Liite 1. Pirkkalan ympäristöterveydenhuollon valvontayksikön (Pirteva) ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma ID

Transkriptio

1 Liite 1 Pirkkalan ympäristöterveydenhuollon valvontayksikön (Pirteva) ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma ID

2 Sisältö 1. Johdanto... 4 Teemat ja painopisteet valvontaohjelmakaudella Pirkkalan ympäristöterveydenhuollon valvontayksikkö Pirteva Valvontayksikön toimialue Valvonnan voimavarat ja tehtävät Koulutus Kohderekisteri Viestintä Valvonnan maksullisuus Laboratoriot, joihin valvonta tukeutuu Valvonnan toimialat Yleistä Tarkastuksen sisältö ja tarkastukseen keskimääräisesti käytettävä aika Valvontakohteiden / valvontakohdetyyppien tarkastustiheydet Elintarvikevalvonta Laatujärjestelmä Elintarvikevalvonnan priorisointi, riskiarviointi ja painopistealueet Pirtevassa Kunnan toimesta tapahtuva näytteenotto ja näytteiden tutkiminen Valtakunnalliset ja alueelliset projektit Terveydensuojelu Pirtevan terveydensuojeluvalvonnan painopisteet vuosina Suunnitelmallisen valvonnan kohteet Suunnitelma näytteiden ottamisesta / projektit Tupakkalain valvonta Tarkastuskäynnillä käytettävät menetelmät ml. näytteenotto Pirtevan tupakkalain valvonnan painopistealueet Kuluttajaturvallisuusvalvonta Pirtevan painopistealueet kuluttajaturvallisuusvalvonnassa Eläinlääkintähuolto Erityistilanteisiin varautuminen Toiminta erityistilanteissa Elintarvike- ja vesivälitteisten epidemioiden selvittäminen (selvitystyöryhmä) Suunnitelman toteutumisen arviointi

3 Liitteet Liite 1. Kuntien valvontaa ohjaavaa keskeistä lainsäädäntöä Liite 2. Elintarvikevalvontakohteet kunnittain Liite 3. Elintarvikevalvonnan kohdekohtainen tarkastussuunnitelma vuodelle 2015 Liite 4. Elintarvikevalvonnan projektit Liite 5. Terveydensuojeluvalvonnan kohteet, tarkastustiheys ja tarkastukseen käytettävä aika Liite 6. Terveydensuojeluvalvonnan suunnitelmallisen mukaiset tarkastuskohteet kunnittain Liite 7. Terveydensuojeluvalvonnan suunnitelmallisen valvonnan ulkopuoliset kohteet Liite 8. Terveydensuojeluvalvonnan tarkastusten sisältö valvontakohdetyypeittäin Liite 9. Tupakkalain kohdetyyppien tarkastustiheys Liite 10. Kuluttajaturvallisuusvalvonnan kohteet, tarkastustiheys ja tarkastusten kesto Liite 11. Kuluttajaturvallisuusvalvonnan kohteiden lukumäärät kunnittain Liite 12. Kuluttajaturvallisuusvalvonnan suunnitelmallisen valvonnan tarkastusten sisältö valvonta kohdetyypeittäin 3

4 1. Johdanto Ympäristöterveydenhuollon tavoitteet ja valvontasuunnitelma Pirkkalan ympäristöterveydenhuollon valvontayksikön Pirtevan valvontasuunnitelma on laadittu vuosille Valvontasuunnitelmassa esitellään Pirtevan alueen elintarvikevalvontaa, kuluttajapalvelujen valvontaa, tupakkalain ja nikotiinivalmisteiden myynnin valvontaa ja terveydensuojelun valvontaa koskevat suunnitelmat painopistealueineen. Myös eläinlääkintähuoltoa koskeva osuus sekä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvontaohjelma on sisällytetty suunnitelmaan. Valvontasuunnitelman liitteinä on tarkentavaa tietoa eri lainsäädäntöjen osalta mm. valvontakohteista ja tarkastuksista. Valvontasuunnitelma perustuu eri keskusviranomaisten antamiin toimialakohtaisiin valtakunnallisiin ohjelmiin. Valtakunnalliset ohjelmat on laadittu vuosille Tulevien keskusvirastojen päivitysten mahdollisesti sisältämiin toimialakohtaisiin projekteihin osallistutaan tarvittaessa resurssien sallimissa rajoissa. Valtakunnalliset ohjelmat on lueteltu suunnitelman lopussa. Ympäristöterveydenhuollon erityislainsäädäntö sekä valtioneuvoston valvontasuunnitelma-asetus (665/2006) edellyttävät kuntia laatimaan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman. Seuraava toimintavuotta koskeva suunnitelma on hyväksyttävä toimielimessä ja toimitettava Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle kuluvan vuoden loppuun mennessä. Tässä suunnitelmassa on otettu huomioon valvontaa ohjaavien keskusvirastojen toimialakohtaiset valvontaohjelmat sekä valvontasuunnitelma-asetuksen 665/2006 edellyttämä sisältö. Ympäristöterveydenhuollon lainsäädännön tavoitteena on varmistaa kuntalaisille turvallinen elinympäristö, jossa ei ole terveyshaittaa aiheuttavia tekijöitä. Ympäristöterveydenhuolto on osa ennaltaehkäisevää kansanterveystyötä, jonka tehtäviin kuuluu yksilöön, väestöön ja elinympäristöön kohdistuva terveyshaittojen estäminen ja poistaminen sekä terveyden edistäminen. Viranomaisen tehtäviin ympäristöterveydenhuollossa kuuluu mm. selvittää erilaisia terveyshaittaepäilyjä ja ryhtyä tarvittaessa toimenpiteisiin terveyshaittojen ja epäkohtien poistamiseksi tai rajoittamiseksi. Ympäristöterveydenhuollon erityislainsäädännössä edellytetyt toimijoiden ilmoitus- ja lupamenettelyt toiminnastaan ja toimitiloistaan ovat tärkeä osa ennaltaehkäisevää valvontatyötä samoin kuin valvontaa tukeva näytteenotto ja säännölliset valvontatarkastukset. Tärkeä osa ennaltaehkäisevää työtä on kuntalaisten ja yritysten sekä muiden toimijoiden neuvonta ja ohjaus. Tavoitteena on, että valvonta on vaikuttavaa, tasapuolista, kattavaa ja riskiperusteisesti suunnattua. Tavoitteiden täyttymistä seurataan vuosittain valvontasuunnitelman toteutumisen arvioinnissa. Teemat ja painopisteet valvontaohjelmakaudella Ympäristöterveydenhuollon valtakunnallisessa valvontaohjelmassa ohjelmakauden teemaksi on valittu valvonnan vaikuttavuus, jota lähestytään eri tavoin. Tavoitteena on - kohdentaa valvontaresurssit riskiperusteisesti ja tehokkaasti, - kattaa valvonnan kustannukset tehokkaammin valvontakohteilta perittävillä maksuilla - kehittää ja hyödyntää tietojärjestelmiä - lisätä valvonnan yleistä näkyvyyttä kaikille kuntalaisille - ottaa käyttöön aluehallintoviraston kuntiin tekemät arviointi ja ohjauskäynnit. Pirtevan suunnitelmaan on koottu valvontayksikön alueella suunnitelmakaudella painottuva valvonta, painopisteet ja projektit (3.2.2). 4

5 2. Pirkkalan ympäristöterveydenhuollon valvontayksikkö Pirteva Pirkkalan ympäristöterveydenhuollon valvontayksikkö on aloittanut toimintansa Yhteistoiminta-alueeseen kuuluvat seuraavat kunnat; Hämeenkyrö, Lempäälä, Pirkkala, Nokia, Vesilahti ja Ylöjärvi. Asukasluku alueella on n Pirtevan toiminta-alueella on paljon pieniä valvontakohteita. Alueella on kaksi suurempaa asutuskeskusta, useita taajamia ja haja-asutusaluetta. Matkat kohteisiin on melko pitkiä. Kutakin tarkastajaa kohden on valtakunnan keskitasoon verrattuna paljon kohteita. 2.1 Valvontayksikön toimialue Valtioneuvoston periaatepäätös elintarvikevalvonnan seudullistamisesta edellyttää, että yksikön tulee olla henkilöstömäärältään riittävän suuri, vähintään 10 henkilötyövuotta. Pirteva täyttää tämän vaatimuksen, koska valvontahenkilöstöä on yhteensä Valvonnan voimavarat ja tehtävät Pirtevassa työskentelee vuoden 2015 alussa 12 terveystarkastajaa, 5 kunnaneläinlääkäriä, kaksi valvontaeläinlääkäriä, hygieenikkoeläinlääkäri, kaksi palvelusihteeriä (toinen määräaikainen), ympäristöterveyspäällikkö. Valtioneuvoston periaatepäätökseen elintarvikevalvonnan kehittämisestä sisältyy ajatus henkilöstön erikoistumisesta muodostettavissa seudullisissa yksiköissä. Tavoitteena on, että eri viranhaltijoilla olisi erikoisosaamista ympäristöterveydenhuollon eri osa-alueilta. Pirtevassa terveystarkastajat on jaettu elintarvike- ja terveydensuojelutarkastajiin, jotka toimivat laaturyhmissä. Ryhmien sisällä tarkastajilla on omia vastuualueita, esimerkiksi ruokamyrkytykset, pakkausmerkinnät, tupakkavalvonta, päiväkodit, koulut, kuluttajaturvallisuusvalvonta. Ryhmänvetäjä vastaa oman vastuualueensa valvonnan yhdenmukaisuudesta ja koordinoinnista koko alueella. Valvonnan resurssit on jaettu niin, että elintarvikevalvonnan käyttöön varataan 7 henkilön työpanos ja terveydensuojelu- ja kuluttajaturvallisuusvalvontaan yhteensä 6 henkilön työpanos. 5

6 Taulukko 1. Pirtevan henkilöstö Kirsi Sario Virkanimike Ympäristöterveyspäällikkö Vastuualue Hallinto yksikön johtaminen ja kehittäminen henkilöstöhallinto Tiina Korpela Kirsti Mäkiaho Palvelusihteeri toimistotyöt laskutus kotisivut Maria Wahlfors Valvontaeläinlääkäri eläinsuojeluvalvonta eläintautivalvonta ympäristöterveyspäällikön sijainen eläinlääkäriryhmän vetäjä Hanna Salmela sij. Sari Lehtinen Valvontaeläinlääkäri elintarvikelaitosten valvonta eläintautivalvonta ensisaapumisvalvonta eläinsuojeluvalvonta alkutuotannon hygieniavalvonta Hanna Lundström Hygieenikkoeläinlääkäri elintarvikelaitosten valvonta ensisaapumisvalvonta alkutuotannon hygieniavalvonta elintarvikeryhmän vetäjä Sanna Loppi Terveystarkastaja Myynti- ja valmistuskohteet Marja-Leena Kulma- Laine Terveystarkastaja Myynti- ja valmistuskohteet Ülle Kärk Terveystarkastaja Suurtalouskohteet Annikka Vallittu Terveystarkastaja Suurtalouskohteet Hanna Virtanen Terveystarkastaja Tarjoilukohteet Matti Naukkarinen Terveystarkastaja Tarjoilukohteet Kimmo Lampinen Eläinlääkäri eläinlääkintähuolto eläinsuojelu eläintaudit Jarkko Oksanen Eläinlääkäri eläinlääkintähuolto eläinsuojelu eläintaudit Reija Junkkari Eläinlääkäri eläinlääkintähuolto eläinsuojelu eläintaudit Jaana Romu Eläinlääkäri eläinlääkintähuolto eläinsuojelu eläintaudit 6

7 Lauri Teivaala Eläinlääkäri eläinlääkintähuolto eläinsuojelu eläintaudit Seppo Pöysti Terveystarkastaja Asunnontarkastukset Vesilaitokset Koulut Leirikeskukset Markku Mäkiranta Terveystarkastaja Asunnontarkastukset Uimahallit Leirintäalueet Leirikeskukset, Vesilaitokset Koulut Raija-Liisa Oinonen Terveystarkastaja Asunnontarkastukset Sosiaalialan laitokset Parturit ja kampaamot Kokoontumishuoneistot Päiväkodit Majoitushuoneistot Riikka Marttinen Terveystarkastaja Asunnontarkastukset Sosiaalialan laitokset Parturit ja kampaamot Kokoontumishuoneistot Päiväkodit Majoitushuoneistot Petteri Hoisko Terveystarkastaja Kauneus- ja jalkahoitolat Tatuointi Eläinsuojat asemakaava-alueilla Kuntosalit, liikuntahallit, jäähallit yms., yleiset saunat ja talviuintipaikat: Uimarannat Päiväkodit Kuluttajapalveluiden valvonta Terveydensuojeluryhmän vetäjä Kaarina Helenius Terveystarkastaja Kuluttajapalveluiden valvonta: Uimarannat 7

8 Taulukko 2. Suunnitelma voimavarojen jakautumisesta valvottaville toimialoille Valvontaan käytettävät henkilötyöpäivät (htpv) HTV kokonaistyöaika lomat vähennettynä = 220 htpv) Elintarvikevalvonta 1124 htpv 1011 htpv Terveydensuojelun valvonta 1056 htpv 171 htpv Tupakkavalvonta 31 htpv 26 htpv Kuluttajaturvallisuusvalvonta 134 htpv 79 htpv Eläinlääkintähuolto 900 htpv yhteensä Koulutus kokonaisuudesta käytettävissä suunnitelmalliseen valvontaan (tavoite=80% kokonaistyöajasta; 180/220=81,8%) (tarkastukset, ohjaus ja neuvonta, muu suunnitelmalliseen valvontaan liittyvä työ) htv/htpv Valvontahenkilöstön koulutukseen panostetaan vuosina osallistumalla sekä valtakunnallisiin ja alueellisiin tilaisuuksiin että toimiala- ja tehtäväkohtaiseen koulutukseen. Koulutuksissa painotetaan oman vastuualueen ja työtehtävien mukaista koulutusta ja edistetään työntekijöiden erikoistumista. Koulutukseen varataan toimialoittain 3-5 pv/v/henkilö. Koulutukset suunnataan ensisijaisesti oman vastuualueen ja käytännön työtehtävien mukaan. Koulutukset voivat sisällöltään olla ammatillista koulutusta tai esimerkiksi tietojärjestelmien käyttöön tai muihin työtä tukevien taitojen kehittämiseen liittyviä. Ammatilliseen koulutustilaisuuteen osallistuneet esittävät muulle henkilökunnalle lyhyen tiivistelmän tärkeimmistä koulutustilaisuudessa esiin tulleista seikoista toimistopalavereissa tai sähköpostilla. Koulutukset voivat olla myös ympäristöterveydenhuollon valvontayksikön sisäisiä koulutuksia. Uusien työntekijöiden perehdyttäminen kuuluu koulutussuunnitelmaan. Vuosi- ja toimialakohtainen koulutussuunnitelma liitetään vuonna 2015 osaksi laatujärjestelmää. 2.4 Kohderekisteri Pirtevassa käytetään TerveKuu -ohjelmaa, joka toimii valvontakohde- ja valvontatietorekisterinä. Ohjelmaan tallennetaan perustiedot valvontakohteista, kuten toimija, yhteystiedot, toimiala, tehdyt tarkastukset ja valvontatulokset, näytteenotot ja tutkimustulokset, neuvonta ja ohjaus, sekä mahdolliset pakkotoimet. Lisäksi kohdetietoihin merkitään muita tarpeellisia tietoja. Kohderekisteri pyritään pitämään jatkuvasti ajan tasalla. Tarkastuspöytäkirjat, päätökset, lausunnot ja muut oleelliset valvontaan liittyvät asiakirjat tallennetaan Pirkkalan kunnan sähköiseen arkistoon Twebiin. Valvontakohteet merkitään valvontayksikön kohderekisteriin kun niistä on saatu tieto ilmoitus- tai hakemusmenettelyn kautta tai muulla tavoin. Uusia valvontakohteita löytyy esimerkiksi valvontatehtävien ohella ja median avulla (paikallislehdet, ilmoitukset, puhelinluettelot, internet). Valvontakohteen lopettaessa toimintansa kohderekisteriin merkitään kohde lopettaneeksi. 8

9 2.5 Viestintä Viestintään kuuluu asiakaspalvelu, neuvonta ja opastus sekä tiedottaminen. Asiakaspalvelua hoitavat kaikki Pirtevan työntekijät. Asiakaspalvelusta toimistolla vastaa palvelusihteeri. Pirtevan kotisivuilta löytyvät kaikkien työntekijöiden ajantasaiset yhteystiedot. Lisäksi yhteyttä voi ottaa Pirtevan sähköpostiosoitteen tai henkilökohtaisten sähköpostiosoitteiden kautta. Neuvonta ja ohjaus pyritään suuntaamaan viranhaltijoiden erikoistumisen ja vastuualueiden mukaan. Elintarvikevalvonnassa toimii lisäksi päivystäjä, jolle ohjataan päivystysjakson aikana kaikki elintarvikevalvonnan puhelut. Asiakastyytyväisyyttä selvitetään vuosittaisten asiakastyytyväisyyskyselyjen avulla. Pirtevassa noudatetaan avointa tiedotuspolitiikkaa. Ajankohtaisista asioista tiedotetaan omien kotisivujen lisäksi kuntien kotisivuilla sekä paikallislehdissä. Tarvittaessa järjestetään tiedotustilaisuuksia. Pirtevassa ensisijainen tiedotusvastuu on ympäristöterveyspäälliköllä, joka myös koordinoi eri tilanteiden tiedottamista.. Erityistilanteissa ensisijainen tiedotusvastuu on usein valvontakohteella, kuten toimijalla tai kiinteistön omistajalla. Tästä esimerkkeinä ovat uimahallin vesien laadusta tiedottaminen tai pilaantuneiden elintarvikkeiden vetäminen pois myynnistä. Pirtevan erityistilanneohjeessa annetaan tarkemmat ohjeet tiedottamisesta erilaisissa ympäristöterveydenhuollon erityistilanteissa. Pirkkalan kunnalla on oma tiedottaja, jonka asiantuntemusta käytetään tarvittaessa. Pirtevan laatujärjestelmässä tiedottamista on kuvattu tarkemmin. 2.6 Valvonnan maksullisuus Ympäristöterveydenhuollon alan toiminnan maksullisuus koskee ilmoitus- ja hyväksymiskäsittelyjen lisäksi suunnitelmallista tarkastus- ja näytteenottotoimintaa. Uudet valvontakohteet tulevat suunnitelmallisen valvonnan kohteiksi hakemuksesta tehdyn päätöksen tai toiminnan harjoittamista tai toimitilan käyttöönottoa koskevan ilmoituksen käsittelyn perusteella. Suunnitelmallisen valvonnan uusintatarkastukset ovat myös maksullisia. Valvontamaksuja peritään enintään siten, että ne kattavat valvonnasta aiheutuneet todelliset kustannukset. Ympäristöterveydenhuollon maksutaksan hyväksyminen edellyttää hyväksyttyä valvontasuunnitelmaa. Maksutaksaa päivitetään tarpeen mukaan ja se hyväksytään ympäristöterveydenhuollon jaostossa. Maksutaksa on nähtävillä Pirtevan kotisivuilla Laboratoriot, joihin valvonta tukeutuu Pirtevan alueella ei ole omaa laboratoriota. Näytteet tutkitaan pääsääntöisesti Eurofins laboratoriossa ja Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:n laboratoriossa Tampereella. Laboratorioiden yhteystiedot: Eurofins Scientific Finland Oy Hatanpäänkatu 3 A Tampere p KVVY Hatanpäänkatu 3 B Tampere p Pirtevan näytteenottoprojektien tutkimukset kilpailutetaan laboratorioiden kesken. 9

10 3. Valvonnan toimialat 3.1 Yleistä Tämän suunnitelman mukainen valvonta perustuu kansanterveyslain 1 :ssä mainittujen ympäristöterveydenhuollon lakien mukaan kunnille säädettyyn valvontaan. Terveydenhuoltolain (1326/2010) 21 :n ( /601) mukaan kunnan on järjestettävä ympäristöterveydenhuollon palvelut alueellaan sen mukaan, mitä ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueesta annetussa laissa (410/2009) säädetään. Ympäristöterveydenhuollosta säädetään terveydensuojelulaissa (763/1994), elintarvikelaissa (23/2006), tupakkalaissa (693/1976), kuluttajaturvallisuuslaissa (920/2011) ja eläinlääkintähuoltolaissa (765/2009). Keskeisin valvottava lainsäädäntö on listattu tämän suunnitelman liitteeseen 1. Toimialakohtainen valvonta esitellään valvontaohjelmissa. Tähän suunnitelmaan on koottu valvontayksikön alueella erityisesti suunnitelmakaudella painottuva valvonta, painopisteet ja projektit. Valtakunnalliset ja alueelliset projektit päivitetään vuosittain Pirtevan valvontasuunnitelmaan suunnitelmakaudella sitä mukaa kun keskusviranomaiset julkaisevat niistä tietoa. Toimialakohtaiset valtakunnalliset ohjelmat löytyvät Pirtevan kotisivuilta Tarkastuksen sisältö ja tarkastukseen keskimääräisesti käytettävä aika Valvontasuunnitelma -asetuksen mukaan kunnan suunnitelman tulee sisältää tarkastuksen sisällön määrittely sekä tarkastukseen keskimääräisesti käytettävä aika. Tarkastus voi sisältää useiden ympäristöterveydenhuollon lakien mukaisia toimenpiteitä ja tarkastuspöytäkirjassa tulee esittää, minkä säännösten mukaan tarkastus on tehty. Tarkastusaikaan vaikuttaa tarkastuksen sisällön laajuus ja tarkastusaikaan katsotaan kuuluvaksi varsinaisen kohteessa tehdyn tarkastuksen lisäksi tarkastukseen valmistautuminen sekä tarkastuspöytäkirjan laatiminen ja tietojen tallentamisen tietojärjestelmiin. Matkoihin käytetty aika ei kuulu tarkastukseen kuluvaan aikaan. Ympäristöterveydenhuoltoon liittyvän valvonnan toimeenpanossa tarkastustoiminta on oleellinen osa selvitettäessä valvottavan kohteen tai toiminnan vaatimustenmukaisuutta. Tarkastus voi kohdistua tiloihin, toimintatapoihin, olosuhteisiin, asiakirjoihin ja tuotteisiin. Yksittäinen tarkastus voi pitää sisällään koko kohteen tarkastuksen tai vain jonkin osa-alueen tarkastuksen. Valvontaohjelma-asetuksen 78/2011 mukaan tarkastukset voivat sisältää näytteiden ottoa ja mittauksia kohteen, kohteessa harjoitettavan toiminnan tai siellä valmistettavien tuotteiden tai tarjottavien palvelujen terveyshaittojen, turvallisuuden ja määräystenmukaisuuden arvioimiseksi. Pelkkää näytteenottokäyntiä ei voida pitää tarkastuksena. Tarkastuksesta tehdään tarkastuskertomus, joka toimitetaan tiedoksi asianosaisille. Tarkastuskertomus voidaan tarvittaessa lähettää tiedoksi myös muille viranomaisille. Tarkemmat ohjeet tarkastuksen ja tarkastuskertomuksen tekemisestä on esitetty Pirtevan laatujärjestelmässä. Seuraavassa taulukossa on esitelty tarkastuksen yleinen sisältö toimialoittain. 10

11 Taulukko 3. Tarkastuksen yleinen sisältö eri toimialoilla Elintarvikevalvonta Tarkastuksen yleinen sisältö Tarkastuksen tarkoitus on selvittää, onko elintarvikealan toimijan toiminta lainsäädännön mukaista. Suunnitelmalliset tarkastukset tehdään pääsääntöisesti ennalta ilmoittamatta. Tarkastuksesta voidaan kuitenkin myös sopia etukäteen, mikäli se on tarpeen tarkastuksen tarkoituksen toteutumiseksi. Tarkastus voi kattaa koko toiminnan tai kohdistua johonkin tiettyyn toiminnan osaan. Terveydensuojeluvalvonta Kuluttajaturvallisuusvalvonta Tupakkalain valvonta Lääkelain valvonta Terveyshaitan esiintymisen selvittäminen (aistinvaraista tarkastelua ja arviointia, usein mittauksia ja näytteenottoa). Tarkastuksen tarkoitus on selvittää, onko tarjottu palvelu turvallinen. Yleensä tarkastuksista ilmoitetaan ennakkoon. Tavoite on tarkastaa kohteen toiminnan ja tilojen vaatimustenmukaisuus. Tavoite on tarkastaa kohteen toiminnan vaatimustenmukaisuus Valvontakohteiden / valvontakohdetyyppien tarkastustiheydet Eri toimialojen valvontakohteiden tarkastustiheydet Pirtevassa on esitelty liitteinä olevissa taulukoissa. Tarkastustiheyksien perustana ovat keskusvirastojen antamat suositukset tarkastustiheyksistä ja tarkastuksiin käytetystä ajasta sekä kohteiden valvontahistoria. Valtakunnalliset tarkastustiheyssuositukset perustuvat kohteiden toiminnan luonteen ja laajuuden mukaan tehtyyn riskinarviointiin. Ympäristöterveydenhuollon valtakunnallisen valvontaohjelman mukaan valvontaa tulee suunnata riskiperusteisesti niihin kohteisiin, joissa sille on eniten tarvetta. Riskin suuruuteen vaikuttavat esimerkiksi toiminnan tyyppi ja laajuus, vaaralle mahdollisesti altistuvien kuluttajien määrä sekä vaaran vakavuus ja toteutumisen todennäköisyys. Kohteiden valvontahistoria on olennainen osa riskiperusteista valvonnan kohdentamista. Pääsääntöisesti valvontaa on syytä painottaa niissä kohteissa, joissa puutteita on todettu ennenkin. Valvontaa voidaan harkita kevennettäväksi silloin, kun kohteen on todettu hoitavan velvoitteensa asianmukaisesti. Kuntien tulee omalla alueellaan arvioida riskejä kohdekohtaisesti ja kohdentaa valvontaa sen mukaan. 3.2 Elintarvikevalvonta Elintarvikevalvonnan tavoitteena on toteuttaa elintarvikelainsäädännössä asetettuja päämääriä. Tarkoituksena on suojata kuluttajaa elintarvikemääräysten vastaisten elintarvikkeiden aiheuttamilta terveysvaaroilta ja taloudellisilta tappioilta. Elintarvikelain avulla halutaan turvata korkealaatuinen elintarvikevalvonta, mikä edellyttää, että valvonta on suunnitelmallista, oikein kohdennettua, tehokasta ja eri toimijoita tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti kohtelevaa. Valvontaan tulee myös varata riittävät voimavarat. Elintarvikelainsäädännön lähtökohtana on, että ensisijainen vastuu elintarvikkeen turvallisuudesta ja määräystenmukaisuudesta on elintarvikealan toimijalla. Omavalvonnan avulla toimija varmistaa, että elintarvikkeen turvallisuus ei vaarannu sinä aikana, kun elintarvike on toimijan vastuulla. Viranomaisvalvonnan tehtävänä on puolestaan varmistaa, että omavalvonta toimii tehokkaasti ja että elintarvikkeen turvallisuus, jäljitettävyys ja muu määräystenmukaisuus toteutuu kaikissa tuotanto-, jalostus- ja jakeluvaiheissa. Todetessaan seikkoja, jotka eivät täytä lainsäädännön vaatimuksia, on 11

12 valvontaviranomaisen annettava elintarvikealan toimijalle ohjeita ja kehotuksia epäkohtien poistamisesta (elintarvikelaki 53 ). Valvontaviranomaisen on seurattava, että toimija poistaa epäkohdat. Tarvittaessa valvontaviranomainen ryhtyy hallinnollisiin pakkokeinoihin epäkohtien korjaamiseksi (elintarvikelaki luku 7). Pakkokeinoja ovat mm. erilaiset määräykset ja kiellot, uhkasakko sekä teettämis- ja keskeyttämisuhka, haltuunotto sekä elintarvikehuoneiston hyväksynnän peruuttaminen. Pirtevassa toimivalta pakkokeinojen käyttöön on delegoitu viranhaltijoille elintarvikelain mahdollistamalla tavalla. Eläimistä saatavien elintarvikkeiden ensisaapumisvalvonta on valtiollistettu vuonna Pirteva on laatinut sopimuksen Eviran kanssa ensisaapumisvalvonnan toteuttamisesta. Sopimuksen mukaan ensisaapumisvalvontaa suoritetaan Pirtevan alueella Eviran laatiman valvontasuunnitelman mukaisesti. Elintarvikevalvonnan kohteita on yhteensä (alkutuotannon kohteet poislukien) 863 kpl (lokakuu 2014). Suurin osa kohteista on ilmoitettavia elintarvikehuoneistoja, kuten ravintoloita, suurtalouksia, myyntipaikkoja jne. Alkutuotannon kohteita on runsaasti ja eläimistä saatavia elintarvikkeita ennen vähittäismyyntiä valmistavia laitoksia joitakin Laatujärjestelmä Elintarvikevalvontaviranomaisen tulee laatia toimintaansa sopiva laatujärjestelmä sekä ylläpitää ja soveltaa sitä. Pirtevan laatujärjestelmä on hyväksytty Pirkkalan ympäristölautakunnassa ja esitetään hyväksyttäväksi ympäristöterveydenhuollon jaostossa vuoden 2014 loppuun mennessä. Laatujärjestelmä koostuu laatukäsikirjasta, toimialakohtaisista menettelytapaohjeista sekä käytössä olevista lomakkeista. Laatujärjestelmä päivitetään vuosittain Elintarvikevalvonnan priorisointi, riskiarviointi ja painopistealueet Pirtevassa Pirtevan alueella on vuoden 2014 lopulla yhteensä 863 kpl elintarvikevalvontakohdetta (pois lukien alkutuotannon kohteet), jotka on esitetty kunnittain liitteessä 2. Vuoden 2015valvontasuunnitelman suunnitelmalliset tarkastustiheydet (liite 3) on määritetty käyttäen valtakunnallisia suosituksia ja Pirtevan riskinarviointia. Valtakunnallinen valvontatietojen julkistamisjärjestelmä Oiva otettiin Suomessa käyttöön vähittäismyymälöiden ja tarjoilupaikkojen valvonnassa. Muut ilmoitettavat elintarvikehuoneistot sekä laitokset tulevat asteittain Oiva-järjestelmän piiriin vuonna Valvontatietojen julkaisemisella lisätään valvonnan läpinäkyvyyttä ja annetaan kuluttajille tietoa valintojensa tueksi. Tavoitteena on myös lisätä elintarvikevalvonnan vaikuttavuutta ja tunnettavuutta. Elintarvikealan yrityksillä on samalla mahdollisuus kertoa kuluttajille, että oma toiminta on kunnossa. Oivassa tarkastustulos osoitetaan neliportaisesti: oivallinen, hyvä, korjattavaa ja huono. Tarkastuksella käydään läpi eri osa-alueita, joista jokainen alue arvioidaan neliportaisesti (oivaohjeen mukaisesti) ja kokonaisarvio tulee huonoimman arvion mukaisesti. Tarkastuksesta saatu raportti julkaistaan internetissä osoitteessa ja raportti sekä siihen liittyvä tarkastuskertomus toimitetaan yrittäjälle suoraan Itellan kautta. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira on laatimassa uutta riskinarviointi- ja tarkastustiheysohjetta, jonka on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2016 alusta. Pirtevassa siirryttäneen käyttämään tätä mallia vuoden 2016 alusta lähtien. Vuonna 2015 valvontatiheydet perustuvat vielä aiempiin valtakunnallisiin suosituksiin (EVO 2013) ja Pirtevan omaan riskinarviointiin. 12

13 Pirtevassa käytössä olevan mallin mukaan kohdekohtainen riskinarviointi tehdään seuraavasti: kun toimija saa Oivahymy tarkastuksessa oivallisen tai hyvän tuloksen, vähennetään Eviran tarkastustiheydestä 50 %. Kun toimija saa korjattavaa tai huonon arvion, seuraa siitä aina uusintatarkastus ja mahdollisesti tämän jälkeen hallinnollinen pakkotoimimenettely. Kun toimija on tehnyt tarvittavat korjaukset ja saanut oivallisen tai hyvä arvioinnin, annetaan riskiluvuksi 50 % Eviran tarkastustiheydestä. Oivahymy tarkastusten tarkastuskertomukset tehdään Tervekuu-ohjelmassa, josta ne lähetetään Eviran intranettiin (Eviranet). Tästä muodostuu Oiva raportti ja tarkastuskertomus. Eviranetistä ne hyväksymisen jälkeen lähtevät suoraan Itellan postitettaviksi toimijalle. Terveystarkastaja tallentaa Eviranetistä ne koneelleen ja vie TWeb-järjestelmään ja linkittää asiakirjan Tervekuu-ohjelmaan. Oivaraportit julkaistaan Oivahymy.fi sivustolla, jossa ne ovat kuluttajien saatavilla. Toimijan velvollisuus on julkaista Oiva-raportti toimipaikassa sisäänkäynnin yhteydessä ja kotisivuillaan, mikäli yrityksellä on sellaiset. Alkutuotannon valvonta kohdistuu eläimistä saatavien elintarvikkeiden alkutuotantoon, kuten maidon-, lihan-, hunajan- ja kalastustuotteiden tuotantoon. Alkutuotannon kohteita valvotaan osana suunnitelmallista elintarvikevalvontaa. Alkutuotantokohteiden viitteelliset valvontatiheydet on esitet ty taulukossa liitteessä 3. Elintarvikevalvontaviranomainen tarkastaa kotirauhan piirissä harjoitettavan elintarvikehuoneistotoiminnan asiakirjatarkastuksena toimistolla. Tarkastuksesta peritään maksu käytetyn ajan mukaan. Mikäli toimintaa varten on tehty omat tilat esim. autotalliin, tilat ovat elintarvikehuoneisto ja tarkastukset sinne tehdään normaaliin tapaan. Suunniteltuihin tarkastustiheyksiin eivät sisälly ennakkotarkastukset, eivätkä asiakasvalitusten sekä elintarvike- ja vesivälitteisten epidemiaepäilyjen käsittely. Tarkastusten yleisestä sisällöstä on kerrottu tarkemmin Ympäristöterveydenhuollon yhteisessä valtakunnallisessa valvontaohjelmassa vuosille (kohta 2.1), joka on nähtävissä Valviran internet-sivuilla. Ruokamyrkytysepäilyt ja asiakasvalitukset selvitetään viipymättä. Päätös uusien laitosten toiminnan aloittamisesta tehdään 60 vuorokauden sisällä hakemuksen saapumisesta, ellei asian laajuus, hakemuksen puutteellisuus tai muu erityinen syy edellytä asian pitempää käsittelyä. Todistus elintarvikehuoneistojen ilmoituksen käsittelystä sekä todistus hakemuksen vastaanottamisesta lähetetään 14 vuorokauden sisällä ilmoituksen tai hakemuksen saapumisesta (kun ilmoituksen tai hakemuksen on todettu sisältävän kaiken tarvittavan). Tarkastuskertomukset tehdään yleisesti 2 viikon kuluessa tarkastuksesta. Oiva-raportti on lähetettävä toimijalle 6 työpäivän kuluessa tarkastuksesta Valvonnan painopisteet Valvonnan yleiset painopistealueet vuosille ovat seuraavat: Pirteva toteuttaa valtakunnallisten valvontaohjelman teemaksi valittua valvonnan vaikuttavuutta seuraavin keinoin: Pirteva kohdentaa valvontaresurssit riskiperusteisesti ja tehokkaasti. Pirteva tarjoaa koko toiminta-alueella kattavat ja tasa-arvoiset, yhtäläiset laadukkaat ja asiantuntevat ympäristöterveydenhuollon palvelut. Tähän tavoitteeseen pääsemme motivoituneen, koulutetun ja erikoistuneen henkilöstömme avulla. Pirteva toteuttaa laatutyössään projekteja, joilla pyritään lisäämään valvonnan yhdenmukaisuutta ja tehokkuutta. Suunnitelmallisia tarkastuksia tehdään riskinarvioinnin perusteella. Riskinarvioinnissa huomioidaan toiminnan laatu ja laajuus sekä kohteen valvontahistoria. Riskinarvioinnin perusteella vakavimmiksi arvioitujen puutteiden korjaukset seurataan loppuun asti (uusintatarkastukset ja mahdolliset pakkokeinot). Toimintaa kehitetään asiakaskyselyjen avulla. Taksa tarkistetaan vuosittain siten että maksut vastaavat todellisia kuluja, jotta valvonnan kustannukset katettaisiin tehokkaammin valvontakohteilta perittävillä maksuilla 13

14 Pirteva antaa aktiivisesti palautetta tietojärjestelmätoimittajalle ja keskusvirastolle järjestelmän toiminnasta. Pirteva lisää valvonnan yleistä näkyvyyttä kaikille kuntalaisille esimerkiksi julkaisemalla nettisivuilla tiedotteita ajankohtaisista asioista, pitämällä avoimien ovien päiviä ja osallistumalla elintarvikealan messuille. Pirtevan valvontakaudelle suunnittelemat omat projektit on kuvattu liitteessä 5. Painopistealueita päivitetään vuosittain huomioiden valtakunnallinen elintarvikeohjelma ja alueelliset valvontasuunnitelmat Kunnan toimesta tapahtuva näytteenotto ja näytteiden tutkiminen Valvonnan yhteydessä otetaan viranomaisnäytteitä pääasiassa omavalvonnan toimivuuden varmistamiseksi. Näytteitä voidaan ottaa mm. lainsäädännön toimijalle määräämän näytteenoton ja tutkimusten varmistamiseksi sekä epäiltäessä tuotteiden turvallisuutta. Lisäksi varaudutaan myös kuluttajavalitusten perusteella tehtäviin tutkimuksiin, elintarvikkeista aiheutuvien terveysvaaratilanteiden tutkimuksiin sekä ruokamyrkytysten selvittämiseksi tarvittaviin tutkimuksiin. Näytteitä voidaan ottaa myös osana valtakunnallista, alueellista tai kunnan omaa projektia Valtakunnalliset ja alueelliset projektit Kansalliset seurantaohjelmat perustuvat kansalliseen tai EU-lainsäädäntöön ja niitä toteutetaan vuosittain. Ohjelmia ovat: - kansallinen salmonellavalvontaohjelma; - kansallinen elävien eläinten ja eläimistä saatavien elintarvikkeiden vierasainevalvontaohjelma; - kasvissuojeluainejäämien valvontaohjelma - ympäristö- ja muiden kontaminanttien seurantaohjelma - säteilyttämisen osoittamista koskeva valvontaohjelma. - muut mahdolliset komission valvontaohjelmat. Valtakunnallisia projekteja ovat Eviran suunnittelemat EVO-hankkeet. Aluehallintovirastojen valvontasuunnitelmissa on kuvattu alueelliset elintarvikevalvonnan projektit. Tätä valvontasuunnitelmaa kirjoitettaessa Evira ja aluehallintovirasto eivät olleet vielä tiedottaneet tulevista projekteista. Pirteva osallistuu resurssien sallimissa rajoissa projekteihin ja ohjelmiin ja niihin mahdollisesti liittyvään näytteenottoon ja vastaa osaltaan tarvittavista valvontatoimenpiteistä. Pirtevan valvontasuunnitelmaan päivitetään vuosittain kuvaukset toteutettavista valtakunnallisista, alueellisista ja omista projekteista. Elintarvikevalvonnan voimavarat Elintarvikevalvontaan yleisesti ja suunnitelmalliseen valvontaan käytettävissä olevat resurssit on esitetty taulukossa 2 (yleinen osio edellä). Elintarvikevalvonnan resursseja arvioitaessa on huomioitava, että työaikaa on varattava myös ennakoimattomien tehtävien hoitamiseen. Tällaisia ennakoimattomia tehtäviä ovat esimerkiksi ruoka- ja vesivälitteiset epidemiaepäilyt, ennakkotarkastukset, asiakasvalitusten käsittely, erityistilanteet, hakemusten ja ilmoitusten käsittely, neuvonta ja ohjaus, matkoihin käytettävä aika, suunnittelu- ja raportointityö, henkilöstöasiat (esimerkiksi kehityskeskustelut, tyky-toiminta), laatutyö ja tietojärjestelmien kehittämistyö ja koulutukset. Myös elintarvikevalvonnan jälki-/seurantatarkastukset kuuluvat ennakoimattomaan työhön, vaikka ovatkin osa suunnitelmallista valvontaa. Edellä mainittujen tehtävien hoitamiseen arvioidaan käytettävän noin 300 htpv /vuosi. 14

15 3.3 Terveydensuojelu Terveydensuojelulain tarkoituksena on väestön ja yksilön terveyden ylläpitäminen ja edistäminen. Lakia toteutetaan ennakolta ehkäisemällä, vähentämällä ja poistamalla sellaisia elinympäristössä esiintyviä tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa terveyshaittaa. Terveydensuojelulain mukaiseen valvontaan on Pirkkalan ympäristöterveydenhuollolla käytettävissä noin 4,8 terveystarkastajan viran työpanos. Suunnitelmalliseen valvontaan arvioidaan olevan käytettävissä 16 % tästä työpanoksesta. eli noin 1,0 henkilötyövuosi (htv). Loput n. 3,8 htv käytetään muuhun kun suunnitelmalliseen valvontaan. Suunnitelmalliseen valvontaan ei sisälly muu terveydensuojelulain mukainen valvonta kuten ilmoitusten/lupien käsittely, asunnontarkastukset, erilaisten valitusten selvittely, talous- ja uimavesien näytteenotto, yleinen neuvonta ja suunnittelu. Terveydensuojelulain mukaisen valvontatarkastuksen tavoite on selvittää terveysvaaran tai haitan esiintyminen. Aiheutuuko toiminnasta terveyshaittaa tai esiintyykö sellaisia tekijöitä ja olosuhteita, joista johtuen terveyshaitta voi syntyä ja antaa haitan estämiseksi ja tilanteen korjaamiseksi tarpeelliset määräykset ja ohjeet. Tarkastukseen liittyy tavallisesti aistinvaraista tarkastelua ja arviointia sekä mahdollisesti mittauksia ja näytteenottoa jatkotutkimuksia varten Pirtevan terveydensuojeluvalvonnan painopisteet vuosina Terveydensuojelun suunnitelmallinen valvonta perustuu terveystarkastajien kohdekohtaiseen arvioon. Käytössä olevat kohteiden kolme eri riskiluokkaa perustuvat Valviran ohjeistuksiin. Painopisteet 1) Talousvesi Vesilaitosten valvontatutkimusohjelmien päivittäminen ja valvonnan sekä näytemäärien saattaminen asetuksen mukaiseksi. Isoille vesilaitoksille erityistilannesuunnitelman laatiminen / päivittäminen. 2) Kauneushoitolat ja muu ihonkäsittely Ihoa läpäisevien toimintojen valvonta 3) Terveydellisten olojen valvonta. Pyritään edistämään laadukkaiden sisäilmaselvitysten tekoa, edistetään ulkopuolisten asiantuntijoiden hyödyntämistä. 4) Sidosryhmät Terveydensuojelun huomioiminen suunnittelussa ja päätöksenteossa (Kaavoitus-rakennus sekä ympäristölupamenettelyt). Koulujen yhteistarkastukset eri tahojen kanssa. 15

16 Suunnitelmallisen valvonnan kohteet Terveydensuojelulain mukaiset valvontakohteet Pirtevan alueella yhteensä ja kunnittain on esitetty liitteissä 7 ja 8. Useimmat terveydensuojelulain valvontakohteet ovat joko luvan- tai ilmoituksenvaraisia (TsL 13 ja 18 ), jolloin terveydensuojeluviranomainen tekee hakemusta tai ilmoitusta koskevan päätöksen ennen kohteen tulemista valvonnan piiriin. Tämän jälkeen tällainen kohde pääsääntöisesti tulee suunnitelmallisen ja valvonnan kohteeksi. Moneen valvontakohteeseen kohdistuu useampien ympäristöterveydenhuollon lakien valvontatoimia ja tarkastus voi sisältää useiden ympäristöterveydenhuollon lakien mukaisia toimenpiteitä. Terveydensuojelulain mukaiset valvontakohteet tarkastetaan säännöllisesti ja siten, että oleellisimmat terveydensuojelun näkökohdat tulevat katetuiksi tarkastuksissa. Tätä varten Valvira antaa valtakunnallisessa valvontaohjelmassa ohjeet keskimääräisistä valvontatiheyksistä sekä valvontaja tarkastuskäyntien asioista, jotka tulee tarkastuksessa havainnoida ja selvittää niiden vaatimustenmukaisuus. Terveydensuojelulain mukaiset ilmoituksen- ja luvanvaraiset kohteet jaetaan kolmeen riskiluokkaan, joiden perusteella ohjelmassa määritellään keskimääräinen tarkastustiheys. Riskiluokitus on esitelty valtakunnallisessa terveydensuojelun valvontaohjelmassa vuosille Valvontakohdetyypin tarkastukseen keskimääräisesti käytettävän ajan määrittelyssä otetaan huomioon tarkastuksen tarkoitus, tarkastuksen valmistelu, tarkastuksen sisältö ja sekä tarkastuskertomuksen laatiminen. Terveydensuojeluvalvonnan suunnitelmallisen valvonnan tarkastuskohteet kunnittain on esitetty liitteessä 6. Suunnitelmallisen valvonnan ulkopuoliset valvontakohteet kunnittain on esitetty liitteessä 7 ja suunnitelmallisen valvonnan tarkastusten sisältö valvontakohdetyypeittäin on liitteessä 8. Tarkastuksen yleinen määrittely löytyy suunnitelman kohdasta Terveydensuojelun suunnitelmallista valvontaa on yksinkertaistettu valtakunnallisessa valvontaohjelmassa ohjelmakaudelle Suunnitelmallisen valvonnan piiristä on poistettu sellaiset kohteet, joissa oleskelu on lyhytaikaista ja jotka todennäköisesti eivät aiheuta terveyshaittaa. Suunnitelmallisesta valvonnasta poistetut kohteet kuuluvat kuitenkin edelleen ilmoitusvelvollisuuden piiriin ja ilmoituksista tehdään päätös (TsL 13 ). Näiden kohteiden valvontaa tehdään yhteydenottojen perusteella. Nämä yllättävät valvontatapaukset ovat ensisijaisia suhteessa säännölliseen valvontaan sillä yleensä niiden taustalla on terveyshaittaepäily. Muut valvonnan kohteet on luetteloitu liitteessä Suunnitelma näytteiden ottamisesta / projektit Terveydensuojelulaki ja sen perusteella annetut säädökset määrittelevät talous- ja uimavesistä otettavat näytemäärät sekä näytteistä tehtävät tutkimukset. Alueen talousvettä tuottavien laitosten vesinäytteet otetaan valvontatutkimusohjelmien mukaisesti. Näytteenottajana toimii joko terveystarkastaja tai muu hyväksytty näytteenottaja. Valvontatutkimusohjelmia päivitetään tarpeen mukaan, kuitenkin vähintään viiden vuoden välein. Allasvesi- ja uimarantavesinäytteet ottaa terveystarkastaja tai muu hyväksytty näytteenottaja. Muu suunnitelmalliseen valvontaan liittyvä näytteenotto voidaan kohdistaa tarpeen mukaan. Puhtausnäytteitä voidaan ottaa esim. saunojen, pesutilojen ja wc-tilojen pinnoilta tai parturikampaamojen, kauneushoitoloiden sekä muiden vastaavien tilojen välineistä. 16

17 Suunniteltuja projekteja suunnitelmakaudella: - Kauneushoitoloiden välineiden hygieniaprojekti - Koulut, päiväkodit, lastenkodit, kerhotilat ym. radontilanteen selvittäminen Projekteja voidaan täsmentää valvontasuunnitelman päivitysten yhteydessä. 3.4 Tupakkalain valvonta Tupakkalaissa säädetään toimenpiteistä, joilla ehkäistään tupakkatuotteiden käytön aloittamista, edistetään niiden käytön lopettamista ja suojellaan väestöä tupakansavulle altistumiselta. Lain tavoitteena on ihmisille myrkyllisiä aineita sisältävien ja riippuvuutta aiheuttavien tupakkatuotteiden käytön loppuminen. Kunta valvoo tupakkalain ja sen säännösten toteutumista alueellaan. Valvira ohjaa aluehallintovirastoja ja kuntia niille tupakkalain perusteella kuuluvien tehtävien hoitamisessa. Valvira valvoo tupakkatuotteiden mainontakiellon noudattamista yhdessä kuntien kanssa. Kunta valvoo, ettei tupakkalain mainonta- ja myynninedistämiskieltoa rikota sen alueella. Kunnan on valvottava erityisesti, että sen alueella toimivat yrittäjät noudattavat mainonta- ja myynninedistämiskieltoa. Esimerkiksi paikallislehdessä tai paikkakunnalla kotitalouksiin jaettavissa julkaisuissa ilmenevän mainonnan jatkaminen tai uudistaminen voidaan yleensä estää tehokkaasti kunnan huomautuksin. Ellei lainvastaista toimintaa lopeteta vapaaehtoisesti, kunta voi kieltää toiminnan tupakkalain 17 :n 2 momentin mukaisesti ja asettaa kiellon tehosteeksi uhkasakon. Tupakkatuotteiden vähittäismyynti on luvanvaraista ja myyntilupaa haetaan myyntipaikan sijaintikunnalta. Myyntilupa koskee kaikkea vähittäismyyntiä (myymälät, kioskit, ravintolat, yms). Tupakkatuotteiden tukkumyymälä, joka ei harjoita tupakkatuotteiden vähittäismyyntiä, ei tarvitse tupakkatuotteiden vähittäismyyntilupaa. Tupakkatuotteiden ja niiden tavaramerkkien esilläpito on kielletty tupakan, tupakkatuotteiden, tupakan vastikkeiden, tupakkajäljitelmien sekä tupakointivälineiden vähittäismyynnissä (poikkeuksena ns. tupakkakaupat). Tupakkatuotteiden myynti automaattisesta myyntilaitteesta on kielletty lähtien. Tupakkalain säännöllistä valvontaa suoritetaan Pirtevassa pääosin osana kohteessa tehtävää muuta ympäristöterveydenhuollon valvontaa. Esimerkiksi elintarvikemyymälöihin ja ravintoloihin tehdyn muun ympäristöterveydenhuollon lain mukaisen tarkastuksen yhteydessä valvotaan myös tupakkalain perusteella tupakan myyntiä ja mainontakieltoa sekä lääkelakiin perustuen nikotiinikorvaushoitovalmisteiden myyntiä. Tupakkalain suunnitelmallista valvontaa on yksinkertaistettu ohjelmakaudelle Suunnitelmallisen valvonnan piiristä on poistettu sellaiset kohdetyypit, joissa tupakointi on tupakkalain perusteella kielletty. Tällaisia kohdetyyppejä ovat muun muassa täysin savuttomat ravintolat, päiväkotien ja oppilaitosten sisätilat ja ulkoalueet sekä virastojen ja viranomaisten sekä niihin verrattavien julkisten laitosten yleisölle ja asiakkaille varatut sisätilat. Suunnitelmallisen valvonnan kohteita ovat esimerkiksi tupakointitilalliset ravintolat tupakkatuotteiden ja tupakointivälineiden myyntipaikat tupakkatuotteiden tukkumyyntipaikat 17

18 Valvontakohteiden tarkastustiheys perustuu riskinarviointiin. Riskinarvioinnissa huomioidaan mm. valvontahistoriasta ilmenevät aiemmat rikkomukset, omavalvonnan puutteellisuus ja vuodenaika (esim. myynnin osalta koulujen alkaminen). Tarkastustiheyttä voidaan lisätä tarpeelliseksi katsotulla määrällä. Tarkastustiheyttä ei kuitenkaan lasketa alle valvontaohjelmassa määritellystä kohdetyyppikohtaisesta tarkastustiheydestä kuin poikkeustapauksissa valvonnan vaikuttavuuden varmistamiseksi. Tarkastuksen sisällön yleinen määrittely on kohdassa Tupakkalain mukaisen tarkastuksen tavoitteena on selvittää, ovatko tarkastuksen kohteen tilat ja toiminta tupakkalaissa asetettujen vaatimusten mukaisia. Tarvittaessa annetaan ohjeita, toimenpidekehotuksia ja määräyksiä, jotta lain edellytykset toteutuvat. Kohteeseen tehdään tarvittaessa uusintatarkastus, jotta varmistutaan epäkohtien korjaamisesta. Tarkastukseen liittyy tavallisesti aistinvaraista tarkastelua ja arviointia sekä mahdollisesti mittauksia ja näytteenottoa jatkotutkimuksia varten. Valvira on laatinut tarkastusohjeita ja -lomakkeita tupakkalain mukaisten valvontakohteiden tarkastamista varten. Valviran tarkastuslomakkeiden pohjalta on tehty omia tarkastuslomakkeita. Lomakkeet ovat osana Pirtevan laatukäsikirjaa. Laatukäsikirjassa on kuvattu myös tarkastuksen suorittaminen. Tupakkalain eri kohdetyyppien mukaiset tarkastustiheydet ja -aika ovat esitetty liitteessä 10. Valvontakohdetyypin keskimääräisen tarkastusajan määrittelyssä on huomioitu mm. valmistelu, tarkastus ja tarkastuspöytäkirjan laatiminen. Matka-aika ei sisälly tarkastusaikaan, mutta se huomioidaan voimavarojen suunnittelussa. Säännöllisen ja suunnitelmallisen valvonnan lisäksi on huomioitava muu kunnan tehtävänä oleva tupakkalain tarkoittama valvonta sekä siihen varattava työaika- ja henkilöresurssi. Tällaista muuta valvontaa, mikä ei vaadi säännöllisyyttä, ovat erilaiset suunnitelmaan sisältymättömät yllättävät valvontatapaukset kuten esim. valitukset, jotka koskevat tupakan myyntiä alaikäisille, myyntiluparikkomuksia, tupakan mainontaan, tupakkatuotteiden tai niiden tavaramerkkien esilläpitoa tai tupakointikieltojen rikkomista. Tällaiset yllättävät valvontatapaukset ovat ensisijaisia suhteessa suunnitelmalliseen valvontaan, sillä yleensä niissä on taustalla epäily tupakkalain säännösten rikkomisesta. Lisäksi työaikaa vievät vähittäismyyntilupahakemusten käsittely, toimiminen tupakkalain asiantuntijana, neuvojana ja ohjaajana sekä toiminnan kehittäminen. Valvontaohjelman suunnitelmallisen valvonnan piiristä poistettuihin kohdetyyppeihin (mm. savuttomat ravintolat, päiväkotien ja oppilaitosten sisätilat ja ulkoalueet) voidaan kohdistaa suunnitelmallista valvontaa silloin, kun valvontakohdetyyppi on valvontaohjelman painopistealueena. On edelleen suositeltavaa, että suunnitelmallisen valvonnan piiristä poistuneiden kohdetyyppien osalta tupakkalain toteutumista valvotaan muun ympäristöterveydenhuollon valvonnan yhteydessä. Tupakkalain mukainen valvonta on maksullista. Valvontaa koskevat maksut perustuvat myyntiluvan käsittelyyn, myyntiluvan haltijaan kohdistuvaan vuosittaiseen valvontamaksuun tai valvontakohteen kuulumiseen suunnitelmallisen valvonnan piiriin. Vuosittainen valvontamaksu kattaa sekä kunnan valvontasuunnitelmaan sisältyvän että muunlaisen myynnin valvonnan ja siihen liittyvät valvontatoimenpiteet. Lääkelaki sallii nikotiinivalmisteiden myynnin vähittäismyymälöissä, kioskeissa, huoltoasemilla ja ravitsemisliikkeissä tietyin ehdoin. Kunnan valvontaviranomainen myöntää luvat nikotiinivalmisteiden myyntiin ja valvoo alueellaan lain noudattamista. Nikotiinivalmisteiden myynnin valvonta on kytketty tupakkatuotteiden ja tupakointivälineiden myyntipaikkojen valvontaan. 18

19 Tarkastuskäynnillä käytettävät menetelmät ja näytteenotto Tupakkalain mukaisella tarkastuskäynnillä käytetään ensisijaisesti aistihavaintoihin perustuvaa arviointia. Tupakointikieltoja ja -rajoituksia koskevilla tarkastuskäynneillä ilmassa voidaan todeta olevan tupakansavua, jos savu on nähtävissä, haistettavissa tai tunnettavissa. Jos tarkastusta suorittavalla henkilöllä on jokin hajuaistin toimintaan vaikuttava sairaus tai haitta, on tarkastukseen osallistuttava myös sellaisen viranhaltijan, jolla ei ole hajuaistin toimintaan vaikuttavaa sairautta tai haittaa. Tupakansavun kulkeutumista voidaan lisäksi selvittää niin sanotulla merkkiainetutkimuksella. Aistinvarainen arvio tupakansavusta on kuitenkin suositeltavin menetelmä savuhaitan toteamiseksi, sillä tupakansavun hajukynnys on matalampi kuin tupakansavun mittauskynnys. Tupakkalain myynnin ja mainonnan valvontaan ei yleensä liity näytteenottoa, mutta se on kuitenkin tietyissä tilanteissa mahdollista. Lisäksi Valvira voi tehdä näytteenottopyyntöjä kunnalle yksittäisissä mainonnan- tai laadunvalvontaan liittyvissä asioissa. Näihin liittyvistä käytännön järjestelyistä sovitaan tapauskohtaisesti. Pelkkä näytteenotto ilman muita valvontatoimia ei ole tässä ohjelmassa tarkoitettu tarkastus. Viranomaisvalvontaa varten otetut näytteet tutkitaan Työterveyslaitoksen laboratoriossa. Työterveyslaitos Topeliuksenkatu 41 a A Helsinki Puhelin: (vaihde) Pirtevan tupakkalain valvonnan painopistealueet Tupakkalain valvonnan painopisteiden avulla kohdennetaan resursseja suunnitelmallisesti ja riskiperusteisesti sekä huomioidaan mahdollisista lainsäädäntömuutoksista aiheutuvat uudet haasteet. Tupakointikiellot ja -rajoitukset Vuonna 2010 voimaan tulleen tupakkalain muutoksen yhteydessä tupakointi kiellettiin ulkoalueilla järjestettävien yleisten tilaisuuksien katoksissa ja katsomoissa sekä muissa tilaisuuden seuraamiseen välittömästi tarkoitetuissa tiloissa, joissa osallistujat oleskelevat paikoillaan. Säädöksellä on suuri merkitys tupakansavulle altistumiselta suojaamisen näkökulmasta. Näin ollen tupakkalain valvontaohjelman painopisteenä vuosina on tupakkalain säännösten noudattaminen ulkoalueilla järjestettävissä yleisissä tilaisuuksissa. Tupakkatuotteiden, tupakointivälineiden, tupakan vastikkeiden ja tupakkajäljitelmien myynti ja mainonta Tupakkatuotteiden ja tupakointivälineiden myyminen alle 18-vuotiaille on tupakkalain mukaan kiellettyä. Tupakkatuotteiden myyntiä on rajoitettu luvanvaraisuudella ja poistamalla tupakkatuotteet vähittäismyyntipaikoista kuluttajien näkyviltä. Tupakkalain yksi tärkeimmistä tavoitteista on säätää tehokkaita toimenpiteitä, joilla voidaan vähentää lasten ja nuorten tupakoinnin aloittamisen edellytyksiä ja rajoittaa tupakointia heidän kasvuympäristössään. Markkinoille tulee jatkuvasti uusia tuotteita, jotka joko käyttötarkoitukseltaan vastaavat tupakkaa tai muistuttavat muodoltaan läheisesti tupakkatuotteita ja tupakointivälineitä, mutta eivät sisällä tupakkaa tai sen vastiketta. Tällaisia tuotteita ovat muun muassa sähkösavukkeet, energia-/yrttinuuska sekä erilaiset tupakkatuotteiden tai tupakointivälineiden ulkonäköä mukailevat makeiset. Ne vetoavat usein erityisesti alaikäisiin ja saavat heidät kiinnostumaan tupakkatuotteiden käytöstä. Tupakan vastikkeiden ja tupakkajäljitelmien mainonnallisen esillepanon valvonta on valvontaohjelman painopisteenä vuosina

20 Taulukko 4. Tupakkalain valvonnan painopistealueet Toimintavuosi Tupakointikiellot ja -rajoitukset Ulkoalueilla järjestettävät yleiset tilaisuudet Myynti ja mainonta Tupakan vastikkeiden ja tupakkajäljitelmien mainonnallinen esillepano Valvontaprojektit Valtakunnalliset ja alueelliset valvontaprojektit ovat osa kunnan toteuttamaa suunnitelmallista ja säännöllistä valvontaa. Niillä kunta toteuttaa valvontaa koordinoidusti ja tehokkaasti. Tupakkalakiin on tulossa muutoksia viimeistään vuonna Tämän vuoksi tupakkalain valvontaa koskevat mahdolliset valtakunnalliset valvontaprojektit järjestetään valvontaohjelmakauden loppupuolella. Valvontaprojekteihin osallistumisesta päätetään projektikohtaisesti. Valvontaohjelman toteutuminen arvioidaan vuosittain. Toteutumisen arviointi on kuvattu kohdassa Kuluttajaturvallisuusvalvonta Kuluttajaturvallisuuslainsäädännön tarkoitus on ennaltaehkäistä kulutustavaroihin ja palveluihin liittyviä vaaroja. Tavara tai palvelu ei saa aiheuttaa vaaraa kuluttajan terveydelle tai omaisuudelle. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes valvoo kuluttajaturvallisuuslainsäädännön noudattamista sekä suunnittelee, ohjaa ja kehittää valvontaa. Kunnan tehtävänä on alueellaan valvoa lain ja sen nojalla annettujen säädösten, päätösten ja määräysten noudattamista. Kuluttajaturvallisuusvalvonnassa sovellettavan työnjaon mukaisesti kunnat suorittavat alueellaan kuluttajapalveluiden turvallisuuden valvontaa. Tämä sisältää säännöllistä ja riskin arvioinnin perusteella tapahtuvaa alueella sijaitsevien kuluttajapalvelukohteiden valvontakriteeristön mukaista valvontaa, valvontaprojekteihin osallistumista ja ilmoitusten käsittelyä sekä muuta valvontaa tukevaa työtä. Kulutustavaroiden turvallisuuden valvontaa suoritetaan Tukesin toimesta. Tukes voi pyytää apua kunnista esimerkiksi näytteenottoon ja myynnistä poistettujen tavaroiden jälkivalvontaan. Kunnan valvontaviranomainen käsittelee kuluttajapalveluja koskevia ilmoituksia ja valituksia, suorittaa valvontaa ja osallistuu alueellisiin ja valtakunnallisiin projekteihin. Kuluttajapalveluiden valvonnassa keskitytään kuluttajaturvallisuuslain 6 :ssä lueteltujen suuririskisten palvelujen valvontaan. Muita kuluttajapalvelukohteita valvotaan niistä tehtyjen valitusten johdosta tai kunnan, aluehallintoviraston tai Tukesin valvontaprojekteissa. Muita kuluttajapalveluita voidaan tarvittaessa riskinarviointiin perustuen ottaa suunnitelmallisen valvonnan piiriin. Kunnan valvontaviranomaisen tehtävänä on myös neuvoa toiminnanharjoittajia turvallisuuslähtöiseen toimintaan ja opastaa kuluttajaturvallisuuslainsäädännön velvollisuuksien tiedostamiseen. Kuluttajaturvallisuusvalvonnan valtakunnallisessa valvontaohjelmassa teemana vuosille on valvonnan vaikuttavuus sekä seuraavat tavoitteet: 1) valvonnan laatu ja riskiperusteinen kohdentaminen, 2) kuluttajaturvallisuusvalvonnan resurssien varmistaminen ja 3) valvontakriteeristön uudistusten omaksuminen. Pirtevassa kuluttajaturvallisuusvalvonnan resursseja on lisätty aiempina vuosina siten, että kuluttajaturvallisuusvalvonnasta vastaa tähän erikoistunut viranhaltija, jolla on lisäksi kuluttajaturvallisuusvalvontatehtäviin koulutettu varahenkilö. Valvottavia kohteita on jaettu siten, että varahenkilöllä on valvottavanaan kokonainen valvontakohdetyyppi varahenkilönä toimimisen lisäksi. Varahenkilö 20