Päivitys vuodelle 2019 ID 2580277 Pirkkalan ympäristöterveyden valvontayksikön (Pirteva) ympäristöterveyden valvontasuunnitelma 2015 2019
Sisällys 1. Johdanto... 4 Toimintaympäristön muutoksia... 4 Teemat ja painopisteet valvontaohjelmakaudella 2015-2019... 5 2. Pirkkalan ympäristöterveydenhuollon valvontayksikkö Pirteva... 5 2.1 Valvontayksikön toimialue... 5 2.2 Valvonnan voimavarat ja tehtävät... 5 2.3 Koulutus... 8 2.4 Kohderekisteri... 8 2.5 Viestintä... 8 2.6 Valvonnan maksullisuus... 9 2.7 Laboratoriot, joihin valvonta tukeutuu... 9 3. Valvonnan toimialat... 10 3.1 Yleistä... 10 3.1.1 Tarkastuksen sisältö ja tarkastukseen keskimääräisesti käytettävä aika... 10 3.1.2 Valvontakohteiden / valvontakohdetyyppien tarkastustiheydet... 11 3.2 Elintarvikevalvonta... 11 3.2.1. Laatujärjestelmä... 12 3.2.2. Elintarvikevalvonnan priorisointi, riskiarviointi ja painopistealueet Pirtevassa... 12 3.2.3. Valvontaviranomaisen ottamat näytteet ja näytteiden tutkiminen... 14 3.2.4. Valtakunnalliset ja alueelliset projektit sekä kansalliset seurantaohjelmat... 14 3.2.5 Elintarvikevalvonnan voimavarat... 14 3.3 Terveydensuojelu... 15 3.3.1. Pirtevan terveydensuojeluvalvonnan painopisteet vuosina 2015-2019... 15 3.3.2. Suunnitelmallisen valvonnan kohteet... 16 3.3.3. Näytteenottosuunnitelma / projektit... 16 3.4 Tupakkalain valvonta... 17 3.4.1. Tarkastuskäynnillä käytettävät menetelmät ja näytteenotto... 19 3.4.2. Pirtevan tupakkalain valvonnan painopistealueet... 19 4. Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonta ja eläinlääkäripalvelut... 20 4.1. Viranomaisten välinen yhteistyö ja tiedottaminen eläinlääkintähuollossa... 21 4.2 Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonta... 22 4.3 Eläinlääkäripalvelujen järjestäminen... 24 5. Häiriötilanteisiin varautuminen... 24 5.1 Toiminta häiriötilanteissa... 24 5.2 Elintarvike- ja vesivälitteisten epidemioiden selvittäminen ja selvitystyöryhmä... 24 6. Valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi... 25 2
Liitteet Liite 1. Kuntien valvontaa ohjaavaa keskeistä lainsäädäntöä Liite 2. Elintarvikevalvontakohteet kunnittain Liite 3. Elintarvikevalvonnan kohdekohtainen tarkastussuunnitelma vuodelle 2018 Liite 4. Elintarvikevalvonnan projektit 2015-2019 Liite 5. Sivutuotelainsäädännön mukainen valvonta Liite 6. Terveydensuojeluvalvonnan kohteet, tarkastustiheys ja tarkastukseen käytettävä aika Liite 7. Terveydensuojeluvalvonnan suunnitelmallisen mukaiset tarkastuskohteet kunnittain Liite 8. Terveydensuojeluvalvonnan tarkastusten sisältö valvontakohdetyypeittäin Liite 9. Tupakkalain kohdetyyppien tarkastustiheys Liite 10. Eläinlääkintähuollon resurssitarpeen kartoitus Liite 11. Yksityinen palveluntarjonta eläinlääkinnässä 3
1. Johdanto Ympäristöterveyden tavoitteet ja valvontasuunnitelma Pirkkalan ympäristöterveyden valvontayksikön Pirtevan valvontasuunnitelma on laadittu vuosille 2015-2019. Valvontasuunnitelmassa esitellään Pirtevan alueen elintarvikevalvontaa, tupakan ja nikotiinivalmisteiden myynnin valvontaa, terveydensuojelun valvontaa sekä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvontaa ja eläinlääkintää koskevat suunnitelmat painopisteineen. Valvontasuunnitelman liitteinä on tarkentavaa tietoa eri lainsäädäntöjen osalta mm. valvontakohteista ja tarkastuksista. Valvontasuunnitelma perustuu eri keskusviranomaisten antamiin toimialakohtaisiin valtakunnallisiin ohjelmiin. Valtakunnalliset ohjelmat on laadittu vuosille 2015 2019. Keskusvirastojen toimialakohtaisiin projekteihin osallistutaan resurssien sallimissa rajoissa. Valtakunnalliset ohjelmat on lueteltu suunnitelman lopussa. Ympäristöterveyden erityislainsäädäntö sekä valtioneuvoston valvontasuunnitelma-asetus (665/2006) edellyttävät kuntia laatimaan ympäristöterveyden valvontasuunnitelman. Seuraava toimintavuotta koskeva suunnitelma on hyväksyttävä toimielimessä ja toimitettava Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle kuluvan vuoden loppuun mennessä. Tässä suunnitelmassa on otettu huomioon valvontaa ohjaavien keskusvirastojen toimialakohtaiset valvontaohjelmat sekä valvontasuunnitelma-asetuksen 665/2006 edellyttämä sisältö. Ympäristöterveyden lainsäädännön tavoitteena on varmistaa kuntalaisille turvallinen elinympäristö, jossa ei ole terveyshaittoja aiheuttavia tekijöitä. Ympäristöterveys on osa ennaltaehkäisevää kansanterveystyötä, jonka tehtäviin kuuluu yksilön, väestön ja elinympäristön terveyshaittojen estäminen ja poistaminen sekä terveyden edistäminen. Viranomaisen tehtäviin ympäristöterveydessä kuuluu mm. selvittää erilaisia terveyshaittaepäilyjä ja ryhtyä tarvittaessa toimenpiteisiin terveyshaittojen ja epäkohtien poistamiseksi tai rajoittamiseksi. Ympäristöterveyden erityislainsäädännössä edellytetyt toimijoiden ilmoitus- ja lupamenettelyt toiminnastaan ja toimitiloistaan ovat tärkeä osa ennaltaehkäisevää valvontatyötä samoin kuin valvontaa tukeva näytteenotto ja säännölliset valvontatarkastukset. Tärkeä osa ennaltaehkäisevää työtä on myös kuntalaisten ja yritysten sekä muiden toimijoiden neuvonta ja ohjaus. Tavoitteena on, että valvonta on vaikuttavaa, tasapuolista, kattavaa ja riskiperusteisesti suunnattua. Tavoitteiden täyttymistä seurataan vuosittain valvontasuunnitelman toteutumisen arvioinnissa. Toimintaympäristön muutoksia Hallituksen rakennepoliittisessa ohjelmassa on esitetty kuntien valvontatehtävien karsimista sekä suunnitteluvelvoitteiden vähentämistä. Keskusvirastot toteuttavat osaltaan tätä tavoitetta kehittämällä sähköistä raportointia. Myös yhteinen valtakunnallinen valvontaohjelma on kirjoitettu monivuotiseksi ja sen päivitykset pidetään mahdollisimman vähäisinä. Hallitus linjasi 5.4.2016 ympäristöterveydenhuollon kunnista maakunnille siirtyvistä tehtävistä. Maakuntia tulee olemaan 18. Maakuntien toiminta alkaa näillä näkymin vuonna 2021, mihin mennessä maakunnilla tulisi olla suunnitelmat ympäristöterveyden tehtävien järjestämisestä. Vuoteen 2021 mennessä kuntien valvontakäytäntöjä yhtenäistetään ja kehitetään sekä otetaan käyttöön valvontasuunnitelmien, maksutaksojen ja laatujärjestelmien yhtenäistäminen. Maakuntauudistuksen yhteydessä perustetaan myös valtion lupa- ja valvontavirasto, jonne siirtyy Valvirasta ja aluehallintovirastoista terveydensuojelu- ja tupakkalain valvonnan ohjaus- ja arviointitehtävät. Aluehallintovirastojen elintarvikevalvonnan ja eläinten terveyden ja hyvinvoinnin tehtävät ja resurssit jakautuvat maakuntiin ja 1.1.2019 toimintansa aloittavaan Ruokavirastoon. Terveydensuojelulain ja tupakkalain muutokset tulivat voimaan 2016 ja 2017. Elintarvikelain ja eläinlääkintähuoltolain muutokset saatetaan voimaan yhtä aikaa maakuntauudistuksen johdosta tehtävien muutosten kanssa. 4
Teemat ja painopisteet valvontaohjelmakaudella 2015-2019 Ympäristöterveyden valtakunnallisessa valvontaohjelmassa ohjelmakauden 2015-2019 teemaksi on valittu valvonnan vaikuttavuus, jota lähestytään eri tavoin. Tavoitteena on - kohdentaa valvontaresurssit riskiperusteisesti ja tehokkaasti, - kattaa valvonnan kustannukset tehokkaammin valvontakohteilta perittävillä maksuilla - kehittää ja hyödyntää tietojärjestelmiä - lisätä valvonnan yleistä näkyvyyttä kaikille kuntalaisille - ottaa käyttöön aluehallintoviraston kuntiin tekemät arviointi ja ohjauskäynnit. Pirtevan suunnitelmaan on koottu valvontayksikön alueella suunnitelmakaudella painottuva valvonta, painopisteet ja projektit (3.2.2). 2. Pirkkalan ympäristöterveyden valvontayksikkö Pirteva Pirkkalan ympäristöterveyde valvontayksikkö on aloittanut toimintansa 1.1.2007. Yhteistoiminta-alueen jäseninä ovat seuraavat kunnat; Hämeenkyrö, Lempäälä, Pirkkala, Nokia, Vesilahti ja Ylöjärvi. Asukkaita on alueella noin 123 000. Pirtevan toiminta-alueella on paljon pieniä valvontakohteita. Alueella on kaksi suurempaa asutuskeskusta, useita taajamia ja haja-asutusaluetta. Matkat kohteisiin ovat melko pitkiä. 2.1 Valvontayksikön toimialue Valtioneuvoston periaatepäätös elintarvikevalvonnan seudullistamisesta edellyttää, että yksikön tulee olla henkilöstömäärältään riittävän suuri, vähintään 10 henkilötyövuotta. Pirteva täyttää tämän vaatimuksen, koska valvontahenkilöstöä on yhteensä 23. Maakuntauudistuksen myötä Pirkanmaan ympäristöterveyden valvontayksiköt ja osa Keurusselän ympäristöterveyden valvontayksikön kunnista yhdistyvät tulevaisuudessa yhdeksi yksiköksi. 2.2 Valvonnan voimavarat ja tehtävät Pirtevassa työskentelee vuoden 2019 alussa 12 terveystarkastajaa, 5 kunnaneläinlääkäriä, kolme valvontaeläinlääkäriä, hygieenikkoeläinlääkäri, palvelusihteeri ja ympäristöterveyspäällikkö. Ympäristöterveyspäällikkönä toimii määräaikainen viransijainen ja yksi kunnaneläinlääkäreistä sekä kaksi terveystarkastajaa ovat osa-aikaisissa virkasuhteissa (kunnaneläinlääkäri 40 % ja terveystarkastajat 80 %). Pirtevassa terveystarkastajat on jaettu elintarvike- ja terveydensuojelutarkastuksia tekeviin ja he toimivat laaturyhmissä. Ryhmien sisällä tarkastajilla on omia vastuualueita, esimerkiksi elintarvike- ja vesiepidemiat, pakkausmerkinnät, tupakkavalvonta, päiväkodit ja koulut. Ryhmänvetäjä vastaa oman vastuualueensa valvonnan yhdenmukaisuudesta ja koordinoinnista koko alueella. Eläinlääkinnällä on oma laaturyhmänsä. Valvonnan resurssit on jaettu niin, että elintarvikevalvonnan käyttöön varataan seitsemän henkilön työpanos, terveydensuojeluvalvontaan yhteensä kuuden henkilön työpanos, eläinsuojelu- ja eläintautivalvontaan kolmen henkilön työpanos ja eläinlääkintään viiden henkilön työpanos. 5
Taulukko 1. Pirtevan henkilöstö Anna Pasanen Virkanimike ympäristöterveyspäällikkö, vs. Vastuualue hallinto yksikön johtaminen ja kehittäminen henkilöstöhallinto vastaavan eläinlääkärin työt Kirsti Mäkiaho palvelusihteeri toimistotyöt laskutus kotisivut Maria Wahlfors valvontaeläinlääkäri eläinsuojeluvalvonta eläintautivalvonta hallinnolliset työt Anne Timonen valvontaeläinlääkäri eläinsuojeluvalvonta eläintautivalvonta Jenni Luukkanen hygieenikkoeläinlääkäri elintarvikelaaturyhmän vetäjä 1.7.2019 alkaen elintarvikelaitosten valvonta ensisaapumisvalvonta alkutuotannon hygieniavalvonta eläintautivalvonta (sivutuotteet) Sanna Loppi terveystarkastaja myynti- ja valmistuskohteet tarjoilukohteet kontaktimateriaalien valvonta Marja-Leena Kulma- Laine terveystarkastaja myynti- ja valmistuskohteet tarjoilukohteet tupakkatuotteiden ja nikotiinivalmisteiden valvonta Ülle Kärk terveystarkastaja elintarvikelaaturyhmän vetäjä 30.6.2019 asti suurtalouskohteet elintarvike- ja vesiepidemioiden selvitysryhmä elintarvikevalvonnan laaturyhmän vetäjä Annikka Vallittu terveystarkastaja suurtalouskohteet Henna Rauhala terveystarkastaja tarjoilukohteet myynti- ja valmistuskohteet Anne Sillanpää kunnaneläinlääkäri eläinlääkintähuolto eläinsuojelu eläintaudit Veera Strömmer kunnaneläinlääkäri, vs. eläinsuojelu eläintautivalvonta Anniina Koskinen kunnaneläinlääkäri eläinlääkintähuolto eläinsuojelu eläintaudit Jaana Romu kunnaneläinlääkäri eläinlääkintähuolto eläinsuojelu eläintaudit Lauri Teivaala kunnaneläinlääkäri eläinlääkintähuolto eläinsuojelu eläintaudit Reeta Saarijärvi kunnaneläinlääkäri, vs. eläinlääkintähuolto eläinsuojelu eläintaudit 6
Seppo Pöysti terveystarkastaja asunnontarkastukset vesilaitokset koulut kokoontumishuoneistot Markku Mäkiranta terveystarkastaja asunnontarkastukset uimahallit majoitushuoneistot kokoontumishuoneistot vesilaitokset koulut Ulla-Riikka Pääskynkivi terveystarkastaja asunnontarkastukset sosiaalialan laitokset kosmetologiset huoneistot ja muu ihon käsittely tai hoito kokoontumishuoneistot urheiluhalli, kuntosali tai muu yleinen liikuntatilakoulut päiväkodit majoitushuoneistot Riikka Marttinen terveystarkastaja asunnontarkastukset sosiaalialan laitokset kosmetologiset huoneistot ja muu ihon käsittely tai hoito yleiset saunat ja talviuintipaikat kokoontumishuoneistot urheiluhalli, kuntosali tai muu yleinen liikuntatila päiväkodit majoitushuoneistot Petteri Hoisko terveystarkastaja tatuointi ja lävistys urheiluhalli, kuntosali tai muu yleinen liikuntatila yleiset saunat ja talviuintipaikat: uimarannat päiväkodit koulut majoitushuoneistot Hanna Virtanen terveystarkastaja päiväkodit muu terveydensuojeluvalvonta Kaarina Helenius terveystarkastaja vesilaitokset uimarannat terveydensuojeluvalvonnan laaturyhmän vetäjä 7
Taulukko 2. Suunnitelma voimavarojen jakautumisesta valvottaville toimialoille Valvontaan käytettävät henkilötyövuodet (htv) * Elintarvikevalvonta 6,4 5,4** Terveydensuojelun valvonta 5,7 0,7 Tupakkavalvonta 0,5 0,2 Eläinsuojeluvalvonta 2,9 0,1 Eläintautivalvonta 0,2 0,1 Sivutuotevalvonta 0,1 - yhteensä 15,8 6,5 Valvontaan käytettävästä ajasta käytettävissä suunnitelmalliseen valvontaan *Htv: kokonaistyöaika lomat vähennettynä = 220 htpv, päivittäinen työaika 7,65-7,7 h. (Kyseessä on laskennallinen htv, todellinen tehollinen htv sisältää vähemmän työpäiviä kun poistetaan esim. koulutukset, sairauslomat, valvontaan kuulumaton toimistotyö). ** Tavoite elintarvikevalvonnassa on käyttää 85 % kokonaistyöajasta suunnitelmalliseen valvontaan. 2.3 Koulutus Valvontahenkilöstön osaamista kehitetään vuosina 2015 2019 osallistumalla sekä valtakunnallisiin ja alueellisiin tilaisuuksiin että toimiala- ja tehtäväkohtaiseen koulutukseen. Koulutuksissa painotetaan oman vastuualueen ja työtehtävien mukaista koulutusta ja edistetään työntekijöiden erikoistumista. Koulutukseen varataan toimialoittain 8 pv/v/henkilö. Koulutukset suunnataan ensisijaisesti oman vastuualueen ja käytännön työtehtävien mukaan. Koulutukset voivat sisällöltään olla ammatillista koulutusta tai esimerkiksi tietojärjestelmien käyttöön tai muihin työtä tukevien taitojen kehittämiseen liittyviä. Ammatilliseen koulutustilaisuuteen osallistuneet esittävät muulle henkilökunnalle lyhyen tiivistelmän tärkeimmistä koulutustilaisuudessa esiin tulleista seikoista toimistopalavereissa tai sähköpostilla. Koulutusmateriaalit tallennetaan yhteisiin tiedostoihin kaikkien luettavaksi. Koulutukset voivat olla myös ympäristöterveyden valvontayksikön sisäisiä koulutuksia. Uusien työntekijöiden perehdyttäminen kuuluu koulutussuunnitelmaan. 2.4 Kohderekisteri Pirtevassa käytettävä TerveKuu -ohjelma toimii valvontakohde- ja valvontatietorekisterinä. Ohjelmaan on tallennettu perustiedot valvontakohteista: toimija, yhteystiedot, toimiala, tehdyt tarkastukset ja valvontatulokset, näytteenotot ja tutkimustulokset, neuvonta ja ohjaus, sekä mahdolliset pakkotoimet. Lisäksi kohdetietoihin on merkitty muita tarpeellisia tietoja. Vuoden 2019 alusta Pirtevassa otetaan käyttöön valtakunnallinen VATI-järjestelmä, joka vähitellen tulee korvaamaan vielä toistaiseksi sen rinnalla toimivat TerveKuu-asiakasrekisterin. VATI-järjestelmä on toteutettu yhteistyössä STM:n, MMM:n, Valviran, Eviran ja kuntien valvontayksiköiden kanssa. Tarkastuspöytäkirjat, päätökset, lausunnot ja muut oleelliset valvontaan liittyvät asiakirjat tallennetaan edelleen Pirkkalan kunnan sähköiseen arkistoon Twebiin, koska VATI-järjestelmä ei ainakaan toistaiseksi täytä sähköiselle arkistoinnille asetettuja vaatimuksia. Valvontakohteet merkitään VATI-järjestelmään, kun niistä on saatu tieto ilmoitus- tai hakemusmenettelyn kautta tai muulla tavoin. Uusia valvontakohteita löytyy esimerkiksi valvontatehtävien yhteydessä ja median kautta (paikallislehdet, ilmoitukset, puhelinluettelot, internet, tiedot muilta viranomaisilta). Valvontakohteen lopettaessa toimintansa kohde merkitään kohderekisteriin lopettaneeksi. 2.5 Viestintä Viestintään kuuluu asiakaspalvelu, neuvonta ja opastus sekä tiedottaminen. Asiakaspalvelua hoitavat kaikki Pirtevan työntekijät työtehtäviensä yhteydessä. Asiakaspalvelusta toimistolla vastaa palvelusihteeri. Pirtevan kotisivuilta löytyvät kaikkien työntekijöiden ajantasaiset puhelinnumerot. 8
Lisäksi yhteyttä voi ottaa Pirtevan yhteisen sähköpostiosoitteen tai henkilökohtaisten sähköpostiosoitteiden kautta. Neuvonta ja ohjaus pyritään suuntaamaan viranhaltijoiden erikoistumisen ja vastuualueiden mukaan. Pirtevassa on lisäksi virka-aikana puhelinneuvonta, josta terveystarkastajat vastaavat. Neuvontavuorossa oleva terveystarkastaja seuraa yhteistä sähköpostia ja tekee toimeksiannot sähköisen lomakejärjestelmän kautta saapuneista ilmoituksista. Asiakastyytyväisyyttä selvitetään vuosittain asiakastyytyväisyyskyselyillä. Pirtevassa noudatetaan avointa tiedotuspolitiikkaa. Ajankohtaisista asioista tiedotetaan omien kotisivujen lisäksi kuntien kotisivuilla sekä paikallislehdissä. Tarvittaessa järjestetään tiedotustilaisuuksia. Pirtevassa ensisijainen tiedotusvastuu on ympäristöterveyspäälliköllä, joka myös koordinoi tilannekohtaista tiedottamista. VUODELLE 2019 VALMISTELLAAN TIEDOTUSSUUNNITELMA, JOSSA ENNAKOIDAAN VUO- DENKIERROSSA AJANKOHTAISET ASIAT. Erityistilanteissa ensisijainen tiedotusvastuu on usein valvontakohteella, kuten toimijalla tai kiinteistön omistajalla. Pirtevan häiriötilannesuunnitelmassa annetaan tarkemmat ohjeet tiedottamisesta erilaisissa ympäristöterveyden häiriötilanteissa. Kaikilla Pirtevan yhteistoiminta-alueeseen kuuluvilla kunnilla on omat tiedottajansa, joita käytetään apuna tarvittaessa. Tiedottamista on kuvattu tarkemmin Pirtevan laatujärjestelmässä ja häiriötilannesuunnitelmassa. 2.6 Valvonnan maksullisuus Ympäristöterveyden maksullisuus koskee ilmoitus- ja hyväksymiskäsittelyjen lisäksi suunnitelmallista valvontaa, näytteenottoa sekä määräysten noudattamista koskevia tarkastuksia. Uudet valvontakohteet tulevat suunnitelmallisen valvonnan kohteiksi hakemuksesta tehdyn päätöksen tai toiminnan harjoittamista tai toimitilan käyttöönottoa koskevan ilmoituksen käsittelyn perusteella. Suunnitelmallisen valvonnan uusintatarkastukset ja toimijan pyynnöstä tehtävät ennakkotarkastukset ovat myös maksullisia. Valvontamaksuja peritään enintään siten, että ne kattavat valvonnasta aiheutuneet todelliset kustannukset. Tupakkalain mukaisessa valvonnassa toimijoilta, joilla on tupakkatuotteiden ja/tai nikotiininesteiden vähittäismyyntilupa, peritään vuosittain veroluontoinen valvontamaksu (Tupakkalaki 549/2016). Ympäristöterveyden maksutaksan hyväksyminen edellyttää hyväksyttyä valvontasuunnitelmaa. Maksutaksaa päivitetään tarpeen mukaan ja se hyväksytään ympäristöterveyslautakunnassa. Maksutaksa on nähtävillä Pirtevan kotisivuilla http://www.pirkkala.fi/pirteva/maksut/. 2.7 Laboratoriot, joihin valvonta tukeutuu Pirtevalla ei ole omaa laboratoriota. Näytteet tutkitaan pääsääntöisesti Eurofins laboratoriossa ja Kokemäen joen vesistön vesiensuojeluyhdistys (KVVY) ry:n laboratoriossa Tampereella. Laboratorioiden yhteystiedot: Eurofins Scientific Finland Oy, Environment ja Food & Agro Sarankulmankatu 12 33900 Tampere Laboratorion asiakaspalvelu/ Näytteiden vastaanotto: puh: 03 230 6504 (ympäristö) vastaanottotre@eurofins.fi puh: 040 529 7164 (elintarvikkeet ja maatalous) foodagrotampere@eurofins.fi KVVY Tampere Patamäenkatu 24 33101 Tampere Laboratorion asiakaspalvelu/ Näytteiden vastaanotto: puh. 03 246 1208 laboratorio@kvvy.fi Pirtevan näytteenottoprojektien tutkimukset kilpailutetaan laboratorioiden kesken. 9
Epidemiaselvitystilanteessa käytettävät laboratoriot on kuvattu Pirtevan häiriötilannesuunnitelmassa. Tupakkalain perusteella viranomaisvalvontaa varten otetut näytteet tutkitaan Työterveyslaitoksen laboratoriossa: Työterveyslaitos Topeliuksenkatu 41 b 00250 Helsinki puh: 030 4741 (vaihde) Analyysitilaukset: kemia@ttl.fi 3. Valvonnan toimialat 3.1 Yleistä Tämän suunnitelman mukainen valvonta perustuu kansanterveyslain 1 :ssä mainittujen ympäristöterveyden lakien perusteella kunnan tehtäväksi säädettyyn valvontaan. Terveydenhuoltolain (1326/2010) 21 :n (9.8.2013/601) mukaan kunnan on järjestettävä ympäristöterveydenhuollon palvelut alueellaan sen mukaan, mitä ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueesta annetussa laissa (410/2009) säädetään. Terveydenhuoltolain 21 :stä on poistettu kuluttajaturvallisuuslaki 1.5.2016 alkaen. Ympäristöterveydestä säädetään terveydensuojelulaissa (763/1994), elintarvikelaissa (23/2006), tupakkalaissa (549/2016) ja eläinlääkintähuoltolaissa (765/2009). Keskeisin valvottava lainsäädäntö on tämän suunnitelman liitteessä 1. Toimialakohtainen valvonta esitellään valtakunnallisissa valvontaohjelmissa. Tähän suunnitelmaan on koottu valvontayksikön alueella erityisesti suunnitelmakaudella painottuva valvonta, painopisteet ja projektit. Valtakunnalliset ja alueelliset projektit päivitetään vuosittain Pirtevan valvontasuunnitelmaan suunnitelmakaudella sitä mukaa kun keskusviranomaiset julkaisevat niistä tietoa. Toimialakohtaiset valtakunnalliset ohjelmat sekä ympäristöterveyden yhteinen valtakunnallinen valvontaohjelma löytyvät Valviran sivuilta: http://www.valvira.fi/ymparistoterveys/ymparistoterveydenhuollon-valvontaohjelma. 3.1.1 Tarkastuksen sisältö ja tarkastukseen keskimääräisesti käytettävä aika Valvontasuunnitelma-asetuksen mukaan kunnan valvontasuunnitelmassa tulee määritellä tarkastuksen sisältö sekä tarkastukseen keskimääräisesti käytettävä aika. Tarkastus voi sisältää useiden ympäristöterveyden lakien mukaisia toimenpiteitä ja tarkastuspöytäkirjassa tulee esittää, minkä säännösten mukaan tarkastus on tehty. Tarkastusaikaan vaikuttaa tarkastuksen sisällön laajuus. Maksulliseen tarkastusaikaan katsotaan kuuluvaksi varsinaisen kohteessa tehdyn tarkastuksen lisäksi tarkastukseen valmistautuminen sekä tarkastuspöytäkirjan laatiminen ja tietojen tallentaminen tietojärjestelmiin. Matkoihin sekä tarkastusten ulkopuoliseen toimijoiden neuvontaan ja ohjaukseen käytetty aika eivät kuulu tarkastukseen kuuluvaan aikaan. Ympäristöterveyden valvonnan toimeenpanossa tarkastustoiminta on oleellinen osa selvitettäessä valvottavan kohteen tai toiminnan vaatimustenmukaisuutta. Tarkastus voi kohdistua tiloihin, toimintatapoihin, olosuhteisiin, asiakirjoihin ja tuotteisiin tai eläinsuojelutarkastuksen kohteena olevien eläinten kuntoon ja pitopaikan olosuhteisiin. Yksittäinen tarkastus voi sisältää koko kohteen toiminnan ja tilojen tarkastuksen tai vain jonkin osa-alueen tarkastuksen. Valvontaohjelma-asetuksen (78/2011) mukaan tarkastukset voivat sisältää näytteenottoa ja mittauksia kohteen, kohteessa harjoitettavan toiminnan tai siellä valmistettavien tuotteiden tai tarjottavien palvelujen terveyshaittojen, turvallisuuden ja määräystenmukaisuuden arvioimiseksi. Näytteenottokäyntiä yksinään ei voida pitää tarkastuksena. Tarkastuksesta kirjoitetaan tarkastuskertomus, joka toimitetaan tiedoksi asianosaisille ja tarvittaessa muille viranomaisille. Tarkemmat ohjeet tarkastuksen ja tarkastuskertomuksen tekemisestä on esitetty Pirtevan laatujärjestelmässä. Seuraavassa taulukossa on esitelty tarkastuksen yleinen sisältö toimialoittain. 10
Taulukko 3. Tarkastuksen yleinen sisältö eri toimialoilla Tarkastuksen yleinen sisältö Elintarvikevalvonta Tarkastuksen tarkoitus on selvittää, onko elintarvikealan toimijan toiminta lainsäädännön mukaista. Suunnitelmalliset tarkastukset tehdään pääsääntöisesti ennalta ilmoittamatta. Tarkastuksesta voidaan kuitenkin myös sopia etukäteen, mikäli se on tarpeen tarkastuksen tarkoituksen toteutumiseksi (esim. ennakkotarkastukset, jotka tapahtuvat toimijan pyynnöstä). Tarkastus voi kattaa koko toiminnan tai kohdistua johonkin tiettyyn toiminnan osaan. Kehotusten ja määräysten noudattamista valvotaan uusintatarkastuksin. Suunnitelmalliset tarkastukset ja niiden uusintatarkastukset ovat Oiva-tarkastuksia. Terveydensuojeluvalvonta sellaisia tekijöitä tai olosuhteita, jotka voivat aiheuttaa terveyshaitan. Tarkastuksiin Tarkastuksen tarkoitus on selvittää esiintyykö tarkastuskohteissa terveyshaittaa tai kuuluu olennaisena osana aistinvarainen tarkastelu ja arviointi sekä usein mittauksia ja näytteenottoa. Lisäksi tarkastuksilla valvotaan, että toiminnanharjoittaja noudat- Tupakkalain valvonta taa lainsäädännössä kyseiselle toiminnalle asetettuja velvoitteita. Tupakkalain mukaisten tarkastusten tavoite on kohteen toiminnan ja tilojen vaatimustenmukaisuuden arvioiminen. Lisäksi tarkastuksilla valvotaan tupakkatuotteiden ja nikotiininesteiden vähittäismyyntiä. Lääkelain valvonta Lääkelain mukaisten tarkastusten tavoite on tarkastaa kohteen toiminnan vaatimustenmukaisuus. Lisäksi tarkastuksilla valvotaan nikotiinikorvaustuotteiden vähittäismyyntiä. Eläinsuojelutarkastuksen tavoitteena on selvittää, onko eläinten kohtelussa, pitopaikan olosuhteissa tai muissa eläinten hyvinvointiin vaikuttavissa seikoissa eläinsuojelulainsäädännön vastaisia puutteita. Ammattimaisen eläintenpidon tarkastuksia tehdään suunnitelmallisesti. Suurin osa eläinsuojelutarkastuksista on epäilyyn perustuvia (eläinsuojeluilmoituksen perusteella). Määräysten noudattamista valvotaan uusintatarkastuksin. Eläintautivalvonnan tarkastukset sisältävät esimerkiksi näytteenottoa, eläintautien johdosta annettujen siirtorajoitusten valvontaa (esim. mehiläisten esikotelomätä, salmonella), sivutuotteiden valvontaa (raatohävitykset, sivutuotealan mukaiset laitokset, eläintuhkaamot) ja kansallisen salmonellavalvontaohjelman mukaista valvontaa sekä viranomaisnäytteenottoa. Eläinsuojeluvalvonta Eläintautivalvonta 3.1.2 Valvontakohteiden / valvontakohdetyyppien tarkastustiheydet Eri toimialojen valvontakohteiden tarkastustiheydet Pirtevassa on esitelty liitteinä olevissa taulukoissa. Tarkastustiheyksien perustana ovat keskusvirastojen antamat suositukset tarkastustiheyksistä ja tarkastuksiin käytetystä ajasta sekä kohteiden valvontahistoria. Valtakunnalliset tarkastustiheyssuositukset perustuvat kohteiden toiminnan luonteen ja laajuuden mukaan tehtyyn riskinarviointiin. Ympäristöterveyden valtakunnallisen valvontaohjelman mukaan valvontaa tulee suunnata riskiperusteisesti niihin kohteisiin, joissa sille on eniten tarvetta. Riskin suuruuteen vaikuttavat esimerkiksi toiminnan tyyppi ja laajuus, terveysvaaralle mahdollisesti altistuvien henkilöiden määrä sekä vaaran vakavuus ja toteutumisen todennäköisyys. Kohteiden valvontahistoria on olennainen osa riskiperusteista valvonnan kohdentamista. Valvontaa voidaan harkita kevennettäväksi silloin, kun kohteen on todettu hoitavan velvoitteensa asianmukaisesti. Valvontayksiköiden tulee omalla alueellaan arvioida riskejä kohdekohtaisesti ja kohdentaa valvontaa sen mukaan. 3.2 Elintarvikevalvonta Elintarvikevalvonnan tavoitteena on toteuttaa elintarvikelainsäädännössä asetettuja päämääriä. Tarkoituksena on suojata kuluttajaa elintarvikemääräysten vastaisten elintarvikkeiden aiheuttamilta terveysvaaroilta, harhaanjohtamiselta ja taloudellisilta tappioilta. Elintarvikelain avulla halutaan turvata korkealaatuinen elintarvikevalvonta, mikä edellyttää, että valvonta on suunnitelmallista, oikein kohdennettua, tehokasta ja eri toimijoita tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti kohtelevaa. Valvontaan tulee myös varata riittävät voimavarat. 11
Elintarvikelainsäädännön lähtökohtana on, että vastuu elintarvikkeen turvallisuudesta ja määräystenmukaisuudesta on elintarvikealan toimijalla. Omavalvonnan avulla toimija varmistaa, että elintarvikkeen turvallisuus ei vaarannu sinä aikana, kun elintarvike on toimijan vastuulla. Viranomaisvalvonnan tehtävä on puolestaan varmistaa, että toimijan omavalvonta toimii tehokkaasti ja että elintarvikkeen turvallisuus, jäljitettävyys ja muu määräystenmukaisuus toteutuvat kaikissa tuotanto-, jalostus- ja jakeluvaiheissa. Todetessaan seikkoja, jotka eivät täytä lainsäädännön vaatimuksia, valvontaviranomaisen on annettava elintarvikealan toimijalle ohjeita ja kehotuksia epäkohtien poistamiseksi (elintarvikelaki 53 ). Valvontaviranomaisen on seurattava, että toimija poistaa epäkohdat. Tarvittaessa valvontaviranomainen ryhtyy hallinnollisiin pakkokeinoihin epäkohtien korjaamiseksi (elintarvikelaki luku 7). Pakkokeinoja ovat mm. erilaiset määräykset ja kiellot, uhkasakko sekä teettämis- ja keskeyttämisuhka, haltuunotto tai elintarvikehuoneiston hyväksynnän peruuttaminen. Pirtevassa toimivalta pakkokeinojen käyttöön on delegoitu viranhaltijoille elintarvikelain mahdollistamalla tavalla (Ympäristöterveyslautakunnan päätös 30.8.2017, 4 ). Eläimistä saatavien elintarvikkeiden ensisaapumisvalvonta EU:n sisämarkkinakaupassa on valtiollistettu vuonna 2008. Pirteva on laatinut sopimuksen Eviran kanssa ensisaapumisvalvonnan toteuttamisesta. Sopimuksen mukaan ensisaapumisvalvontaa suoritetaan Pirtevan alueella Eviran laatiman valvontasuunnitelman mukaisesti. 3.2.1. Laatujärjestelmä Elintarvikevalvontaviranomaisen tulee laatia toimintaansa sopiva laatujärjestelmä sekä ylläpitää ja soveltaa sitä. Pirtevan laatujärjestelmä on hyväksytty Pirkkalan ympäristöterveydenhuollon jaostossa keväällä 2015. Laatujärjestelmä on tähän asti koostunut laatukäsikirjasta, toimialakohtaisista menettelytapaohjeista sekä käytössä olevista lomakkeista. Laatujärjestelmästä ollaan vähitellen siirtymässä paremmin valvontayksikön toimintaa palvelevaan laadunhallintajärjestelmään, joka sisältää vanhan laatujärjestelmän sisältämien menettelytapaohjeiden ja lomakkeiden lisäksi laadunhallintaa tukevia indikaattoreita, poikkeamaraportteja, johdon katselmuksia, koulutusmateriaalia sekä työkaluja sekä valvontaketjun sisäistä että ulkoista auditointia varten. Laadunhallintajärjestelmä on verkkopohjainen ohjelma (Laatunetti) ja siihen liittyvien ohjaavien tietojen ja lomakkeiden päivittämisestä vastaa järjestelmän toimittaja. Laadunhallintajärjestelmä on yhteiskäytössä ja sen kustannukset jaetaan Sastamalan kaupungin johtaman valvontayksikön (Sotesin) kanssa, sillä yhtenä tavoitteena laatutyöhön liittyvässä strategiassa on valvonnan yhtenäistäminen kansallisella tasolla. Talousarviossa painopisteenä on sisäisten auditointien käyttöönotto. Laatunet mahdollistaa sisäiset auditoinnit auditointiohjeiden ja valmiiden asiakirjapohjien avulla. Laatunetin käyttöönottoon liittyy elintarvikevalvonnassa tehtävä ns. vertaiskalibrointi, joka toteutetaan Oiva-paritarkastuksena tammikuun 2019 aikana Pirtevan ja Sotesin terveystarkastajien yhteistyönä. Vertaiskalibroinnin odotetaan antavan tietoa valvonnan yhdenmukaisuuden toteutumisesta 3.2.2. Elintarvikevalvonnan priorisointi, riskiarviointi ja painopistealueet Pirtevassa Pirtevan alueella on vuoden 2018 lopulla yhteensä 771 kpl elintarvikevalvontakohdetta (pois lukien alkutuotannon kohteet), jotka on esitetty kunnittain liitteessä 2. Alkutuotannon kohteet mukaan lukien elintarvikevalvonnan kohteita on yhteensä 1797. Suurin osa kohteista on ilmoitettavia elintarvikehuoneistoja, kuten ravintoloita, suurtalouksia, valmistuspaikkoja ja myyntipaikkoja. Osa kohteista ei ole suunnitelmallisen valvonnan piirissä. Vuoden 2018 aloittaneille kohteille on tehty ilmoituksen käsittelyn yhteydessä alustava riskiarviointi, mutta näihin kohteisiin ei ole tehty vielä ensimmäistä tarkastusta. Ensimmäinen tarkastus on suunniteltu tehtäväksi vuonna 2019. Vuoden 2019 suunnitelmaan on siirretty vuodelta 2018 tarkastamatta jääneet 0,5 ja 0,35 tarkastustiheyksillä olevat kohteet (0,35 kohteita 39 kappaletta ja 0,5 kohteita 69 kpl.) Vuoden 2019 valvontasuunnitelman suunnitelmalliset tarkastustiheydet (liite 3) perustuvat elintarviketurvallisuusvirasto Eviran valtakunnallisiin suosituksiin. Valtakunnallinen valvontatietojen julkistamisjärjestelmä Oiva otettiin Suomessa käyttöön 1.5.2013 vähittäismyymälöiden ja tarjoilupaikkojen valvonnassa. Muut ilmoitettavat elintarvikehuoneistot sekä laitokset tulivat asteittain Oiva-valvontajärjestelmän piiriin vuonna 2015. Kaikki elintarvikevalvonnan kohteet alkutuotantoa lukuun ottamatta ovat olleet Oiva-järjestelmässä 2016 lähtien. 12
Oiva-järjestelmässä valvontatietojen julkaisemisella lisätään valvonnan läpinäkyvyyttä ja annetaan kuluttajille tietoa heidän valintojensa tueksi. Tavoitteena on myös lisätä elintarvikevalvonnan vaikuttavuutta ja tunnettavuutta. Elintarvikealan yrityksillä on samalla mahdollisuus vakuuttaa kuluttajat siitä, että oma toiminta on kunnossa. Oivassa tarkastustulos osoitetaan neliportaisesti: oivallinen, hyvä, korjattavaa ja huono. Tarkastuksella käydään läpi eri osa-alueita, joista jokainen alue arvioidaan Oiva-ohjeen mukaan neliportaisesti ja kokonaisarvio tulee huonoimman arvosanan mukaisesti. Tarkastuksesta saatu raportti julkaistaan internetissä osoitteessa www.oivahymy.fi ja raportti sekä siihen liittyvä tarkastuskertomus toimitetaan yrittäjälle suoraan postin välityksellä. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira on laatinut kansallisen riskiluokitus- ja tarkastustiheysohjeen, jota Pirtevassa on noudatettu vuoden 2017 alusta lähtien. Oiva-tarkastusten tarkastuskertomukset tehdään vuonna 2019 alusta valtakunnalliseen VATI-järjestelmään, josta valvontatiedot tallentuvat valtakunnalliseen kuntien tiedonkeruujärjestelmään (KUTI). Toimijan velvollisuus on julkaista Oiva-raportti toimipaikassaan sisäänkäynnin yhteydessä. Yritysten tulee myös julkaista Oiva-raportit tai linkki oivahymy.fi -sivustolle kotisivuillaan. Alkutuotannon valvonta kohdistuu eläimistä saatavien elintarvikkeiden alkutuotantoon, kuten maidon, lihan, munien, hunajan ja kalastustuotteiden tuotantoon. Alkutuotannon kohteita valvotaan osana suunnitelmallista elintarvikevalvontaa. Alkutuotantokohteiden valvontatiheydet on esitetty liitteessä 3. Elintarvikevalvontaviranomainen tarkastaa kotirauhan piirissä harjoitettavan elintarvikehuoneistotoiminnan asiakirjatarkastuksena toimistolla. Tarkastuksesta peritään maksu käytetyn ajan mukaan. Mikäli toimintaa varten on tehty omat tilat esim. autotalliin, on kyseessä kotirauhan piirin ulkopuolinen elintarvikehuoneisto ja tarkastukset sinne tehdään normaaliin tapaan kohteessa. Suunniteltuihin tarkastuksiin eivät sisälly ohjaus- tai neuvontakäynteinä tehdyt ennakkotarkastukset tai asiakasvalituksiin sekä elintarvike- ja vesivälitteisten epidemiaepäilyjen selvittämiseen liittyvät tarkastukset. Tarkastusten yleisestä sisällöstä kerrotaan tarkemmin ympäristöterveyden yhteisessä valtakunnallisessa valvontaohjelmassa vuosille 2015 2019 (kohta 2), joka on luettavissa Valviran internet-sivuilla. Päätös uusien laitosten toiminnan aloittamisesta tehdään 60 vuorokauden sisällä hakemuksen saapumisesta, ellei asian laajuus, hakemuksen puutteellisuus tai muu erityinen syy edellytä asian pidempää käsittelyä. Todistus elintarvikehuoneistojen ilmoituksen käsittelystä sekä todistus hakemuksen vastaanottamisesta lähetetään 14 vuorokauden sisällä ilmoituksen tai hakemuksen saapumisesta. Tarkastuskertomukset tehdään yleisesti kahden viikon kuluessa tarkastuksesta. Oiva-raportti on lähetettävä toimijalle kahdeksan työpäivän kuluessa tarkastuksesta. Oiva-uusintatarkastukset tehdään kymmenen arkipäivän kuluessa annetusta määräajasta. Aikarajojen toteutuminen kirjataan TerveKuu-ohjelmaan ja toteutumisastetta seurataan vuosittain. Myös uusintatarkastusten toteutumista seurataan. Elintarvike- ja vesivälitteiset epidemiat ja asiakasvalitukset selvitetään viipymättä. 3.2.2.1 Valvonnan painopisteet Valvonnan yleiset painopistealueet vuosille 2015 2019 ovat seuraavat: Pirteva toteuttaa valtakunnallisten valvontaohjelman teemaksi valittua valvonnan vaikuttavuutta seuraavin keinoin: Pirteva kohdentaa valvontaresurssit riskiperusteisesti ja tehokkaasti. Pirteva tarjoaa koko toimintaalueella kattavat ja tasapuoliset, yhtäläiset laadukkaat ja asiantuntevat ympäristöterveyden palvelut. Tähän tavoitteeseen päästään motivoituneen, koulutetun ja erikoistuneen henkilöstön avulla. Pirteva toteuttaa laatutyössään projekteja, joilla pyritään lisäämään valvonnan yhdenmukaisuutta ja tehokkuutta. Suunnitelmallisia tarkastuksia tehdään riskinarvioinnin perusteella. Riskinarvioinnissa huomioidaan toiminnan laatu ja laajuus sekä kohteen valvontahistoria. Puutteiden korjaukset seurataan loppuun asti (uusintatarkastukset ja mahdolliset pakkokeinot). Toimintaa kehitetään asiakaskyselyjen avulla. 13
Taksa tarkistetaan vuosittain siten että maksut vastaavat todellisia kuluja, jotta valvonnan kustannukset katettaisiin tehokkaammin valvontakohteilta perittävillä maksuilla. Pirteva antaa aktiivisesti palautetta tietojärjestelmätoimittajalle ja keskusvirastolle järjestelmän toiminnasta. Pirteva lisää valvonnan yleistä näkyvyyttä kaikille kuntalaisille esimerkiksi julkaisemalla kotisivuilla tiedotteita ajankohtaisista asioista, pitämällä avoimien ovien päiviä ja osallistumalla elintarvikealan messuille. Pirtevan valvontakaudelle 2015-2019 suunnittelemat omat projektit on kuvattu liitteessä 4. Painopistealueita päivitetään vuosittain huomioiden valtakunnallinen elintarvikevalvontaohjelma ja alueelliset valvontasuunnitelmat. 3.2.3. Valvontaviranomaisen ottamat näytteet ja näytteiden tutkiminen Viranomaisnäytteenotto painottuu ennalta suunniteltuihin valvontaprojekteihin. Näytteitä voidaan ottaa osana valtakunnallista, alueellista tai kunnan omaa projektia. Valvonnan yhteydessä voidaan lisäksi ottaa viranomaisnäytteitä omavalvonnan toimivuuden varmistamiseksi. Näytteitä voidaan ottaa mm. lainsäädännön toimijalle määräämän näytteenoton ja tutkimusten varmistamiseksi sekä epäiltäessä tuotteiden turvallisuutta. Kuluttajavalitusten aiheuttamaan näytteenottoon varaudutaan, samoin kuin elintarvikkeista sekä talous- tai uimavedestä aiheutuvien terveysvaaratilanteiden tutkimuksiin. Näytteiden analysoinnissa käytettävät laboratoriot on yksilöity Pirtevan menettelytapaohjeissa ja häiriötilannesuunnitelmassa. 3.2.4. Valtakunnalliset ja alueelliset projektit sekä kansalliset seurantaohjelmat Kansalliset seurantaohjelmat perustuvat kansalliseen tai EU-lainsäädäntöön ja niitä toteutetaan vuosittain. Ohjelmia ovat: kansallinen salmonellavalvontaohjelma kansallinen elävien eläinten ja eläimistä saatavien elintarvikkeiden vierasainevalvontaohjelma kasvissuojeluainejäämien valvontaohjelma ympäristö- ja muiden kontaminanttien seurantaohjelma säteilyttämisen osoittamista koskeva valvontaohjelma. muut mahdolliset komission valvontaohjelmat. Seurantaohjelmiin liittyvä viranomaisnäytteenotto on lakisääteistä ja sitä toteutetaan Pirtevassa keskusvirastojen ohjeistusten ja määräysten mukaisesti. Elintarvikevalvonnan valtakunnalliset projektit suunnittelee Ruokavirasto. Aluehallintovirastojen valvontasuunnitelmissa on kuvattu alueelliset elintarvikevalvonnan projektit. Pirteva osallistuu resurssien sallimissa rajoissa projekteihin ja niihin mahdollisesti liittyvään näytteenottoon ja vastaa osaltaan tarvittavista valvontatoimenpiteistä. Pirtevan valvontasuunnitelmaan päivitetään vuosittain kuvaukset toteutettavista valtakunnallisista, alueellisista ja omista projekteista. 3.2.5 Elintarvikevalvonnan voimavarat Elintarvikevalvontaan käytettävissä olevat resurssit on esitetty taulukossa 2. Elintarvikevalvonnan resursseja arvioitaessa on huomioitava, että työaikaa on varattava suunnitelmallisten tarkastusten lisäksi myös ennakoimattomien tehtävien hoitamiseen. Tällaisia ennakoimattomia tehtäviä ovat esimerkiksi ruoka- ja vesivälitteiset epidemiaepäilyt, asiakasvalitusten käsittely, häiriötilanteet, hakemusten ja ilmoitusten käsittely sekä neuvonta ja ohjaus. Myös elintarvikevalvonnan uusintatarkastukset sekä ennakkotarkastukset kuuluvat ennakoimattomaan työhön, vaikka ovatkin osa suunnitelmallista valvontaa. Resurssitarvetaulukossa (liite 3) on huomioitu vain taksan mukaan laskutettavissa oleva suunnitelmallinen valvonta. Esimerkiksi matkoihin käytettävästä ajasta sekä toimijoiden neuvonnasta ja ohjauksesta ei laskuteta. Edellä mainittujen, resurssitarvetaulukon ulkopuolisten, ei-laskutettavien valvontatehtävien hoitamiseen arvioidaan käytettävän noin 3 henkilötyövuotta (htv). 14
Valvonnan voimavaroja arvioitaessa on huomioitava myös suunnittelu- ja raportointityö, henkilöstöasiat (esim. kehityskeskustelut, tyky-toiminta), laatutyö, tietojärjestelmien kehittämistyö sekä koulutukset. Vuosina 2017-2019 työaikaa on lisäksi varattu maakuntauudistuksen suunnitteluun koko yksikössä vuosittain 0,1 htv. 3.3 Terveydensuojelu Terveydensuojelulain tarkoituksena on väestön ja yksilön terveyden ylläpitäminen ja edistäminen. Lakia toteutetaan ennakolta ehkäisemällä, vähentämällä ja poistamalla sellaisia elinympäristössä esiintyviä tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa terveyshaittaa. Terveydensuojelulain mukaiseen valvontaan on Pirtevalla käytettävissä 5,7 htv:ta. Suunnitelmalliseen valvontaan arvioidaan olevan käytettävissä noin 18 % tästä työpanoksesta (0,7 htv). Loput noin 5 htv käytetään muuhun kuin suunnitelmalliseen valvontaan. Terveydensuojelulain resursseja arvioitaessa on huomioitava, että työaikaa on varattava ennakoimattomien tehtävien hoitamiseen. Tällaisia ennakoimattomia tehtäviä ovat esimerkiksi asunnontarkastukset, ennakkotarkastukset, asiakasvalitusten käsittely, häiriötilanteet, hakemusten ja ilmoitusten käsittely sekä neuvonta ja ohjaus. Myös jälki- ja seurantatarkastukset kuuluvat ennakoimattomaan työhön. Painopistettä valvontatyöstä on lainsäädännöllä ohjattu ns. ennaltaehkäisevään toimintaan; terveydensuojeluviranomainen vaikuttaa lausunnoillaan muiden viranomaisten päätöksentekoon. Terveydensuojelulaki edellyttää, että viranomainen ja vesilaitokset arvioivat yhdessä laitosten riskit. Riskinarvioinnin jälkeen vesilaitosten valvontatutkimusohjelmat on päivitettävä. Sellaisten vesilaitosten, joiden toiminta-alueen kunnan- tai kaupunginhallitus on vahvistanut, on riskinarviontiin perustuen laadittava varautumissuunnitelma erilaisia häiriötilanteita varten. Terveydensuojeluviranomaisen tehtävänä on valvoa että kyseinen varautumissuunnitelma laaditaan. Tarkemmat säädökset riskinarvioinnista annetaan sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella. Uuden tupakkalain mukaisten tupakointikieltohakemusten käsittelyyn varataan työaikaa. Tupakointikieltohakemuksiin kuluva aika vaihtelee kohdekohtaisesti. Terveydensuojelulain mukaisen valvontatarkastuksen tavoite on selvittää terveysvaaran tai -haitan esiintyminen, toisin sanoen, aiheutuuko toiminnasta terveyshaittaa tai esiintyykö sellaisia tekijöitä ja olosuhteita, joista johtuen terveyshaitta voi syntyä. Terveydensuojelun tehtävänä on antaa haitan estämiseksi ja tilanteen korjaamiseksi tarpeelliset määräykset ja ohjeet. Tarkastukseen liittyy tavallisesti aistinvaraista tarkastelua ja arviointia sekä mahdollisesti mittauksia ja näytteenottoa jatkotutkimuksia varten. 3.3.1. Pirtevan terveydensuojeluvalvonnan painopisteet vuosina 2015-2019 Terveydensuojelun suunnitelmallinen valvonta perustuu kohdetyyppikohtaiseen riskinarvioon. Käytössä olevat kohteiden kolme eri riskiluokkaa perustuvat Valviran ohjeistuksiin. Painopisteet 1) Talousvesi Vesilaitosten valvontatutkimusohjelmien päivittäminen ja valvonnan sekä näytemäärien saattaminen asetuksen mukaiseksi. Vesilaitosten riskinarviointityön aloittaminen yhteistyössä laitosten kanssa. 2) Kauneushoitolat ja muu ihonkäsittely Ihoa läpäisevien toimintojen valvonta 3) Terveydellisten olojen valvonta. Edistetään laadukkaiden sisäilmaselvitysten tekoa, sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden hyödyntämistä. 4) Sidosryhmät 15
Terveydensuojelun huomioiminen kaikessa kuntien suunnittelussa ja päätöksenteossa (mm. kaavoitus-, rakennus- sekä ympäristölupamenettelyt). Koulujen yhteistarkastukset asiantuntijoiden kanssa. 3.3.2. Suunnitelmallisen valvonnan kohteet Terveydensuojelulain mukaiset valvontakohteet Pirtevan alueella yhteensä ja kunnittain on esitetty liitteissä 6 ja 7. Useimmat terveydensuojelulain valvontakohteet ovat joko luvan- tai ilmoituksenvaraisia (TsL 13 ja 18 ). Terveydensuojeluviranomainen tekee hakemusta koskevan päätöksen. Hakemuksen ja ilmoituksen alainen kohde tulee pääsääntöisesti suunnitelmallisen valvonnan kohteeksi. Terveydensuojelulain mukaisesta ilmoituksesta ei tehdä päätöstä. Moneen valvontakohteeseen kohdistuu useampien ympäristöterveyden lakien valvontatoimia ja tarkastus voi sisältää useiden säädösten mukaisia toimenpiteitä. Terveydensuojelulain mukaiset valvontakohteet tarkastetaan säännöllisesti ja siten, että oleellisimmat terveydensuojelun näkökohdat tulevat katetuiksi tarkastuksissa. Tätä varten Valvira antaa valtakunnallisessa valvontaohjelmassa ohjeet keskimääräisistä valvontatiheyksistä sekä valvonta- ja tarkastuskäynneillä tarkastettavista asioista. Tarkastettujen asioiden vaatimuksenmukaisuus kirjataan tarkastuspöytäkirjaan. Terveydensuojelulain mukaiset ilmoituksen- ja luvanvaraiset kohteet jaetaan kolmeen riskiluokkaan, joiden perusteella ohjelmassa määritellään keskimääräinen tarkastustiheys. Riskiluokitus on esitelty valtakunnallisessa terveydensuojelun valvontaohjelmassa vuosille 2015 2019. Valvontakohdetyypin tarkastukseen keskimääräisesti käytettävän ajan määrittelyssä huomioidaan tarkastuksen tarkoitus, tarkastuksen valmistelu, tarkastuksen sisältö ja sekä tarkastuskertomuksen laatiminen. Terveydensuojeluvalvonnan suunnitelmallisen valvonnan tarkastuskohteet kunnittain on esitetty liitteessä 7. Suunnitelmallisen valvonnan tarkastusten sisältö valvontakohdetyypeittäin on liitteessä 8. Tarkastuksen yleinen määrittely on suunnitelman kohdassa 3.1.2. Terveydensuojelun suunnitelmallista valvontaa on yksinkertaistettu valtakunnallisessa valvontaohjelmassa ohjelmakaudelle 2015 2019. Suunnitelmallisesta valvonnasta on poistettu sellaiset kohteet, joissa oleskelu on lyhytaikaista, ja jotka todennäköisesti eivät aiheuta terveyshaittaa. Terveyshaittaepäilyyn liittyvät asiakasyhteydenotot ovat ensisijaisia tarkastettavia/selvitettäviä kohteita suhteessa säännölliseen valvontaan. Terveydensuojelulaista (763/1994) on poistettu 1.1.2017 lähtien ilmoitusvelvollisuus yleisiltä kokoontumishuoneistoilta, lukuun ottamatta lasten ja nuorten kerhotiloja, sekä sellaisilta majoitushuoneistoilta, jotka eivät ole majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annetun lain (308/2006) alaisia. Näillä muutoksilla on pyritty valtakunnallisesti ohjaamaan resursseja ennakoivaan terveydensuojelutyöhön kuten esimerkiksi lausuntojen antamiselle muiden viranomaisten päätöksentekoa varten. Kotirauhan piiriin kuuluvat kohteet ovat edelleen ilmoitusvelvollisia, mutta niiden toimintaa ei valvota suunnitelmallisena valvontana. Kotirauhan piiriin kuuluviin kohteisiin voidaan suorittaa tarkastus, mikäli epäillään vakavaa terveyshaittaa. 3.3.3. Näytteenottosuunnitelma / projektit Terveydensuojelulaki ja sen perusteella annetut säädökset määrittelevät talous- ja uimavesistä otettavat näytemäärät sekä näytteistä tehtävät tutkimukset. Alueen talousvettä tuottavien laitosten vesinäytteet otetaan valvontatutkimusohjelmien mukaisesti. Näytteenottajana toimii joko terveystarkastaja tai muu hyväksytty näytteenottaja. Valvontatutkimusohjelmia päivitetään tarpeen mukaan, kuitenkin vähintään viiden vuoden välein. Terveystarkastaja tai muu hyväksytty näytteenottaja ottaa allasvesi- ja uimarantavesinäytteet. Muun kuin viranomaisen ottaessa näytteitä on viranomaisen kuitenkin varmistettava talous- ja uimavesinäytteenottajan pätevyys. Muu suunnitelmalliseen valvontaan liittyvä näytteenotto kohdennetaan tarpeen mukaan. Puhtausnäytteitä voidaan ottaa esim. saunojen, pesutilojen ja wc-tilojen pinnoilta tai kauneushoitoloiden sekä muiden vastaavien tilojen välineistä. 16
Valvontakaudelle 2015-2019 suunnitellut projektit: - Kauneushoitoloiden välineiden hygieniaprojekti - Koulut, päiväkodit, lastenkodit, kerhotilat ym. radontilanteen selvittäminen Projekteja voidaan täsmentää valvontasuunnitelman päivitysten yhteydessä. 3.4 Tupakkalain valvonta Tupakkalaissa säädetään toimenpiteistä, joilla ehkäistään tupakkatuotteiden käytön aloittamista, edistetään niiden käytön lopettamista ja suojellaan väestöä tupakansavulle altistumiselta. Lain tavoitteena on ihmisille myrkyllisiä aineita sisältävien ja riippuvuutta aiheuttavien tupakkatuotteiden ja muiden nikotiinipitoisten tuotteiden käytön loppuminen. Euroopan unionin uusi tupakkatuotedirektiivi tuli voimaan 19.5.2014. Direktiivi saatettiin osaksi kansallista lainsäädäntöä tupakkalain kokonaisuudistuksen voimaantulon myötä 15.8.2016. Tupakkalaki koskee tupakkatuotteiden lisäksi tupakan vastikkeita, tupakkajäljitelmiä, tupakointivälineitä sekä uusina asioina sähkösavukkeita ja nikotiininesteitä. Tupakkatuotteiden ja nikotiininesteiden myynti on luvanvaraista. Kunta valvoo tupakkalain ja sen säännösten toteutumista alueellaan. Valvira ohjaa aluehallintovirastoja ja kuntia niille tupakkalain perusteella kuuluvien tehtävien hoitamisessa. Valvira valvoo tupakkatuotteiden mainontakiellon noudattamista yhdessä kuntien kanssa. Kunta valvoo, ettei tupakkalain mainonta- ja myynninedistämiskieltoa rikota sen alueella. Kunnan on valvottava erityisesti, että sen alueella toimivat yrittäjät noudattavat mainonta- ja myynninedistämiskieltoa. Esimerkiksi paikallislehdessä tai paikkakunnalla kotitalouksiin jaettavissa julkaisuissa ilmenevän mainonnan jatkaminen tai uudistaminen voidaan yleensä estää tehokkaasti kunnan huomautuksin. Ellei lainvastaista toimintaa lopeteta vapaaehtoisesti, kunta voi kieltää toiminnan tupakkalain 96 :n mukaisesti ja asettaa kiellon tehosteeksi uhkasakon. Tupakkatuotteiden ja nikotiininesteiden vähittäismyyntilupaa haetaan myyntipaikan sijaintikunnalta. Myyntilupa koskee kaikkea vähittäismyyntiä, kuten myymälöitä, kioskeja, ravintoloita jne. Samalla luvalla voidaan myydä sekä tupakkatuotteita että nikotiininesteitä. Niiden elinkeinonharjoittajien, joilla on vanhan tupakkalain (693/1976) mukainen vähittäismyyntilupa, on kuitenkin tehtävä ilmoitus kunnalle ennen nikotiininesteiden vähittäismyynnin aloittamista. Tupakkatuotteiden ja nikotiininesteiden tukkumyynnistä tulee tehdä kirjallinen ilmoitus. Tupakkatuotteiden ja niiden tavaramerkkien esilläpito on kielletty tupakan, tupakkatuotteiden, tupakan vastikkeiden, tupakkajäljitelmien sekä tupakointivälineiden vähittäismyynnissä (poikkeuksena ns. tupakkakaupat). Tupakkatuotteiden, sähkösavukkeiden ja nikotiininesteiden etämyynti on kielletty. Näin ollen tuotteita ei voi myydä internetin, puhelimen tai muun etäviestimen välityksellä. Kielto koskee niin rajat ylittävää kuin rajojen sisällä tapahtuvaa myyntiä. Tupakkatuotteiden myynti automaattisesta myyntilaitteesta on ollut kiellettyä 1.1.2015 alkaen. Tupakkalain säännöllistä valvontaa suoritetaan Pirtevassa pääosin osana kohteessa tehtävää muuta ympäristöterveyden valvontaa. Esimerkiksi elintarvikemyymälöissä ja ravintoloissa valvotaan muun valvonnan ohella tupakkalain mukaista tupakan myyntiä ja mainontakieltoa sekä lääkelain mukaista nikotiinikorvaushoitovalmisteiden myyntiä. Tupakkalain suunnitelmallista valvontaa on yksinkertaistettu ohjelmakaudelle 2015-2019. Suunnitelmallisen valvonnan piiristä on poistettu sellaiset kohdetyypit, joissa tupakointi on tupakkalain perusteella kielletty. Tällaisia kohdetyyppejä ovat muun muassa täysin savuttomat ravintolat, päiväkotien ja oppilaitosten sisätilat ja ulkoalueet sekä virastojen ja viranomaisten sekä niihin verrattavien julkisten laitosten yleisölle ja asiakkaille varatut sisätilat. Suunnitelmallisen valvonnan kohteita ovat esimerkiksi tupakointitilalliset ravintolat 17