ASUMISTUKIMENOT UUTEEN ENNÄTYKSEEN VUONNA 2018

Samankaltaiset tiedostot
Yleisen asumistuen menot ylittivät miljardin rajan vuonna 2016

Asumistukimenojen kasvu taittui vuonna 2017

PERUSTOIMEENTULOTUEN ETUUSMENOT LASKIVAT VUONNA 2018

2017:3 YLEINEN ASUMISTUKI HELSINGISSÄ VUONNA 2016

Yleinen asumistuki Helsingissä 2010

Toimeentulotuki ja asumiskustannukset

2018:12 YLEINEN ASUMISTUKI HELSINGISSÄ VUONNA 2017

Perustoimeentulotuen tarve suurinta pääkaupunkiseudulla

Yksin asuva korkeakouluopiskelija (aloittanut 1. korkeakouluopintonsa tai sen jälkeen), asuu Helsingissä (vuokra 500 /kk), tekee kesätöitä

Toimeentulotuki tilastojen valossa. Tuija Korpela, tutkija, Kelan tutkimusryhmä Miniseminaari toimeentulotuesta Kelan auditorio

Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä

2015:31. Yleinen Asumistuki Helsingissä 2014

Asumistuet, toimeentulotuki ja tulottomat. Sosiaalifoorumi Pertti Honkanen, johtava tutkija, Kelan tutkimus

Työttömyysturvan etuusmenot pienenivät 10 % vuonna 2017

Eläkkeensaajien asumistuki verrattuna yleiseen asumistukeen. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto

Naiset Kelan etuuksien saajina. Helena Pesola

Toimeentulotuen ja asumistuen yhteys

ASUMISEN TUET KELASTA JOULUKUUSSA 2001

Taskutilasto ISÄT VANHEMPAINPÄIVÄRAHAOIKEUDEN KÄYTTÄJINÄ. Päiviä/ isä. Isät, % vanhempainpäivärahakausista. Isät, % kausista.

Sosiaaliturvajärjestelmän keskeisimmät etuudet 2017 Maksetut etuudet ja niiden saajat etuusryhmittäin

Eläkkeensaajien asumistuki verrattuna yleiseen asumistukeen. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto

Työttömyyden perusturvan menot vuonna 2018 ensimmäistä kertaa ansioturvan menoja suuremmat

Yleistä asumistukea saavien talouksien vuokrat tammikuussa 2011

Kansaneläkkeiden väheneminen keskeytyi tilapäisesti

Eduskunnan talousvaliokunta

Yleisen asumistuen pääperiaatteet ja tuen kehittäminen

HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE LAIKSI YLEISESTÄ ASUMISTUESTA ANNETUN LAIN MUUTTAMISESTA (HE 231/2016)

Esimerkki 1: yksin asuva työtön* saa työtarjouksen 2000 / kk

Äitiysavustukset synnytysvälin ja aikaisempien lasten lukumäärän mukaan 2014 ( ) 7.4 Lapsilisää saaneet lapset ja perheet (4.2.

Nuoret toimeentulotuen saajat. Tuija Korpela & Minna Ylikännö Kelan tutkimusryhmä Pieksämäen koulukunnan kesätapaaminen

Yleisen asumistuen ma a ra n laskennan ohje

Äitiysavustus Äitiysavustusten (lasten) lukumäärä Äitiysavustuksen määrä euroa

2.2 Eri eläkejärjestelmien osuus kokonaiseläkemenoista ( )

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005

HE 161/2017 laiksi yleisestä asumistuesta annetun lain muuttamisesta

Asuntomarkkinakatsaus 1/2013

2.2 Eri eläkejärjestelmien osuus kokonaiseläkemenoista ( )

Lakisääteisiä eläkkeitä koskeva tilastollinen selvitys

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto

Suomen työeläkkeensaajat 2017

SOTILASAVUSTUSTILASTOJA VUOSI 2004

Asumiseen tukea. Yleinen asumistuki. Maarit Frank

Tilastokatsaus 2:2014

Asunnot ja asuntokunnat 2017 Hyvinkään kaupunki / Talouspalvelut

Miten metsänomistus vaikuttaa pysyvään kunnalliseen hoitoon joutuvien henkilöiden hoitomaksuihin ja erilaisiin Kelan maksamiin sosiaalietuuksiin

Toimeentulotukiasiakkaiden asuminen. Peltola, Riikka Tiimipäällikkö, Lahti

TILASTOKATSAUS 1:2016

Asiakirjayhdistelmä Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut

SOTILASAVUSTUSTILASTOJA VUOSI 2002

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo Työeläkepäivä Mikko Kautto, Tutkimusosasto

Julkiset hyvinvointimenot

Metsänomistamisen erityiskysymykset: laitoshoidon maksut ja yhteiskunnan tuet

Kelan asumistukitilasto

10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2009

Kelan asumistukitilasto

Seminaari: Ara-asuntojen asukasvalinnasta ja määräaikaisista vuokrasopimuksista

Kelan asumistukitilasto

Eläkkeet ja köyhyys. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto

Onko eläkeköyhyys faktaa vai fiktiota? - Eläkkeiden tasot ja ostovoiman kehitys Juha Rantala Ekonomisti Eläketurvakeskus

Metsänomistuksen vaikutukset pysyvässä kunnallisessa hoidossa olevien henkilöiden hoitomaksuihin ja erilaisiin KELA:n maksamiin etuuksiin

OpintOtuen saajien tulot vuonna 2016 ja vuoteen 2016

Köyhyyttä ja väliinputoamista Helsingissä

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012

Sairauspäivärahapäivien määrä kääntyi laskuun vuonna 2008

Opintotuen saajien tulot vuonna 2014 ja vuoteen 2014 kohdistunut tulovalvonta

Suomen Vuokranantajien näkemyksiä vuoden 2018 budjetista. Ympäristövaliokunta Mia Koro-Kanerva Suomen Vuokranantajat

Yleinen asumistuki LYHYESTI JA SELKEÄSTI

Toimeentulotukiasiakkaiden asumisen turvaaminen. Raija Kostamo

Asumisen kustannukset perustoimeentulotuessa

Muutoksenhakuasioiden käsittely nopeutui vuonna 2011

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010

Asumisen tuet. Asumissosiaalinen päivä Tampere Kirsi Metsävainio Etuuskäsittelypäällikkö Kela, Keskinen vakuutuspiiri, toimeentulotukiryhmä

Tilasto Suomen eläkkeensaajista 2018

HE 161/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisestä asumistuesta annetun lain muuttamisesta

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asumisen odotukset ja huolet Huomioita Nordean kyselytutkimuksesta

Suomen Vuokranantajien näkemyksiä vuoden 2018 budjetista

SOTILASAVUSTUSTILASTOJA VUOSI 2003

Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto

Kela. Kelan asumistukitilasto

Suomen työeläkkeensaajat 2018

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014

10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut

SOTILASAVUSTUSTILASTOJA 2006

Työeläkejärjestelmä kuvina. Kuvapaketti sisältää keskeisiä tietoja työeläkejärjestelmästä ja sen toiminnasta

SOTILASAVUSTUSTILASTOJA VUOSI 2005

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Näkökulmia asumistuen kustannuksiin ja vaikutuksiin

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden lainankäyttö ja lainamäärät kasvussa

Opiskelu ja asevelvollisuus numeroina 2012

Opintotuen saajien tulot vuonna 2012 ja vuoteen 2012 kohdistunut tulovalvonta

Kelan asumistukitilasto

JYYn Toimeentuloinfo. Opintotukisihteeri Meri Himanen

Muutoksenhakulautakunnissa ratkaistiin vuonna 2012 yli Kelan päätöstä koskevaa valitusasiaa

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Työllisyydestä, koulutuksesta ja vuokrista

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010

TILASTOKATSAUS 1:2015

TAULUKKO 2. Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / 1000 asukasta

Transkriptio:

TILASTOKATSAUS 4/219 Lisätietoja: 28.2.219 Heidi Kemppinen, puh. 2 634 137, etunimi.sukunimi@kela.fi ASUMISTUKIMENOT UUTEEN ENNÄTYKSEEN VUONNA 218 Kela maksoi asumistukia vuonna 218 yhteensä 2 112 milj. euroa, joka on 5 % edellisvuotta enemmän. Yleisen asumistuen menot olivat 1 489 milj. euroa, kasvua edellisvuoteen oli 18 %. Eläkkeensaajan asumistuen menot kasvoivat 3 % ja ne olivat 6 milj. euroa. Valtaosa opiskelijoista siirtyi yleisen asumistuen piiriin elokuussa 217. Vuosi 218 oli ensimmäinen täysi vuosi, jolloin yleistä asumistukea maksettiin myös lapsettomille opiskelijoille. Opiskelijaruokakunnille maksettiin vuonna 218 yleistä asumistukea 541 milj. euroa, joka on yli kaksi kertaa enemmän kuin vuonna 217. Kaikkiaan opiskelijoille maksettiin yleistä asumistukea ja opintotuen asumislisää yhteensä 55 milj. euroa vuonna 218, mikä on 33 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Muille kuin opiskelijaruokakunnille yleistä asumistukea maksettiin 6 % vähemmän kuin edellisvuonna, 948 milj. euroa. Kuvio 1. Asumistukimenot 25 218 (vuoden 218 rahanarvossa) Milj. 1 2 1 8 6 4 2 25 27 29 211 213 215 217 Yleinen asumistuki muille kuin opiskelijaruokakunnille Eläkkeensaajan asumistuki Opintotuen asumislisä ja yleinen asumistuki opiskelijaruokakunnille ISSN 249-152, katsauksen osoite: http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2192256214 1 (6)

Asumistukien saajien määrä kääntyi pieneen laskuun syksyllä 218. Vuoden lopussa asumistukien piirissä oli kaikkiaan 849 648 henkilöä, mikä on 15 % väestöstä. Henkilöiden määrä on 2 % pienempi kuin vuotta aiemmin. Yleistä asumistukea sai vuoden 218 joulukuussa 376 5 ruokakuntaa, mikä on 5 ruokakuntaa vähemmän (-1 %) kuin edellisvuonna. Yleisen asumistuen saajaruokakuntien määrä väheni ensimmäisen kerran vuonna 29 alkaneen kasvun jälkeen. Työttömien ruokakuntien määrä oli vuoden 218 joulukuussa 11 1 ruokakuntaa pienempi kuin vuotta aiemmin. Opiskelijaruokakuntien määrä sen sijaan kasvoi 4 6 ruokakunnalla ja työssä käyvien ruokakuntien määrä kasvoi 1 81 ruokakunnalla. Eläkkeensaajan asumistukea sai vuoden 218 lopussa 29 617 henkilöä, joka on 1 % enemmän kuin edellisvuonna. Eläkkeensaajan asumistuen saajien määrä on kasvanut vuodesta 28 lähtien 1 3 prosentin kasvuvauhtia. Taulukko 1. Maksetut asumistuet ja asumistuen saajat 217 ja 218 Maksetut asumistuet vuonna 218, milj. Muutos vuodesta 217, % Asumistuet yhteensä 2 112,3 5,5 Yleinen asumistuki 1 488,9 18,1 Eläkkeensaajan asumistuki 6,1 3,3 Opintotuen asumislisä 9,2 93,6 Sotilasavustuksen asumisavustus 14, 1,3 Asumistuen saajat joulukuussa 218 Muutos joulukuusta 217, % Henkilöt/ruokakunnat Yleinen asumistuki 376 529 1,3 Työttömien ruokakunnat 14 237 7,3 Opiskelijaruokakunnat 144 935 2,9 Työssä käyvien ruokakunnat 62 86 3, Muut ruokakunnat 28 551,8 Eläkkeensaajan asumistuki 29 617 1,1 Opintotuen asumislisä 11 27 2,6 Sotilasavustuksen asumisavustus 3 694,3 ISSN 249-152, katsauksen osoite: http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2192256214 2 (6)

Kolmasosa yleisen asumistuen saajista saa palkkatuloja Vuoden 218 lopussa yleistä asumistukea sai 132 946 ruokakuntaa, joilla oli tukea myönnettäessä huomioitu palkkatuloja. Tämä oli 35 % yleistä asumistukea saaneista ruokakunnista. Palkkatulojen saaminen oli yleisintä lapsettomien parien ruokakunnissa. Niistä yli puolella (56 %) oli asumistukea myönnettäessä huomioitu palkkatuloja. Asumistukea saaneista kahden huoltajan lapsiperheistä 48 % ja yksinhuoltajaperheistä 45 % sai palkkatuloja. Yleisen asumistuen yhden hengen ruokakunnista 3 % sai palkkatuloja. Heistä opiskelijoilla palkkatulojen saaminen oli yleisempää kuin muilla yksin asuvilla. Opiskelijoista 39 % sai palkkatuloja, muista yhden hengen ruokakunnista palkkatuloja sai 22 %. Taulukko 2. Yleisen asumistuen saajaruokakunnat 31.12.218: palkkatuloja saavat ruokakunnat Asumistuen ruokakunnat Palkkatuloa yhteensä saavat ruokakunnat Lkm Lkm %-osuus Yhteensä 376 529 132 946 35,3 Yhden hengen ruokakunnat 254 86 75 731 29,7 Opiskelijat 115 694 45 332 39,2 Muut kuin opiskelijat 139 112 3 399 21,9 Lapsettomat parit 24 7 13 477 56, Lapsiperheet yhteensä 89 618 4 974 45,7 Kahden huoltajan perheet 28 721 13 82 48,1 Yhden huoltajan perheet 6 897 27 154 44,6 Muut 8 35 2 764 34,4 Palkkatuloja saavien yleisen asumistuen ruokakuntien määrä ja osuus tukea saavista ruokakunnista on kasvanut viime vuosina. Vuoden 214 lopussa yleistä asumistukea saaneista ruokakunnista 23 %:lla oli huomioitu palkkatuloja tukea myönnettäessä. Vuoden 218 lopussa vastaava osuus oli noussut 35 %:iin. Vuosina 215 ja 216 palkkatulojen yleistymiseen vaikutti osaltaan syksyllä 215 käyttöön otettu ansiotulovähennys, jossa jokaisen ruokakunnan jäsenen yhteenlasketuista palkka- ja yritystulosta vähennetään 3 euroa kuukaudessa ennen asumistuen laskemista. Lainmuutoksen myötä yleiseen asumistukeen tuli oikeus aikaisempaa suuremmilla tuloilla, jos ruokakunnalla oli palkka- tai yritystuloa. ISSN 249-152, katsauksen osoite: http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2192256214 3 (6)

Palkkatuloa saavien ruokakuntien lukumäärä Palkkatuloa saavien osuus ruokakunnista, % Vuoteen 216 asti palkkatuloja saavista yleisen asumistuen ruokakunnista vähintään puolet oli lapsiperheitä. Syksyllä 217 suuri osa opiskelijoista siirtyi yleisen asumistuen piiriin. Lainmuutoksen jälkeen yleisen asumistuen saajina on ollut aiempaa enemmän yhden hengen ja lapsettomien parien ruokakuntia, joilla on palkkatuloa. Kuvio 2. Palkkatuloa saavat yleisen asumistuen saajaruokakunnat 21 218 (31.12.) 14 42, 12 1 8 6 4 2 218 217 216 215 214 213 212 211 21 29 28 27 26 25 24 23 22 21 Yhden hengen ruokakunnat Lapsiperheet Palkkatuloa saavien osuus Lapsettomat parit Muut ruokakunnat 36, 3, 24, 18, 12, 6,, Joulukuussa 218 yleistä asumistukea saaneiden ruokakuntien huomioidut palkkatulot olivat keskimäärin 1 87 euroa kuukaudessa. Lapsiperheillä palkkatulot olivat keskimäärin suuremmat kuin muilla ruokakunnilla, 1 723 euroa kuukaudessa. Lapsiperheillä palkkatulot olivat tyypillisesti 2 2 25 euroa kuukaudessa, mutta palkkatulojen jakauma oli varsin tasainen. Yhden hengen ruokakunnilla huomioidut palkkatulot olivat keskimäärin 88 euroa kuukaudessa. Opiskelijoiden keskimääräinen palkkatulo oli 585 euroa kuukaudessa, kun muilla yhden hengen ruokakunnilla palkkatulot olivat keskimäärin 993 euroa kuukaudessa. Lähes joka toisella yksin asuvalla opiskelijalla (48 %) palkkatulot olivat alle 5 euroa kuukaudessa. Muilla yhden hengen kotitalouksilla palkkatulot jakaantuivat tasaisemmin. ISSN 249-152, katsauksen osoite: http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2192256214 4 (6)

%-osuus saajaruokakunnista Kuvio 3. Palkkatuloa saavat yleisen asumistuen saajaruokakunnat 31.12.218: palkkatulojen jakauma 3 25 2 15 1 5 3 275 2999 25 2749 225 2499 2 2249 175 1999 15 1749 125 1499 1 1249 75 999 5 749 25 499 Alle 25 Yhden hengen ruokakunnat, opiskelijat Yhden hengen ruokakunnat, muut kuin opiskelijat Kahden huoltajan perheet Yhden huoltajan perheet Eläkkeensaajan asumistuen saajien määrä kasvaa tasaisesti Eläkkeensaajan asumistukea sai vuoden 218 lopussa 29 617 henkilöä. Saajien määrä on kasvanut 16 % kymmenessä vuodessa (34 henkilöä). Kuviossa 4 on verrattu kansaneläkkeen, työeläkkeen ja eläkkeensaajan asumistuen saajien määrän kehitystä vuosina 28 218. Kansaneläkkeen ja työeläkkeen saajissa on mukana vain Suomessa asuvat eläkeläiset. Lisäksi työeläkkeen saajien luvuissa ei ole mukana osa-aikaeläkkeen ja osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen saajia. Kuviosta nähdään, että eläkkeensaajan asumistuen saajien määrä on kasvanut lähelle samaa vauhtia kuin työeläkkeen saajien määrä. Samaan aikaan kansaneläkkeensaajien määrä on vähentynyt. ISSN 249-152, katsauksen osoite: http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2192256214 5 (6)

Asumistuen saajien lukumäärä Kuvio 4. Kansaneläkkeen, työeläkkeen ja eläkkeensaajan asumistuen saajien määrän kehitys 28 218 (28 = 1) 13 12 11 1 9 8 7 218 217 216 215 214 213 212 211 21 29 28 Eläkkeensaajan asumistuki Työeläke Kansaneläke Valtaosa eläkkeensaajan asumistuen saajista asuu vuokra-asunnossa. Tavallisissa vuokra-asunnoissa asui vuoden 218 lopussa 7 % asumistukea saavista eläkeläisistä. Asumistuen saaminen palveluasuntoihin on yleistynyt. Joulukuussa 218 eläkkeensaajan asumistuen saajista 19 % asui vuokralla palveluasunnossa. Omistusasunnoissa asui 8 % tuen saajista. Kuvio 5. Eläkkeensaajan asumistuen saajat 28 218 (31.12.): asunnon hallintamuoto 25 2 15 1 5 218 217 216 215 214 213 212 211 21 29 28 Tavallinen vuokra-asunto Muu vuokra-asunto Palveluasunto Omistusasunto ISSN 249-152, katsauksen osoite: http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2192256214 6 (6)