi VASAB Secretariat Elizabetes street 19 LV-1010 Riga, Latvia www.vasab.org www.planbothnia.org WWF Deutschland Illustration: Eric Liebermann www.baltseaplan.eu