SAIMAANNORPPAKANNAN SUOJELUN RAHOITUSVAJE 2018

Samankaltaiset tiedostot
SAIMAANNORPPA Kannan koon arvioinnista Tero Sipilä & Tuomo Kokkonen Metsähallitus, Etelä-Suomen Luontopalvelut Akselinkatu 8, 57130, Savonlinna

Liite 1: Pyhäselän saaristo Bilaga 1: Pyhäselkä skärgård

Saimaannorppa ja muita reliktilajeja

SAIMAANNORPAN SUOJELUN STRATEGIA

Saimaannorppa. tietolomake lajit. Metsähallituksen vastuulajien tila ja suojelutaso vuonna Phoca hispida saimensis Nordquist

Saimaannorppakannan tila vuonna 2009 Saimaalle syntyi poikkeavan vähän kuutteja

Saimaannorppakannan tila vuonna 2008 Pieni ja pirstoutunut saimaannorppakanta on kriittisesti uhanalainen

Perustietoa saimaannorpasta

Joutenveden Pyyveden Natura 2000-alue. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen

Saimaannorpan suojelun strategia ja toimenpidesuunnitelma

Saimaannorppa ja kalastus -seurantaryhmän raportti. Maa- ja metsätalousministeriön työryhmämuistio 2015:4

Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016

Saimaannorppa-LIFE Yhteisin voimin saimaannorpan apuna

KALASTUKSEN RAJOITTAMISESTA SOPINEET OSAKASKUNNAT

Saimaalle kalaan? Tietoa tarvittavista kalastusluvista, Saimaan kalastusrajoituksista ja pyydysten merkinnästä.

Kalastus ja saimaannorppa ilkeä ongelma?

Saimaan KUUTTI JA LUMIUKKO

Saimaannieriä voidaan palauttaa istuttamalla

Suomen väestörakenteen historiallinen kehitys vuosina

SAVONLINNAN KAUPUNKI UITONSALON RANTAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN

SAVONLINNAN KAUPUNKI JOKINIEMI - KURKINIEMI RANTAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN

METSÄHALLITUKSEN SUORITTAMA KALASTUSRAJOITUSTEN VALVONTA SAIMAANNORPPA-ALUEILLA VUONNA 2014

Norppa (LIFE) ja maankäytön ohjaus

Vaihda verkot katiskaan - tapahtuma

Uudet menetelmät tehostavat saimaannorpan suojelua ja kannanseurantaa muuttuvassa ilmastossa

Saimaannorppa ja sen elinalue

Kalatalousalueiden rajat on vahvistettu, toiminta alkaa 2019

Raimo Raunola/VV-kuva

Saimaannorpan suojelun strategia ja toimenpidesuunnitelma Saimaannorpan suojelutyöryhmän esitys

Nurmijärven väestölaskelma HUOMIOITA

SAIMAANNORPPA Uhkat ja mahdollisuudet

Maankäytön riskianalyysi saimaannorpan pesimäalueille, Saimaannorppa LIFE hanke

Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 43/2018. Saimaan vedenomistajat ja norpansuojelu. Irma Kolari, Päivi Eskelinen ja Esa Hirvonen

Norpille turvallisten pyydysten kehittäminen Mikko Jokela, Pekka Sahama

Kaupunginhallitus Liite 1 19

Kääpäsaaren asemakaavan muutos

Konevoimaa tarvittiin, koska apukinospaikat olivat kaukana ja lunta oli vähän.

Toiminta- ja yhteistyösuunnitelma Metsähallituksen omistamien retkisatamien ylläpitämiseksi Saimaalla

Levähaitta vai kala-aitta? Tilastotietoa Suomen järvien tilasta

SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 2009 N:o Laki. N:o 222

Kansanterveystiede L2, sivuaine, avoin yo, approbatur. Väestörakenne, sosiodemografiset tekijät ja kansanterveys

Pro gradu -tutkielma Suunnittelumaantiede SAIMAANNORPPA KUNNAN SUUNNITTELUSSA. Samuli Laita. Ohjaajat: Mauno Kosonen ja Pentti Viitala

VIHDIN SISÄINEN VÄESTÖN- KEHITYS VUOSINA

Yhteistyöllä tuloksiin Kestävän luontomatkailun suunnitelma: Case Saimaa

Ajankohtaista nieriäkannan hoitamisesta

SAIMAANNORPPA (Pusa hispida saimensis) - JA SEN ELINYMPÄRISTÖ SAIMAA

saimaan virkistysalueyhdistys ry

Raportti katiskanvaihtotapahtumasta ja Savonlinnan kesätorista Saimaannorppa-Life-hankkeessa 2016 Katiskakyselyn tulokset

Suojelualueverkoston merkitys eräille nisäkäs- ja lintulajeille

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta /2014 Valtioneuvoston asetus. Saimaan luonnonsuojelualueista

SAVONLINNAN KAUPUNKI LAATTAANSAAREN RANTAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN

SAIMAANNORPPA (1913) Johtopäätökset suojelutasosta. Boreaalinen alue Alpiininen alue Suojelutason kokonaisarvio. epäsuotuisa huono paraneva

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite Kalastusneuvos Eija Kirjavainen

Katiskatalkoot, Vaihda verkot katiskaan tapahtuma & Savonlinnan torin infopiste. Raportti 2018

TUTKIMUSRAPORTTI Tietoisuus ja asenteet saimaannorpasta. Tuomo Turja

Vapaa-ajan kalastus Saimaalla

MAA- JA METSÄTALOUSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 13/2010 vp. Hallituksen esitys laiksi kalastuslain muuttamisesta JOHDANTO. Vireilletulo. Toimenpidealoitteet

SAVONLINNAN KAUPUNKI LAATTAANSAAREN RANTAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN

Kunnan väestöennustemalli

HARJULAN RANTA-ASEMAKAAVA VAIKUTUKSET LINNANSAAREN NATURA- ALUEESEEN

Väestö. GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma

Katiskanvaihtotapahtuma 2015

Väestökatsaus. Heinäkuu 2015

Tulvariskien alustava arviointi. Vuoksen vesistöalue

SISÄLLYS. N:o 213. Valtioneuvoston päätös. tutkintojen rakenteesta ja yhteisistä opinnoista ammatillisessa peruskoulutuksessa

Kansanterveystiede L2, L3, sivuaine, avoin yo, approbatur. Väestörakenne: kansanterveyden tarkastelun perusta

Kansanterveystiede L3, L2, sivuaine, avoin yo, approbatur. Väestörakenne: kansanterveyden tarkastelun perusta

Väestökatsaus. Kesäkuu 2015

Panu Oulasvirta Alleco Oy

Taksonomiaa. Allashylkeet

Väestökatsaus. Toukokuu 2015

Mikä on KALPA? Kanta-Hämeen, Pirkanmaan ja Päijät-Hämeen kalastusaluepäivä UKK-instituutti, Tampere

Osavuosikatsaus 1-6/2007

raakku - eläinkuntamme kiehtova ikänestori Panu Oulasvirta Metsähallitus

KUVAILULEHTI. MH luontopalvelujen aluejohtaja. Hyväksytty

Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus. Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto

SAIMAANNORPAN (PUSA HISPIDA SAIMENSIS) SOSIAALISET VERKOSTOT HAUKIVEDELLÄ MEERI MIETTINEN

Järvilohen tilanne katsaus hankkeisiin

WWF Suomi toivoo, että suosituksemme otetaan huomioon ministerityöryhmän toiminnassa.

Avainsanat. populaatio yksilöiden levintätyypit ikärakenne sukupuolijakauma populaation kasvumallit ympäristön vastus elinkiertostrategiat

PEOPLE, NATURE AND HARBOURS - IHMISET, LUONTO JA SATAMAT

Metsähallitus Oy, vaikuttaako muutos puumarkkinatilanteeseen? Hannu Virranniemi

Toimintasuunnitelma. muuttuvassa ilmastossa

SAIMAANNORPAN (PHOCA HISPIDA SAIMENSIS) PESINTÄ APUKINOKSISSA JA POIKASPESIEN VEDENALAINEN YMPÄRISTÖ RIIKKA LEVÄNEN

Vetovoimaa maaseudulle yhteistoimilla ja verkostoitumalla

MÄNTSÄLÄN. kuntien väestöennuste. KUUMA-johtokunta / LIITE13e

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu

KUUMA-johtokunta / LIITE 13j. Vihdin. väestöennuste

Ekoinformatiikka. Linkki geoinformatiikkaan - monet analyysit pohjaavat paikkatietoon: Geoinformatiikka = missä?

ARVIO RANTA- ASEMAKAAVAMUUTOKSEN VAIKUTUKSISTA PURUVEDEN NATURA-ALUEEN LUONTOARVOIHIN

Saimaannorppanaaraiden ( Phoca hispida saimensis)

Saimaannorppa on Suomen ainoa kotoperäinen nisäkäs samaan tapaan kuin esimerkiksi Australiassa asuvat kengurut.

Pielisen säännöstely vaikutukset Pielisen, Pielisjoen ja Saimaan virkistyskäyttöön. Pielisen juoksutuksen kehittämisen neuvotteluryhmä

Maahanmuutto Varsinais- Suomessa

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016

HIRVIKANNAN HOITO JA METSÄSTYSSUUNNITELMA 2009

VÄESTÖENNUSTE

KUUMA-johtokunta / LIITE 13h SIPOON. väestöennuste

Suomen lintujen uhanalaisuus 2015 Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät

Transkriptio:

SAIMAANNORPPAKANNAN SUOJELUN RAHOITUSVAJE 218 Tero Sipilä Metsähallitus, Luontopalvelut, Savonlinna Asunto- ja ympäristöjaosto 19.1.218

Saimaannorppakannan seuranta ja suojelu Tiedon tuottamista, analyysejä, tiedostojen ylläpitoa ja asiantuntijapalvelua, yhteistyötä, tutkimusta & kehittämistä ja tiedottamista & keskusteluja. Pesälaskenta Talvikannan koko, syntyvyys, synnytyskykyisten määrä, alueellinen jakautuminen ja muutokset edellisissä. Kuolleisuus (ja kudospankki) Määrä, kuolinsyyt,-paikat, paino, ikä, sukupuoli jne. perustiedot. Terveydentilan passiivista seurantaa. Suojelualueittainen seuranta - Kannan muutokset suojelualueittain ja niiden ulkopuolella jne. Suojelumenetelmien toteuttamista, tehokkuuden seurantaa, arviointia - Kalastusrajoitukset, pesimäalueiden rauhoitus, apukinokset jne. Tiedon julkaisemista, tiedottamista ja tiedonvaihtoa useiden kumppaneiden kanssa Saimaannorpan suojelun strategian ja toimenpidesuunnitelman toteuttamista ja vastaavia toimia ministeriöiden ohjauksessa. Toimenpidesuunnitelma on keskeinen suojelutoimintaa ohjaava ympäristöministeriön asiakirja. Asetetut tavoitteet saimaannorppatyössä tulevat lähes täysin Metsähallituksen ulkopuolelta - lainsäädännöstä, erilaisista tarpeista jne. AKTIIVIVUUS SILTI SÄILYY ONGELMIIN VASTATAAN MAHDOLLISIMMAN NOPEASTI.

Talvikannan kehitys 2-218 Kanta on keskimäärin kasvanut. Pienen populaation vuosittainen kasvuvauhti vaihtelee sattumatekijöiden vuoksi. Pidemmän ajanjakson trendi on positiivinen! 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 Leudot talvet 26 ja 7 korkea pesäkuolleisuus, apukinoksia ei vielä tehty min max mean Kannan kasvu on syntyvyyden ja kuolleisuuden erotus. Kuolleisuutta säätelemällä kanta kasvaa, syntyvyyttä ei pystytä suoraan säätelemään. 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 217 218

1 Pirstoutunut elinympäristö Eri lisääntymisalueiden kannan kehitys 2-218. Lisääntymisalueet ovat jatkumo ja norpat ovat yhteydessä naapurialueeseen. PYHÄSELKÄ 2 18 ORIVESI 2 18 PYY ENONVESI KOLOVESI 2 18 2 18 2 2 1 3 5 7 9 1113151719 5 1 3 5 7 9 1113151719 JOUTENVESI 2 18 5 1 3 5 7 9 1113151719 HAUKIVESI 2 18 1 5 2 1 PIHLAJAVESI 2 18 1 5 PURUVESI 2 18 4 2 1 3 5 7 9 11 13 15 17 TOLVANS. KATOS. 2 18 15 1 5 LUONTERI 2 18 2 1 LIETVESI 2 18 4 3 2 1 PETRAS. YÖVESI 2 18 1 5 SUUR SAIMAA 2 18 1 3 5 7 9 1113151719

Vuosittain syntyneiden kuuttien määrä ja kalastusrajoitukset Rajoitusten laajennuksesta (29-11) johtuen kuuttikuolleisuuden vähentyminen näkyy syntyvyyden kasvuna 215 218. Tällöin vuosina 29-12 syntyneet kuutit olivat saavuttaneet sukukypsyyden. Sukukypsien naaraiden määrä kannassa on kasvanut niitä on n. 11 kpl. Kuva: Mervi Kunnasranta

Sukukypsien saimaannorppien eloonjääminen 2-luvulla, viiden vuoden jaksoina Kuuteista pääosan tuottavat 6-16 vuotiaat naaraat. Naaraista keskimäärin noin 75 % synnyttää vuosittain 3 21 5, n=15 26 1, n=33 211 215, n=3 25 % ELOSSA SYNTYNEISTÄ 2 15 1 5 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 19 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 3 31 32 33 34 35 36 IKÄ VUOSINA KANNAN IKÄRAKENNE ON PARANTUNUT!

Lumiolosuhteet (214 217) LÄMPENEMINEN VAIKEUTTAA NORPPIEN LISÄÄNTYMISTÄ JA VAPAAEHTOISTEN KANSSA TEKEMÄÄ NORPPATYÖTÄ

Kaikkeen saimaannorpan kannan seurantaan ja suojeluun liittyy mukaan vahva vapaaehtoisten panos

PÄÄTTYY 31.12.218 Safeguarding the Saimaa Ringed Seal LIFE RAHOITUSKUILU 219 HAUSSA Our Saimaa Seal LIFE Syksy 219 224

SAIMAANNORPPA: Tilannekuva Tero.Sipila@metsa.fi saimaannorppa@metsa.fi KANNAN TILA ON PARANTUNUT; IKÄRAKENNE PARANTUNUT JA KANTA KASVAA. Uhanalaisuusaste on hieman lieventynyt. Saimaannorppakanta on edelleen pitkälti riippuvainen Pihlajaveden, Haukiveden ja nk. Petraselän alueista. Suuret ratkaisut on pääosin tehty, mm. N2 alueet ja kalastusrajoitusasetus 216. Suojelutoimet pääosin pystyvät vastaamaan todettuihin uhkiin, vaikka uhkatekijät edelleen vaikuttavatkin kannan tilaan ja kehitykseen. Uhat eivät ole poistuneet. Tästä on yhdessä hyvä jatkaa ainoan kotoperäisen nisäkkäämme kannan hoitoa! Kaarina Tiainen Ismo Marttinen