Liite2. Esite: Erkki Santala, Katriina Kujala-Räty ja Ritva Holm LIITE 2/1 HAJA-ASUTUKSEN vesiensuojelu kuntoon Haja-asutuksesta tulevien jätevesien määrä on lisääntynyt asuntojen varustetason nousun myötä. Vesistökuormitusta lisää myös loma-asuntojen määrän ja niissä vietetyn ajan kasvaminen. Esitteessä kerrotaan haja-asutuksen vesiensuojelun keinoista ja erityyppisten, yksityistalouteen soveltuvien puhdistamoiden toiminnasta, eduista ja ongelmista. Muitakin kuin tässä kuvattuja vaihtoehtoja on olemassa ja uusia kehitetään jatkuvasti. 193 Suomen ympäristö 491
LIITE 2/2 Suomen ympäristö 491 194
LIITE 2/3 Jätevesien käsittelyn tavoitteet Jätevesi sisältää vettä ja erilaisia lika-aineita. Jäteveden määrä riippuu vedenkulutuksesta. Jäteveden lika-aineiden määrä riippuu asukkaiden määrästä ja siitä, minkälaisia jätevesiä viemäriin johdetaan. Harmaalla jätevedellä tarkoitetaan asumisesta muodostuvia pesuvesiä, kuten peseytymis-, astianpesu- ja pyykinpesuvesiä. Mustalla jätevedellä tarkoitetaan jätevettä, joka sisältää pesuvesien lisäksi vesikäymälän huuhteluvedet. Jätevesien käsittelyn tavoitteena on erottaa vesi ja lika-aineet toisistaan. Käsitellyn jäteveden tulisi olla niin puhdasta, ettei se saastuta luontoa.lika-aineet erotellaan lietteeksi, joka tulisi edelleen käsitellä niin, että se soveltuu käytettäväksi maanparannusaineena. Jätevesien viemäröinti ja käsittely on ongelmallista erityisesti silloin, kun rakennetaan rannan lähellä olevalle tai hyvin pienelle tontille, tontti sijaitsee rinteessä toisen tontin ylä- tai alapuolella, maaperä on kalliota tai savikkoa tai pohjavesi on lähellä maanpintaa. Nykyaikaisen suomalaisen kotitalouden jätevesi muodostuu seuraavista toiminnoista: 20% peseytyminen 45% 15% 15% ruuanlaitto ja astianpesu WC:n huuhtelu pyykinpesu siivous ja muut toiminnot 5% Jätevesien haittavaikutukset Huonosti käsitelty tai väärään paikkaan johdettu jätevesi tai käymäläjäte likaa vesistöjä ja pohjavettä. Jäteveden sisältämä eloperäinen aine kuluttaa vesistöjen happivaroja. Ravinteet, kuten fosfori ja typpi, rehevöittävät vesistöjä. Seurauksena on ojien umpeutumista, rantojen kaisloittumista ja muutoksia kalastossa. Jos jätevedet johdetaan väärin tai käymäläjätteet tyhjennetään huonosti valittuun paikkaan, bakteerit ja muut taudinaiheuttajat voivat pilata uimarannan ja kaivoja. Valtioneuvoston periaatepäätös vesiensuojelun tavoitteiksi vuoteen 2005 edellyttää, että pintavesiin haja- ja vapaa-ajan asutuksesta joutuvaa biologisesti happea kuluttavaa kuormitusta vähennetään vähintään 60 prosenttia ja fosforikuormitusta vähintään 30 prosenttia 1990-luvun alkupuolen tasosta. 195 Suomen ympäristö 491
LIITE 2/4 Jätevesi voi pilata maaseutumiljöön. Jätevesien käsittelyn suunnittelu Jätevesien käsittelytapaa valittaessa on tarkasteltava menetelmän rakentamista ja ylläpitoa kokonaisuutena. Ennen päätöksiä on hyvä ottaa selville, mitä puhdistamon ylläpito käytännössä vaatii, pystyykö itse hoitamaan ja huoltamaan puhdistamon tai onko ylläpitotyö ostettavissa alaan erikoistuneelta yritykseltä. Jätevedenpuhdistuksen suunnittelussa on otettava huomioon vie- märöinti ja vesikalusteet. Niin sanotut vähävetiset laitteet asettavat omat ehtonsa viemäröinnille. Vanhat viemäriputket sopivat mahdollisesti vain entiselle viemäröintitavalle ja jätevesivirtaamalle. Jäteveden selkeytys saostuskaivoissa on edelleen useimpien käsittelymenetelmien ensimmäinen vaihe. Kiinteä aine laskeutetaan saostuskaivojen pohjalle lietteeksi ja selkeytetty jätevesi johdetaan seuraavaan käsittelyvaiheeseen. Saostuskaivot on tyhjennettävä riittävän usein, jotta liete ei pääse karkaamaan. Vähävetisten vesikalusteiden käyttö ei vähennä saostuskaivojen tyhjennystarvetta. Jos uuden puhdistamon rakentamisen yhteydessä aiotaan entiset saostuskaivot pitää käytössä, on niiden kunto selvitettävä ja ne on tarvittaessa korjattava. Jätevesisäiliö eli niin sanottu umpikaivo on tarkoitettu jäteveden tilapäiseen säilytykseen ennen kuljetusta muualle käsiteltäväksi. Umpikaivosta ei saa päästää jätevesiä maastoon. Täyttymiseen ja tyhjennystiheyteen voi vaikuttaa oikeilla kalustevalinnoilla ja kulutustottumuksilla. Jätevesien käsittelylle annetaan yleensä määräykset haettaessa rakennuslupaa uudisrakennukselle, rakennuksen laajennukselle tai käyttötavan muutokselle. Koska määräykset vaihtelevat kuntakohtaisesti, on ennen rakentamiseen ryhtymistä otettava yhteys kunnan ympäristönsuojeluviranomaiseen. Jätevesien käsittelystä määrätään useissa säädöksissä. Terveydensuojeluasetuksen mukaan viemäri ei saa aiheuttaa talousveden, uimarannan tai maaperän terveydellisen laadun huonontumista. Vesilaki määrää, että jäteveden johtamiselle on haettava kunnan ympäristöviranomaisen lupa, jos siitä voi aiheutua haittaa. Vesilaki kieltää pohjaveden pilaamisen. Vesiensuojelua koskevista ennakkotoimenpiteistä annetussa asetuksessa määrätään, että jos Suomen ympäristö 491 196
LIITE 2/5 viemäriä käyttää vähintään 50 henkilöä, on ennen rakentamisen aloittamista tehtävä ilmoitus alueelliselle ympäristökeskukselle. Puhdistamolietteen käyttöä maanviljelyksessä säätelee Valtioneuvoston päätös 282. Valmisteilla oleva ympäristönsuojelulaki tulee voimaanastuttuaan täsmentämään määräyksiä. Saostuskaivo Jätevesisäiliö Muista! Mitä vähemmän vettä käytät, sitä helpommin ratkeavat jätevesiongelmat. Valitse ensin kaivon paikka, päätä vasta sitten muiden rakennusten sekä jätevesien viemäröinti- ja käsittelyjärjestelmän sijainti tontilla. Sijoita ulkokäymälä ja komposti riittävän kauas rannasta ja kaivosta. Huolehdi saostuskaivojen tyhjentämisestä. Ylivuotava umpikaivo (jätevesisäiliö) on todellinen vaara pohjavesille. Likaantuneen pohjaveden puhdistuminen voi kestää vuosia. Viemäriin ei saa päästää öljyä, maalia tai liuottimia eikä muita aineita, jotka häiritsevät jätevedenpuhdistuksen biologista toimintaa, ei myöskään viemärin tukkivia esineitä kuten vaippoja tai siteitä, ruuantähteitä, kahvinporoja tai hedelmien kuoria, kondomeja tai tupakantumppeja, paperiroskia tai jätemyllyn jätteitä. Viemäriin saa päästää wc:n huuhteluvedet, astian- ja pyykinpesuvedet sekä suihkuista, kylpemisestä ja muusta peseytymisestä tulevat jätevedet. Jätevedenkäsittelyn ratkaisuvaihtoehtoja on useita ja joku niistä on tilanteeseen sopivin; kysy neuvoa. Kompostikäymälä on hyvä vaihtoehto. Sen voi asentaa myös sisätiloihin. Hoito vaatii kuitenkin aikaa ja työtä. Suunnitelmien teettäminen osaavalla suunnittelijalla kannattaa. Vaadi kauppiaaltasi suunnitelmien mukaiset laitteet ja materiaalit, maa-ainesten toimittajalta oikeat ainekset ja rakentajalta malttia toteuttaa työ piirustusten mukaisesti! Käyttämällä fosfaatittomia pesuaineita vähennät vesistöjen rehevöitymistä. 197 Suomen ympäristö 491
LIITE 2/6 Seuraavassa on kuvattu esimerkinomaisesti erilaisia käsittelymenetelmiä sekä niiden etuja ja ongelmia. Useimpien ratkaisujen edellyttämät saostuskaivot voivat olla joko tehdasvalmisteisia tai huolella paikalla rakennettuja. Käymäläjätteen tai jäteveden erottelu Kompostikäymälä + harmaiden jätevesien maahanimeytys Käymäläjäte kerääntyy käymälän säiliöosaan kompostoitumaan. Jätteen joukkoon lisätään kuiviketta. Harmaille jätevesille on rakennettu maahanimeytysjärjestelmä. omatoiminen menetelmä jätevesien käsittely on helppohoitoista edullinen käyttökustannuksiltaan oikean kompostikäymälätyypin valinta on vaikeaa kompostikäymälän hyvä toiminta edellyttää tietoa, taitoa ja työtä maahanimeytystä voivat rajoittaa maaperä, tonttikoko tai pohjavesiolosuhteet Jätevesisäiliö käymäläjätevesille + maapuhdistamo harmaille jätevesille Käymäläjätevedet kootaan umpisäiliöön, josta ne kuljetetaan loka-autolla jäteveden-puhdistamolle. Harmaat jätevedet käsitellään paikallisiin olosuhteisiin parhaiten soveltuvassa maapuhdistamotyypissä. käymäläjätevesien käsittelystä ei aiheudu paikallisia ongelmia pelkkien harmaiden jätevesien käsittely on helpompaa kuin kaikkien jätevesien jätevesisäiliö on tyhjennettävä ajoissa säiliön tyhjentäminen sekä jäteveden kuljetus ja käsittely on kallista Suomen ympäristö 491 198
LIITE 2/7 Imeytysmenetelmiä Maahanimeytys Kaikki jätevedet johdetaan imeytysojiin tai imeytyskenttään, jossa ne puhdistuvat suotautuessaan luonnollisten maakerrosten läpi. jäteveden käsittelyssä voidaan käyttää hyväksi maaperän luontaisia ominaisuuksia helppo rakentaa ja helppohoitonen tehokas vesistökuormituksen torjunnassa imeytys ei sovi kaikkiin olosuhteisiin oikean paikan valinta on tärkeää ei sovellu pohjavesialueille Matalaan perustettu imeytyskenttä Imeytysputket asennetaan lähes alkuperäisen maanpinnan tasoon. Maanpinta muotoillaan kentästä poisviettäväksi ja peitetään hienojakoisella maa-aineksella tai mullalla. tavallisen maahanimeytyksen edut on saavutettavissa vaikeammissa olosuhteissa helppohoitoinen edellyttää huolellista suunnittelua ja rakentamista jäteveden pumppaus voi olla tarpeen imeytyskentän lämmöneristys saattaa olla vaativa toimenpide 199 Suomen ympäristö 491
Maasuodatus Tavanomainen maasuodatin LIITE 2/8 Jätevesi johdetaan imeytysputkista suodatinhiekkakerroksen läpi. Suodatinhiekassa puhdistunut jätevesi kerätään kokoomaputkilla ja johdetaan joko maastoon tai vesistöön. maasuodattimen voi rakentaa maaperältään monenlaisissa olosuhteissa helppohoitoinen hyvin toteutettuna pitkäikäinen edellyttää huolellista rakentamista rajoitettu fosforinpoistoteho kaivuualue on syvä verrattuna muihin menetelmiin tulo- ja lähtöputken välinen korkeusero on suuri Maasuodatin tehostetulla fosforin poistolla Tavalliseen maasuodattimeen on lisätty fosforinpoistoa tehostava materiaali joko suodatinhiekkaan tai erillisenä. tavanomaista maasuodatinta parempi fosforinpoistoteho tavanomaisen maasuodattimen edut edellyttää erittäin huolellista rakentamista fosforinpoistomassan tehokkuudesta ei ole vielä riittävästi tietoa Suomen ympäristö 491 200
LIITE 2/9 Tehdasvalmisteinen biosuodatin tai bioroottori tuleva vesi saostuskemikaalit esiselkeytys bioroottori tai biosuodatin kemiallinen saostus jälkiselkeytys puhdistettu vesi kierrätys lietteen siirto Jätevesi johdetaan esiselkeytyksen jälkeen biosuodattimeen tai bioroottoriin, jossa se puhdistuu biologisesti. Puhdistamoon voidaan yhdistää kemiallinen saostus fosforin poistamiseksi. Menetelmät ovat yleisempiä usean talouden yhteispuhdistuksessa kuin yhden perheen käytössä. hyvä puhdistustulos voidaan saavuttaa sekä orgaanisen aineen että fosforin poiston suhteen puhdistamon paikka on helppo valita, koska maaperä ei aseta yleensä rajoituksia hyvä toimivuus edellyttää melko tasaista kuormitusta puhdistamo vaatii hyvän hoidon ja sen käytöstä vastaavien on tunnettava prosessin toiminta käytännössä saavutetut puhdistustulokset vaihtelevat fosforin poistuminen on vähäistä ilman kemiallista saostusta laitteet tarvitsevat lämpöeristetyn suojarakenteen Pienet pakettisuodattimet Suodatin Saostuskaivossa selkeytetty jätevesi johdetaan suodattimeen, joka voi olla erillisessä suojalaatikossa tai saostuskaivon viimeisessä osassa. Suodatin muodostuu yhdestä tai useammasta suodatinmassakerroksesta, jossa jätevesi puhdistuu biologisesti tai kemiallisesti. suodatinrakenne on pienikokoinen hinnaltaan edullinen suhteellisen helppo asentaa puhdistamon paikka on helppo valita, koska maaperä ei aseta yleensä rajoituksia tulo- ja lähtöputken korkeusero on joissakin malleissa niin suuri, että tarvitaan pumppaus suodatinmassa tulee ajoittain uusia rakenteet on lämpöeristettävä, jos käyttö ei ole jatkuvaa laitteen toimivuutta on seurattava säännöllisesti 201 Suomen ympäristö 491
Neuvonta ja valvonta LIITE 2/10 Jätevesien käsittelyvaatimukset saa selville kunnan ympäristöviranomaiselta, joka valvoo vesiensuojelua kunnan alueella. Tietoa erilaisista käsittelymenetelmistä, niiden rakentamisesta, ylläpidosta ja käyttökokemuksista on saatavissa myös alueellisista ympäristökeskuksista, Suomen ympäristökeskuksesta ja vesiensuojeluyhdistyksistä. Suunnittelu, toteutus ja ylläpito Jätevesien käsittelyjärjestelmien suunnittelun hallitsevat parhaiten vesihuoltotekniikkaan erikoistuneet konsultit. Toteutuksen ammattilaisia ovat vesihuoltorakentamiseen erikoistuneet urakoitsijat. Pieniä käsittelyjärjestelmiä rakentavat myös siihen koulutetut maanrakennusurakoitsijat. Ylläpitoa eli puhdistamon hoitoa ja huoltoa voi kysyä laitetoimittajilta ja koulutetuilta LVI-liikkeiltä tai loka-autoyrityksiltä. Kirjallisuutta Pienet jäteveden maapuhdistamot, Vesi- ja ympäristöhallituksen julkaisu B:1, 1990. RT-kortti Asumisjätevesien käsittely haja-asutusalueilla 66 10587, 1995. Kaivo-opas, Suomen ympäristökeskus, Ympäristöopas 9, Helsinki 1996. Pienet maapuhdistamon pumppaamot, Suomen ympäristökeskus, Ympäristöopas 38, Helsinki 1998. Kompostikäymäläopas, Työtehoseuran julkaisuja 342, 1995. Ympärivuotisten kompostikäymälöiden toimintavarmuus ja häiriöiden kartoitus, Ympäristöministeriö, Suomen ympäristö 125, 1997. Esitteen jakelu: Suomen ympäristökeskus Pl 140 00251 Helsinki Puh. (09) 4030 0100 Fax (09) 4030 0190 neuvonta.syke@vyh.fi Julkaisijat: SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS hajasampo-projekti SUOMEN VESIENSUOJELUYHDISTYSTEN LIITTO ry Teksti: Erkki Santala, Katriina Kujala-Räty, Ritva Holm Piirrokset: Tiina Paju, Oili Ahola, Kirsti Pohjapelto Taitto: Kirsti Pohjapelto. Helsinki 1999. Suomen ympäristö 491 202