Näkökulmia seuratoiminnan ammattimaistumiseen Suunnistusseminaari, 2.2.2019 Suomen Suunnistusliitto Kisakallion Urheiluopisto Kati Lehtonen, (LitT) kati.m.k.lehtonen@jyu.fi
Lyhyt esittely: Huippu-urheilija, maastohiihdon A-maajoukkue 1995-1998, SHL Aluevalmentaja, ST1-ryhmä, 2002-2006, SHL Päävalmentaja (oto), näkö- ja liikuntavammaisten maastohiihtomaajoukkue, Paralympiakomitea, 2003-2006 Harrastelijavalmentaja muutamalle hiihtäjälle 2002-2009, nyt uudelleen 2018- Tutkija: Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö 2005-07/2018 (LIKES tutkimuskeskus, JKL) Yliopistonlehtori: Liikuntatieteellinen tdk (yhteiskuntatieteet) 08/2018-07/2019. SHL, KIHU; hallituksen jäsen Arviointitutkimus ja seurannat, liikunnan ja urheilun valtionavustusjärjestelmät ja politiikkatoimet, liikuntahallinto, liikunnan kansalaistoiminta, huippuurheilu, verkostot, urheilun rakenteet.
Sisältönä tänään: Ammattimainen, ammattilainen, ammattimaistuminen; mistä itse asiassa puhummekaan? Ammattimaistuminen liikuntapoliittisilla agendoilla Liikunnan kansalaistoiminnan iso kuva ja kehityssuunnat: tarve ammattimaisemmalle seuratoiminnalle? Seurojen potentiaali ammattimaistua? Eri näkökulmia seuratoiminnan ammattimaistumiseen Yhteenveto
Kuka heistä on ammattilainen? Kuka heistä urheilee ja harjoittelee ammattimaisesti? Kuka heistä on esimerkki urheilun yleisestä ammattimaistumisesta? Lehtonen 8.2.2019 4
Urheilijan asema: Viralliset ammattiurheilijat 1246 Ammattiurheilijat lajeittain Suomalaiset ammattiurheilijat ulkomailla 300 Yksilölajien ammattilaiset 50 Urheilija-apurahaurheilijat 76 800 700 600 500 400 699 YHTEENSÄ 1672 300 276 200 100 0 121 79 63 8 8.2.2019 5
Valtio seuratoiminnan ammattimaistajana: Case Seuratuki 1999-2008 2009-2012 2013- Lasten liikunnan monipuolisuus Drop out Valmentajakoulutus Ammattimaisuus (palkkatuet) Aikuisten liikunta Lasten liikunta Lasten URHEILU Ammattimaisuus Harrastamisen hinta Tasa-arvo, yhdenvertaisuus, matala kynnys, maahanmuuttajat, vähävaraisuus, iltapäivätoiminta, koulupäivä jne. jne.
Seuratuki 1999-2018: ja kpl 6 000 000 5 000 000 41,1 M 8541 kpl 4 000 000 3 000 000 2 000 000 1 000 000-1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018
Palkkauksiin myönnetty 2013-2017 yli 16M : 4 500 000 4 000 000 3 500 000 3 000 000 2 500 000 2 000 000 1 500 000 1 000 000 500 000 0 2013 2014 2015 2016 2017 Vuosi Toiminnalliset Palkkaushankkeet
Mihin valtio ohjaa urheiluseuroja tukipolitiikallaan: ammattimaista laadukasta ilmaista?
Liikunnan kansalaistoiminnan trendit urheiluseura- ja vapaaehtoistoiminnassa Urheiluseurojen luokittelu jäsenmäärän perustella 1986-2016: Koski & Mäenpää 2018
60 Urheiluseuratoimintaan osallistuminen elämänkaarella Säännöllisesti, kerran viikossa (M+N total) 50 40 % 30 20 10 0 3-6 v. 7-14 v. 15-18 v. 19-64 64 -
Joukkuelajit Urheiluseurojen määrä (kpl) Jäsenten määrä urheiluseuroissa (kpl) 918 837 140 000 76 000 363 354 291 210 61 000 60 000 32 000 30 000 Jalkapallo Salibandy Jääkiekko Lentopallo Pesäpallo Koripallo Jalkapallo Jääkiekko Koripallo Salibandy Pesäpallo Lentopallo
Yksilölajit (suurimmat ja yksittäisiä esimerkkejä eri lajeista) Urheiluseurojen määrä (kpl) 922 627 542 374 343 300 169 135 131 125 100 84 83 19 Ratsastus Yleisurheilu Pohjoismaiset hiihtolajit Voimistelu Suunnistus Ammunta Tennis Uinti Golf Melonta- ja soutu Paini Tanssi Taitoluistelu Lumilautailu
Jäsenten määrä urheiluseuroissa (kpl) 142 000 123 000 70 000 52 000 50 000 40 000 39 000 32 000 22 000 18 000 13 000 13 000 13 000 700 Golf Voimistelu Yleisurheilu Ratsastus Uinti Pohjoismaiset hiihtolajit Suunnistus Ammunta Tennis Taitoluistelu Melonta- ja soutu Paini Tanssi Lumilautailu
Lisenssien määrä joukkuelajeissa (kpl)
Lisenssien määrä yksilölajeissa (kpl)
Vapaaehtoistyö: kuinka paljon ja mitä? Eurobarometrin (2014) mukaan vapaaehtoistyön määrä urheilun parissa yleensä tehtynä on laskenut 15 v. ja sitä vanhempien ihmisten keskuudessa: 2009: 17% ja 2014: 13%. Suurin osa ihmisistä (42%) tekee vapaaehtoistyötä satunnaisesti. 29% tekee 1-5 tuntia/kk. 19% 6-20 tuntia/kk ja 9% enemmän kuin 21 h/kk.
Vapaaehtoisuus liittyy oman lapsen harrastamiseen: 65% niistä vanhemmista, joiden lapsi harrastaa seurassa, tekee vapaaehtoistyötä lähes päivittäin. Korkeammssa sosioekonomisessa asemassa olevat vanhemmat tekevät vapaaehtoistyötä enemmän (huomio myös tässä seuratoiminnan kustannukset yleisesti ja eri väestöryhmien osallistumismahdollisuudet). Aktiivisimpia 10 14-vuotiaiden lasten vanhemmat.
Vapaaehtoistyön muodot vaihtelevat suuresti: Auttaminen tapahtumien organisoinnissa, (45%) kuljettaminen, (27%) valmentaminen ja päivittäiset tukitoimiet seuroissa, (22%) (e. joukkueen huoltotehtävät) olosuhteiden ja paikkojen ylläpito & kunnostus, (5%). Summana: vapaaehtoistyön tapa ja käytetty aika yhdistyvät (satunnaisuus & tapahtumat), ne jotka tekevät, tekevät yhä enemmän (erittäin aktiivisesti harrastavat lapset ja heidän vanhemmat) eli vapaaehtoisuus on kiinni lapsen harrastuksesta yhä enemmän.
Kuka maksaa seuratoiminnan? Vanhemmat! Koski & Mäenpää 2018 Liikevaihto/ vuosi: 1 miljardi
Yhteenvetona: urheiluseura- ja vapaaehtoistoiminnasta lähtevä tarve ammattimaistumiselle? Vapaaehtoistoiminta polarisoituu ja hetkellistyy tekijöitä tarvitaan. Yksilö vs. joukkuelajit; harrastajamäärät ja kehitystrendit eri lajeilla täysin erilainen potentiaali ammattimaistaa toimintaa. Eri lajikulttuurien perintö ja historia ammattivalmentajien käytössä (e. taitoluistelussa ei suuria massoja, mutta valmennuskulttuuri vahva). Ääripäiden kasvu: seurojen koot, vapaaehtoistoiminnan luonne (tapahtumat, hetkellisyys, kasaumat), hinta: volyymi eri tasoilla kasvaa vauhdilla ja toiminnan koossa pysyminen edellyttää seuratoiminnan uudelleen ymmärtämistä. Seuroilla oma halu ammattimaistaa toimintaa: Ammattimaisuus on tärkeää 67% urheiluseuroista (Koski & Mäenpää 2018).
Kolme näkökulmaa ammattimaistumiseen: : Akateemisen tutkimuksen kohteena 1980-luvulta lähtien; ei vieläkään yksimielisyyttä, mitä pitää sisällään!!! Ammattimaistuminen voi yleisesti pitää sisällään esimerkiksi seuraavia muotoja ja piirteitä: 1. Palkkaus eli työntekijän palkkaaminen ja/tai vapaaehtoisten kouluttautuminen ja sitä kautta saatu erityisosaaminen (esimerkiksi valmennus, seurahallinto), 2. Rakenteiden ja prosessien ammattimaistuminen: toimenkuvat, viestintä, uusi teknologia (esim. kuka tekee mitäkin!), 3. Toiminnan suunnitelmallisuus ja tuloksellisuus (painottaa johtamisen näkökulmaa). Ammattimaistuminen voi joskus olla ymmärrettävissä myös epämääräisenä yritysmäisenä toimintatapana, bisneshenkisyyytenä, tuotteistamisena: taustalla on ajatus, että yritysmaailmaa matkimalla voidaan saada toiminnasta voittoa tuottavaa tai edes +/- tulos. Liittyy yleisesti ajatukseen kansalaistoiminnan markkinoistamisesta ja on myös arkipuheeseenkin omaksuttu. Tämä ei ole ammattimaistumista, mutta tärkeää huomata yleisenä ilmiönä.
Palkkaus: Päätoimisten palkkaaminen urheiluseuroihin yksi vahvimmista liikuntakulttuurissa olevista trendeistä: Päätoimiset urheiluseuroissa: 2006= 2500 kpl 2016= 5100 kpl Osa-aikaiset: 2006= 14 800 kpl 2016= 28 500 kpl Koski & Mäenpää 2018
Palkkaus case seuratuki (2016 kysely): Palkkaus jatkuu (52 %) Jäsenmäärä kasvoi (75 %) Työntekijä vaihtui (33 %) Useimmiten työntekijän aloitteesta Palkkaus päättyi (48 %) Yleisimmät syyt päättymiselle: Taloudelliset Työntekijälähtöiset Työn määräaikaisuus
27% 25% 22% 29% 40% 80% 41 % naisia, 58 % miehiä, 1 % ei määritelty Yleisin koulutustausta keskiaste (43 %) ja Palkkaukseen vaikutti eniten työntekijän: alempi korkeakouluaste (32 %) Päätoimisia (yli 35h/vko) palkkauksia 61 %, osa-aikaisia 39 % Päätoimisten palkka 2 200 e/kk (työaika 38h/vko) Seuralle ennestään tuttuja 64 % Yleisimmät tehtävät seurassa: Juniori-/nuorisopäällikkö Seurakehittäjä / -koordinaattori Toiminnanjohtaja Valmennuspäällikkö
Onnistumiset Toiminnan kasvu: jäsenmäärä, tapahtumat, vapaaehtoiset Laadun parantuminen: seuran hallinto, valmennus, koulutus Viestintä ja tiedonkulku Sisäiset suhteet, yhteishenki Vaikeudet Työnohjaus Taloudelliset tekijät Kuormittavuus Ajankäyttö, seuranta 95% vastanneista on kuitenkin pitänyt palkkausta hyvänä ratkaisuna!
Rakenteiden ja prosessien ammattimaistuminen: Mitä tekee puheenjohtaja vai tekeekö kaiken? Voidaanko seurassa sopia ylipäätään näistä asioista? Kuka hakee makkarat tukusta vai OLETAANKO, että kaikki tietävät? Onko joku toimintaa täysin turhaa, onko seuralla tyhjäkäyntiä vai ylitarjontaa? Ulkoistetaanko taloushallinto, millä tasolla budjetti liikkuu? Kuka päivittää somekanavat? Onko niitä tai tarvitaanko? Miten ylipäätään tiedetään, mitä meillä tapahtuu ja miksi?
Suunnitelmallisuus ja tuloksellisuus: Päästä paperille, paperilta Exceliin ja tämä kaikki säännöllisesti. Onko toimintasuunnitelmaa, seurataanko sitä mitenkään? Kuinka paljon käy harjoituksissa, kuinka paljon jäseniä? Minkä ikäisiä, mitä haluaisivat tehdä tai ovatko tyytyväisiä? Ts. kerätäänkö tietoa mitenkään? Jos kerätään, mitä tiedolla tehdään?
Yhteenvetoa: Ammattimaistumiskehitystä on edistänyt sekä valtio että urheilujärjestöt valtakunnallisesti ja paikallisesti. Myös seuroilla itsellään halu ammattimaistua (67%). HUOM! Ei kuitenkaan kaikilla intresseissä. Ammattimaistumisen selkeyttäminen seuran sisällä ennen ammattimaistumista mitä meidän seurassa tarkoitetaan ammattimaistumisella (koulutus, sähköpostiosoitteiden kerääminen yhteen paikkaan, palkkaus)? yhteinen ymmärrys, mihin ollaan menossa! Palkkaus ammattimaistumisen muotona riskialttein, mutta toisaalta selkein, näkyvin ja kenties tavoitelluin (sisältää myös ajatuksen, että jonkun muun tarvitsee tehdä vähemmän). Palkkaukseen nivoutuu myös ainakin seuratuki-aineistossa sekä prosessien että suunnitelmallisuuden avulla ammattimaistuminen.
Tärkeintä on ymmärtää, ettei ammattimaistuminen ole rakettitiedettä tai jotain saavuttamatonta. Yksinkertaisimmillaan kyse on asioiden sujuvammin tekemisestä entiseen verrattuna (vrt. tukussa käynti). Kannattaa unohtaa mielikuva siitä, että ammattimaistumisen seurauksena urheiluseuran pitäisi olla ammattilaisorganisaatio, jossa suurin osa ihmisistä tekee työtään päätoimisesti ja toiminta muistuttaa usein enemmän työpaikkaa kuin hauskaa harrastusta. Hankalina hetkinä kannattaa muistaa, että kansalaistoiminnan ytimessä on jäsenistön tarpeista perustettu toiminta, johon jokainen osallistuu voimavarojensa ja intressiensä mukaan. Kaikkien ei tarvitse kehittää, parantaa, tehostaa, sujuvoittaa tai laajentaa! Ammattimaistuminen synnyttää myös helposti mielikuvan, että ennen kaikki oli huonommin: näin ei todellakaan ole. Jatkuva vaatimus paremmin tekemisestä voi myös heikentää ihmisten sitoutumista seuratoimintaan.
Kiitos!
Lähteitä: European Commission 2014. Special Eurobarometer 412. Sport and physical activity. Conducted by TNS Opinion & Social at the request of the Directorate-General for Education and Culture. Available from: http://ec.europa.eu/public_opinion/archives/ebs/ebs_412_en.pdf. 4.3.2018 KIHU: ammattiurheilutilastot; erillisanalyysi ja lajiliittojen seurantakortit KIHU: TutkimusStoori, Case O2 Koski, P. & Mäenpää, P. (2018). Suomalaiset liikunta- ja urheiluseurat muutoksessa. (Finnish sport clubs in transition.) OKM 2018:25. LIKES: Seuratuki, tilastoja ja raportteja vuodesta 2005. www.likes.fi/julkaisut Nagel, S., Schlesinger, T., Bayle, E. & Giauque, D. 2015. Professionalisation of sport federations a multilevel framework for analyzing forms, causes and consequences. European Sport Management Quarterly 15 (4), 407 433.