Kala- ja vesimonisteita nro 134. Anneli Heitto & Sauli Vatanen

Kala- ja vesimonisteita nro 134 Anneli Heitto & Sauli Vatanen Vuosaaren sataman ja voimalaitosten vesistötarkkailu vuonna 213

KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala- ja vesitutkimus Oy Julkaisuaika: 3.4.214 Kirjoittaja(t): Anneli Heitto ja Sauli Vatanen Käännökset: Kim Jaatinen Tarkastanut: Petri Karppinen Julkaisun nimi: Vuosaaren sataman ja voimalaitosten vesistötarkkailu vuonna 213 Toimeksiantaja: Helsingin Satama ja Helsingin Energia Sarjan nimi ja numero: Kala- ja vesimonisteita nro 134 Sivumäärä: 21 s. + 3 liitettä. Kannen kuva: Vesinäytteenottoa Vuosaarenlahden näytepisteeltä (182) tammikuussa 213. Kala- ja vesitutkimus Oy.

Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 VUOSAAREN SATAMAN TOIMINTA JA KÄYTTÖ VUONNA 213... 3 2.1 KEMIKAALIONNETTOMUUS VUOSAAREN SATAMASSA... 3 3 VUOSAAREN VOIMALAITOSTEN TOIMINTA JA KUORMITUS VUONNA 213... 5 4 VESISTÖTARKKAILU... 7 4.1 VESINÄYTTEENOTTO... 7 4.1.1 Veden laadun seuranta... 7 4.1.2 OT-yhdisteiden pitoisuudet... 16 5 YHTEENVETO... 17 6 SAMMANDRAG... 18 7 SUMMARY... 19 Liite 1. Vuosaaren voimalaitoksen päästöt vuonna 213. Liite 2. Vesinäytteiden analyysitulokset vuonna 213. Liite 3. Orgaanisten tinayhdisteiden pitoisuudet vesinäytteissä vuonna 213.

1 JOHDANTO Helsingin Sataman Vuosaaren sataman toiminta käynnistyi 24.11.28. Samalla vesistö- ja kalataloustarkkailussa siirryttiin rakentamisen aikaisesta seurannasta käytönaikaiseen seurantaan. Vuosaaren sataman rakentamisen aikaista vesistö- ja kalataloustarkkailua koskeva yhteenvetoraportti on ilmestynyt talvella 212 (Vatanen ym. 212). Käytönaikaiseen seurantaan siirtymisen yhteydessä Vuosaaren sataman ja Helsingin Energian Vuosaaren voimalaitosten tarkkailut yhdistettiin (Piispanen & Vatanen 29). Tähän mennessä ovat ilmestyneet vuosia 29 212 koskevat tarkkailuraportit (Vatanen & Haikonen 21, 211, Heitto & Vatanen 212, 213). Merkittävimmät Vuosaaren sataman käytön aiheuttamat potentiaaliset vesistövaikutukset ovat alusten potkurivirtausten aiheuttama pohja-aineksen resuspensio ja alusten liikkumisen aiheuttamat vesimassojen liikkeet, joilla voi olla vaikutuksia lähinnä rantavyöhykkeiden ekosysteemiin (Piispanen & Vatanen 29). Väylällä liikkuvien alusten aiheuttamista veden korkeus ja virtausmuutoksista on tehty erillinen selvitys (Paukkeri 21). Satama-alueen sade- ja hulevesien sekä lumen mukana vesistöön joutuu jonkin verran lähinnä kiintoainetta. Työkoneiden ja alusten ilmapäästöistä osa päätyy laskeumana vesistöön joko suoraan tai satama-alueen sade- ja hulevesien sekä lumen mukana. Helsingin Energian voimalaitosten potentiaaliset vesistövaikutukset liittyvät Kalkkisaarenselältä sataman aallonmurtajan kaakkoispuolelta otettavan ja voimalaitoksissa lämmenneen jäähdytysveden palauttamiseen mereen (Piispanen & Vatanen 29). Vuonna 213 vesistötarkkailuun sisältyi ainoastaan vesinäytteenotto. Kalataloustarkkailu liitettiin vuonna 212 osaksi Helsingin ja Espoon edustan merialueen kalataloudellista yhteistarkkailua (Vatanen & Haikonen 212), jonka ensimmäinen raportti ilmestyy toukokuun 214 loppuun mennessä. Myös vesistötarkkailu siirtyi vuoden 214 alusta Helsingin ja Espoon edustan merialueen yhteistarkkailuun. 2

2 VUOSAAREN SATAMAN TOIMINTA JA KÄYTTÖ VUONNA 213 Vuosaaren sataman toiminnasta vastaa Helsingin Satama. Satamaan johtavan meriväylän, joka alkaa Pikku Niinisaaren ja Tobben-saaren välisestä salmesta, ylläpidosta vastaa Liikennevirasto. Sataman vesiliikennealueen haraussyvyys on pääosin 12,5 m (MW) ja itäisellä vesiliikennealueella 1,5 m (MW). Kalkkisaarenselällä väylän nopeusrajoitus on 17 km/h (Paukkeri 21). Vuosaaren sataman tilastojen mukaan vuonna 213 satamassa kävi 1896 alusta (keskimäärin 5,2 aluskäyntiä vuorokaudessa). Tämä on vähemmän kuin vuosina 29 212 (taulukko 1). Taulukko 1. Vuosaaren sataman aluskäynnit vuosina 29 213. vuosi aluskäyntejä/v aluskäyntejä/vrk 29 31 8,5 21 2742 7,5 211 2678 7,3 212 2277 6,2 213 1896 5,2 ka. 2539 7, Sataman kiinteistöjätevedet ja laivoista vastaanotettavat jätevedet johdetaan Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY:n jätevesiviemäriin ja edelleen Viikinmäen jätevedenpuhdistamolle. Aluksista ei saa päästää mereen jätevettä, saastuttavaa ainetta tai muuta jätettä sataman vesiliikennealueella. Satama-alueen sade- ja hulevedet johdetaan sadevesiviemäröinnin kautta mereen. Sataman nostoalueilla on 34 suljettavaa sadevesiviemäriventtiiliä. Sataman eteläosassa on satamakeskuksen aluetta palveleva lumen mereenkippauspaikka. Helsingin Energian Vuosaaren voimalaitosten jäähdytysveden sitomaa lämpöenergiaa hyödynnetään talvisin satama-alueen sulanapidossa. Satama-altaaseen johdettavan jäähdytysveden sulatusteho ei ole yksin riittävä, vaan satama-altaaseen on rakennettu alusten liikkumista ja kiinnittymistä haittaavan jäätymisen ehkäisemiseksi ilmapulputusjärjestelmä. Yleistä satamatoimintaa on kuvattu yksityiskohtaisesti tarkkailuohjelmassa (Piispanen & Vatanen 29). 2.1 Kemikaalionnettomuus Vuosaaren satamassa Marraskuussa 213 Vuosaaren satamassa tapahtui kemikaalionnettomuus, jonka yhteydessä vesistöön valui divinyylibentseeniä. Onnettomuuteen johtanut tapahtumaketju sai alkunsa 5.11.213 klo 23:34, kun aluksella Herkules J havaittiin savuava/höyryävä divinyylibentseeniä sisältänyt kontti. Aluksella aloitettiin kontin jäähdytys jota pelastuslaitos jatkoi saavuttuaan paikalle. Kontti siirrettiin laiturille 6.11.213 klo 1: ja jäähdytystä jatkettiin noin klo 6:3 saakka. Tämän jälkeen kontti siirrettiin edelleen laiturialueelle A jatkojäähdytystä varten. Kontti siirrettiin satamasta Ekokem Oy Ab:lle 12.12.213, kun sen lämpötila oli laskenut riittävästi. Ekokemillä tehdyn punnituksen perusteella kontista oli hävinnyt 5 78 kg divinyylibentseeniä. Häviäminen on tapahtunut haihtumisen sekä laiturille ja sieltä mereen valumisen seurauksena. Helsingin Sataman Uudenmaan ELY-keskukselle 22.11.213 toimittaman selvityksen perusteella ainetta pääsi mereen kontin ollessa laiturilla 6.11.213 klo 1: 6:3. Laiturialueelle A siirron jälkeen ei havaintoja vuodosta enää tehty. 3

Kemikaalionnettomuuden seurauksena Helsingin kaupungin ympäristökeskus käynnisti ylimääräisen veden laadun tarkkailun Vuosaaren Sataman edustalla (Pääkkönen & Kurki-Suonio 213). Ylimääräiseen tarkkailuun sisältyi näytteenotot 6.11. ja 8.11.213. Näytteenottoverkostoon kuului 6.11. kolme näytepistettä satama-altaasta ja sen edustalta sekä 8.11. edellä mainitut kolme näytepistettä täydennettynä Natura-alueen (Mustavuori Porvarinlahti) edustan näytepisteellä. Vesinäytteet otettiin pinnasta. Näytteenottojen perusteella satama-altaassa veden pinnalla oli 6.11.213 havaittavissa selvä kemikaalin muodostama kalvo. Kuolleita kaloja tai muita (vesi)eliöitä ei havaittu. Seuraavana päivänä 7.11.213 alueella toteutettiin velvoitetarkkailuun sisältyvä perusnäytteenotto, jonka yhteydessä näytteenottajat tekivät havaintoja veden pinnalla esiintyvästä öljymäisestä kalvosta sataman edustan (16) ja Vuosaarenlahden (182) näytepisteillä. Öljymäinen kalvo oli todennäköisesti seurausta edellisenä päivänä tapahtuneesta kemikaalionnettomuudesta. Metropolilab -laboratorion tekemissä vesinäytteiden analyyseissä havaittiin 6.11. satama-altaassa lähinnä onnettomuusaluetta sijainneella näytepisteellä (B1) alkyylibentseenejä (taulukko 2). Edelleen 8.11. alkyylibentseenejä oli havaittavissa näytepisteillä B1 ja B2, mutta pitoisuudet olivat laskeneet (taulukko 2). Divinyylibentseeniä, etyylistyreeniä tai etyylivinyylibentseeniä ei havaittu näytteistä kummallakaan näytteenottokerralla. Sen sijaan satama-altaan näytepisteellä B1 havaittiin molemmilla näytteenottokerroilla 1,3- ja 1,4-ksyleeniä (6.11. 1,5 µg/l ja 8.11.,65 µg/l). Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen (Pääkkönen & Kurki-Suonio 213) tekemän ylimääräisen tarkkailun analyysitulosten perusteella kemikaalionnettomuudesta peräisin olevia alkyylibentseenejä oli analysoitavissa vesinäytteistä 6.11. ja 8.11.213 Vuosaaren satama-altaassa ja sen välittömässä läheisyydessä. Jälkimmäisellä näytteenottokerralla pitoisuudet olivat laskeneet selvästi. Kemikaalivuodon vaikutus ei kuitenkaan ulottunut läheiselle Natura-alueelle saakka. Taulukko 2. Ylimääräisessä tarkkailussa Metropolilab Oy:n analysoimat alkyylibentseenit (Pääkkönen & Kurki-Suonio 213). 1-etyyli-2- metyylibentseeni dietyylibentseeni 1-etyyli-4- (1-metyylietyyli) yksikkö µg/l µg/l µg/l 6.11.213 8.11.213 6.11.213 8.11.213 6.11.213 8.11.213 B1 noin 1 noin 5 noin 5 noin 1 noin 2 ei havaittu B2 ei havaittu noin 2 ei havaittu noin 1 ei havaittu ei havaittu B3 ei havaittu ei havaittu ei havaittu ei havaittu ei havaittu ei havaittu B4 ei havaittu ei havaittu ei havaittu ei havaittu ei havaittu ei havaittu 4

3 VUOSAAREN VOIMALAITOSTEN TOIMINTA JA KUORMITUS VUONNA 213 Vuosaaren A-voimalaitos aloitti toimintansa vuonna 1991 ja B-voimalaitos vuonna. Voimalaitokset toimivat maakaasulla. Vuosaaren voimalaitoksilta johdettiin vuonna 213 mereen jäähdytysvesiä, erilaisten vedenkäsittelyprosessien ja laboratorion neutraloituja ja selkeytettyjä jätevesiä sekä varapolttoaineena olevan kevyen polttoöljyn kalliovaraston vuotovesiä yhteensä 59,9 miljoonaa kuutiota. Suurin osa jätevesistä oli jäähdytysvettä. Neutralointiyksikön vesiä johdettiin mereen 3 688 m 3 ja vuotovesiä 18 433 m 3. Lämpöpäästö mereen oli 474 TJ ja hiilivetypäästö 2 kg. Laitosalueelta johdetaan mereen lisäksi sadevesiä sekä keräilyaltaan kautta kivihiilivaraston suoto- ja pintavalumavesiä. Jäähdytysvesien määrä sekä lämpö- ja hiilivetypäästöt ovat viiden viime vuoden aikana olleet tasaiset ja edellisiä vuosia matalammat (kuva 1). Jäähdytysvedet, erilaiset prosessijätevedet ja B-voimalaitosalueen sadevedet johdetaan Kalkkisaarenselälle Ruusuniemen kärjestä. Saniteettivedet johdetaan kaupungin viemäriverkkoon. Voimalaitosten jäähdytysvesi otetaan Kalkkisaarenselältä ja puretaan joko satama-altaaseen tai sataman länsipuoliseen Ruusuniemenkanavaan (kuva 2). Kuormitus vuonna 213 on esitetty liitteessä 1. 2 Virtaama 15 milj m 3 /v 1 5 35 3 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 vuosi Lämpöpäästö 25 Tj/v 2 15 1 5 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 vuosi 5

5 4 Hiilivedyt 3 kg/v 2 1 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 vuosi Kuva 1. Vuosaaren voimalaitosten vesistökuormitus 22 213. Kuva 2. Vuosaaren satama, satamaan johtava meriväylä sekä Helsingin Energian vedenotto ja vedenpurkupaikat. 6

4 VESISTÖTARKKAILU 4.1 Vesinäytteenotto 4.1.1 Veden laadun seuranta Vesistötarkkailua tehtiin voimassa olevan tarkkailuohjelman (Piispanen & Vatanen 29) mukaisesti viideltä vesinäytteenottopisteeltä: 16, 174, 18, 182 ja 113 (kuva 3). Aiemmin tarkkailun piirissä olleet Niinilahden havaintopaikat L35 ja 175 sijaitsevat Vuosaaren sataman täyttöalueella eivätkä ole olleet enää mukana tarkkailussa vuoden 25 jälkeen. Näytepisteiden havaintokertojen vedenlaatutulokset on esitetty liitteessä 2. Tulokset on toimitettu Uudenmaan ELY-keskukselle kunkin näytteenottokerran jälkeen. Tarkkailualue on saaristoa, jonka sisemmässä osassa Sipoonjoen vaikutus veden laatuun on huomattava. Uloimmat havaintopaikat ovat mereisiä. Meriveden virtaukset alueella suuntautuvat pääasiallisesti idästä länteen ja pohjoisesta etelään. Kuva 3. Veden laadun tarkkailun vesinäytteenottopisteet. Näytepiste 111 ei ole tarkkailussa mukana. 7

Tammikuussa 213 näytteet otettiin havaintopaikoilta Kalkkisaarenselkä (174), Vuosaarenlahti (182) ja Granö (113). Muille havaintopaikoille ei päästy jäätilanteen takia. Kalkkisaarenselältä saatiin nyt talvinäyte pitkästä aikaa. Vesi oli koko tarkkailualueella hyvin kylmää, lämpötila vaihteli o C molemmin puolin, ja happitilanne oli hyvä. Suolaisuus oli Kalkkisaarenselällä ja Granön selällä alusvedessä vähän päällysvettä korkeampi. Näkösyvyys oli pienin (9 dm) Granönselällä ja suurin (25 dm) Kalkkisaarenselällä. Sameusarvot vaihtelivat välillä 3,7 FNU ja 5,5 FNU, ja olivat Kalkkisaarenselällä ja Granön asemalla jonkin verran laskeneet vuoden 212 marraskuusta. Vuosaarenlahdella ne olivat samalla tasolla kuin marraskuussakin. Kalkkisaarenselän osalta sameus oli nyt vähän korkeampi kuin tarkkailujakson 1989 27 talvina keskimäärin, mutta silti aiempien vuosien vaihteluvälin sisällä. Granönselällä sameus on vaihdellut melko paljon vuosien välillä. Tammikuussa 213 sameusarvot olivat vähän viime talvia korkeampia, mutta pitkällä aikavälillä tarkasteltuna kuitenkin tavanomaiset. Vuosaarenlahdella sameus oli melko tavanomaisella tasolla. Kiintoaineen määrä oli Kalkkisaarenselän alusvedessä hieman kohonnut muihin vesisyvyyksiin verrattuna (8,3 mg/l), mutta muuten havaintoalueen kiintoainepitoisuudet olivat alhaisia (<2-3,7 mg/l). Havaintoalueen kokonaisfosforipitoisuudet vaihtelivat välillä 33 µg/l ja 36 µg/l sekä kokonaistypen pitoisuudet välillä 45 µg/l ja 54 µg/l. Kalkkisaarenselällä pitoisuudet olivat samalla tasolla kuin edellisellä talvinäytekerralla 27. Vuosaarenlahdella kokonaisfosforin pitoisuus oli keskimääräistä pienempi ja kokonaistypen pitoisuus keskimääräisellä tasolla. Granönselällä kokonaisravinnepitoisuudet olivat pitkällä aikavälillä tarkasteltuna melko tavanomaiset. Toukokuussa vesipatsas oli koko havaintoalueella lämpötilan suhteen kerrostunut. Mölandetissa (18) vesi oli vielä muita asemia kylmempää. Happitilanne oli hyvä. Suolapitoisuus vaihteli välillä 4,8 ja 5,2. Sameus- ja kiintoainepitoisuudet vaihtelivat päällysvedessä välillä 4,3 FNU ja 6,9 FNU sekä 6,4 mg/l ja 9,6 mg/l, molempien ollessa korkeimmillaan Kalkkisaarenselällä (174). Alusvesikerroksessa kiintoaineen pitoisuus oli sataman edustalla (16) vähän korkeampi kuin muilla asemilla, mutta huomattavia pitoisuusnousuja ei esiintynyt. Kokonaisravinteiden pitoisuudet olivat muuhun havaintoalueeseen verrattuna jonkin verran kohonneet Mölandetin päällysvedessä (45 µgn/l, 34 µgp/l). Myös klorofyllipitoisuus (18 µ/l) oli muita asemia korkeampi kuvastaen kasviplanktonin kevätkukinnan jatkumista tällä uloimmalla asemalla. Muualla havaintoalueella kokonaistypen pitoisuudet vaihtelivat välillä 34 µg/l ja 42 µg/l sekä kokonaisfosforin pitoisuudet päällysvedessä välillä 24 µg/l ja 31 µg/l. Klorofylli-a:n pitoisuudet vaihtelivat välillä 5,1 µg/l ja 9,3 µg/l. Pitoisuudet eivät poikenneet tavanomaisesta. Elokuun näytekerralla vesimassa oli kaikilla havaintoasemilla lämpötilan suhteen kerrostunut. Vesi oli vuodenaikaan nähden melko viileää. Vain Granönselällä (113) päällysveden lämpötila oli + 17 o C, muilla asemilla lämpötilat vaihtelivat päällysvedessä välillä 11,9 o C ja 13,1 o C sekä alusvedessä välillä 8,7 o C ja 1,4 o C. Vesi oli melko suolaista pinnalta pohjaan saakka, alusvesi oli hieman päällysvettä suolaisempaa. Kaikilla havaintopaikoilla ja kaikissa näytesyvyyksissä happipitoisuudet olivat alentuneet. Tämä on todennäköisesti seurausta suolaisen ja vähähappisen veden kumpuamisesta alueella. Sameus- ja kiintoainepitoisuudet olivat sataman edustalla (16), Kalkkisaarenselällä (174) ja Granönselällä (113) alusvedessä selvästi kohonneet. Korkeimmat pitoisuudet mitattiin sataman edustalla, jossa sameus oli 16 FNU ja kiintoaineen pitoisuus 16 mg/l. Myös alusveden kokonaisfosforipitoisuudet olivat samoilla asemilla kohonneet vaihdel- 8

len välillä 47 µg/l ja 59 µg/l. Kokonaistypen osalta pitoisuusnousut olivat vähäisempiä. Uloimmilla asemilla sameus ja kiintoainepitoisuudet olivat alhaisia, eivätkä kokonaisravinteiden pitoisuudet poikenneet merkittävästi tavanomaisesta. Päällysvedessä sameusarvot ja kiintoainepitoisuudet olivat kaikilla asemilla alhaisia. Näkösyvyys vaihteli välillä 18 dm ja 23 dm. Myöskään kokonaisfosforin pitoisuuksissa ei ollut suuria eroja havaintopaikkojen välillä. Korkein pitoisuus (37 µg/l) mitattiin Mölandetissa (18) ja pienin (32 µg/l) sataman edustalla sekä Kalkkisaarenselällä. Päällysveden kokonaistyppipitoisuudet vaihtelivat välillä 36 µg/l ja 42 µg/l. Klorofylliarvot olivat alhaisia vaihdellen välillä 2,3 µg/l ja 4,7 µg/l. Aiempiin vuosiin verrattuna päällysveden fosforipitoisuudet olivat havaintoalueella pääosin keskimääräisellä tasolla. Kokonaistypen pitoisuudet sen sijaan olivat vähän pitkän ajan keskiarvoa matalammat. Marraskuussa havaintoalueen vesipatsas oli lähes tasalämpöinen lukuun ottamatta Granön selkää (113) ja Mölandetia (18), joissa ylimmän havaintosyvyyden vesi oli vähän muuta vesipatsasta kylmempää. Granön selällä tämä päällysvesikerros oli huomattavasti vähäsuolaisempaa kuin alusvesi, ja sen sameusarvo ja ravinnepitoisuudet olivat korkeat sekä kiintoainepitoisuus kohonnut. Päällysveden pitoisuuksien kohoaminen oli sataman edustaa (16) lukuun ottamatta nähtävissä myös muilla asemilla, selvimmin Mölandetissa (18). Näkösyvyys oli pienin Granönselällä (9 dm) ja suurin sataman edustalla (21 dm). Happitilanne oli hyvä kaikilla näytepisteillä. Näytteenoton yhteydessä oli havaittavissa öljymäinen kalvo pinnalla näytepisteillä 16 ja 182. Lisäksi pinnalla oli havaittavissa selkeää samentumaa näytepisteellä 113. Päällysvesikerrosta lukuun ottamatta havaintoalueen sameusarvot ja kiintoainepitoisuudet, samoin kuin kokonaisravinteiden pitoisuudet, olivat edellisen vuoden marraskuuta pienemmät. Näkösyvyydet sen sijaan olivat edellisen vuoden luokkaa. Marraskuun havaintokerralla alueen veden laatuun vaikutti voimakkaasti makea jokivesi, eikä voimalaitosten vaikutusta voitu erottaa muusta veden laadun vaihtelusta. 9

Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna Kalkkisaarenselän (174) talvinen kokonaisfosforitaso oli vuosina 22 25 kohonnut (kuva 4). Tammikuussa 27 pitoisuudet olivat kuitenkin laskeneet aiemmalle tasolle. Sen jälkeen havaintopaikalta ei satamatoiminnan ja huonojen jääolojen vuoksi saatu talvinäytteitä ennen kuin vuonna 213. Silloin fosforipitoisuudet olivat vuoden 27 tasolla. Vuosaarenlahdella (182) on nähtävissä sama kokonaisfosforipitoisuuksien kohoaminen vuosina 22 25 ja pitoisuuksien lasku sen jälkeen (kuva 4). Vuosina 211 ja 212 näytti siltä, että fosforipitoisuus olisi jälleen kohoamassa, mutta talvella 213 pitoisuudet olivat jälleen laskeneet. Mölandetin (18) havaintoasemalta on edellisen kerran saatu talvinäyte vuonna 27. Kalkkisaarenselän tapaan fosforipitoisuudet ovat olleet korkeimmillaan vuosina 22 25 (kuva 4). Vertailualueena toimivalla Granön (113) asemalla tilanne on ollut samankaltainen kuin Vuosaarenlahdella (kuva 4). Vastaava kokonaisfosforipitoisuuksien kohoaminen vuosina 22 25 on nähtävissä joillakin muillakin vesistötarkkailuasemilla myös Helsingin edustan merialueen länsiosissa. Talvisissa kokonaistypen pitoisuuksissa ei ole nähtävissä selvää muutossuuntaa (kuva 4). Tarkkailualueen sameusarvot ja kiintoaineen pitoisuudet ovat talvella pääsääntöisesti olleet alhaisia (kuva 5). Vuosaarenlahdella on vuoden 25 jälkeen kuitenkin mitattu joitakin aiempaa korkeampia pitoisuuksia. Talvella 21 päällysveden sameusarvoa nosti lumenkippaus näytteenottopaikan lähellä. Kalkkisaarenselällä talven 213 kiintoainepitoisuus alusvedessä (8,3 mg/l) puolestaan oli tarkkailujakson korkein. Kesätilanteessa päällysveden kokonaisfosforipitoisuudet ovat vuosina 24 211 olleet aiempaa korkeammat sekä Kalkkisaarenselällä ja Vuosaarenlahdella että vertailualueella Granönselällä (kuva 6). Näillä asemilla tarkkailujakson korkein päällysveden fosforipitoisuus mitattiin elokuussa 26. Kesinä 212 ja 213 päällysveden fosforipitoisuudet olivat kuitenkin aiempia vuosia alhaisempia. Myös Mölandetissa kokonaisfosforin pitoisuudet ovat olleet vastaavasti koholla joinakin vuosina. Alusveden kokonaisfosforipitoisuudet ovat Kalkkisaarenselällä ja Mölandetissa tyypillisesti olleet usein päällysveden pitoisuuksia korkeammat. Kesäinen kokonaistyppitaso ei Kalkkisaarenselällä ole tarkkailujaksolla merkittävästi muuttunut (kuva 6). Vuosaarenlahdelta mitattiin kesinä 24 26 tavallista korkeampia pitoisuuksia, mutta viime vuosina taso on jälleen ollut matalampi. Elokuun 212 pitoisuus oli 17 vuoden tarkkailujakson pienin, ja myös kesällä 213 pitoisuus oli pitkän aikavälin keskiarvoon verrattuna alhainen. Myös vertailualueella Granönselällä ja Mölandetissakin typpipitoisuudet olivat kohonneet kesinä 24 ja 26. Kesäaikaiset sameusarvot Kalkkisaarenselän ja Vuosaarenlahden päällysvedessä ovat vuosina 25 213 olleet aiempaa useammin keskimääräistä korkeammalla tasolla (kuva 7). Tämä on nähtävissä myös vertailualueella Granönselällä sekä kesinä 25, 28 ja 213 Mölandetissa. Myös alusveden osalta Vuosaarenlahdella on nähtävissä sameusarvojen ja kiintoainepitoisuuksien kasvaminen vuoden 25 jälkeen. 1

Kalkkisaarenselkä 174 15 päällysvesi alusvesi Kalkkisaarenselkä 174 1 päällysvesi alusvesi 8 1 5 199 2 22 24 26 28 21 212 6 4 2 199 2 22 24 26 28 21 212 Granö 113 Granö 113 15 1 1 5 199 2 22 24 26 28 21 212 8 6 4 2 199 2 22 24 26 28 21 212 Vuosaarenlahti 182 15 1 5 199 2 22 24 26 28 21 212 1 8 6 4 2 Vuosaarenlahti 182 199 2 22 24 26 28 21 212 15 Mölandet 18 1 Mölandet 18 8 1 5 199 2 22 24 26 28 21 212 6 4 2 199 2 22 24 26 28 21 212 Kuva 4. Kokonaisfosforin (Kok.P, µg/l, vasemmalla) ja kokonaistypen (Kok.N, µg/l, oikealla) pitoisuus tammi-helmikuussa asemilla Kalkkisaarenselkä 174 (vuodet 1989-27 ja 213), Granö 113 (vuodet -213), Vuosaarenlahti 182 (vuodet 1997-213) ja Mölandet 18 (vuodet 1997-27). 11

FNU Kalkkisaarenselkä 174 14 12 1 8 6 4 2 päällysvesi alusvesi 199 2 22 24 26 28 21 212 mg/l Kalkkisaarenselkä 174 2 15 1 5 päällysvesi alusvesi 199 2 22 24 26 28 21 212 FNU 14 12 1 8 6 4 2 1989 FNU 29 Granö 113 199 2 22 24 26 28 21 212 mg/l 2 Granö 113 15 1 5 199 2 22 24 26 28 21 212 FNU 14 12 1 8 6 4 2 Vuosaarenlahti 182 199 2 22 24 26 28 21 212 mg/l 2 15 1 5 Vuosaarenlahti 182 199 2 22 24 26 28 21 212 FNU 14 12 1 8 6 4 2 Mölandet 18 199 2 22 24 26 28 21 212 mg/l Mölandet 18 2 15 1 5 199 2 22 24 26 28 21 212 Kuva 5. Veden sameus (FNU, vasemmalla) ja kiintoaineen pitoisuus (mg/l, oikealla) tammihelmikuussa asemilla Kalkkisaarenselkä 174 (vuodet 1989-27 ja 213), Granö 113 (vuodet -213), Vuosaarenlahti 182 (vuodet 1997-213) ja Mölandet 18 (vuodet 1997-27). 12

Kalkkisaarenselkä 174 1 päällysvesi alusvesi Kalkkisaarenselkä 174 1 päällysvesi alusvesi 8 8 6 4 6 4 2 2 199 2 22 24 26 28 21 212 199 2 22 24 26 28 21 212 1 8 6 4 2 Granö 113 199 2 22 24 26 28 21 212 Granö 113 1 8 6 4 2 199 2 22 24 26 28 21 212 Vuosaarenlahti 182 1 8 Vuosaarenlahti 182 1 8 6 4 6 4 2 2 199 2 22 24 26 28 21 212 199 2 22 24 26 28 21 212 Mölandet 18 1 Mölandet 18 1 8 8 6 4 6 4 2 199 2 22 24 26 28 21 212 2 199 2 22 24 26 28 21 212 Kuva 6. Kokonaisfosforin (Kok.P, µg/l, vasemmalla) ja kokonaistypen (Kok.N, µg/l, oikealla) pitoisuus elokuussa asemilla Kalkkisaarenselkä 174 (vuodet -213), Granö 113 (vuodet -213), Vuosaarenlahti 182 (vuodet 1997-213) ja Mölandet 18 (vuodet 1997-213). 13

Kalkkisaarenselkä 174 15 päällysvesi alusvesi Kalkkisaarenselkä 174 2 päällysvesi alusvesi 1 15 FNU 5 mg/l 1 5 199 2 22 24 26 28 21 212 199 2 22 24 26 28 21 212 FNU 14 12 1 8 6 4 2 Granö 113 199 2 22 24 26 28 21 212 mg/l 2 15 1 5 Granö 113 199 2 22 24 26 28 21 212 FNU 14 12 1 8 6 4 2 Vuosaarenlahti 182 199 2 22 24 26 28 21 212 mg/l 2 15 1 5 Vuosaarenlahti 182 199 2 22 24 26 28 21 212 FNU 14 12 1 8 6 4 2 Mölandet 18 199 2 22 24 26 28 21 212 mg/l 2 15 1 5 Mölandet 18 199 2 22 24 26 28 21 212 Kuva 7. Veden sameus (FNU, vasemmalla) ja kiintoaineen pitoisuus (mg/l, oikealla) elokuussa asemilla Kalkkisaarenselkä 174 (vuodet -213), Granö 113 (vuodet -213), Vuosaarenlahti 182 (vuodet 1997-213) ja Mölandet 18 (vuodet 1997-213). 14

Klorofylli-a:n pitoisuuksissa ei ole nähtävissä selvää suuntausta (kuva 8). Ajoittain on osalla asemista mitattu poikkeuksellisen korkeita klorofylliarvoja. Tuolloin näytteenotto on ajoittunut kevätkukinnan maksimin aikaan. 1 Kalkkisaarenselkä 174 8 µg/l 6 4 2 199 1993 21 24 27 29 212 Granö 174 1 8 µg/l 6 4 2 199 1993 21 24 27 29 212 1 8 Vuosaarenlahti 182 *29.4.98: 221 µg/l µg/l 6 4 2 199 1993 21 24 27 29 212 Mölandet 18 1 8 µg/l 6 4 2 199 1993 21 24 27 29 212 Kuva 8. Kasviplanktonin klorofylli-a toukokuussa ja elokuussa asemilla Kalkkisaarenselkä 174 (-213), Granö 113 (-213), Vuosaarenlahti 182 (1997-213) ja Mölandet 18 (- 213). 15

4.1.2 OT-yhdisteiden pitoisuudet OT-yhdisteiden seurantaa tehtiin voimassa olevan tarkkailuohjelman (Piispanen & Vatanen 29) mukaisesti touko- ja elokuussa sekä tarkkailuohjelmasta poiketen marraskuussa pisteiltä T1 ja T2 (1 m ja P-1 m, kuva 9). Marraskuun näytteenotossa vettä otettiin analyysiä varten 2 litraa/näyte, jotta saavutettaisiin mahdollisimman alhainen analyysiraja TBT:n osalta. Orgaaniset tinayhdisteet on määritetty suodattamattomista vesinäytteistä, jotka on toimitettu laboratorioon (Metropolilab) kylmälaukussa jäitettyinä. Kuva 9. Vesinäytteenottopaikat T1 ja T2 OT-yhdisteiden seurannassa. Toukokuun näytteenotossa TBT-pitoisuus oli satama-altaan näyteasemilla T1 ja T2 (1 m ja P-1 m) alle määritysrajan (1 ng/l), vaikkakin TBT:n hajoamistuotetta monobutyylitinaa (MBT) esiintyi kaikissa näytteissä (vaihteluväli 1,7 9,2 ng/l). Trifenyylitinaa (TPhT) esiintyi poikkeuksellisesti vesinäytteissä (vaihteluväli pinnalla (1 m) T1: 4,3 ng/l ja T2: 3,9 ng/l sekä pohjalla (P-1): T1 ja T2: 2,6 ng/l). Kiintoainepitoisuus oli pinnalla 6, ja 6,2 mg/l sekä pohjalla molemmilla näyteasemilla 12 mg/l. TPhT:n lähteestä ei ole tietoa (määritysraja: TBT ja TPhT, 1 ng/l). Elokuun näytteenotossa orgaanisten tinayhdisteiden pitoisuudet satama-altaan näyteasemilla T1 ja T2 (1 m ja P-1 m) olivat kaikkien näytteiden ja yhdisteiden osalta alle määritysrajan (määritysraja: TBT ja TPhT, 1 ng/l). Kiintoainepitoisuus oli pinnalla 5,3 ja 5,4 mg/l sekä pohjalla vastaavasti 13, ja 18, mg/l. Marraskuun näytteenotossa elokuun tapaan orgaanisten tinayhdisteiden pitoisuudet satama-altaan näyteasemilla T1 ja T2 (1 m ja P-1 m) olivat kaikkien näytteiden ja yhdisteiden osalta alle määritysrajan (määritysraja: TBT,2 ng/l ja TPhT, 1 ng/l). 16

5 YHTEENVETO Helsingin Sataman Vuosaaren sataman toiminta käynnistyi 24.11.28. Samalla vesistö- ja kalataloustarkkailussa siirryttiin rakentamisenaikaisesta seurannasta käytönaikaiseen seurantaan. Käytönaikaiseen seurantaan siirtymisen yhteydessä Vuosaaren sataman ja Helsingin Energian Vuosaaren voimalaitosten tarkkailut yhdistettiin. Jatkossa vesistö- (vuoden 214 alusta lähtien) ja kalataloustarkkailu (vuoden 212 alusta lähtien) tullaan suorittamaan osana Helsingin ja Espoon edustan merialueen yhteistarkkailua. Vuosaaren sataman tilastojen mukaan aluskäyntien määrä laski edelleen ja vuonna 213 toteutui keskimäärin 5,2 aluskäyntiä vuorokaudessa. Sataman normaalin toiminnan lisäksi Vuosaaren Satamassa tapahtui 6.11.213 kemikaalionnettomuus, jonka yhteydessä haihtui ja huuhtoutui mereen 5 78 kg divinyylibentseeniä. Kemikaalionnettomuuden seurauksena käynnistyi Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen toteuttama ylimääräinen seuranta. Vuosaaren voimalaitosten jäähdytysvesivirtaama oli edellisen vuoden tapaan pitkän ajan keskiarvoa pienempi, samoin lämpöpäästö (474 TJ) ja hiilivetypäästö (2 kg). Sataman ja voimalaitosten vesistö- ja kalatalousvaikutuksia seurattiin vuonna 213 vesinäytteenotolla. Talvella 213 kiintoainepitoisuudet olivat jonkin verran kohonneet Kalkkisaarenselän alusvedessä muuhun vesialueeseen verrattuna. Muuten erot veden laadussa eri havaintopaikkojen välillä olivat melko vähäisiä. Toukokuussa sekä sameus että kiintoainepitoisuus olivat hieman kohonneet Kalkkisaarenselän päällysvedessä sekä myös sataman edustan väli- ja alusvedessä. Kokonaisravinteiden ja klorofyllin pitoisuudet sen sijaan olivat muuhun havaintoalueeseen verrattuna kohonneet Mölandetin päällysvedessä kuvastaen kasviplanktonin kevätkukinnan jatkumista tällä uloimmalla asemalla. Elokuussa havaintoalueen vesi oli suolaista ja ajankohtaan nähden viileää. Lisäksi happitilanne oli alentunut kaikilla asemilla. Tähän vaikutti mahdollisesti suolaisen ja vähähappisen alusveden leviäminen alueelle kumpuamisen seurauksena. Alusvedessä sameus sekä kiintoaineen ja kokonaisravinteiden pitoisuudet olivat sataman edustalla, Kalkkisaarenselällä ja Granönselällä kohonneet. Sen sijaan päällysvesikerroksessa sekä uloimmilla asemilla sameus ja kiintoainepitoisuus olivat alhaisia. Marraskuun havaintokerralla alueen veden laatuun vaikutti voimakkaasti makea jokivesi. Sameus sekä kiintoaineen ja kokonaisravinteiden pitoisuudet olivat päällysvedessä kohonneet uloimpia asemia myöten lukuun ottamatta sataman edustaa. Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna koko havaintoalueen talvinen kokonaisfosforitaso oli vuosina 22 25 tavallista korkeampi. Loppukesäisin päällysveden fosforipitoisuudet ovat olleet aiempaa korkeampia Kalkkisaarenselällä, Vuosaarenselällä ja vertailualueena toimivalla Granönselällä vuodesta 25 vuoteen 211 asti. Kesinä 212 ja 213 päällysveden kokonaisfosforipitoisuudet olivat kuitenkin näillä asemilla keskimääräistä alhaisempia. Tributyylitinan (TBT) ja trifenyylitinan (TPhT) pitoisuudet vesinäytteissä olivat elo- ja marraskuussa alle määritysrajan. Sen sijaan toukokuussa satama-altaasta otetuista vesinäytteistä analysoitiin trifenyylitinaa (TPhT) 2,6 4,3 ng/l. Kemikaalivuoto oli Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen tekemän erillisen selvityksen perusteella havaittavissa useita päiviä Vuosaaren sataman edustan merialueella. Kemikaalivuodon vaikutus ei kuitenkaan ulottunut läheiselle Natura-alueelle. Havaintoalueen tilan vaihteluihin vaikuttivat vuonna 213 edellisvuosien tapaan pääosin laajemman merialueen vedenlaadun vaihtelu ja sääolot sekä vähäisemmässä määrin sa- 17

tamatoiminta. Voimalaitosten kuormituksella ei tutkittujen parametrien perusteella ollut vaikutusta veden laatuun. Lämpöpäästön mahdollista rehevyyttä lisäävää ja tuotantokautta pidentävää vaikutusta ei voitu erottaa muusta vedenlaadun vaihtelusta alueella. 6 SAMMANDRAG Nordsjö hamns verksamhet påbörjades 24.11.28. Samtidigt övergick vattendrags- och fiskerikontrollen från observation av hamnens bygge till observation av dess verksamhet. I samband med övergången kombinerades kontrollerna för Nordsjö hamn och Helsingfors Energis anläggning i Nordsjö. I fortsättningen kommer vattendrags- (fr.o.m. början av året 214) och fiskerikontrollen (fr.o.m. början av året 212) att utföras som en del av den kombinerade uppföljningen av havsområden utanför Helsingfors och Esbo. Enligt Nordsjö hamns statistik uppgick medelantalet dagliga fartygsvisiter år 213 till 5,2. Den 6.11.213 skedde en kemikalieolycka i samband med vilken 5 78 kg divinylbensen avdunstade och sköljdes i havet. Som följd av denna olycka startade Helsingfors stads miljöcentral en tilläggsuppföljning. Nordsjö kraftverkets kylvattenavrinning fortsatte som föregående år att vara mindre än långtidsmedeltalet. Även värmeutsläppet (474 TJ) och kolväteutsläppet (2 kg) var mindre än långtidsmedeltalet. Hamnens och kraftverkets vattendrags- och fiskerieffekter uppföljdes år 213 genom vattenprovtagning. Under vintern 213 var sedimentmängden i underskiktet av Kalkholmsfjärden något förhöjd i jämförelse med omgivande vattenområden. Övrigt var skillnaderna i vattenkvalitet mellan de olika observationspunkterna ringa. I maj var både turbiditeten och sedimentmängden något förhöjd i Kalkholmsfjärdens epilimnion, samt i språng- och underskikten utanför hamnen. Totalnärings- samt klorofyllhalterna i epilimniet vid Mölandet var däremot förhöjda i jämförelse med det övriga observationsområdet. Dessa förhöjda halter talar om en fortsatt vårblomningen av växtplankton på den yttersta observationspunkten. I augusti var vattnet på observationsområdet saltigt och svalt med hänsyn till årstiden. Dessutom var syretillståndet nedsatt på alla observationspunkter. Detta kan ha berott på att saltigt och syrefattigt vatten spritt sig över området till följd av uppvällande. Turbiditeten, mängden sediment och totalnäringshalten i underskiktet var förhöjda utanför hamnen, på Kalkholmsfjärden samt på Granöfjärden. Däremot var turbiditeten och mängden sediment låga i epilimniet och på de yttre observationspunkterna. I november inverkade fluvialt sötvatten på vattenkvaliteten. Turbiditeten och mängden sediment i epilimniet var förhöjda på alla observationspunkter förutom framför hamnen. På längre sikt var totalfosforhalterna på hela observationsområdet förhöjda under vintrarna 22 25. Under perioden 25 211 var totalfosforhalterna i epilimniet under sensommaren förhöjda på Kalkholmsfjärden, Nordsjöfjärden samt på kontrollområdet Granöfjärden. Under somrarna 212 och 213 var totalfosforhalterna i epilimniet vid dessa observationspunkter lägre än medeltalet. TBT- och TPhT-halterna i vattenproverna tagna i augusti och november var under nivån som möjliggör analys. Däremot var TPhT-halten i vattenprovet taget i hamnbassängen 2,6 4,3ng/l. Enligt Helsingfors stads miljöcentrals tilläggsuppföljning var kemikalieutsläppet märkbart på havsområdet utanför Nordsjö hamn i flera dagar. Utsläppets inverkan nådde dock inte till det närbelägna Natura-området. 18

Växlingarna i observationsområdets tillstånd år 213 orsakades huvudsakligen av vädrets växlingar samt av växlingar i vattenkvaliteten på ett större havsområde, och i mindre grad av hamnverksamheten. På basen av de uppmätta parametrarna hade kraftverkets belastning ingen märkbar effekt på vattenkvaliteten. Den potentiellt eutrofierande och växtperiodsförlängande effekten av värmebelastningen kunde inte skiljas från områdets övriga vattenkvalitetsväxlingar. 7 SUMMARY Operation of the Vuosaari harbour commenced on the 24 th of November 28. From that point on the fisheries and the water system were monitored for effects of the operation of the harbour, instead of the previous monitoring program concerning the construction of the harbour. In the transition to monitoring the operation of the harbour, both the monitoring of the Helsingin Energia Vuosaari power plant and that of the Vuosaari harbour were combined. In the future monitoring of the water system (starting 214) and the fisheries monitoring scheme (starting 212) will be conducted as a part of the monitoring scheme for the sea areas outside Helsinki and Espoo. According to the statistics of Vuosaari harbour, the average daily number of vessel visits in 213 was 5,2. On the 6 th of November 213 a chemical accident occurred and 5 78 kg of divinylbenzene evaporated and was washed into the sea. As a consequence the environment centre of the city of Helsinki started an additional monitoring scheme. The annual cooling water outflow from the Vuosaari power plant was, as in the previous year, below the long-term average. Also the heat (474 TJ) and the hydrocarbon emissions (2 kg) were below the long-term average. The Vuosaari harbour fisheries and water system monitoring was conducted in 213 by means of water sampling. During the winter of 213 the sediment levels in the hypolimnion of Kalkkisaarenselkä were somewhat elevated in comparison with the surrounding water area. Otherwise differences in water quality between observation locations were minor. In May both the turbidity and sediment levels in the epilimnion at Kalkkisaarenselkä, and in the meta- and hypolimnion outside the harbour were somewhat elevated. In comparison the surrounding observation area, the concentrations of total nutrients and chlorophyll were elevated in the epilimnion at Mölandet. These elevated concentrations show that the spring bloom of phytoplankton still continued at this outer station. In August the water in the observation area was both salty and cool in respect to the season. In addition, the oxygen concentrations in the water were reduced at all observation locations. This may be the effect of salty and hypoxic water spreading over the area as a consequence of upwelling. The turbidity and amount of sediment in the hypolimnion were elevated outside the harbour, at Kalkkisaarenselkä and at Granönselkä. On the other hand, the turbidity and sediment concentrations were low in the epilimnion and at the outer observation locations. In November the water quality of the observation area was strongly affected by fluvial fresh water. Turbidity levels, the amount of sediment and total nutrient concentration were all elevated in the epilimnion over the entire observation area, except outside the harbour. Over a long time scale the winter phosphorus concentrations in the epilimnion have been elevated in the entire observation area during the period 22 25. During the period 25 211, the epilimnion phosphorus concentrations in late summer have been elevated at Kalkkisaarenselkä and Vuosaarenselkä as well as at the Granönselkä control area. However, in the summers of 212 and 213 the total phosphorus concentrations at these sites were lower than average. 19

TBT and TPhT concentrations in water samples taken in August and November were below the detection threshold. However, in May a water sample taken in the dock was found to contain 2,6 4,3 ng/l TPhT. The chemical spill could, according to the environment centre of the city of Helsinki, be detected for several days in the area outside the Vuosaari harbour. The effect of the spill did, however, not reach the close by Natura-area. Variations in the state of the observation area in 213 were, similarly to previous years, largely caused by fluctuating weather conditions and variations in water quality over a larger sea area, and to a lesser extent by harbour activities. Based on the measured parameters the power plant did not have a detectable effect on the water quality. The potential consequences of heat emission from the power plant are mainly the prolonging of the growth season as well as the eutrophicating effect of heat on the water body, yet neither effect could be separated from other water quality variations in the area. 2

Lähteet: Heitto, A. & Vatanen, S. 212. Vuosaaren Sataman ja voimalaitosten vesistötarkkailu vuonna 211. Kala- ja vesimonisteita nro 74. 15 s. + 2 liitettä. Heitto, A. & Vatanen, S. 213. Vuosaaren Sataman ja voimalaitosten vesistötarkkailu vuonna 212. Kala- ja vesimonisteita nro 13. 18 s. + 2 liitettä. Paukkeri, S. 21. Nopeusrajoitukset alusliikenteen ympäristövaikutusten, turvallisuuden ja sujuvuuden kannalta Vuosaaren meriväylällä. Aalto-yliopisto, diplomityö 3.11.21. 1 s. Piispanen, A. & Vatanen, S. 29. Vuosaaren Sataman ja Vuosaaren voimalaitosten vesistö- ja kalataloustarkkailuohjelma. AriPro Oy ja Kala- ja Vesitutkimus Oy raportti, toukokuu 29. 17 s. + liitteet. Pääkkönen, J.-P. & Kurki-Suonio M. 213. Vuosaaren satamassa 6.11.213 kemikaalionnettomuuden yhteydessä mereen tapahtunut divinyylibentseenipäästö. Helsingin kaupungin ympäristökeskus, raportti 13.12.213. 5 s. + 4 liitettä. Vatanen, S. & Haikonen, A. (toim.). 21. Vuosaaren sataman ja voimalaitosten vesistö- ja kalataloustarkkailu vuonna 29. Kala- ja vesimonisteita 28. 48 s. + 6 liitettä. Vatanen, S. & Haikonen, A. (toim.). 211. Vuosaaren sataman ja voimalaitosten vesistö- ja kalataloustarkkailu vuonna 21. Kala- ja vesimonisteita 45. 49 s. + 6 liitettä. Vatanen, S. & Haikonen, A. 212. Helsingin ja Espoon edustan merialueen kalataloudellinen yhteistarkkailuohjelma vuosina 212 223. Kala- ja vesimonisteita nro 71. 36 s. + 7 liitettä. Vatanen, S., Haikonen, A. & Piispanen, A. (toim.). 212. Vuosaaren sataman rakentamisen aikainen vesistö- ja kalataloustarkkailun yhteenvetoraportti. Kala- ja vesimonisteita nro 57. 198 s. + 16 liitettä. Liiteluettelo: Liite 1. Vuosaaren voimalaitoksen päästöt vuonna 213. Liite 2. Vesinäytteiden analyysitulokset vuonna 213. Liite 3. Orgaanisten tinayhdisteiden pitoisuudet vesinäytteissä vuonna 213. 21

Liite 1. Helsingin energian Vuosaaren voimalaitosten kuormitustiedot vuonna 213. 213 Jäähdytysveden virtaama (1 *m 3 ) Jäähdytysveden max lämpötilakeskiarvo, o C Jäähdytysveden lämpötilan nousu, o C Jäähdytysveden lämpöpäästöt, TJ Tammikuu 3 725 3 3 32 Helmikuu 3 37 3 3 29 Maaliskuu 5 242 3 2 33 Huhtikuu 4 534 4 3 34 Toukokuu 7 983 12 2 67 Kesäkuu 6 394 15 2 44 Heinäkuu 4 31 13 2 16 Elokuu 4 81 18 2 31 Syyskuu 6 878 2 2 76 Lokakuu 5 87 14 2 47 Marraskuu 3 757 1 3 32 Joulukuu 3 774 7 3 32 Yhteensä 59 855 474

Liite 2. Vesinäytteiden analyysitulokset vuonna 213. HAVAINTOPAIKKA pvm kok näkösyv. näytesyv. lämpötila ph happi suolais. sameus kiintoaine alkal. kok. N kok. P syv m dm m o C mg/l %o FNU mg/l mmol/l mg/m 3 mg/m 3 Kalkkisaarenselkä 174 23.1.213 11, 25 1, 7,7 13,3 4,1 3,9 <2 1,3 54 34 5 -,1 7,8 14, 4,44 5,55 3,7 1,3 51 35 1 -,1 7,8 14,1 4,5 3,7 8,3 1,3 46 36 Vuosaarenlahti 182 23.1.213 9, 15 1, 7,8 13,6 4,4 4,4 <2 1,3 49 35 5 -,1 7,8 14, 4,5 4,5 2,8 1,3 47 35 8, 7,8 14,2 4,5 5,4 2,9 1,3 45 35 Granö ö113 23.1.213 213 7 7, 9 1 1,1 7,7 77 1,7 4, 4 3,8 38 <2 1,2 12 45 33 6,1 7,7 13,7 4,4 5,1 <2 1,3 48 35 HAVAINTOPAIKKA pvm kok näkösyv. näytesyv. lämpötila ph happi suolais. sameus kiint.aine alkal. kok. N kok. P klorof. syv m dm m o C mg/l %o FNU mg/l mmol/l mg/m 3 mg/m 3 µg/l Sataman edusta 16 21.5.213 13,6 12 1 13,4 8,6 12,3 4,81 5,4 8,1 1,5 37 26 5 12,2 8,6 9,9 4,9 6,7 11, 1,6 38 29 11 1,5 8,5 11,4 5,2 7,5 11, 1,6 4 31 4 6,8 Kalkkisaarenselkä 174 21.5.213 213 11,5 9 1 13,6 86 8,6 12,5 476 4,76 69 6,9 96 9,6 15 1,5 36 27 5 12,8 8,6 13,2 4,83 6,4 7,9 1,6 36 24 13 1,4 8,5 13,8 5,6 4,9 7,3 1,5 36 24 4 5,2 Mölandet 18 21.5213 16,6 11 1 1,9 8,6 14,4 4,97 4,3 7,1 1,5 45 34 5 1,8 87 8,7 14,44 495 4,95 49 4,9 79 7,9 16 1,6 43 31 15 8,8 8,4 11,6 5,15 5,7 7,1 1,6 38 31 4 18, Vuosaarenlahti 182 21.5.213 9,2 11 1 12,2 8,6 13,3 4,94 5,1 7,3 1,4 4 28 5 11,4 8,6 13,2 4,93 5, 7,5 1,5 42 3 8 11,1 8,6 12,9 4,96 5,4 9,1 1,5 41 3 4 9,3 Granö 113 21.5.213 7,6 1 1 13,1 8,6 12,8 4,81 4,5 6,4 1,5 36 24 6 1,5 8,5 11,1 4,93 7,4 8, 1,6 34 25 4 6,7

HAVAINTOPAIKKA pvm kok näkösyv. näytesyv. lämpötila ph happi suolais. sameus kiint.aine alkal. kok. N kok. P klorof. syv m dm m o C mg/l %o FNU mg/l mmol/l mg/m 3 mg/m 3 µg/l Sataman edusta 16 15.8.213 13,1 21 1 13,1 7,6 6,6 5,43 4,6 4,1 1,5 37 32 5 11,9 7,5 5,1 5,47 7,9 6,8 1,5 39 38 12,1 1,4 7,5 4,8 5,52 16, 16, 1,5 42 48 4 3, Kalkkisaarenselkä lkä 174 15.8.213 12,22 18 1 12,9 76 7,6 68 6,8 542 5,42 57 5,7 51 5,1 15 1,5 38 32 5 11, 7,5 6,3 5,45 6,3 5,7 1,5 39 38 11,2 9,2 7,4 4,7 5,51 15, 14, 1,5 44 59 4 3,1 Mölandet 18 15.8.213 16,8 23 1 12,6 7,6 6,1 5,43 5 4,3 1,5 37 37 5 11,3 7,6 7 5,47 5,1 4,5 1,5 36 36 15,8 8,7 7,5 5,8 5,6 3,8 3,7 1,5 33 32 4 3,1 Vuosaarenlahti 182 15.8.213 9,6 2 1 11,9 7,5 5,1 5,46 5,6 4,8 1,5 36 33 5 1,1 7,4 6,2 5,52 6,6 6,9 1,5 36 37 8,6 9 7,4 7 5,58 4,8 4,8 1,5 33 32 4 2,3 Granö 113 15.8.213 8, 2 1 17, 7,8 6,9 5,31 5,2 4,2 1,5 42 36 7 14,8 7,6 6,1 5,39 12, 12, 1,5 43 47 4 47 4,7

HAVAINTOPAIKKA pvm kok näkösyv. näytesyv. lämpötila ph happi suolais. sameus kiint.aine alkal. kok. N kok. P syv m dm m o C mg/l %o FNU mg/l mmol/l mg/m 3 mg/m 3 Sataman edusta 16 7.11.213 13,9 21 1 6,9 7,8 11, 5,43 3,4 2,5 1,5 38 36 5 7, 7,8 8,6 5,57 2,9 3,1 1,5 37 35 12,9 7, 7,8 11, 5,66 2, 2,5 1,5 34 36 Kalkkisaarenselkä lkä 174 7.11.213 12,3 14 1 69 6,9 78 7,8 11, 523 5,23 53 5,3 38 3,8 15 1,5 42 36 5 7, 7,8 1,9 5,48 2,5 2,1 1,5 35 32 11,3 7,1 7,9 1,9 5,66 1,9 2,2 1,5 33 34 Mölandet 18 7.11.213 16,9 18 1 6,4 7,8 11, 5,27 6,8 4,5 1,5 46 43 5 6,9 7,9 11,1 5,67 1,8 <2 1,5 33 36 15,9 7, 7,9 1,1 5,69 1,4 <2 1,5 34 36 Vuosaarenlahti 182 7.11.213 9,7 2 1 6,9 7,8 11,1 5,41 4,8 3, 1,5 43 38 5 7, 7,9 11,1 5,65 2,3 2,2 1,5 34 35 8,7 7, 7,9 9,3 5,66 2,3 2,4 1,5 34 35 Granö 113 7.11.213 8,1 9 1 6,4 7,5 1,9 4,5 22, 8,7 1,2 76 61 7,1 7, 7,8 1,9 5,44 2,8 2,3 1,5 39 34

Liite 3. Orgaanisten tinayhdisteiden pitoisuudet vesinäytteissä. pvm kok näkösyv. näytesyv. lämpötila MBT DBT TBT TeBT MOT DOT TriCHT MPhT DPhT TPhT kiint.aine syv m dm m o C ng/l ng/l ng/l ng/l ng/l ng/l ng/l ng/l ng/l ng/l mg/l T1, satama-allas 21.5.213 12,6 13 1 12,9 9 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 4,3 6,2 pohja 1 1,2 1,7 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 2,6 12, T2, satama-allas 21.5.213 13,4 13 1 12,8 3,6 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 3,9 6, pohja 1 9,1 1,8 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 2,6 12, pvm kok näkösyv. näytesyv. lämpötila MBT DBT TBT TeBT MOT DOT TriCHT MPhT DPhT TPhT kiint.aine syv m dm m o C ng/l ng/l ng/l ng/l ng/l ng/l ng/l ng/l ng/l ng/l mg/l T1, satama-allas 15.8.213 12,9 17 1 13,1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 5,3 pohja 1 1,2 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 18, T2, satama-allas 15.8.213 13,6 17 1 13,2 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 5,4 pohja 1 1, <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 13, pvm kok näkösyv. näytesyv. lämpötila MBT DBT TBT TeBT MOT DOT TriCHT MPhT DPhT TPhT syv m dm m o C ng/l ng/l ng/l ng/l ng/l ng/l ng/l ng/l ng/l ng/l T1, satama-allas 7.11.213 12,9 2 1 7,1 <1 <1 <,2 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 pohja 1 7,1 <1 <1 <,2 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 T2, satama-allas 7.11.213 13,8 2 1 7,1 <1 <1 <,2 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 pohja 1 7, <1 <1 <,2 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1