Päivitys vuodelle 2017 ID

Transkriptio

1 Päivitys vuodelle 2017 ID Pirkkalan ympäristöterveydenhuollon valvontayksikön (Pirteva) ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma

2 Sisällys 1. Johdanto... 4 Teemat ja painopisteet valvontaohjelmakaudella Pirkkalan ympäristöterveydenhuollon valvontayksikkö Pirteva Valvontayksikön toimialue Valvonnan voimavarat ja tehtävät Koulutus Kohderekisteri Viestintä Valvonnan maksullisuus Laboratoriot, joihin valvonta tukeutuu Valvonnan toimialat Yleistä Tarkastuksen sisältö ja tarkastukseen keskimääräisesti käytettävä aika Valvontakohteiden / valvontakohdetyyppien tarkastustiheydet Elintarvikevalvonta Laatujärjestelmä Elintarvikevalvonnan priorisointi, riskiarviointi ja painopistealueet Pirtevassa Valvontaviranomaisen tekemä näytteenotto ja näytteiden tutkiminen Valtakunnalliset ja alueelliset projektit sekä kansalliset seurantaohjelmat Elintarvikevalvonnan voimavarat Terveydensuojelu Pirtevan terveydensuojeluvalvonnan painopisteet vuosina Suunnitelmallisen valvonnan kohteet Suunnitelma näytteiden ottamisesta / projektit Tupakkalain valvonta Tarkastuskäynnillä käytettävät menetelmät ja näytteenotto Pirtevan tupakkalain valvonnan painopistealueet Eläinlääkintähuolto Erityistilanteisiin varautuminen Toiminta erityistilanteissa Elintarvike- ja vesivälitteisten epidemioiden selvittäminen (selvitystyöryhmä) Suunnitelman toteutumisen arviointi

3 Liitteet Liite 1. Kuntien valvontaa ohjaavaa keskeistä lainsäädäntöä Liite 2. Elintarvikevalvontakohteet kunnittain Liite 3. Elintarvikevalvonnan kohdekohtainen tarkastussuunnitelma vuodelle 2017 Liite 4. Elintarvikevalvonnan projektit Liite 5. Sivutuotelainsäädännön mukainen valvonta Liite 6. Terveydensuojeluvalvonnan kohteet, tarkastustiheys ja tarkastukseen käytettävä aika Liite 7. Terveydensuojeluvalvonnan suunnitelmallisen mukaiset tarkastuskohteet kunnittain Liite 8. Terveydensuojeluvalvonnan suunnitelmallisen valvonnan ulkopuoliset kohteet Liite 9. Terveydensuojeluvalvonnan tarkastusten sisältö valvontakohdetyypeittäin Liite 10. Tupakkalain kohdetyyppien tarkastustiheys 3

4 1. Johdanto Ympäristöterveydenhuollon tavoitteet ja valvontasuunnitelma Pirkkalan ympäristöterveydenhuollon valvontayksikön Pirtevan valvontasuunnitelma on laadittu vuosille Valvontasuunnitelmassa esitellään Pirtevan alueen elintarvikevalvontaa, tupakkalain ja nikotiinivalmisteiden myynnin valvontaa ja terveydensuojelun valvontaa koskevat suunnitelmat painopistealueineen. Myös eläinlääkintähuoltoa koskeva osuus sekä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvontaohjelma on sisällytetty suunnitelmaan. Valvontasuunnitelman liitteinä on tarkentavaa tietoa eri lainsäädäntöjen osalta mm. valvontakohteista ja tarkastuksista. Valvontasuunnitelma perustuu eri keskusviranomaisten antamiin toimialakohtaisiin valtakunnallisiin ohjelmiin. Valtakunnalliset ohjelmat on laadittu vuosille Tulevien keskusvirastojen päivitysten sisältämiin toimialakohtaisiin projekteihin osallistutaan tarvittaessa resurssien sallimissa rajoissa. Valtakunnalliset ohjelmat on lueteltu suunnitelman lopussa. Ympäristöterveydenhuollon erityislainsäädäntö sekä valtioneuvoston valvontasuunnitelma-asetus (665/2006) edellyttävät kuntia laatimaan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman. Seuraava toimintavuotta koskeva suunnitelma on hyväksyttävä toimielimessä ja toimitettava Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle kuluvan vuoden loppuun mennessä. Tässä suunnitelmassa on otettu huomioon valvontaa ohjaavien keskusvirastojen toimialakohtaiset valvontaohjelmat sekä valvontasuunnitelma-asetuksen 665/2006 edellyttämä sisältö. Ympäristöterveydenhuollon lainsäädännön tavoitteena on varmistaa kuntalaisille turvallinen elinympäristö, jossa ei ole terveyshaittaa aiheuttavia tekijöitä. Ympäristöterveydenhuolto on osa ennaltaehkäisevää kansanterveystyötä, jonka tehtäviin kuuluu yksilöön, väestöön ja elinympäristöön kohdistuva terveyshaittojen estäminen ja poistaminen sekä terveyden edistäminen. Viranomaisen tehtäviin ympäristöterveydenhuollossa kuuluu mm. selvittää erilaisia terveyshaittaepäilyjä ja ryhtyä tarvittaessa toimenpiteisiin terveyshaittojen ja epäkohtien poistamiseksi tai rajoittamiseksi. Ympäristöterveydenhuollon erityislainsäädännössä edellytetyt toimijoiden ilmoitus- ja lupamenettelyt toiminnastaan ja toimitiloistaan ovat tärkeä osa ennaltaehkäisevää valvontatyötä samoin kuin valvontaa tukeva näytteenotto ja säännölliset valvontatarkastukset. Tärkeä osa ennaltaehkäisevää työtä on kuntalaisten ja yritysten sekä muiden toimijoiden neuvonta ja ohjaus. Tavoitteena on, että valvonta on vaikuttavaa, tasapuolista, kattavaa ja riskiperusteisesti suunnattua. Tavoitteiden täyttymistä seurataan vuosittain valvontasuunnitelman toteutumisen arvioinnissa. Teemat ja painopisteet valvontaohjelmakaudella Ympäristöterveydenhuollon valtakunnallisessa valvontaohjelmassa ohjelmakauden teemaksi on valittu valvonnan vaikuttavuus, jota lähestytään eri tavoin. Tavoitteena on - kohdentaa valvontaresurssit riskiperusteisesti ja tehokkaasti, - kattaa valvonnan kustannukset tehokkaammin valvontakohteilta perittävillä maksuilla - kehittää ja hyödyntää tietojärjestelmiä - lisätä valvonnan yleistä näkyvyyttä kaikille kuntalaisille - ottaa käyttöön aluehallintoviraston kuntiin tekemät arviointi ja ohjauskäynnit. Pirtevan suunnitelmaan on koottu valvontayksikön alueella suunnitelmakaudella painottuva valvonta, painopisteet ja projektit (3.2.2). 4

5 2. Pirkkalan ympäristöterveydenhuollon valvontayksikkö Pirteva Pirkkalan ympäristöterveydenhuollon valvontayksikkö on aloittanut toimintansa Yhteistoiminta-alueeseen kuuluvat seuraavat kunnat; Hämeenkyrö, Lempäälä, Pirkkala, Nokia, Vesilahti ja Ylöjärvi. Asukasluku alueella on n Pirtevan toiminta-alueella on paljon pieniä valvontakohteita. Alueella on kaksi suurempaa asutuskeskusta, useita taajamia ja haja-asutusaluetta. Matkat kohteisiin ovat melko pitkiä. Kutakin tarkastajaa kohden on valtakunnan keskitasoon verrattuna jonkin verran enemmän kohteita. 2.1 Valvontayksikön toimialue Valtioneuvoston periaatepäätös elintarvikevalvonnan seudullistamisesta edellyttää, että yksikön tulee olla henkilöstömäärältään riittävän suuri, vähintään 10 henkilötyövuotta. Pirteva täyttää tämän vaatimuksen, koska valvontahenkilöstöä on yhteensä Valvonnan voimavarat ja tehtävät Pirtevassa työskentelee vuoden 2017 alussa 12 terveystarkastajaa, 5 kunnaneläinlääkäriä, kaksi valvontaeläinlääkäriä, hygieenikkoeläinlääkäri, palvelusihteeri ja ympäristöterveyspäällikkö. Valtioneuvoston periaatepäätökseen elintarvikevalvonnan kehittämisestä sisältyy ajatus henkilöstön erikoistumisesta muodostettavissa seudullisissa yksiköissä. Tavoitteena on, että eri viranhaltijoilla olisi erikoisosaamista ympäristöterveydenhuollon eri osa-alueilta. Pirtevassa terveystarkastajat on jaettu elintarvike- ja terveydensuojelutarkastajiin, ja he toimivat laaturyhmissä. Ryhmien sisällä tarkastajilla on omia vastuualueita, esimerkiksi ruokamyrkytykset, pakkausmerkinnät, tupakkavalvonta, päiväkodit ja koulut. Ryhmänvetäjä vastaa oman vastuualueensa valvonnan yhdenmukaisuudesta ja koordinoinnista koko alueella. Valvonnan resurssit on jaettu niin, että elintarvikevalvonnan käyttöön varataan 7 henkilön työpanos, terveydensuojeluvalvontaan yhteensä 6 henkilön työpanos sekä eläinsuojelu- ja eläintautivalvontaan 2 henkilön työpanos. 5

6 Taulukko 1. Pirtevan henkilöstö Virkanimike Vastuualue Kirsi Sario Ympäristöterveyspäällikkö hallinto yksikön johtaminen ja kehittäminen henkilöstöhallinto Kirsti Mäkiaho Palvelusihteeri toimistotyöt laskutus kotisivut Maria Wahlfors Valvontaeläinlääkäri eläinsuojeluvalvonta eläintautivalvonta ympäristöterveyspäällikön sijainen Kaisa Ylä-Tuuhonen Valvontaeläinlääkäri eläinsuojeluvalvonta eläintautivalvonta Hanna Lundström Hygieenikkoeläinlääkäri elintarvikelaitosten valvonta ensisaapumisvalvonta alkutuotannon hygieniavalvonta eläintautivalvonta (sivutuotteet) elintarvikeryhmän vetäjä Sanna Loppi Terveystarkastaja myynti- ja valmistuskohteet tarjoilukohteet kontaktimateriaalien valvonta Marja-Leena Kulma- Laine Terveystarkastaja Ülle Kärk Terveystarkastaja suurtalouskohteet Annikka Vallittu Terveystarkastaja suurtalouskohteet myynti- ja valmistuskohteet tarjoilukohteet tupakkatuotteiden ja nikotiinivalmisteiden valvonta Hanna Virtanen Terveystarkastaja tarjoilukohteet myynti- ja valmistuskohteet Raija-Liisa Oinonen Terveystarkastaja tarjoilukohteet myynti- ja valmistuskohteet Kimmo Lampinen Eläinlääkäri eläinlääkintähuolto eläinsuojelu eläintaudit eläinlääkäriryhmän vetäjä avoin virka Eläinlääkäri eläinlääkintähuolto eläinsuojelu eläintaudit Reija Junkkari Eläinlääkäri eläinlääkintähuolto eläinsuojelu eläintaudit Jaana Romu Eläinlääkäri eläinlääkintähuolto eläinsuojelu eläintaudit Lauri Teivaala Eläinlääkäri eläinlääkintähuolto eläinsuojelu eläintaudit 6

7 Seppo Pöysti Terveystarkastaja asunnontarkastukset vesilaitokset koulut leirikeskukset Markku Mäkiranta Terveystarkastaja asunnontarkastukset uimahallit leirintäalueet leirikeskukset, vesilaitokset koulut Ulla-Riikka Pääskynkivi Riikka Marttinen sij. Matti Naukkarinen Terveystarkastaja Terveystarkastaja asunnontarkastukset sosiaalialan laitokset parturit ja kampaamot kauneushoitolat kokoontumishuoneistot koulut päiväkodit majoitushuoneistot asunnontarkastukset sosiaalialan laitokset parturit ja kampaamot kauneushoitolat yleiset saunat ja talviuintipaikat kokoontumishuoneistot päiväkodit majoitushuoneistot Petteri Hoisko Terveystarkastaja tatuointi kuntosalit, liikuntahallit, jäähallit yms., yleiset saunat ja talviuintipaikat: uimarannat päiväkodit koulut majoitushuoneistot terveydensuojeluryhmän vetäjä Kaarina Helenius Terveystarkastaja vesilaitokset uimarannat 7

8 Taulukko 2. Suunnitelma voimavarojen jakautumisesta valvottaville toimialoille Valvontaan käytettävät henkilötyövuodet (htv) * Valvontaan käytettävästä ajasta käytettävissä suunnitelmalliseen valvontaan ** Elintarvikevalvonta 5 4 Terveydensuojelun valvonta 5 0,8 Tupakkavalvonta 0,3 0,1 Eläinsuojeluvalvonta 1,6 - Eläintautivalvonta 0,30 0,1 yhteensä 12,2 6,64 *Htv: kokonaistyöaika lomat vähennettynä = 220 htpv, päivittäinen työaika 7,5-7,7 h (Kyseessä on laskennallinen yleinen htv. Todellinen tehollinen htv sisältää vähemmän työpäiviä kun poistetaan esim. koulutukset, sairauslomat, tarkastuksiin liittyvät toimistotyöt joita ei lasketa itse valvontaan). ** tavoite Elintarvikevalvonnassa 80% kokonaistyöajasta; (180/220=81,8%) (tarkastukset, ohjaus ja neuvonta, muu suunnitelmalliseen valvontaan liittyvä työ), htv 2.3 Koulutus Valvontahenkilöstön koulutukseen panostetaan vuosina osallistumalla sekä valtakunnallisiin ja alueellisiin tilaisuuksiin että toimiala- ja tehtäväkohtaiseen koulutukseen. Koulutuksissa painotetaan oman vastuualueen ja työtehtävien mukaista koulutusta ja edistetään työntekijöiden erikoistumista. Koulutukseen varataan toimialoittain 8 pv/v/henkilö. Koulutukset suunnataan ensisijaisesti oman vastuualueen ja käytännön työtehtävien mukaan. Koulutukset voivat sisällöltään olla ammatillista koulutusta tai esimerkiksi tietojärjestelmien käyttöön tai muihin työtä tukevien taitojen kehittämiseen liittyviä. Ammatilliseen koulutustilaisuuteen osallistuneet esittävät muulle henkilökunnalle lyhyen tiivistelmän tärkeimmistä koulutustilaisuudessa esiin tulleista seikoista toimistopalavereissa tai sähköpostilla. Koulutukset voivat olla myös ympäristöterveydenhuollon valvontayksikön sisäisiä koulutuksia. Uusien työntekijöiden perehdyttäminen kuuluu koulutussuunnitelmaan. Vuosi- ja toimialakohtainen koulutussuunnitelma on liitetty vuonna 2015 osaksi laatujärjestelmää. 2.4 Kohderekisteri Pirtevassa käytettävä TerveKuu -ohjelma, toimii valvontakohde- ja valvontatietorekisterinä. Ohjelmaan tallennetaan perustiedot valvontakohteista: toimija, yhteystiedot, toimiala, tehdyt tarkastukset ja valvontatulokset, näytteenotot ja tutkimustulokset, neuvonta ja ohjaus, sekä mahdolliset pakkotoimet. Lisäksi kohdetietoihin merkitään muita tarpeellisia tietoja. Kohderekisteri pyritään pitämään jatkuvasti ajan tasalla. Tarkastuspöytäkirjat, päätökset, lausunnot ja muut oleelliset valvontaan liittyvät asiakirjat tallennetaan Pirkkalan kunnan sähköiseen arkistoon Twebiin. Valvontakohteet merkitään valvontayksikön kohderekisteriin, kun niistä on saatu tieto ilmoitus- tai hakemusmenettelyn kautta tai muulla tavoin. Uusia valvontakohteita löytyy esimerkiksi valvontatehtävien yhteydessä ja median kautta (paikallislehdet, ilmoitukset, puhelinluettelot, internet, tiedot muilta viranomaisilta). Valvontakohteen lopettaessa toimintansa kohderekisteriin merkitään kohde lopettaneeksi. 2.5 Viestintä Viestintään kuuluu asiakaspalvelu, neuvonta ja opastus sekä tiedottaminen. 8

9 Asiakaspalvelua hoitavat kaikki Pirtevan työntekijät työtehtäviensä yhteydessä. Asiakaspalvelusta toimistolla vastaa palvelusihteeri. Pirtevan kotisivuilta löytyvät kaikkien työntekijöiden ajantasaiset puhelinnumerot. Lisäksi yhteyttä voi ottaa Pirtevan yhteisen sähköpostiosoitteen tai henkilökohtaisten sähköpostiosoitteiden kautta. Neuvonta ja ohjaus pyritään suuntaamaan viranhaltijoiden erikoistumisen ja vastuualueiden mukaan. Pirtevassa on lisäksi virka-aikana puhelinpäivystys, josta vastaavat pääasiassa elintarvikeryhmän tarkastajat. Päivystäjä seuraa myös yhteistä sähköpostia päivystysvuoronsa ajan ja tekee toimeksiannot sähköisen lomakejärjestelmän kautta saapuneista ilmoituksista. Asiakastyytyväisyyttä selvitetään asiakastyytyväisyyskyselyillä. Pirtevassa noudatetaan avointa tiedotuspolitiikkaa. Ajankohtaisista asioista tiedotetaan omien kotisivujen lisäksi kuntien kotisivuilla sekä paikallislehdissä. Tarvittaessa järjestetään tiedotustilaisuuksia. Pirtevassa ensisijainen tiedotusvastuu on ympäristöterveyspäälliköllä, joka myös koordinoi tilannekohtaista tiedottamista. Erityistilanteissa ensisijainen tiedotusvastuu on usein valvontakohteella, kuten toimijalla tai kiinteistön omistajalla. Pirtevan valmiussuunnitelmassa annetaan tarkemmat ohjeet tiedottamisesta erilaisissa ympäristöterveydenhuollon erityistilanteissa. Pirkkalan kunnalla on oma tiedottaja, jota käytetään tarvittaessa apuna tiedottamisessa. Tiedottamista on kuvattu tarkemmin Pirtevan laatujärjestelmässä. 2.6 Valvonnan maksullisuus Ympäristöterveydenhuollon alan toiminnan maksullisuus koskee ilmoitus- ja hyväksymiskäsittelyjen lisäksi suunnitelmallista tarkastus- ja näytteenottotoimintaa, sekä määräysten noudattamista koskevia tarkastuksia. Uudet valvontakohteet tulevat suunnitelmallisen valvonnan kohteiksi hakemuksesta tehdyn päätöksen tai toiminnan harjoittamista tai toimitilan käyttöönottoa koskevan ilmoituksen käsittelyn perusteella. Suunnitelmallisen valvonnan uusintatarkastukset ovat myös maksullisia. Valvontamaksuja peritään enintään siten, että ne kattavat valvonnasta aiheutuneet todelliset kustannukset. Ympäristöterveydenhuollon maksutaksan hyväksyminen edellyttää hyväksyttyä valvontasuunnitelmaa. Maksutaksaa päivitetään tarpeen mukaan ja se hyväksytään ympäristöterveydenhuollon jaostossa. Maksutaksa on nähtävillä Pirtevan kotisivuilla Laboratoriot, joihin valvonta tukeutuu Pirtevan alueella ei ole omaa laboratoriota. Näytteet tutkitaan pääsääntöisesti Eurofins laboratoriossa ja Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:n laboratoriossa Tampereella. Laboratorioiden yhteystiedot: Eurofins Scientific Finland Oy, Environment ja Food & Agro Sarankulmankatu Tampere Puhelin: (Environment) Puhelin: (Food & Agro) KVVY Tampere Patamäenkatu TAMPERE Laboratorion asiakaspalvelu/ Näytteiden vastaanotto: puh Pirtevan näytteenottoprojektien tutkimukset kilpailutetaan laboratorioiden kesken. Epidemiaselvitystilanteessa käytettävät laboratoriot on kuvattu Pirtevan erityistilannesuunnitelmassa. 9

10 Tupakkalain perusteella viranomaisvalvontaa varten otetut näytteet tutkitaan Työterveyslaitoksen laboratoriossa. Työterveyslaitos Topeliuksenkatu 41 a A Helsinki Puhelin: (vaihde) 3. Valvonnan toimialat 3.1 Yleistä Tämän suunnitelman mukainen valvonta perustuu kansanterveyslain 1 :ssä mainittujen ympäristöterveydenhuollon lakien perusteella kunnan tehtäväksi säädettyyn valvontaan. Terveydenhuoltolain (1326/2010) 21 :n ( /601) mukaan kunnan on järjestettävä ympäristöterveydenhuollon palvelut alueellaan sen mukaan, mitä ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueesta annetussa laissa (410/2009) säädetään. Terveydenhuoltolain 21 :stä on poistettu kuluttajaturvallisuuslaki alkaen. Ympäristöterveydenhuollosta säädetään terveydensuojelulaissa (942/2016), elintarvikelaissa (23/2006), tupakkalaissa (549/2016) ja eläinlääkintähuoltolaissa (765/2009). Keskeisin valvottava lainsäädäntö on tämän suunnitelman liitteessä 1. Toimialakohtainen valvonta esitellään valtakunnallisissa valvontaohjelmissa. Tähän suunnitelmaan on koottu valvontayksikön alueella erityisesti suunnitelmakaudella painottuva valvonta, painopisteet ja projektit. Valtakunnalliset ja alueelliset projektit päivitetään vuosittain Pirtevan valvontasuunnitelmaan suunnitelmakaudella sitä mukaa kun keskusviranomaiset julkaisevat niistä tietoa. Toimialakohtaiset valtakunnalliset ohjelmat sekä ympäristöterveydenhuollon yhteinen valtakunnallinen valvontaohje löytyvät Valviran sivuilta: Tarkastuksen sisältö ja tarkastukseen keskimääräisesti käytettävä aika Valvontasuunnitelma -asetuksen mukaan kunnan valvontasuunnitelmassa tulee määritellä tarkastuksen sisältö sekä tarkastukseen keskimääräisesti käytettävä aika. Tarkastus voi sisältää useiden ympäristöterveydenhuollon lakien mukaisia toimenpiteitä ja tarkastuspöytäkirjassa tulee esittää, minkä säännösten mukaan tarkastus on tehty. Tarkastusaikaan vaikuttaa tarkastuksen sisällön laajuus. Laskutettavissa olevaan tarkastusaikaan katsotaan kuuluvaksi varsinaisen kohteessa tehdyn tarkastuksen lisäksi tarkastukseen valmistautuminen sekä tarkastuspöytäkirjan laatiminen ja tietojen tallentamisen tietojärjestelmiin. Matkoihin sekä tarkastusten ulkopuoliseen toimijoiden neuvontaan ja ohjaukseen käytetty aika eivät kuulu tarkastukseen kuluvaan aikaan. Ympäristöterveydenhuollon valvonnan toimeenpanossa tarkastustoiminta on oleellinen osa selvitettäessä valvottavan kohteen tai toiminnan vaatimustenmukaisuutta. Tarkastus voi kohdistua tiloihin, toimintatapoihin, olosuhteisiin, asiakirjoihin ja tuotteisiin tai eläinsuojelutarkastuksen kohteena olevien eläinten kuntoon ja pitopaikan olosuhteisiin. Yksittäinen tarkastus voi sisältää koko kohteen toiminnan ja tilojen tarkastuksen tai vain jonkin osa-alueen tarkastuksen. Valvontaohjelma-asetuksen (78/2011) mukaan tarkastukset voivat sisältää näytteenottoa ja mittauksia kohteen, kohteessa harjoitettavan toiminnan tai siellä valmistettavien tuotteiden tai tarjottavien palvelujen terveyshaittojen, turvallisuuden ja määräystenmukaisuuden arvioimiseksi. Näytteenottokäyntiä yksinään ei voida pitää tarkastuksena. Tarkastuksesta tehdään tarkastuskertomus, joka toimitetaan tiedoksi asianosaisille ja tarvittaessa muille viranomaisille. Tarkemmat ohjeet tarkastuksen ja tarkastuskertomuksen tekemisestä on esitetty Pirtevan laatujärjestelmässä. Seuraavassa taulukossa on esitelty tarkastuksen yleinen sisältö toimialoittain. 10

11 Taulukko 3. Tarkastuksen yleinen sisältö eri toimialoilla Tarkastuksen yleinen sisältö Elintarvikevalvonta Tarkastuksen tarkoitus on selvittää, onko elintarvikealan toimijan toiminta lainsäädännön mukaista. Suunnitelmalliset tarkastukset tehdään pääsääntöisesti ennalta ilmoittamatta. Tarkastuksesta voidaan kuitenkin myös sopia etukäteen, mikäli se on tarpeen tarkastuksen tarkoituksen toteutumiseksi. Tarkastus voi kattaa koko toiminnan tai kohdistua johonkin tiettyyn toiminnan osaan. Kehotusten ja määräysten noudattamista valvotaan uusintatarkastuksin. Terveydensuojelu- Terveyshaitan esiintymisen selvittäminen valvonta Tupakkalain valvonta Lääkelain valvonta Eläinsuojeluvalvonta Eläintautivalvonta (aistinvaraista tarkastelua ja arviointia, usein mittauksia ja näytteenottoa). Tavoite on tarkastaa kohteen toiminnan ja tilojen vaatimustenmukaisuus. Tavoite on tarkastaa kohteen toiminnan vaatimustenmukaisuus. Valvotaan nikotiinikorvaustuotteiden kaupanpitoa. Eläinsuojelutarkastuksen tavoitteena on selvittää, onko eläinten kohtelussa, pitopaikan olosuhteissa tai muissa eläinten hyvinvointiin vaikuttavissa seikoissa eläinsuojelulainsäädännön vastaisia puutteita. Ammattimaisen eläintenpidon tarkastuksia tehdään suunnitelmallisesti. Suurin osa eläinsuojelutarkastuksista on kuitenkin epäilyyn perustuvia (eläinsuojeluilmoitus). Määräysten noudattamista valvotaan uusintatarkastuksin. Eläintautivalvonnan tarkastukset sisältävät esimerkiksi eläintautien perusteella annettujen siirtorajoitusten valvontaa (esim. mehiläisten esikotelomätä), sivutuotteiden valvontaa (raatohävitykset, sivutuotealan mukaiset laitokset, eläintuhkaamot) ja kansallisen salmonellavalvontaohjelman mukaista valvontaa ja viranomaisnäytteenottoa Valvontakohteiden / valvontakohdetyyppien tarkastustiheydet Eri toimialojen valvontakohteiden tarkastustiheydet Pirtevassa on esitelty liitteinä olevissa taulukoissa. Tarkastustiheyksien perustana ovat keskusvirastojen antamat suositukset tarkastustiheyksistä ja tarkastuksiin käytetystä ajasta sekä kohteiden valvontahistoria. Valtakunnalliset tarkastustiheyssuositukset perustuvat kohteiden toiminnan luonteen ja laajuuden mukaan tehtyyn riskinarviointiin. Ympäristöterveydenhuollon valtakunnallisen valvontaohjelman mukaan valvontaa tulee suunnata riskiperusteisesti niihin kohteisiin, joissa sille on eniten tarvetta. Riskin suuruuteen vaikuttavat esimerkiksi toiminnan tyyppi ja laajuus, terveysvaaralle mahdollisesti altistuvien kuluttajien määrä sekä vaaran vakavuus ja toteutumisen todennäköisyys. Kohteiden valvontahistoria on olennainen osa riskiperusteista valvonnan kohdentamista. Pääsääntöisesti valvontaa on syytä painottaa niissä kohteissa, joissa puutteita on todettu ennenkin. Valvontaa voidaan harkita kevennettäväksi silloin, kun kohteen on todettu hoitavan velvoitteensa asianmukaisesti. Kuntien tulee omalla alueellaan arvioida riskejä kohdekohtaisesti ja kohdentaa valvontaa sen mukaan. 11

12 3.2 Elintarvikevalvonta Elintarvikevalvonnan tavoitteena on toteuttaa elintarvikelainsäädännössä asetettuja päämääriä. Tarkoituksena on suojata kuluttajaa elintarvikemääräysten vastaisten elintarvikkeiden aiheuttamilta terveysvaaroilta, harhaanjohtamiselta ja taloudellisilta tappioilta. Elintarvikelain avulla halutaan turvata korkealaatuinen elintarvikevalvonta, mikä edellyttää, että valvonta on suunnitelmallista, oikein kohdennettua, tehokasta ja eri toimijoita tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti kohtelevaa. Valvontaan tulee myös varata riittävät voimavarat. Elintarvikelainsäädännön lähtökohtana on, että vastuu elintarvikkeen turvallisuudesta ja määräystenmukaisuudesta on elintarvikealan toimijalla. Omavalvonnan avulla toimija varmistaa, että elintarvikkeen turvallisuus ei vaarannu sinä aikana, kun elintarvike on toimijan vastuulla. Viranomaisvalvonnan tehtävä on puolestaan varmistaa, että omavalvonta toimii tehokkaasti ja että elintarvikkeen turvallisuus, jäljitettävyys ja muu määräystenmukaisuus toteutuvat kaikissa tuotanto-, jalostus- ja jakeluvaiheissa. Todetessaan seikkoja, jotka eivät täytä lainsäädännön vaatimuksia, valvontaviranomaisen on annettava elintarvikealan toimijalle ohjeita ja kehotuksia epäkohtien poistamiseksi (elintarvikelaki 53 ). Valvontaviranomaisen on seurattava, että toimija poistaa epäkohdat. Tarvittaessa valvontaviranomainen ryhtyy hallinnollisiin pakkokeinoihin epäkohtien korjaamiseksi (elintarvikelaki luku 7). Pakkokeinoja ovat mm. erilaiset määräykset ja kiellot, uhkasakko sekä teettämis- ja keskeyttämisuhka, haltuunotto sekä elintarvikehuoneiston hyväksynnän peruuttaminen. Pirtevassa toimivalta pakkokeinojen käyttöön on delegoitu viranhaltijoille elintarvikelain mahdollistamalla tavalla (Ympäristöterveydenhuollon jaoston päätös , 9 ). Eläimistä saatavien elintarvikkeiden ensisaapumisvalvonta EU:n sisämarkkinakaupassa on valtiollistettu vuonna Pirteva on laatinut sopimuksen Eviran kanssa ensisaapumisvalvonnan toteuttamisesta. Sopimuksen mukaan ensisaapumisvalvontaa suoritetaan Pirtevan alueella Eviran laatiman valvontasuunnitelman mukaisesti. Elintarvikevalvonnan kohteita on yhteensä (alkutuotannon kohteet pois lukien) 804 kpl (marraskuu 2016). Suurin osa kohteista on ilmoitettavia elintarvikehuoneistoja, kuten ravintoloita, suurtalouksia, valmistuspaikkoja ja myyntipaikkoja. Osa kohteista ei ole suunnitelmallisen valvonnan piirissä Laatujärjestelmä Elintarvikevalvontaviranomaisen tulee laatia toimintaansa sopiva laatujärjestelmä sekä ylläpitää ja soveltaa sitä. Pirtevan laatujärjestelmä on hyväksytty Pirkkalan ympäristöterveydenhuollon jaostossa keväällä Laatujärjestelmä koostuu laatukäsikirjasta, toimialakohtaisista menettelytapaohjeista sekä käytössä olevista lomakkeista. Laatujärjestelmää päivitetään jatkuvasti tarpeen mukaan. Laatujärjestelmän laajemmat päivitykset hyväksytetään ympäristöterveydenhuollon jaostossa Elintarvikevalvonnan priorisointi, riskiarviointi ja painopistealueet Pirtevassa Pirtevan alueella on vuoden 2016 lopulla yhteensä 804 kpl elintarvikevalvontakohdetta (pois lukien alkutuotannon kohteet), jotka on esitetty kunnittain liitteessä 2. Vuoden 2017 valvontasuunnitelman suunnitelmalliset tarkastustiheydet (liite 3) perustuvat elintarviketurvallisuusvirasto Eviran valtakunnallisiin suosituksiin. Valtakunnallinen valvontatietojen julkistamisjärjestelmä Oiva otettiin Suomessa käyttöön vähittäismyymälöiden ja tarjoilupaikkojen valvonnassa. Muut ilmoitettavat elintarvikehuoneistot sekä laitokset tulivat asteittain Oiva-järjestelmän piiriin vuonna Kaikki elintarvikevalvonnan kohteet alkutuotantoa lukuun ottamatta ovat olleet Oiva-järjestelmässä 2016 lähtien. 12

13 Oiva-järjestelmässä valvontatietojen julkaisemisella lisätään valvonnan läpinäkyvyyttä ja annetaan kuluttajille tietoa heidän valintojensa tueksi. Tavoitteena on myös lisätä elintarvikevalvonnan vaikuttavuutta ja tunnettavuutta. Elintarvikealan yrityksillä on samalla mahdollisuus kertoa kuluttajille, että oma toiminta on kunnossa. Oivassa tarkastustulos osoitetaan neliportaisesti: oivallinen, hyvä, korjattavaa ja huono. Tarkastuksella käydään läpi eri osa-alueita, joista jokainen alue arvioidaan oivaohjeen mukaan neliportaisesti ja kokonaisarvio tulee huonoimman arvion mukaisesti. Tarkastuksesta saatu raportti julkaistaan internetissä osoitteessa ja raportti sekä siihen liittyvä tarkastuskertomus toimitetaan yrittäjälle suoraan postin välityksellä. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira on laatinut uuden riskiluokitus- ja tarkastustiheysohjeen, jota Pirtevassa käytetään vuoden 2017 alusta lähtien. Oiva-tarkastusten tarkastuskertomukset tehdään Tervekuu-ohjelmassa, josta valvontatiedot tallentuvat valtakunnalliseen kuntien tiedonkeruujärjestelmään (KUTI). Oivaraportit julkaistaan Oivahymy.fi sivustolla, jossa ne ovat kuluttajien saatavilla. Toimijan velvollisuus on julkaista Oivaraportti toimipaikassaan sisäänkäynnin yhteydessä. Yritysten tulee myös julkaista Oiva-raportit tai linkki Oivahymy.fi -sivustolle kotisivuillaan. Alkutuotannon valvonta kohdistuu eläimistä saatavien elintarvikkeiden alkutuotantoon, kuten maidon-, lihan-, hunajan- ja kalastustuotteiden tuotantoon. Alkutuotannon kohteita valvotaan osana suunnitelmallista elintarvikevalvontaa. Alkutuotantokohteiden valvontatiheydet on esitetty liitteessä 3. Elintarvikevalvontaviranomainen tarkastaa kotirauhan piirissä harjoitettavan elintarvikehuoneistotoiminnan asiakirjatarkastuksena toimistolla. Tarkastuksesta peritään maksu käytetyn ajan mukaan. Mikäli toimintaa varten on tehty omat tilat esim. autotalliin, on kyseessä kotirauhan piirin ulkopuolinen elintarvikehuoneisto ja tarkastukset sinne tehdään normaaliin tapaan kohteessa. Suunniteltuihin tarkastuksiin eivät sisälly ennakkotarkastukset tai asiakasvalituksiin sekä elintarvikeja vesivälitteisten epidemiaepäilyjen käsittelyyn liittyvät tarkastukset. Tarkastusten yleisestä sisällöstä kerrotaan tarkemmin Ympäristöterveydenhuollon yhteisessä valtakunnallisessa valvontaohjelmassa vuosille (kohta 2.1), joka on nähtävissä Valviran internet-sivuilla. Ruokamyrkytysepäilyt ja asiakasvalitukset selvitetään viipymättä. Päätös uusien laitosten toiminnan aloittamisesta tehdään 60 vuorokauden sisällä hakemuksen saapumisesta, ellei asian laajuus, hakemuksen puutteellisuus tai muu erityinen syy edellytä asian pidempää käsittelyä. Todistus elintarvikehuoneistojen ilmoituksen käsittelystä sekä todistus hakemuksen vastaanottamisesta lähetetään 14 vuorokauden sisällä ilmoituksen tai hakemuksen saapumisesta (kun ilmoituksen tai hakemuksen on todettu sisältävän kaiken tarvittavan). Tarkastuskertomukset tehdään yleisesti 2 viikon kuluessa tarkastuksesta. Oiva-raportti on lähetettävä toimijalle 8 työpäivän kuluessa tarkastuksesta. Oiva-uusintatarkastukset tehdään 10 arkipäivän kuluessa annetusta määräajasta Valvonnan painopisteet Valvonnan yleiset painopistealueet vuosille ovat seuraavat: Pirteva toteuttaa valtakunnallisten valvontaohjelman teemaksi valittua valvonnan vaikuttavuutta seuraavin keinoin: Pirteva kohdentaa valvontaresurssit riskiperusteisesti ja tehokkaasti. Pirteva tarjoaa koko toiminta-alueella kattavat ja tasapuoliset, yhtäläiset laadukkaat ja asiantuntevat ympäristöterveydenhuollon palvelut. Tähän tavoitteeseen pääsemme motivoituneen, koulutetun ja erikoistuneen henkilöstömme avulla. Pirteva toteuttaa laatutyössään projekteja, joilla pyritään lisäämään valvonnan yhdenmukaisuutta ja tehokkuutta. 13

14 Suunnitelmallisia tarkastuksia tehdään riskinarvioinnin perusteella. Riskinarvioinnissa huomioidaan toiminnan laatu ja laajuus sekä kohteen valvontahistoria. Puutteiden korjaukset seurataan loppuun asti (uusintatarkastukset ja mahdolliset pakkokeinot). Toimintaa kehitetään asiakaskyselyjen avulla. Taksa tarkistetaan vuosittain siten että maksut vastaavat todellisia kuluja, jotta valvonnan kustannukset katettaisiin tehokkaammin valvontakohteilta perittävillä maksuilla Pirteva antaa aktiivisesti palautetta tietojärjestelmätoimittajalle ja keskusvirastolle järjestelmän toiminnasta. Pirteva lisää valvonnan yleistä näkyvyyttä kaikille kuntalaisille esimerkiksi julkaisemalla nettisivuilla tiedotteita ajankohtaisista asioista, pitämällä avoimien ovien päiviä ja osallistumalla elintarvikealan messuille. Pirtevan valvontakaudelle suunnittelemat omat projektit on kuvattu liitteessä 4. Painopistealueita päivitetään vuosittain huomioiden valtakunnallinen elintarvikeohjelma ja alueelliset valvontasuunnitelmat Valvontaviranomaisen tekemä näytteenotto ja näytteiden tutkiminen Viranomaisnäytteenotto painottuu ennalta suunniteltuihin valvontaprojekteihin. Näytteitä voidaan ottaa osana valtakunnallista, alueellista tai kunnan omaa projektia. Valvonnan yhteydessä voidaan lisäksi ottaa viranomaisnäytteitä omavalvonnan toimivuuden varmistamiseksi. Näytteitä voidaan ottaa mm. lainsäädännön toimijalle määräämän näytteenoton ja tutkimusten varmistamiseksi sekä epäiltäessä tuotteiden turvallisuutta. Lisäksi varaudutaan myös kuluttajavalitusten perusteella tehtäviin tutkimuksiin, elintarvikkeista aiheutuvien terveysvaaratilanteiden tutkimuksiin sekä ruokamyrkytysten selvittämiseksi tarvittaviin tutkimuksiin. Näytteiden analysoinnissa käytettävät laboratoriot on yksilöity Pirtevan laatujärjestelmässä ja erityistilannesuunnitelmassa Valtakunnalliset ja alueelliset projektit sekä kansalliset seurantaohjelmat Kansalliset seurantaohjelmat perustuvat kansalliseen tai EU-lainsäädäntöön ja niitä toteutetaan vuosittain. Ohjelmia ovat: - kansallinen salmonellavalvontaohjelma; - kansallinen elävien eläinten ja eläimistä saatavien elintarvikkeiden vierasainevalvontaohjelma; - kasvissuojeluainejäämien valvontaohjelma - ympäristö- ja muiden kontaminanttien seurantaohjelma - säteilyttämisen osoittamista koskeva valvontaohjelma. - muut mahdolliset komission valvontaohjelmat. Seurantaohjelmiin liittyvä viranomaisnäytteenotto on lakisääteistä ja sitä toteutetaan Pirtevassa keskusvirastojen ohjeistusten ja määräysten mukaisesti. Elintarvikevalvonnan valtakunnalliset projektit suunnittelee Evira. Aluehallintovirastojen valvontasuunnitelmissa on kuvattu alueelliset elintarvikevalvonnan projektit. Pirteva osallistuu resurssien sallimissa rajoissa projekteihin ja niihin mahdollisesti liittyvään näytteenottoon ja vastaa osaltaan tarvittavista valvontatoimenpiteistä. Pirtevan valvontasuunnitelmaan päivitetään vuosittain kuvaukset toteutettavista valtakunnallisista, alueellisista ja omista projekteista. 14

15 3.2.5 Elintarvikevalvonnan voimavarat Elintarvikevalvontaan yleisesti ja suunnitelmalliseen valvontaan käytettävissä olevat resurssit on esitetty taulukossa 2. Elintarvikevalvonnan resursseja arvioitaessa on huomioitava, että työaikaa on varattava myös ennakoimattomien tehtävien hoitamiseen. Tällaisia ennakoimattomia tehtäviä ovat esimerkiksi ruoka- ja vesivälitteiset epidemiaepäilyt, ennakkotarkastukset, asiakasvalitusten käsittely, erityistilanteet, hakemusten ja ilmoitusten käsittely sekä neuvonta ja ohjaus. Myös elintarvikevalvonnan uusintatarkastukset kuuluvat ennakoimattomaan työhön, vaikka ovatkin osa suunnitelmallista valvontaa. Resurssitarvetaulukossa (liite 3) on huomioitu vain taksan mukaan laskutettavissa oleva suunnitelmallinen valvonta. Esimerkiksi matkoihin käytettävästä ajasta sekä toimijoiden neuvonnasta ja ohjauksesta ei laskuteta. Edellä mainittujen, resurssitarvetaulukon ulkopuolisten, ei laskutettavien valvontatehtävien hoitamiseen arvioidaan käytettävän noin 3 htv. Elintarvikevalvonnan voimavaroja arvioitaessa on huomioitava myös suunnittelu- ja raportointityö, henkilöstöasiat (esimerkiksi kehityskeskustelut, tyky-toiminta), laatutyö ja tietojärjestelmien kehittämistyö sekä koulutukset. 3.3 Terveydensuojelu Terveydensuojelulain tarkoituksena on väestön ja yksilön terveyden ylläpitäminen ja edistäminen. Lakia toteutetaan ennakolta ehkäisemällä, vähentämällä ja poistamalla sellaisia elinympäristössä esiintyviä tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa terveyshaittaa. Terveydensuojelulain mukaiseen valvontaan on Pirtevalla käytettävissä noin 5,8 terveystarkastajan työpanos. Suunnitelmalliseen valvontaan arvioidaan olevan käytettävissä 14% tästä työpanoksesta toisin sanoen noin 0,8 henkilötyövuotta (htv). Loput n. 5 htv käytetään muuhun kuin suunnitelmalliseen valvontaan. Terveydensuojelulain resursseja arvioitaessa on huomioitava, että työaikaa on varattava ennakoimattomien tehtävien hoitamiseen. Tällaisia ennakoimattomia tehtäviä ovat esimerkiksi asunnontarkastukset, ennakkotarkastukset, asiakasvalitusten käsittely, erityistilanteet, hakemusten ja ilmoitusten käsittely, sekä neuvonta ja ohjaus. Myös jälki-/seurantatarkastukset kuuluvat ennakoimattomaan työhön. Painopistettä valvontatyöstä on lainsäädännöllä ohjattu ns. ennaltaehkäisevään toimintaan, joka tarkoittaa esim. sitä, että terveydensuojeluviranomainen tulee antamaan enemmän lausuntoja, etenkin muille viranomaisille. Lisäksi vuoden 2017 loppupuolella voimaan tuleva uusi terveydensuojelulaki edellyttää vesilaitosten osalta laadittavaksi riskinarviointia, joka tulee tehdä toiminnan harjoittajien ja viranomaisten yhteistyönä. Riskinarvioinnin jälkeen vesilaitosten valvontasuunnitelmat on päivitettävä. Sellaisten vesilaitosten, joiden toiminta-alueen kunnan tai kaupunginhallitus on vahvistanut, täytyy riskinarviontiin perustuen laatia varautumissuunnitelma erilaisia häiriötilanteita varten. Terveydensuojeluviranomaisen tehtävänä on valvoa että kyseinen varautumissuunnitelma laaditaan. Tarkemmat säädökset riskinarvioinnista annetaan sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella. Kun asetus on valmis, voidaan arvioida terveydensuojeluviranomaiselle aiheutuva työmäärä. Uuden tupakkalain mukaisten tupakointikieltohakemusten käsittelyyn varataan työaikaa. Kuluvaa aikaa ei voi vielä arvioida, sillä päätöksenteon prosessi ei ole vielä kuvattu. Valvira ohjeistaa asiassa alkuvuonna. Terveydensuojelulain mukaisen valvontatarkastuksen tavoite on selvittää terveysvaaran tai haitan esiintyminen. Aiheutuuko toiminnasta terveyshaittaa tai esiintyykö sellaisia tekijöitä ja olosuhteita, joista johtuen terveyshaitta voi syntyä. Terveydensuojelun tehtävänä on antaa haitan estämiseksi ja 15

16 tilanteen korjaamiseksi tarpeelliset määräykset ja ohjeet. Tarkastukseen liittyy tavallisesti aistinvaraista tarkastelua ja arviointia sekä mahdollisesti mittauksia ja näytteenottoa jatkotutkimuksia varten Pirtevan terveydensuojeluvalvonnan painopisteet vuosina Terveydensuojelun suunnitelmallinen valvonta perustuu terveystarkastajien kohdekohtaiseen arvioon. Käytössä olevat kohteiden kolme eri riskiluokkaa perustuvat Valviran ohjeistuksiin. Painopisteet 1) Talousvesi Vesilaitosten valvontatutkimusohjelmien päivittäminen ja valvonnan sekä näytemäärien saattaminen asetuksen mukaiseksi. Isoille vesilaitoksille erityistilannesuunnitelman laatiminen / päivittäminen. Vesilaitosten riskinarvioinnin aloittaminen. 2) Kauneushoitolat ja muu ihonkäsittely Ihoa läpäisevien toimintojen valvonta 3) Terveydellisten olojen valvonta. Edistetään laadukkaiden sisäilmaselvitysten tekoa, sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden hyödyntämistä. 4) Sidosryhmät Terveydensuojelun huomioiminen suunnittelussa ja päätöksenteossa (Kaavoitus-rakennus sekä ympäristölupamenettelyt). Koulujen yhteistarkastukset eri tahojen kanssa. 16

17 Suunnitelmallisen valvonnan kohteet Terveydensuojelulain mukaiset valvontakohteet Pirtevan alueella yhteensä ja kunnittain on esitetty liitteissä 6 ja 7. Useimmat terveydensuojelulain valvontakohteet ovat joko luvan- tai ilmoituksenvaraisia (TsL 13 ja 18 ). Terveydensuojeluviranomainen tekee hakemusta koskevan päätöksen ennen kohteen tulemista valvonnan piiriin. Hakemuksen ja ilmoituksen alainen kohde tulee pääsääntöisesti suunnitelmallisen ja valvonnan kohteeksi. Vuodesta 2017 alkaen terveydensuojelulain mukaisesta ilmoituksesta ei tehdä päätöstä. Moneen valvontakohteeseen kohdistuu useampien ympäristöterveydenhuollon lakien valvontatoimia ja tarkastus voi sisältää useiden ympäristöterveydenhuollon lakien mukaisia toimenpiteitä. Terveydensuojelulain mukaiset valvontakohteet tarkastetaan säännöllisesti ja siten, että oleellisimmat terveydensuojelun näkökohdat tulevat katetuiksi tarkastuksissa. Tätä varten Valvira antaa valtakunnallisessa valvontaohjelmassa ohjeet keskimääräisistä valvontatiheyksistä sekä valvonta- ja tarkastuskäynneillä tarkastettavista asioista. Tarkastettujen asioiden vaatimuksenmukaisuus kirjataan tarkastuspöytäkirjaan. Terveydensuojelulain mukaiset ilmoituksen- ja luvanvaraiset kohteet jaetaan kolmeen riskiluokkaan, joiden perusteella ohjelmassa määritellään keskimääräinen tarkastustiheys. Riskiluokitus on esitelty valtakunnallisessa terveydensuojelun valvontaohjelmassa vuosille Valvontakohdetyypin tarkastukseen keskimääräisesti käytettävän ajan määrittelyssä otetaan huomioon tarkastuksen tarkoitus, tarkastuksen valmistelu, tarkastuksen sisältö ja sekä tarkastuskertomuksen laatiminen. Terveydensuojeluvalvonnan suunnitelmallisen valvonnan tarkastuskohteet kunnittain on esitetty liitteessä 7. Suunnitelmallisen valvonnan ulkopuoliset valvontakohteet kunnittain on esitetty liitteessä 8 ja suunnitelmallisen valvonnan tarkastusten sisältö valvontakohdetyypeittäin on liitteessä 9. Tarkastuksen yleinen määrittely on suunnitelman kohdassa Terveydensuojelun suunnitelmallista valvontaa on yksinkertaistettu valtakunnallisessa valvontaohjelmassa ohjelmakaudelle Suunnitelmallisesta valvonnasta on poistettu sellaiset kohteet, joissa oleskelu on lyhytaikaista ja jotka todennäköisesti eivät aiheuta terveyshaittaa. Suunnitelmallisesta valvonnasta poistetut kohteet kuuluvat kuitenkin edelleen ilmoitusvelvollisuuden piiriin ja ilmoituksista tehdään päätös (TsL 13 ). Näiden kohteiden valvontaa tehdään yhteydenottojen perusteella. Nämä yllättävät valvontatapaukset ovat ensisijaisia suhteessa säännölliseen valvontaan, sillä yleensä niiden taustalla on terveyshaittaepäily. Muut valvonnan kohteet on luetteloitu liitteessä 9. Uudessa terveydensuojelulaissa (942/2016) on poistettu ilmoitusvelvollisuus yleisiltä kokoontumishuoneistoilta, lukuun ottamatta lasten ja nuorten kerhotiloja, sekä sellaisilta majoitushuoneistoilta, jotka eivät ole majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annetun lain (308/2006) alaisia. Näillä muutoksilla on pyritty valtakunnallisesti ohjaamaan resursseja ennakoivaan terveydensuojeluun kuten esimerkiksi ennakkolausuntoihin Suunnitelma näytteiden ottamisesta / projektit Terveydensuojelulaki ja sen perusteella annetut säädökset määrittelevät talous- ja uimavesistä otettavat näytemäärät sekä näytteistä tehtävät tutkimukset. Alueen talousvettä tuottavien laitosten vesinäytteet otetaan valvontatutkimusohjelmien mukaisesti. Näytteenottajana toimii joko terveystarkastaja tai muu hyväksytty näytteenottaja. Valvontatutkimusohjelmia päivitetään tarpeen mukaan, kuitenkin vähintään viiden vuoden välein. Allasvesi- ja uimarantavesinäytteet ottaa terveystarkastaja tai muu hyväksytty näytteenottaja. Muu suunnitelmalliseen valvontaan liittyvä näytteenotto kohdennetaan tarpeen mukaan. Puhtausnäytteitä voidaan ottaa esim. saunojen, pesutilojen ja wc-tilojen pinnoilta tai kauneushoitoloiden sekä muiden vastaavien tilojen välineistä. 17

18 Suunniteltuja projekteja suunnitelmakaudella: - Kauneushoitoloiden välineiden hygieniaprojekti - Koulut, päiväkodit, lastenkodit, kerhotilat ym. radontilanteen selvittäminen Projekteja voidaan täsmentää valvontasuunnitelman päivitysten yhteydessä. 3.4 Tupakkalain valvonta Tupakkalaissa säädetään toimenpiteistä, joilla ehkäistään tupakkatuotteiden käytön aloittamista, edistetään niiden käytön lopettamista ja suojellaan väestöä tupakansavulle altistumiselta. Lain tavoitteena on ihmisille myrkyllisiä aineita sisältävien ja riippuvuutta aiheuttavien tupakkatuotteiden ja muiden nikotiinipitoisten tuotteiden käytön loppuminen. Uusi tupakkalaki tuli voimaan Tupakkalaki koskee tupakkatuotteiden lisäksi tupakan vastikkeita, tupakkajäljitelmiä, tupakointivälineitä sekä uusina asioina sähkösavukkeita ja nikotiininesteitä. Nikotiininesteiden myynti on luvanvaraista. Uusi tupakkalaki antaa taloyhtiöille mahdollisuuden hakea kunnalta tupakointikieltoa parvekkeille ja muille ulkoalueille, kuten terasseille. Kunnan viranomainen voi määrätä tupakointikiellon, jos savua voi rakenteiden ja muiden olosuhteiden vuoksi kulkeutua muutoin kuin poikkeuksellisesti esimerkiksi parvekkeelta toiselle. Savun kulkeutuminen riittää kiellon määräämiseen eikä terveyshaittaa tarvitse osoittaa, toisin kuin nykyisin terveydensuojelulain mukaisessa menettelyssä. Kunta valvoo tupakkalain ja sen säännösten toteutumista alueellaan. Valvira ohjaa aluehallintovirastoja ja kuntia niille tupakkalain perusteella kuuluvien tehtävien hoitamisessa. Valvira valvoo tupakkatuotteiden mainontakiellon noudattamista yhdessä kuntien kanssa. Kunta valvoo, ettei tupakkalain mainonta- ja myynninedistämiskieltoa rikota sen alueella. Kunnan on valvottava erityisesti, että sen alueella toimivat yrittäjät noudattavat mainonta- ja myynninedistämiskieltoa. Esimerkiksi paikallislehdessä tai paikkakunnalla kotitalouksiin jaettavissa julkaisuissa ilmenevän mainonnan jatkaminen tai uudistaminen voidaan yleensä estää tehokkaasti kunnan huomautuksin. Ellei lainvastaista toimintaa lopeteta vapaaehtoisesti, kunta voi kieltää toiminnan tupakkalain 96 :n mukaisesti ja asettaa kiellon tehosteeksi uhkasakon. Tupakkatuotteiden ja nikotiininesteiden vähittäismyynti on luvanvaraista ja myyntilupaa haetaan myyntipaikan sijaintikunnalta. Myyntilupa koskee kaikkea vähittäismyyntiä, kuten myymälöitä, kioskeja, ravintoloita jne. Samalla luvalla voidaan myydä sekä tupakkatuotteita että nikotiininesteitä. Niiden elinkeinonharjoittajien, joilla on vanhan tupakkalain (693/1976) mukainen vähittäismyyntilupa, on kuitenkin tehtävä ilmoitus kunnalle ennen nikotiininesteiden vähittäismyynnin aloittamista. Tupakkatuotteiden ja nikotiininesteiden tukkumyynnistä tulee tehdä kirjallinen ilmoitus. Tupakkatuotteiden ja niiden tavaramerkkien esilläpito on kielletty tupakan, tupakkatuotteiden, tupakan vastikkeiden, tupakkajäljitelmien sekä tupakointivälineiden vähittäismyynnissä (poikkeuksena ns. tupakkakaupat). Tupakkatuotteiden myynti automaattisesta myyntilaitteesta on ollut kiellettyä alkaen. Tupakkatuotteiden, sähkösavukkeiden ja nikotiininesteiden etämyynti on kielletty. Näin ollen tuotteita ei voi myydä internetin, puhelimen tai muun etäviestimen välityksellä. Kielto koskee niin rajat ylittävää kuin rajojen sisällä tapahtuvaa myyntiä. Sähkösavukkeiden ja nikotiininesteiden osalta rajat ylittävä etämyynti on kielletty kuitenkin vasta alkaen. Tupakkalain säännöllistä valvontaa suoritetaan Pirtevassa pääosin osana kohteessa tehtävää muuta ympäristöterveydenhuollon valvontaa. Esimerkiksi elintarvikemyymälöissä ja ravintoloissa valvontaan muun valvonnan ohella tupakkalain mukaista tupakan myyntiä ja mainontakieltoa sekä lääkelain mukaista nikotiinikorvaushoitovalmisteiden myyntiä. 18

19 Tupakkalain suunnitelmallista valvontaa on yksinkertaistettu ohjelmakaudelle Suunnitelmallisen valvonnan piiristä on poistettu sellaiset kohdetyypit, joissa tupakointi on tupakkalain perusteella kielletty. Tällaisia kohdetyyppejä ovat muun muassa täysin savuttomat ravintolat, päiväkotien ja oppilaitosten sisätilat ja ulkoalueet sekä virastojen ja viranomaisten sekä niihin verrattavien julkisten laitosten yleisölle ja asiakkaille varatut sisätilat. Suunnitelmallisen valvonnan kohteita ovat esimerkiksi tupakointitilalliset ravintolat tupakkatuotteiden ja tupakointivälineiden myyntipaikat tupakkatuotteiden tukkumyyntipaikat Valvontakohteiden tarkastustiheys perustuu riskinarviointiin. Riskinarvioinnissa huomioidaan mm. valvontahistoriasta ilmenevät aiemmat rikkomukset, omavalvonnan puutteellisuus ja vuodenaika (esim. myynnin osalta koulujen alkaminen). Tarkastustiheyttä voidaan lisätä tarpeelliseksi katsotulla määrällä. Tarkastustiheyttä ei kuitenkaan lasketa alle valvontaohjelmassa määritellystä kohdetyyppikohtaisesta tarkastustiheydestä kuin poikkeustapauksissa valvonnan vaikuttavuuden varmistamiseksi. Tarkastuksen sisällön yleinen määrittely on kohdassa Tupakkalain mukaisen tarkastuksen tavoitteena on selvittää, ovatko tarkastuksen kohteen tilat ja toiminta tupakkalaissa asetettujen vaatimusten mukaisia. Tarvittaessa annetaan ohjeita, toimenpidekehotuksia ja määräyksiä, jotta lain edellytykset toteutuvat. Kohteeseen tehdään tarvittaessa uusintatarkastus, jotta varmistutaan epäkohtien korjaamisesta. Tarkastukseen liittyy tavallisesti aistinvaraista tarkastelua ja arviointia sekä mahdollisesti mittauksia ja näytteenottoa jatkotutkimuksia varten. Valvira on laatinut tarkastusohjeita ja -lomakkeita tupakkalain mukaisten valvontakohteiden tarkastamista varten. Valviran tarkastuslomakkeiden pohjalta on tehty omia tarkastuslomakkeita. Lomakkeet ovat osana Pirtevan laatukäsikirjaa. Laatukäsikirjassa on kuvattu myös tarkastuksen suorittaminen. Tupakkalain eri kohdetyyppien mukaiset tarkastustiheydet ja -aika on esitetty liitteessä 10. Valvontakohdetyypin keskimääräisen tarkastusajan määrittelyssä on huomioitu mm. valmistelu, tarkastus ja tarkastuspöytäkirjan laatiminen. Matka-aika ei sisälly tarkastusaikaan, mutta se huomioidaan voimavarojen suunnittelussa. Säännöllisen ja suunnitelmallisen valvonnan lisäksi on huomioitava muu kunnan tehtävänä oleva tupakkalain tarkoittama valvonta sekä siihen varattava työaika- ja henkilöresurssi. Säännöllisen valvonnan ulkopuolella ovat erilaiset suunnitelmaan sisältymättömät yllättävät valvontatapaukset kuten esim. valitukset, jotka koskevat tupakan myyntiä alaikäisille, myyntiluparikkomuksia, tupakan mainontaan, tupakkatuotteiden tai niiden tavaramerkkien esilläpitoa tai tupakointikieltojen rikkomista. Tällaiset yllättävät valvontatapaukset ovat ensisijaisia suhteessa suunnitelmalliseen valvontaan, sillä yleensä niissä on taustalla epäily tupakkalain säännösten rikkomisesta. Lisäksi työaikaa vievät vähittäismyyntilupahakemusten käsittely, toimiminen tupakkalain asiantuntijana, neuvojana ja ohjaajana sekä toiminnan kehittäminen. Valvontaohjelman suunnitelmallisen valvonnan piiristä poistettuihin kohdetyyppeihin (mm. savuttomat ravintolat, päiväkotien ja oppilaitosten sisätilat ja ulkoalueet) voidaan kohdistaa suunnitelmallista valvontaa silloin, kun valvontakohdetyyppi on valvontaohjelman painopistealueena. On edelleen suositeltavaa, että suunnitelmallisen valvonnan piiristä poistuneiden kohdetyyppien osalta tupakkalain toteutumista valvotaan muun ympäristöterveydenhuollon valvonnan yhteydessä. Tupakkalain mukainen valvonta on maksullista. Valvontaa koskevat maksut perustuvat myyntiluvan tai ilmoituksen käsittelyyn, myyntiluvan haltijaan kohdistuvaan vuosittaiseen myyntipistekohtaiseen valvontamaksuun tai tupakointikieltoa koskevan hakemuksen käsittelymaksuun. Myyntiluvan valvonnasta peritään veroluonteinen myyntipistekohtainen valvontamaksu, jolta ei edellytetä kustannusvastaavuutta. Vuotuinen valvontamaksu (tupakkalain 91 ) kattaa kaiken tupakkalain mukaisen valvonnan kustannukset. 19