Monitavoitteinen metsäsuunnittelu kuntametsissä Mikko Kurttila & Irja Löfström Metsä- ja Viherpäivät 2014, Kuopio 11.6.2014
Esityksen sisältö Mitä on monitavoitteinen metsäsuunnittelu Miten monitavoitteisia päätöstukimenetelmiä voi käyttää kuntametsien yhteistoiminnallisessa suunnittelussa Osallistamisella tietoa ja näkemyksiä metsäsuunnitteluun
Suunnittelun ytimessä vaihtoehdot Tavoitteena tehokas tuotantomahdollisuuksien käyttö Toimitaan tuotantomahdollisuuksien rajalla Jos ei ole niukkuutta ei tarvita suunnittelua Tavoitteena tavoitteiden mukainen tuotantomahdollisuuksien käyttö Toimitaan parhaassa pisteessä tuotantomahdollisuuksien rajalla
Pohjapinta-ala, m 2 /ha Metsikön käsittelyvaihtoehdot: mustikan poimijatulojen vaikutus tuoreen kankaan männikön taloudellisesti optimaaliseen hakkuuohjelmaan (Miina ym. 2010) 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 0 /kg 2 /kg 4 /kg 20 30 40 50 60 70 80 90 Metsikön ikä, vuotta
Metsikkötason tulosmatriisi tavoitteiden tärkeys ratkaisee! Tuottoarvo puu ( ) Tuottoarvo mustikka ( ) Kiertoaika (a) Mustikkasato (kg/ha/a) Mustikka 0 /kg 1794 0 64 17,1 Mustikka 2 /kg 1712 957 76 19,3 Mustikka 4 /kg 1654 2067 84 22,7
Puijon suunnitelmavaihtoehtojen vaikutusarviointi Kriteerit Ei metsänhoitoa Metsänhoidon kevyt Metsänhoidon raskas Virkistyskäytön mahdollisuudet liikkumisen vaikeutuminen virkistyskäytön mahdollisuudet muita vaihtoehtoja (tiheä metsä) ja lähimaiseman säilyvät korkealla tasolla runsaammaat pienaukot ja yksipuolisuus vähentää useammin toistuvat virkistyskäytön mahdollisuutta hakkuutyöt heikentävät virkistyskäytön mahdollisuutta Luonnon monimuotoisuus vanhan metsän lajisto lisääntyy, muuten yksipuolistuu, lehtipuuston osuus vähenee vaikuttaa suotuisasti, lehtipuuston osuus lisääntyy lisää elinympäristöjen monimuotoisuutta (lehtipuusto). Saataa vähentää joltain osin lajistoa, saattaa listätä ei-toivottuja lajeja Kulttuuriarvojen huomioon ottaminen heikentää, vanhat asuinympäristöt metsittyvät vaikuttaa suotuisasti, vanhoja asuinympäristöjä säilytetään, kaskeaminen mahdollista voimakkaammat hakkuut haittaa lähimaisemaa Maiseman kehittyminen lähi- ja kaukomaiseman kehittyminen estyy vaikuttaa suotuisasti lähimaiseman monipuolistuessa, maisemaavauksia Puuston määrä 2010, m 3 59 465 59 465 59 465 Hakkuumäärä 2010-2020, m 3 1 100 12 108 19 769 Nettotulot, 37 320 389 990 709 460 Puuston määrä 2020, m 3 72 781 61 773 54 112 lähimaisemassa paikallisia hekentymistä, ei kaukomaisemaan vaikutusta
Systemaattisen päätösanalyysin perusteluita Monimutkaisuus. Ongelma on niin monitahoinen, että kokonaisuutta ja päätöstilannetta on tarve jäsentää. Yhteismitattomuus. Kaikkia vaikutuksia ei voida suoraan muuntaa esimerkiksi rahallisiksi hyödyiksi. Ei-mitattavat tekijät. Kaikkia vaikuttavia tekijöitä ei voida suoraan mitata. Monitavoitteisuus. Etsitään ratkaisua, joka ottaa huomioon useiden osapuolten erilaiset tarpeet ja tavoitteet. Epävarmuus. Vaikutuksiin ja kehitysennusteisiin sisältyy epävarmuuksia, joiden kokonaisvaikutuksia on vaikea arvioida. Synteesi. Tarve ja halu jäsentää systemaattisesti suunnittelutilanne sekä eritellä ja yhdistää siihen liittyvät näkemykset ja tieto. Perusteltavuus. Tarve tuottaa tietoa, esimerkiksi päätöksentekijöiden arvostuksista, joilla päätös voidaan läpinäkyvästi perustella
Vaihtoehtoja tarjoava suunnittelu 1. Yleisten tavoitteiden ja periaatelinjausten määrittely Esim. monimuotoisuuden suojelun taso, virkistysympäristöjen määrä, taloudelliset vaikutukset Mitä tietoa tuotetaan vaihtoehtojen arvottamisen ja vertailun pohjaksi Kyselyt, ryhmätapaamiset, haastattelut 2. Maastoinventointi, kuvioiden käsittelyvaihtoehdot 3. Vaihtoehtojen tuottaminen ja niiden vaikutusten selvittäminen 4. Vaihtoehtoisten suunnitelmien arviointi Vaihtoehtojen vaikutuksia kuvataan numeerisesti (esim. nettotulos, puuston kehitystä kuvaavat tunnukset, käyttäjämäärien ja kyseisiin tarkoituksiin varattujen pinta-alojen suhde) ja maiseman kauneutta visualisoinneilla. Osallisilta kysytään mielipidettä tarjottuihin vaihtoehtoihin, 5. Kunta valitsee ja hyväksyy suunnitelman
Yhteistoiminnallinen suunnittelutilanne Ongelman tunnistaminen (problem identification) mistä on kysymys, mistä päätetään tunnistetaan tavoitteet, vaihtoehdot, toimintaympäristön tilanne jne. Ongelman jäsentäminen (problem structuring) - arvioidaan vaihtoehtojen vaikutuksia sekä eri sidosryhmien kiinnostukset ja tavoitteet niitä kohtaan Ongelman ratkaiseminen (problem solving) - konkretisointi, priorisointi (tukea valinnalle) ja toteutuksen suunnittelu Eri menetelmillä apua eri vaiheisiin!
Opastusta yhteistoiminnallisen suunnitteluun menetelmien käytön keittokirja http://copack.oamk.fi/methods 19.6.2014 10
Joskus menetelmien käyttö edellyttää asiantuntemusta ja työkaluja
Ongelman tunnistamisen menetelmiä Cognitive mapping Planning for real Suunnittelun työvälineenä kolmiulotteinen malli suunnittelualueesta Alueelle sijoitetaan kortteja, joissa ehdotuksia käsittelyistä tekemisestä Soft-GIS järjestelmät
Opastusta yhteistoiminnallisen suunnitteluun menetelmien käytön keittokirja http://copack.oamk.fi/methods 19.6.2014 13
Ongelman jäsentämisen menetelmiä Vaikutusmatriisi (influence matrix) Asiantuntija-arvioita minkälainen vaikutus asialla X on asioihin Z, Y ja W Voi korvata numeeriset suunnittelulaskelmat SMART (simple multi-attribute rating technique) Yksinkertainen monikriteerinen päätöstukimenetelmä Ongelma jäsennetään hierarkiaksi Hierarkian tasojen tekijöille (tavoitteet ja vaihtoehdot) määritetään tärkeydet Tukee myös parhaan vaihtoehdon valintaa
Sosio-ekologinen toivomuskartta jäsentää päätöstilannetta (Kangas ym. 2005)
Esimerkki päätöshierarkiasta Metsähallituksen luonnovarasuunnittelu Länsi-Suomessa Analyysin tulos Tarkastelunäkökulmat Mittarit Strategiavaihtoehdot hakkuumäärä, m 3 MH:n talous liiketoiminnan tulos, M suositus MH:n Länsi-Suomen luonnonvarastrategiaksi Luonnonsuojelu Virkistys ja monikäyttö ekologisen verkoston laajuus, ha rehevät tai vanhat metsät, ha "virkistysmetsät", ha yli 60 vuotiaat virkistysmetsät, ha Yhteiskunnalliset vaikutukset Metsähallituksen liikevaihto, M työpaikat, htv
Ongelman ratkaisumenetelmiä Tyypillisesti vaihtoehtojen arviointia ja parhaan vaihtoehdon valinnan tukemista Voi myös nostaa esille ohjelman / suunnitelman tärkeimmät toimenpiteet toteutusta varten Budjetin/resurssien allokoinnin menetelmiä
Opastusta yhteistoiminnallisen suunnitteluun menetelmien käytön keittokirja http://copack.oamk.fi/methods 19.6.2014 18
Äänestysmenetelmät Metsähallituksen luonnovarasuunnittelussa (Hiltunen ym. 2008) Kaksi eri menetelmää Borda count: 8 pistettä parhaalle, 7 toiseksi parhaalle jne. Cumulative voting: 100 pistettä jaetaan vapaasti kriteerien kesken ative voting: jaetaan 100 pistettä kriteerien kesken haluamallaan tavalla.
Vaihtoehtojen monikriteerinen vertailu äänestysmenetelmää käyttäen
Osallistuminen/Osallistaminen Asukkaat ja sidosryhmät mukaan suunnitteluun Tavoitteita: yhteistyön kehittäminen sidosryhmien kanssa asenteiden, mielipiteiden ja tavoitteiden tutkiminen tiedonkulun ja hyväksyttävyyden parantaminen konfliktien hallinta demokraattinen päätöksenteko Käytettävät osallistamistavat ja menetelmät tapauskohtaisia riippuen osallistamiselle asetetuista tavoitteista ja prosessin vaiheesta
Vaihtoehtojen tuottamisen hyötyjä osallistamisen ja osallistettavien näkökulmasta lisää suunnitteluun osallistuvien vuorovaikutusta sekä heidän saamaansa informaatiota syventää osallistettavien tietoa ja ymmärrystä toimenpiteiden perusteluista fokusoi osallistamista antaa aitoja vaikutusmahdollisuuksia ja parhaassa tapauksessa lisää myös osallisten välistä yhteisymmärrystä metsien käytön painotuksista.
Yhden suunnitelman vaihtoehto osallistamisen näkökulmasta Suunnitelmaa parannellaan vaiheittain yksityiskohtia hiomalla Sidosryhmien kommentit kohdistuvat usein pieniin yksityiskohtiin Vapaamuotoisesta palautteesta voi olla vaikea koota yhtenäistä näkökantaa suunnittelun avuksi
Yhteenveto Parhaan vaihtoehdon valinta kuuluu päätöksentekijälle eli sille taholle, joka omistaa metsän Menetelmä(t) eivät saa hallita! Osallistaminen ei saa olla muodollisuus! Kuntametsien suunnittelussa paljon vaihtelua normaalia metsäsuunnittelua, pienipiirteistä taiteilua puutasolla tai investointien suunnittelua Edellyttää mukautumista suunnittelutilanteen vaatimiuksiin Yhteistyöllä uusia tulokulmia suunnittelutilanteisiin
Uudet metsään ja metsäbiomassaan perustuvat tuotteet ja palvelut (NEW, 2014 2018) Uusia tuotteita ja palveluja tutkimuslähtöisesti kolmessa teemassa Metsäbiomassaan perustuvat tuotteet Metsänhoidon, -korjuun ja metsäsuunnittelun tuotteet, palvelut ja toimintomallit Metsien ei-puuaineisiin tuotteisiin ja aineettomiin arvoihin perustuvat palvelut www.metla.fi/ohjelma/new/
Opaskirja sekä suosituksia virkistys- ja maisema-arvojen huomioimiseksi taajamametsien hoidossa 19.6.2014 26
Kiitos
Monitavoitteisen päätöksentekoprosessin vaiheet (Keeney 1982) 1. Päätöksentekotilanteen analysointi Mistä päätetään, kuka on päätöksentekijä, mitä aluetta tarkastellaan 2. Päätösvaihtoehtojen tuottaminen ja niiden seurausten arviointi Suunnitelmavaihtoehtojen periaatteet, vaihtoehtojen konkretisointi, mitä seurauksia on eri vaihtoehtojen toteuttamisella 3. Päätöksentekijöiden tavoitteiden selvittäminen Mitä tavoitellaan, mikä on tavoitteiden keskinäinen tärkeys 4. Päätösvaihtoehtojen vertailu mikä vaihtoehto täyttää parhaiten asetetut kriteerit Suunnitelman viimeistely, toimeenpano ja seuranta
Kirjallisuutta Kangas, A., Heikkilä, J., Malmivaara-Lämsä, M. & Löfström, I. 2014. Case Puijo Evaluation of a participatory urban forest planning process. Forest Policy and Economics. In press. Kangas, J., Store, R., 2002. Socioecological landscape planning: An approach to multi-functional forest management. Silva Fennica 36, 867 871. Vacik, H., Kurttila, M., Hujala.T. Khadka. C., Haara, A., Pykalainen, J., Honkakoski, P., Wolfslehner. B, & Tikkanen, J. 2014. Evaluating collaborative planning methods supporting programme-based planning in natural resource management Journal of Environmental Management. In press.
Taajamametsien tehtäviä ja käyttömuotoja: Virkistyskäyttö Monimuotoisuus Kulttuuriarvot Maisema Suojavaikutukset ja terveys Puunmyyntitulot Käyttömuodot saavat tapauskohtaisesti erilaisia painoarvoja.
Monikriteeriset päätöstukimenetelmät Käyttötilanteita Päätöskriteereiden hyväksymisäänestys mitä kriteereitä otetaan mukaan päätöksentekoon Vaihtoehtojen sisällyttäminen analyysiin mistä valitaan Kriteereiden keskinäisten tärkeyksien tai tärkeysjärjestyksen määrittäminen Vaihtoehtojen vertailu eri tavoitteiden näkökulmasta ja valinnan tukeminen
Vaihtoehtojen monikriteerinen vertailu
Monitavoitteinen (termi?) suunnittelu Mahdollisia hyötyjä mm. Uutta tietoa metsistä Tavoitteita voidaan tarkentaa suunnitteluprosessin aikana Vaihtoehdot ovat hyviä osallistamisen välineitä Toimenpiteiden parempi hyväksyttävyys Vaihtoehtojen arviointi auttaa sopeuttamaan metsien käyttöä muuttuviin tarpeisiin Suunnittelu vaativampaa, työläämpää ja kalliimpaa Suunnittelun kustannukset eivät kuitenkaan saa olla suurempia kuin suunnittelusta saatavat hyödyt suunnitteluprosessin määrittely tapauskohtaisesti
Uutta tietoa ja palveluita marjapaikoista Metlassa laaditaan ns. marjakarttoja (kuva Ron Store, Metla) Monilähde VMI-aineiston metsävaratieto + marjasatomallit Tavoitteena marjanpoimintaan kannustava ja sitä tehostava mobiilisovellus Kuntametsät - oiva sovelluskohde? Avoin politiikka vs. konfliktit?