URHEILUAKATEMIAVERKOSTON OSAAMINEN KÄYTTÖRAPORTTI

Transkriptio

1 URHEILUAKATEMIAVERKOSTON OSAAMINEN KÄYTTÖRAPORTTI Timo Manninen & Jari Lämsä Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus, KIHU 2015

2 SISÄLLYS 1 TAUSTA JA TARKOITUS KYSELYN TOTEUTUS JA VASTAAJAT KOULUTUS VALMENNUS URHEILUAKATEMIAN YDINKEHÄLLÄ VAI MUKANA VERKOSTOSSA LAJIT JA URHEILIJOIDEN TASO LAJIEN VÄLINEN YHTEISTYÖ PALKKAUS JA URHEILUAKATEMIOIDEN ULKOPUOLISET TYÖTEHTÄVÄT YHTEENVETO JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET LIITTEET LIITE 1. JALKAPALLO LIITE 2. YLEISURHEILU LIITE 3. JÄÄKIEKKO LIITE 4. UINTI LIITE 5. SALIBANDY LIITE 6. LENTOPALLO LIITE 7. MAASTOHIIHTO LIITE 8. SUUNNISTUS LIITE 9. KORIPALLO LIITE 10 AKATEMIALAJIT LIITE 11. I & II TASON URHEILIJAT LIITE 12. I & II TASON URHEILIJAT YHTEENSÄ 50 ERI LAJISSA LIITE 13. KYSELYLOMAKE LÄHTEET

3 1 TAUSTA JA TARKOITUS Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus (KIHU) yhdessä Huippu-urheiluyksikön (HYU) urheiluakatemiaohjelman kanssa on työskennellyt tiiviisti viimeisen parin vuoden aikana urheiluakatemiaverkoston arviointi- ja kehitystyön parissa. Tämä selvitys on myös tämän työn tulosta. Urheiluakatemiaverkoston osaamisselvitys suunnattiin verkostossa työskenteleville valmentajille, asiantuntijoille sekä urheiluakatemioiden koordinoinnista vastaaville. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää: 1. minkälaisia toimijoita urheiluakatemiaverkostoon sijoittuu, 2. minkälaista osaamista heillä on, 3. miten he sijoittuvat ja ovat sitoutuneet urheiluakatemiaverkostoon sekä 4. mihin urheilun toimijoihin ja muille yhteiskunnan sektoreille toimijat linkittyvät. Selvityksen myötä saatiin arvokasta tietoa urheiluakatemiaverkoston henkilöstöstä, mitä ei ole aiemmin kerätty näin laajasti. Kerätyn taustatiedon perusteella päästään paremmin selville verkoston vahvuuksista ja kehityskohteista. Taustatieto urheiluakatemiaverkostosta mahdollistaa myös osaltaan oikean kehityssuunnan valitsemisen verkoston johtamisen näkökulmasta. Urheiluakatemiaverkostossa on valtavasti osaamista ja tietotaitoa. Selvityksen myötä tämä tulee myös paremmin esille ja näin osaamisen jakamisen edellytykset paranevat sekä toisilta oppiminen mahdollistuu entistä paremmin. Lisäksi muille yhteiskunnan toimijoille pystytään perustelemaan paremmin urheiluakatemiaverkoston osaamista sekä ammattimaisuutta. Tämän selvityksen perustana on vuonna 2012 valmennuskeskuksille tehty arviointihanke (ks. Lämsä & Nummela 2012). Selvityksen suunnittelu lähti liikkeelle kyseisen arviointihankkeen myötä ja siinä käytettyä kysymyspatteristoa on muokattu urheiluakatemioille sopivaksi. Selvityksen tuottaman tiedon lisäksi on hyödynnetty Urheiluakatemioiden valtionapuhakemuksia 2014 sekä urheiluakatemioiden nettisivuilla olevaa informaatiota (marraskuu 2014). Raportti alkaa kyselyn toteutuksen ja vastaajien taustojen läpikäymisellä. Tämän jälkeen syvennytään toimijoiden koulutustaustoihin. Valmennusosaamisessa paneudutaan erityisesti valmentajien kouluttautumiseen ja valmennuskokemukseen. Urheiluakatemioihin kiinnittymisessä kuvataan, millä tasolla (ydinkehä vs. verkosto) toimijat verkostossa työskentelevät sekä kuinka paljon työaikaa (%) he käyttävät akatemiatehtäviin kokonaistyöajastaan. Tämän jälkeen kuvataan urheiluakatemiaverkoston lajipainotukset, osaamisen sijoittuminen lajeihin sekä minkä tasoisten urheilijoiden kanssa verkostossa työskennellään. 2

4 Lisäksi käydään läpi lajien välistä yhteistyötä. Toimijoiden linkittyminen verkoston ulkopuolelle ilmenee palkanmaksajien ja urheiluakatemian ulkopuolisten työtehtävien muodossa. Lopun yhteenveto ja kehittämisehdotukset tiivistää selvityksen pääteemat kokoon. 3

5 2 KYSELYN TOTEUTUS JA VASTAAJAT Kysely lähettiin syksyn 2014 aikana 21 urheiluakatemialle, jotka puolestaan toimittivat kyselyn verkostojensa toimijoille. Jokainen urheiluakatemia osallistui selvitykseen. Yhteensä kysely lähettiin 931 urheiluakatemiaverkoston toimijalle. Näin ollen yksittäisestä urheiluakatemiaverkostosta muodostui keskimäärin 45 toimijan kokoinen. Urheiluakatemiat lähettivät pari muistutusta verkostoilleen, mikä kasvatti vastaajien määrää. Lopulta kyselyyn vastasi 494 henkilöä. Vastausprosentiksi muodostui 53. Selvitys ei siis anna täydellistä kuvaa urheiluakatemiaverkoston tilasta, varsinkaan yksittäisten urheiluakatemioiden kohdalla. Kuitenkin joissakin akatemioissa yllettiin korkeisiin vastausprosentteihin (yli 70 %) ja näistä pystytään vetämään tarkempia johtopäätöksiä. Vastausprosentit ja kyselyn kohdejoukko löytyvät akatemiakohtaisesti kuviosta yksi. Kuviossa ja taulukoissa urheiluakatemiat on järjestetty siten, että aluksi esitetään olympiakomitean nimeämät seitsemän kärkiakatemiaa. Näiden jälkeen tulevat verkoston muut urheiluakatemiat. Kuvioissa akatemiat on laitettu järjestykseen tietyn muuttujan perusteella. Pääkaupunkiseudun urheiluakatemian verkosto on selkeästi suurin (178). Toisessa ääripäässä on puolestaan neljä akatemiaa, joissa kysely on lähetetty 5 11 verkoston toimijalle. Yli keskiarvon (45) suuruisia akatemioita on yhteensä kymmenen. Vastausmäärät sekä vastausprosentit vaihtelevat paljon akatemioittain niin kärki- kuin muidenkin akatemioiden kohdalla. 4

6 Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia Etelä-Karjalan urheiluakatemia Tampereen urheiluakatemia Etelä-Kymenlaakson urheiluakatemia Vuokatti-Ruka urheiluakatemia Joensuun urheiluakatemia Kouvolan urheiluakatemia Ouluseutu urheiluakatemia Pohjois-Savon urheiluakatemia Vaasan seudun urheiluakatemia - Vasa Keski-Suomen urheiluakatemia Etelä-Pohjanmaan urheiluakatemia Etelä-Savon urheiluakatemia Turun seudun urheiluakatemia Satakunta Sports Academy Lapin urheiluakatemia Päijät-Hämeen urheiluakatemia Tavastia urheiluakatemia Raasepori urheiluakatemia Keski-Pohjanmaan urheiluakatemia Porvoon urheiluakatemia KESKIARVO Verkostom koko (kysely lähetetty, n) Vastausprosentti (%) KUVIO 1. Kyselyn kohdejoukko sekä vastausprosentit akatemioittain (N=931) Urheiluakatemiaverkoston koko (n) Vastausprosentti (%) 100% 96% 9 92% 80% 78% 7 74% 73% 70% 62% 61% 5 53% 54% 53% 49% % 32% 29% 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% % 0% Kuviossa kaksi on esitetty valmentajien, asiantuntijoiden ja akatemioiden koordinaatioista vastaavien jakautuminen akatemioittain. Valmentajia kyselyyn vastasi yhteensä 281 (57 % vastaajista), asiantuntijoita 186 (38 %) ja urheiluakatemian johdosta / koordinaatioista vastaavia 27 (5 %). Keskimäärin valmentajia vastasi 13 per akatemia, asiantuntijoita kymmenen ja urheiluakatemian johtoa yksi. Kuudessa akatemiassa valmentajia vastasi yli 20. Puolestaan asiantuntijoita vastasi yli 14 viidessä akatemiassa. Suurella valmentajamäärällä joukosta erottuvat Vuokatti-Rukan (30 valmentajaa), Pääkaupunkiseudun (29) ja Pohjois-Savon urheiluakatemiat. Vahvoina asiantuntija keskittyminä esiin nousivat Pääkaupunkiseudun (27 asiantuntijaa), Tampereen (26) ja Vuokatti-Rukan (23) urheiluakatemiat. Yleisesti kärkiakatemioissa valmentajia ja asiantuntijoita vastasi enemmän kuin muissa akatemioissa. 5

7 KUVIO 2. Kyselyyn vastanneiden jakautuminen tehtävittäin ja akatemioittain Valmentajat (N=281) Asiantuntijat (N=186) Urheiluakatemian johto (N=27) KESKIARVO Helsinki Vuokatti-Ruka Tampere Etelä-Pohjanmaa Turku Jyväskylä Lappi Pohjois-Savo Etelä-Kymenlaakso Vaasa Joensuu Ouluseutu Etelä-Karjala Etelä-Savo Kouvola Pori Päijät-Häme Raasepori Tavastia Keski-Pohjanmaa Porvoo Urheiluakatemiaverkoston toimijoiden keski-ikä oli 41 vuotta. Urheiluakatemioiden välillä ei esiintynyt merkittävää vaihtelua toimijoiden keski-iässä. Vastaajat Lapin urheiluakatemiassa (ka 38 vuotta) olivat nuorimpia. Korkein keski-ikä oli Etelä-Kymenlaakson urheiluakatemiassa (ka 46 vuotta). Urheiluakatemiaverkosto osoittautui hyvin miespainotteiseksi, sillä vastaajista peräti 77 prosenttia oli miehiä. Mies-/naissuhteessa (%) esiintyi enemmän vaihtelua akatemioiden välillä kuin ikäjakaumassa. Kuitenkaan missään akatemiassa naiset eivät olleet enemmistönä. Joensuun urheiluakatemiassa (46 %) oli suurin osuus (%) naisia (ks. kuvio 3). 6

8 Joensuu Etelä-Karjala Helsinki Tampere Etelä-Pohjanmaa Jyväskylä Turku Päijät-Häme Vuokatti-Ruka Etelä-Kymenlaakso Ouluseutu Kouvola Lappi Raasepori Vaasa Pohjois-Savo Etelä-Savo Pori Keski-Pohjanmaa Porvoo Tavastia KUVIO 3. Kyselyyn vastanneiden naisten %-osuus akatemioittain Naisten %-osuus Verkoston keskiarvo (23 %) 50% 4 40% 3 30% 2 20% 1 0% 46% 38% 3 33% 28% 2 23% 23% 22% 19% % 14% 14% 11% 11% 0% 0% 0% Taulukossa yksi on kuvattu asiantuntijoiden jakautuminen tehtävittäin sekä akatemioittain. Kyselyyn vastasi yhteensä 186 (38 % kaikista vastaajista) asiantuntijaa. Fysioterapeutteja vastasi 25 (13 % kaikista asiantuntijoista), lääkäreitä 23 (12 %), opinto-ohjaajia 15 (8 %), urheilupsykologeja 9 (5 %) ja ravitsemusterapeutteja 7 (4 %). Kuitenkin valtaosa (102; 55 %) asiantuntijoista luokitteli itsensä kohtaan muu. Asiantuntijoilla onkin monenlaisia ja useita rooleja. Ne myös vaihtelevat akatemioittain. Taulukossa 1 on tarkennettu, mihin tehtäviin/organisaatioon muu - kohdan osaaminen linkittyy. Kohdan muu osaaminen ja työtehtävät sijoittuivat suurimmaksi osaksi valmennukseen urheiluseuroissa ja lajiliitoissa. Tämän myötä heidän osaaminen oli enimmäkseen tätä myös urheiluakatemiassa tietyssä asiantuntijaroolissa. Toiseksi yleisin oli työskentely oppilaitoksissa. Nämä asiantuntijat olivat opettajia ja rehtoreita, jotka osallistuivat urheiluakatemiaverkoston toimintaan. Esimerkiksi he saattoivat olla vastuussa aamuvalmennuksen järjestämisestä koulullaan. Kolmantena ryhmänä korostui muunlainen erikoisosaaminen asiantuntijatyössä: esimerkiksi testauksessa, henkisessä valmennuksessa (papit), tutkimuksessa, terveydessä, ravitsemuksessa, fysiologiassa ja biomekaniikassa (ks. taulukko 1). 7

9 TAULUKKO 1. Kyselyyn vastanneiden asiantuntijoiden jakautuminen urheiluakatemioihin Hieroja Ravitsemusterapeutti Psykologi Muu Tarkennus mitä YHTEENSÄ N=186 Urheiluakatemia Lääkäri Fysioterapeutti Opintoohjaaja Etelä Pappi, Valmennus Pohjanmaa (N=14) Jyväskylä (N=11) Oppilaitokset, testaus, valmennus Lappi (N=5) Valmennus Helsinki (N=27) Oppilaitokset, psyykkinen valmennus, valmennus, fysiologia, olosuhteet Tampere (N=26) Oppilaitokset, valmennus, pappi, terveys Turku (N=8) Oppilaitokset, valmennus Vuokatti-Ruka (N=23) Oppilaitokset, valmennus, terveys, tutkimus, ravitsemus, psyykkinen valmennus, asuntola Etelä-Karjala Oppilaitos, seura (N=5) Etelä Oppilaitokset Kymenlaakso (N=14) Etelä-Savo (N=7) 7 Seura Joensuu (N=11) Oppilaitokset Keski- 2 Valmennus (SUL) Pohjanmaa (N=2) Kouvola (N=5) 5 Valmennus, terveys Pohjois-Savo Oppilaitokset, valmennus (N=10) Porvoo (N=2) 2 Valmennus Päijät-Häme Valmennus (N=5) Ouluseutu Oppilaitokset, valmennus, terveys, (N=13) olosuhteet, psyykkinen valmennus Raasepori (N=4) Valmennus Pori (N=11) Oppilaitokset, valmennus, testaus Tavastia (N=1) 1 Valmennus Vaasa (N=13) Oppilaitokset, valmennus, biomekaniikka 8

10 3 KOULUTUS Urheiluakatemiaverkoston jäsenet ovat korkeasti koulutettuja. Vähintään alimman korkea-asteen tutkinnon oli suorittanut 69,2 % vastanneista. Alemmat koulutustasot olivat koko verkoston osalta selkeästi vähemmän edustettuina. Verkoston asiantuntijat olivat hieman korkeammin koulutettuja kuin valmentajat. Tämä ilmeni erityisesti tutkijakoulutuksen ja ylemmän korkea-asteen tutkintojen osalta. Keski-asteen tutkinto nousi esiin valmentajien (35,5 %) osalta. Koulutusmyönteisyys näkyi myös täydennyskoulutus aktiivisuutena. Vastanneista 55 % oli viimeisen 2 vuoden aikana ollut täydennyskoulutuksessa (ks. kuvio 4; taulukko 2). KUVIO 4. Urheiluakatemiaverkoston koulutustaso kyselyyn vastanneiden osalta Alempi perusaste (kansankoulu) Ylempi perusaste (peruskoulu tai aik. keskikoulu) Keskiaste (ylioppilastutkinto, ammatilliset tutkinnot) Alin korkea-aste (2-3 vuotta keskiasteen jälkeen kestänyt koulutus, mm. sairaanhoitaja, artenomi) Ylempi korkea-aste (ylemmät AMK-tutkinnot sekä maisteritutkinnot) Tutkijakoulutus (lisensiaatti- ja tohtoritutkinnot) Yhteensä (N=490) 3,7 % 1,0 % 26,1 % 23,5 % 39,2 % 6,5 % Koordinaattorit (N=30) 23,3 % 23,3 % 50,0 % 3,3 % Asiantuntijat (N=281) 2,8 % 12,2 % 19,3 % 50,3 % 15,5 % 4,7 % Valmentajat (N=279) 1,8 % 35,5 % 26,2 % 30,8 % 1,1 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kuviossa viisi on kuvattu urheiluakatemiaverkoston koulutustaso akatemioittain. Urheiluakatemiat on järjestetty sen mukaan, kuinka moni (kpl) on suorittanut vähintään alemman korkea-asteen tutkinnon. Valtaosa akatemioiden toimijoista oli suorittanut vähintään alimman korkea-asteen tutkinnon. Määrällisesti näitä tutkintoja on suoritettu eniten Pääkaupunkiseudun (43 kpl), Vuokatti-Rukan (40), Tampereen (34) ja 9

11 Etelä- Pohjanmaan (28) urheiluakatemioissa. Haasteena akatemioiden vertaamisessa on vastaajamäärän suuri vaihtelu. KUVIO 5. Kyselyyn vastanneiden koulutustasojen vertailu akatemioittain Alempi perusaste Ylempi perusaste Keskiaste Alin korkea-aste Ylempi korkea-aste Tutkijakoulutus 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % YHTEENSÄ (N=490) 1% 4% 26% 23% 39% Helsinki (N=56) 2% 21% 14% 52% 11% Vuokatti-Ruka (N=55) 2 33% 36% 4% Tampere (N=43) 2% 19% 19% 49% 12% Etelä-Pohjanmaa (N=35) 3% 1 34% 34% 11% Turku (N=31) 3% 23% 19% 4 Jyväskylä (N=20) 1 70% Lappi (N=14) 21% 36% 21% 14% Pohjois-Savo (N=39) 31% 26% 38% Joensuu (N=28) 4% 21% 18% 50% Vaasa (N=28) 4% 21% 32% 32% 4% Etelä-Kymenlaakso (N=31) 32% 13% 4 Pori (N=20) 1 40% 40% Ouluseutu (N=24) 4% % 1 Etelä-Karjala (N=21) 38% 33% 24% Päijät-Häme (N=13) 1 54% 1 1 Etelä-Savo (N=19) 11% 3 42% 11% Kouvola (N=20) 1 40% 20% 20% Tavastia (N=7) 29% 43% 29% Raasepori (N=8) 13% 38% 2 2 Keski-Pohjanmaa (N=5) 40% 20% 40% Porvoo (N=4) 2 50% 2 Taulukko kaksi täydentää kuvioita neljä ja viisi. Jokaisessa (seitsemän yhteensä) olympiakomitean kärkiakatemiassa oli suoritettu verkoston keskiarvoa (69,2 %) enemmän alemman korkea-asteen tutkintoja tai korkeampia tutkintoja. Täydennyskoulutuksessa aktiivisimpia oltiin prosentuaalisesti Päijät-Hämeen, Tavastian ja Ouluseutu urheiluakatemioissa. 10

12 Urheiluakatemiaverkoston toimijat omasivat kokemusta työelämästä keskimäärin 17,3 vuotta. Työkokemus kuvaa tässä vastaajien yleistä työkokemusta muun muassa siviilitöistä, jotka voivat erota urheiluakatemiatehtävistä. Kuitenkin korkeasta työelämänkokemuksesta on hyötyä ja se antaa näkökulmaa myös akatemiaan kohdistuvissa työtehtävissä. Etelä-Kymenlaakson, Tavastian ja Porin urheiluakatemioissa oli suurimmat työkokemukset vuosina (ka). Akatemiakokemus kuvaa sitä, kuinka kauan toimijat ovat olleet mukana urheiluakatemioiden toiminnassa. Keskimäärin verkoston toimijoilla oli 4,4 vuotta akatemiakokemusta. Joukosta erottuivat selkeästi Pohjois- Savon, Ouluseutu, Pääkaupunkiseudun ja Lapin urheiluakatemiat (ks. taulukko 2). TAULUKKO 2. Koonti koulutuksesta ja työkokemuksesta OHJE: Keltaisella värillä on korostettu kyselyyn vastanneiden osalta koko urheiluakatemiaverkoston keskiarvo. Urheiluakatemioita on verrattu keskiarvoon ja vihreällä on korostettu keskiarvon ylittävät akatemiat ja punaisella keskiarvon alittavat akatemiat. URHEILUAKATEMIA KAIKKI Vähintään alin korkea-aste suoritettu (%) (N=490) KAIKKI Täydennyskoulutuksessa viimeisen 2 vuoden aikana (N=488) KAIKKI Työkokemus vuosina (ka) (N=494) KAIKKI Akatemiakokemus vuosina (ka) (N=494) KESKIARVO 69,2 % 55,5 % 17,3 4,4 Etelä-Pohjanmaa (N=35) 80 % 58,3 % 16,8 4,2 Jyväskylä (N=20) 90 % 50 % 17 3,7 Lappi (N=14) 71,4 % 61,5 % 14,7 5,4 Helsinki (N=56) 76,8 % 64,3 % 19,6 5,5 Tampere (N=43) 79,1 % 51,2 % 16,6 4,0 Turku (N=31) 74,2 % 51,6 % 15,7 4,3 Vuokatti-Ruka (N=55) 72,7 % 45,5 % 15,7 3,1 Etelä-Karjala (N=21) 57,1 % 47,6 % 15,4 2,9 Etelä-Kymenlaakso 58,1 % 53,3 % 22,0 4,0 (N=31) Etelä-Savo (N=19) 52,6 % 36,8 % 15,9 4,0 Joensuu (N=28) 75 % 42,9 % 12,5 3,2 Keski-Pohjanmaa (N=5) 60 % 60 % 19,6 7 Kouvola (N=20) 40 % 50 % 19,7 3,3 Pohjois-Savo (N=39) 64,1 % 74,4 % 19 6,4 Porvoo (N=4) 75 % 66,7 % 18,8 2,8 Päijät-Häme (=13) 84,6 % 100 % 13,1 3,1 Ouluseutu (N=24) 70,8 % 75 % 18 6,4 Raasepori (N=8) 50 % 62,5 % 16,8 2,3 Pori (N=20) 85 % 52,6 % 20,5 4,3 Tavastia (N=7) 71,4 % 100 % 21,4 2,4 Vaasa (N=28) 67,9 % 62,1 % 16,6 3 11

13 4 VALMENNUS Valmentajakoulutusta oli koordinaattoreilla, asiantuntijoilla sekä tietysti valmentajilla. Tämä kertoo siitä, että roolit akatemiaverkostossa voivat olla hyvin moninaisia. Esimerkiksi koordinaattorit ja asiantuntijat voivat olla mukana myös valmennuksessa. Valmentajakoulutuksen jakautuminen kaikkiin ryhmiin kertoo osaltaan tästä. Kuitenkin valmennusosiossa syvennytään tarkemmin valmentajien kouluttautumiseen. Valmentajista oli suorittanut V tason (8,6 %), IV tason (33,6 %) ja III tason (21,4 %). Valmentajista vähintään lajivalmentajatason (III taso) oli suorittanut yhteensä 63,3 %. Muuta valmentajakoulutusta (mm lajien kansainvälinen valmentajakoulutus ym.) oli suorittanut 15 % valmentajista. Valmentajista 7,9 % ei ollut valmentajakoulutusta (ks. kuvio 6). KUVIO 6. Valmentajakoulutuksen jakautuminen ryhmittäin kyselyyn vastanneiden osalta V taso (liikuntatieteen maisteri) IV taso (ammatillinen koulutus) III taso (lajivalmentajataso) II taso I taso Muu valmentajakoulutus Ei valmentajakoulutusta Yhteensä (N=486) 9,1 % 22,2 % 19,8 % 9,3 % 4,1 % 14,4 % 21,8 % Koordinaattorit (N=30) 13,3 % 23,3 % 26,7 % 10,0 % 10,0 % 16,7 % Asiantuntijat (N=179) 8,9 % 3,9 % 15,6 % 8,9 % 4,5 % 14,0 % 44,1 % Valmentajat (N=280) 8,6 % 33,6 % 21,4 % 9,3 % 4,3 % 15,0 % 7,9 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuviossa seitsemän on kuvattu valmentajien valmentajakoulutuksen jakautuminen (%) akatemioittain. Urheiluakatemiat on järjestetty sen mukaan, kuinka moni (kpl) on suorittanut vähintään III tason valmentajakoulutuksen. Tällä jaottelulla esiin nousevat Pääkaupunkiseudun (19 kpl), Pohjois-Savon (17), Vuokatti-Rukan (16) ja Etelä-Pohjanmaan (15) urheiluakatemiat. Haasteena akatemioiden vertaamisessa suhteellisesti että määrällisesti on vastaajamäärien suuri vaihtelu. 12

14 KUVIO 7. Kyselyyn vastanneiden valmentajien valmentajakoulutus akatemioittain V taso IV taso III taso II taso I taso Muu valmentajakoulutus Ei valmentajakokemusta 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % YHTEENSÄ 9% 34% 21% 9% 4% 1 8% Helsinki (N=29) 34% 21% 3% 24% Vuokatti-Ruka (N=30) 20% 23% 3% 2 Etelä-Pohjanmaa (N=20) 40% 2 Turku (N=21) 38% 14% 29% Tampere (N=15) % Jyväskylä (N=8) 38% 38% 2 Lappi (N=8) Pohjois-Savo (N=27) 30% 26% 11% 1 11% Etelä-Karjala (N=15) 2 33% 13% 13% Joensuu (N=15) 40% 2 13% 20% Etelä-Kymenlaakso (N=16) 13% 38% 13% 6% 6% 13% 13% Etelä-Savo (N=12) 2 50% 8% 1 Vaasa (N=15) 40% 20% 2 Ouluseutu (N=10) 60% 20% 20% Pori (N=8) 13% 2 38% 13% 13% Päijät-Häme (N=7) 71% 14% 14% Tavastia (N=5) 80% 20% Kouvola (N=14) 14% 50% 14% Raasepori (N=3) 6 33% Keski-Pohjanmaa (N=2) 50% 50% Porvoo (N=1) 100% Valmentajat olivat suorittaneet lajivalmentajatason (III taso) paremmin (kuin valmentajien keskiarvo 63,6 %) yli puolessa (13/21) urheiluakatemioista. Puolestaan 11/21 urheiluakatemiassa jokaisella valmentajalla oli suoritettuna jonkin asteinen valmentajakoulutus. Valmentajilla oli keskimäärin valmennuskokemusta 14,6 vuotta. Jokaisessa urheiluakatemiassa valmennuskokemusta valmentajilla oli vähintään 10 vuotta (ka.). Valmentajista lajien välisessä yhteistyössä vähintään 3 kertaa viikossa oli keskimäärin 26,3 %. Lapin (75 %) ja Ouluseudun (60 %) urheiluakatemiat nousivat selkeästi esiin. Kuudessa urheiluakatemiassa 3 kertaa viikossa tapahtuvaan lajien väliseen yhteistyöhön ei päästy (0 %). Lajien väliseen yhteistyön palataan vielä omassa luvussa (ks. taulukko 3; 7 Lajien välinen yhteistyö). 13

15 TAULUKKO 3. Valmennuskoonti kyselyyn vastanneiden osalta OHJE: Keltasella värillä on korostettu valmentajien osalta verkoston keski-arvo. Urheiluakatemioita on verrattu keskiarvoon ja vihreällä on korostettu keskiarvon ylittävät, punaisella puolestaan keskiarvon alittavat akatemiat. Lajin/lajien perässä oleva (luku) kertoo valmentajien määrän lajissa/lajeissa. URHEILUAKATEMIA VALMENTAJAT Vähintään III- Taso suoritettu % (N=280) VALMENTAJAT Valmentajakoulutus (%) (N=280) VALMENTAJAT Valmennuskokemus vuosina (N=281) 14 VALMENTAJAT Lajien välinen yhteistyö vähintään 3 kertaa viikossa (%) (N=278) KESKIARVO 63,6 % 92,1 % 14,6 26,3 % Etelä-Pohjanmaa (N=21) VALMENTAJAT Kiinnittyminen lajeihin TOP3 LAJIT (N=281) PAINOPISTELAJI: tummalla fontilla Jalkapallo (51) Jääkiekko (50) Yleisurheilu (43) 75 % 90 % 11,7 52,4 % Lentopallo (6) Yleisurheilu (5) Jääkiekko, Paini, Pesäpallo(4) Jyväskylä (N=8) 75 % 75 % 14,5 14,3 % Yleisurheilu (4) Freestyle -hiihto, Voimistelu (2) Lappi (N=8) 50 % 100 % 11,3 75 % Lentopallo, Maastohiihto (3) Jalkapallo, Yleisurheilu (2) Helsinki (N=29) 65,5 % 100 % 18,2 24,1 % Jalkapallo, Jääkiekko (5) Salibandy (4) Tampere (N=15) 73,3 % 100 % 16,3 0 % Jalkapallo, Lentopallo (5) Judo (3) Turku (N=21) 57,1 % 100 % 15,7 42,9 % Jalkapallo, Jääkiekko, Ratsastus, Taitoluistelu, Tanssi (3) Vuokatti-Ruka (N=30) Etelä-Karjala (N=15) 53,3 % 90 % 10,5 50 % Maastohiihto (8) Alppihiihto, Ampumahiihto (5) 66,7 % 86,7 % 13,9 6,7 % Jääkiekko (4) Yleisurheilu (3) Ampumahiihto, Koripallo (2) 62,5 % 87,5 % 15,8 20 % Jalkapallo (7) Jääkiekko, Yleisurheilu (5) Etelä-Kymenlaakso (N=16) Etelä-Savo (N=12) 75 % 83,3 % 13,3 0 % Jääkiekko (4) Judo, Lentopallo, Salibandy, Yleisurheilu (1) Joensuu (N=15) 66,7 % 80 % 10 13,3 % Lentopallo (3) Jääkiekko, Salibandy, Taitoluistelu, Uinti (2) Keski-Pohjanmaa 50 % 50 % 12 0 % Jalkapallo ja Salibandy (1) (N=2) Kouvola (N=13) 21,4 % 85,7 % 16,4 14,3 % Yleisurheilu (3) Jalkapallo, Jääkiekko (2) Pohjois-Savo 63 % 88,9 % 16,7 11,1 % Jalkapallo (6) Alppihiihto, Jääkiekko (4) (N=27) Porvoo (N=1) 100 % 100 % 20 0 % Jalkapallo, Judo, Koripallo, Maastohiihto, Pyöräily, Salibandy, Suunnistus, Yleisurheilu (1) Päijät-Häme (N=7) 71,4 % 100 % 16,4 0 % Judo, Jääkiekko, Maastohiihto, Mäkihyppy (2) Ouluseutu (N=10) 80 % 100 % 12,6 60 % Jalkapallo, Jääkiekko (4) Lentopallo (3) Raasepori (N=3) 100 % 100 % 14,7 33,3 % Tennis, Yleisurheilu (1) Pori (N=8) 75 % 100 % 14,9 25 % Jalkapallo, Jääkiekko Uinti, Yleisurheilu (2) Tavastia (N=5) 80 % 100 % 18,8 0 % Jalkapallo (2) Golf, Jääkiekko, Yleisurheilu (1) Vaasa (N=15) 60 % 100 % 17,2 28,6 % Jalkapallo (4) Jousiammunta, Jääkiekko, Suunnistus, Yleisurheilu (2)

16 5 URHEILUAKATEMIAN YDINKEHÄLLÄ VAI MUKANA VERKOSTOSSA Urheiluakatemian ydinkehällä toimivat ovat keskeisessä roolissa akatemiassa ja pääosa heidän työajasta kuluu akatemiatyötehtäviin. Heitä ovat esimerkiksi valmentajat, jotka ovat mukana akatemian aamuvalmennuksessa ja osallistuvat urheilijoiden valmennuksen kokonaissuunnitteluun ja toteutukseen yhdessä henkilökohtaisten- ja joukkuevalmentajien kanssa. Valmentaja hyödyntää työssään akatemian osoittamia työtiloja osana monilajista valmentajayhteisöä ja osallistuu akatemian kokonaiskehittämiseen. Akatemiakoordinaattori on valmentajan lähin esimies. Yhteensä 30,4 % verkostosta arvioi kuuluvansa ydinkehälle. He arvioivat, että akatemiatyötehtäviin kului 55,1 % kokonaistyöajasta. Valmentajista 36,8 %, asiantuntijoista 13,1 % ja akatemiakoordinaattoreista 84,6 % kuului ydinkehälle. Akatemiaan kohdistuva työaika erosi selkeästi ydinkehällä verrattuna mukana urheiluakatemiaverkostossa (ks. kuvio 8, 9). KUVIO 8. Kyselyyn vastanneiden sijoittuminen ydinkehälle ja verkostoon Ydinkehällä (%) Mukana verkostossa (%) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 1 63% 70% % 8 30% Valmentajat (N=281) Asiantuntijat (N=186) Koordinaattorit (N=27) Yhteensä (N=494) Henkilöiden, jotka ovat mukana urheiluakatemiaverkostossa, pääosa työajasta kuluu muihin tehtäviin kuin akatemiatyötehtäviin. Heitä ovat esimerkiksi urheilijoiden henkilökohtaiset valmentajat ja osa-aikaiset, jotka ovat mukana akatemian päivittäisvalmennuksessa. Yhteensä 69,6 % arvioi kuuluvansa kategoriaan mukana urheiluakatemiaverkostossa. Heidän työaikansa akatemiatehtäviin oli 11,9 % kokonaistyöajasta. Kaikkiaan akatemiatyötehtäviin käytettiin työaikaa keskimäärin 24,3 % kokonaistyöajasta. Valmentajilla tämä oli 26,2 %, asiantuntijoilla 14,6 % ja koordinaattoreilla 77 % (ks. kuvio 8, 9). 15

17 Keski-Pohjanmaa Turku Porvoo Lappi Päijät-Häme Vuokatti-Ruka Ouluseutu Vaasa Helsinki Pohjois-Savo Tavastia Etelä-Pohjanmaa Kouvola Jyväskylä Etelä-Karjala Pori Tampere Joensuu Raasepori Etelä-Kymenlaakso Etelä-Savo Akatemiaan kohdistuva työaika (%) kokonaistyöajasta Akatemiaan kohdistuva työaika (%) kokonaistyöajasta KUVIO 9. Kyselyyn vastanneiden akatemiatyöaika (%) kokonaistyöajasta 100,0 % 90,0 % 80,0 % Urheiluakatemian ydinkehällä (työaika akatemiaan %) Mukana urheiluakatemiaverkostossa (työaika akatemiaan %) Keskiarvo (työaika akatemiaan %) 87,5 % 77,0 % 70,0 % 60,0 % 50,0 % 40,0 % 30,0 % 47,2 % 26,2 % 55,6 % 40,0 % 55,1 % 24,3 % 20,0 % 10,0 % 14,2 % 14,6 % 8,8 % 11,9 % 0,0 % Valmentajat (N=281) Asiantuntijat (N=186) Koordinaattorit (N=27) Yhteensä (N=494) KUVIO 10. Kyselyyn vastanneiden akatemiatyöaika (%) kokonaistyöajasta akatemioittain 70% Työaika akatemiaan ka. (%) Valmentajien työaika akatemiaan ka. (%) 60% 50% 40% 30% 20% 0% 4 44% 44% 5 59% 43% 42% 42% % 36% 13% 28% 26% 26% 2 23% 23% 28% 29% 19% 18% 18% 18% 18% 2 24% 16% 14% 14% 21% % 13% 14% 11% 11% 9% 16

18 TAULUKKO 4. Kyselyyn vastanneiden kiinnittyminen akatemiaan sekä työajat (%), vertailu akatemioittain OHJE: Keltasella värillä on korostettu urheiluakatemiaverkoston keskiarvo valmentajien sekä koko verkoston osalta. Urheiluakatemioita on verrattu keskiarvoon. Ydinkehällä vihreällä on korostettu keskiarvon ylittävät. Punaisella on puolestaan kuvattu keskiarvon alittavat akatemiat. Verkostossa vihreällä on korostettu keskiarvon ylittävät ja punaisella keskiarvon alittavat, akatemiat, kun tarkastellaan työaikaa. Puolestaan vaalean vihreällä keskiarvon alittavat ja tumman punaisella keskiarvon ylittävät, kun tarkastellaan määrää verkostossa. URHEILUAKATEMIA YDINKEHÄLLÄ VERKOSTOSSA KOKO AKATEMIA VALMENTAJAT KOKO AKATEMIA VALMENTAJAT MÄÄRÄ TYÖAIKA MÄÄRÄ TYÖAIKA MÄÄRÄ TYÖAIKA MÄÄRÄ TYÖAIKA YHTEENSÄ (N=494, Valmentajat 281) 30,4% 55,1% 36,8% 47,2% 69,6% 11,9% 63,2% 14,2% Etelä-Pohjanmaa (N=34, Valmentajat 20) 29,4% 50,5 % 35,0% 40 % 70,6% 11,5 % 65,0% 15,4 % Jyväskylä (N=20, Valmentajat 8) 20 % 56,3 % 25,0% 17,5 % 80,0% 9,1 % 75,0% 10,8 % Lappi (N=14, Valmentajat 8) 64,3% 58,3 % 75,0% 39,2 % 35, 14 % 25,0% 20 % Helsinki (N=55, Valmentajat 29) 32, 50,8 % 37,9% 48,6 % 67,3% 15 % 41,4% 16,9 % Tampere (N=42, Valmentajat 15) 11,9% 75 % 6,7 % 50 % 88,1% 10,3 % 93,3% 14,6 % Turku (N=31, Valmentajat 21) 48,4% 70 % 47,6% 57 % 51,6% 18,4 % 52,4% 18,6 % Vuokatti-Ruka (N=52, Valmentajat 30) 46,2% 71,3 % 63,3% 69,5 % 53,8% 21,3 % 36, 30 % Etelä-Karjala (N=20, Valmentajat 14) 15,0% 66,7 % 7,1 % 10 % 85,0% 10,6 % 92,9% 11,9 % Etelä-Kymenlaakso (N=28, Valmentajat 15) 25,0% 41,4 % 33,3% 20 % 75,0% 6,2 % 67, 7,5 % Etelä-Savo (N=20, Valmentajat 12) 20,0% 40 % 8,3 % 20 % 80,0% 6,9 % 91, 7,7 % Joensuu (N=25, Valmentajat 15) 20,0% 61 % 13,3% 40 % 80,0% 9,3 % 86, 10,4 % Keski-Pohjanmaa (N=5, Valmentajat 2) 80,0% 53,8 % 100,0% 12,5 % 20,0% 20 % 0,0 % - Kouvola (N=20, Valmentajat 14) 35,0% 43,6 % 35, 23 % 65,0% 11,2 % 64,3% 13,3 % Pohjois-Savo (N=39, Valmentajat 27) 35,9% 49,6 % 33,3% 37,8 % 64,1% 12 % 67, 12,8 % Porvoo (N=4, Valmentajat 1) 25,0% 90 % 0,0 % - 75,0% 28,3 % 100,0% 10 % Päijät-Häme (N=13, Valmentajat 7) 46,2% 78,3 % 42,9 % 65 % 53,8% 10 % 57,1 % 13,8 % Ouluseutu (N=23, Valmentajat 10) 43, 76 % 70,0 % 75,7 % 56, 9,6 % 30,0 % 18,3 % Raasepori (N=6, Valmentajat 3) 50,0% 35 % 67,7 % 7,5 % 50,0% 5 % 33,3 % 5 % Pori (N=20, Valmentajat 8) 15,0% 65 % 25,0 % 52,5 % 85,0% 9,4 % 75,0 % 14,2 % Tavastia (N=7, Valmentajat 5) 42,9% 40 % 40,0 % 15 % 57,1% 13,8 % 60,0 % 13,3 % Vaasa (N=27, Valmentajat 14) 37,0% 59,5 % 42,9 % 50,8 % 63,0% 9,1 % 57,1 % 11,3 % Taulukossa neljä on kuvattu akatemioittain jakautuminen ydinkehälle ja mukana urheiluakatemiaverkostossa prosentteina sekä vastaajien määrä yhteensä sekä vastanneiden valmentajien 17

19 määrä. Otsikoiden ydinkehällä ja verkostossa alle on eroteltu tilanne koko akatemian sekä valmentajien osalta. Näistä on kuvattu prosentteina se joukko, joka kuului ydinkehälle/mukana urheiluakatemiaverkostossa sekä kyseisten ryhmien akatemiatyötehtävien prosenttiosuus kokonaistyöajasta. Puolestaan kuviosta kymmenen nähdään akatemioittain työaika (ka) akatemiaan koko akatemian sekä valmentajien osalta. Urheiluakatemioihin kiinnittymisen sekä työajan perusteella esille nousevat Pääkaupunkiseudun, Turun, Vuokatti-Rukan, Lapin, Päijät-Hämeen, Ouluseudun ja Vaasan urheiluakatemiat. 18

20 Jääkiekko Jalkapallo Yleisurheilu Uinti Salibandy Lentopallo Maastohiihto Suunnistus Koripallo Pesäpallo Paini Taitoluistelu Voimistelu Golf Mäkihyppy Tennis Alppihiihto Ampumahiihto Judo Freestyle Jääpallo Pikaluistelu Taekwondo Yhdistetty Beach Volley Käsipallo Lumilautailu Muodostelmaluistelu Moottoriurheilu Purjehdus Soutu Squash Sulkapallo Tanssiurheilu Uimahypyt Monessa akatemiassa (N=21) "painopistelajina" Verkoston toimijoiden (N=460) kiinnittyminen lajeihin 6 LAJIT JA URHEILIJOIDEN TASO Urheiluakatemioiden suosituimmat lajit ovat jääkiekko (16/21 akatemiassa), jalkapallo (15), yleisurheilu (15), uinti (13) ja salibandy (12). Näihin lajeihin on myös kiinnittynyt (toimija ilmoittanut työskentelevänsä lajissa/lajeissa urheiluakatemiassa) muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta eniten osaamista. Osaamisen kiinnittymisen mukaan suosituimmat lajit ovat jalkapallo (140 kpl; 30 % toimijoista), yleisurheilu (137; 30 %), jääkiekko (136; 30 %), salibandy (106; 23 %), maastohiihto (100; 22 %) ja uinti (97; 21 %). Pääasiassa lajeissa, joissa on eniten toimijoita, on myös eniten maajoukkuetason urheilijoita (ks. kuvio 11; Liitteet). Kuviosta 11 erottuu lisäksi pienempiä lajeja, joihin on kiinnittynyt paljon osaamista suhteessa siihen, kuinka monessa akatemiassa laji on tarjolla. Tällaisia lajeja ovat muun muassa taitoluistelu, voimistelu, ampumahiihto, alppihiihto, freestyle, lumilautailu ja tanssiurheilu. KUVIO 11. Urheiluakatemioiden painopistelajit ja verkoston toimijoiden kiinnittyminen lajeihin (LÄHDE: Urheiluakatemioiden nettisivut marraskuu 2014 & urheiluakatemioiden osaamiskysely) Ohje: siniset palkit lajien määrä, punainen viiva toimijoiden kiinnittyminen lajiin HUOM! Voimistelun alle kuulu esimerkiksi joukkuevoimistelu, rytminen jne. Yleisvalmennus ja vastaavat jätetty tämän tarkastelun ulkopuolelle. 19