KAUPUNGISTUMISEN VALTAVIRTA ja vastavirta Eero Holstila MDI 11.3.2019
SISÄLTÖ 1. Kaupungistumisen iso kuva 2. Etelä-Pohjanmaan väestönkehitys vuoteen 2040 3. Suurkaupungistumisen vastavirta ja sen hyödyntäminen
1. Suomen kaupungistumisen iso kuva
Väestönlisäystä saaneet kaupunkiseudut (19/70) vuosina 2010-2017 + 141 361 + 31 949 + 23 591 + 19 087 + 7 090 + 12 293 + 4 305 + 3 340 + 2 009 + 1 631 + 2 165 + 1549 + 1 393 Lähde: Tilastokeskus, väestö; väestömuutosten ennakkotiedot Graafi ja luokittelu: Timo Aro 2018
Demografinen käänne Kuolleiden määrä ylitti syntyneiden määrän Suomessa vuonna 2016 Syntyvyys on lähes romahtanut 2014 lähtien Kuolleiden enemmyys noussut muuttoliikettä suuremmaksi väestömuutostekijäksi useissa kunnissa. Tulos: Useimmat kunnat tarvitsevat huomattavaa muuttovoittoa jotta väkiluku säilyisi ennallaan Ulkomainen muuttoliike on noussut entistä tärkeämmäksi kaupungistumisen osatekijäksi. Helsingin seudun kasvusta puolet on ulkomaista muuttovoittoa
2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 2036 2037 2038 2039 2040 Koko maan syntyvyyden ja kuolleisuuden kehitys Kuviossa on kuvattu koko maan syntyvyyden ja kuolleisuuden kehitystä Tilastokeskuksen vuoden 2018 väestöennusteen perusteella. Koko maan syntyneiden määrät ovat laskeneet yhteensä 17,5 prosentilla vuosien 2010-2017 aikana. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan syntyneiden määrät laskevat maltillisesti vuosien 2017-2040 aikana. Tilastokeskuksen vuoden 2018 ennusteen mukaan koko maassa kuolleiden määrät kasvavat erittäin voimakkaasti vuosien 2017-2040 aikana. 70000 65000 60000 55000 50000 45000 Tilastokeskuksen vuoden 2018 ennusteen mukaan luonnollinen väestönkehitys tulee olemaan erittäin negatiivista Suomessa vuosien 2017-2040 aikana. 40000 Syntyneet toteutunut Kuolleet toteutunut Syntyneet toteutunut Kuolleet toteutunut
MDI-ennuste: Etelä-Pohjanmaan tuleva väestökehitys
MDI-ennusteen perusteet Tilastokeskuksen ennuste koko maalle 2018 Viime vuosien alentunut syntyvyys ml.2018 2010-luvun maassamuuton trendit Siirtolaisuus säilyy 2010-luvun tasolla 2016 poisluettuna
2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 2036 2037 2038 2039 2040 Seinäjoen ydinkaupunkiseudun ennuste Seinäjoen ydinkaupunkiseutu koostuu seuraavista kunnista: Seinäjoki, Lapua ja Ilmajoki MDI:n ennusteen mukaan Seinäjoen ydinkaupunkiseudun asukasluku kasvaa vuosien 2017-2040 aikana: +1 974 asukkaalla +2,2 prosentilla Ennusteen perusteella Seinäjoen ydinkaupunkiseudulla asuu yhteensä 91 349 asukasta vuonna 2040. Seinäjoen seudun väestönkehitys jää MDI:n ennusteessa huomattavasti heikommaksi kuin Tilastokeskuksen vuoden 2015 ennusteessa. MDI:n ennusteen mukaan väestökehitys jää vuosien 2017-2040 aikana 11 425 asukasta heikommaksi kuin TK2015 ennusteessa. 105000 104000 103000 102000 101000 100000 99000 98000 97000 96000 95000 94000 93000 92000 91000 90000 89000 88000 87000 86000 85000 MDI ennuste TK2015 91349
2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 2036 2037 2038 2039 2040 Seinäjoen ydinkaupunkiseudun syntyneet ja kuolleet Kuviossa on kuvattu Seinäjoen ydinkaupunkiseudun syntyneiden ja kuolleiden määriä vuosien 2010-2040 aikana. Seinäjoen ydinkaupunkiseudun syntyneiden määrät ovat laskeneet erittäin voimakkaasti vuosien 2012-2017 aikana. Tämän ajanjakson aikana syntyneiden määrät vähenivät 19,7 prosentilla. Syntyneiden määrä väheni voimakkaasti myös vuonna 2018, tämän jälkeen ennusteen oletuksista johtuen syntyneiden määrä laskee maltillisesti koko ajanjakson ajan. Seinäjoen ydinkaupunkiseudun kuolleiden määrät tulevat kasvamaan voimakkaasti vuosien 2017-2040 aikana. Kuolleiden määrän kasvu perustuu väestön ikärakenteen vanhenemisesta ajanjakson aikana. 1300 1200 1100 1000 900 800 700 600 500 Seinäjoen ydinkaupunkiseudun kuolleisuus ylittää syntyvyyden 2020 -luvun lopulla. Kuolleet toteutunut Kuolleet toteutunut Syntyneet toteutunut Syntyneet toteutunut
3. Miten hyödyntää suurkaupugingistumisen vastavirtaa?
Vastavirta Työn riippuvuus paikasta vähenee Tulevaisuudessa ei tarvitse muuttaa työ perässä Nuoret ihmiset asuinpaikan valinnoillaan ratkaisevat aluekehityksen suunnan Suurten kaupunkien imu sisältää vastavirran mahdollisuuden Tulevaisuus on pikkukaupunkien (Anne Stenros)
Kaupungistumisen käännekohdat Demos Helsinki 2018 2030 luvulla syntyy uusi ilmiö. Kun suuri väestönkasvu saa ison joukon ihmisiä muuttamaan pienemmille paikkakunnille pakoon korkeita asumisen hintoja osa väestöstä suurten kaupunkien ahtauteen ja korkeaan hintatasoon
Pienten paikkakuntien edut esiin Kohtuulliset työmahdollisuudet Luonto oikeasti lähellä Maisemat! Hyvät peruspalvelut Turvallisuus Edullinen laatuasuminen Yhteisöllisyys
Valtiollisen aluepolitiikan eväät syöty? Valtion työpaikkamäärä puolittunut 2000-luvulla Kulutuspolitiikassa isoja leikkauksia Sote uudistuksen ydin: 3 miljardin säästö tarkoittaa työpaikkojen vähenemistä Teoista retoriikkaan: esimerkkinä Seutukaupunkiohjelma 2018
Paikkakunta oman onnensa seppänä Kuntamarkkinointiin selvät kohderyhmät Nuoret naisen määräävät aluekehityksen Sukututkimus keinovalikoimaan Suoramyyntiä, ei yleismarkkinointia Tyytyväinen asukas on paras markkinointikanava someaikakaudella
Asumisen kolmoisstrategia Urbaani keskusta-asuminen Omakotitalo ihan lähellä Maaseudun rauha
Timo Aro: Alueen kipinä- ja kitkatekijät Kaikki paikkakunnat ovat hyviä asua ja elää. Työpaikkoja syntyy. Kaikki maakunnat raportoivat työvoimapulasta. Nyt testataan missä on kipinää: Yleinen asenneilmapiiri ja mentaliteetti Julkinen ja yksityinen puhe alueesta Ylpeä vai vähättelevä Rakentava vai nakertava Kannustava vai latistava Uutta luova vai tukahduttava Luottamuspääoma Reagoivuus ja päätöksentekokyky Jokainen on omalta osaltaan päättäjä
Esimerkkejä Äänekoski Uusikaupunki Ylivieska Kittilä Seinäjoki Etelä-Pohjanmaa taas edelläkävijäksi!
Kiitos! MDI.FI /MDIFRIENDS @MDIFRIENDS ALUEKEHITTÄMISEN KONSULTTITOIMISTO MDI