Kielellisten linjausten toimeenpanosuunnitelma DRAFT

Samankaltaiset tiedostot
Kielellisten linjausten toimeenpanosuunnitelma DRAF

Kielelliset. linjaukset

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA

TURUN YLIOPISTON KIELIOHJELMA.

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite

Kielistrategiasta toiminnasta

Aalto-yliopiston selvitys eduskunnan oikeusasiamiehen kanslialle on annettu

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKKA

Kieliopinnot KTM-tutkinnossa Hanna Snellman/Opintoasiat Kielipalvelut-yksikkö

Hallintotieteellisen alan kieliopinnot

Teknillistieteellisen alan kieliopinnot Hanna Snellman Opintoasiat / Kielipalvelut-yksikkö

Kotimaisten kielten kandidaattiohjelma

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset

liikkuvuus ja kielitaitotarpeet

Tekniikan alan kieliopinnot

Toimimalla tavoitteisiin

Mihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne Hanna Korpela

Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja!

Toisen kotimaisen kielen kokeilu perusopetuksessa huoltajan ja oppilaan näkökulmasta

Kotimaisten kielten kandidaattiohjelma Kandidatprogrammet för de inhemska språken Filosofinen tiedekunta Hanna Snellman

Viestintä- strategia

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena

Sinustako tulevaisuuden opettaja?

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne Hanna Korpela

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne Eija Heinonen-Özdemir

Pedagoginen viitekehys ohjaamassa kielikeskuksen kielija viestintäkoulutusta

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Teknillistieteellisen alan kieliopinnot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista

SAMOK:n kooste ammattikorkeakouluista saaduista vastauksista ja ammattikorkeakoulujen internet-sivuilta kerätyistä tiedoista. Jyri Sallinen 14.5.

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa

Kieli- ja viestintäopinnot ja valmentavat kieliopinnot Karelia ammattikorkeakoulussa Merja Öhman Kielten lehtori Karelia ammattikorkeakoulu

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun opetus- ja tutkintokieli

OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN

Opitaanko Suomessa suomea?

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma

Humanistiset tieteet

Työelämän viestintätaidot kieltenopetuksessa. Jepa Piirainen

Oman äidinkielen opetuksen järjestäminen. Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämisen koordinaattoritapaaminen

Englanninkielinen ylioppilastutkinto. HE 235/2018 / Oma kieli -yhteisö / Sivistysvaliokunta

Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille

Kurssikäytännöt ja opintojen suunnittelu. Leikola

Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö

Omalla äidinkielellä tapahtuva hoito auttaa potilasta osallistumaan hoitoonsa

Svenska rum -lautakunta / /2014

Vaasan yliopisto kouluttaa uusia terminologian asiantuntijoita

LAULUMUSIIKIN PÄÄAINE I

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen

1 luku Tehtävät. Professorin tehtävät

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy Tampereen yliopiston organisaatio

Yhteiset tutkinnon osat

Eurooppalainen kielisalkku

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Rauman musiikkiopisto

Kielet on työkalu maailman ymmärtämiseen Suomalaisten kielitaidon kaventuminen on huolestuttavaa Monikulttuurisessa ja monimutkaistuvassa maailmassa

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola

Viestintä vaikuttamisen välineenä Liikkuva koulu -edistämistyössä. Noora Moilanen, viestintäkoordinaattori

Kohti matematiikan opettajuutta - aineenopettajaopiskelijoille suunnatut matematiikan opintojaksot

Suomen kielen oppija opetusryhmässäni OPH

Kieliä Jyväskylän yliopistossa

Osaamisen ja opettajuuden kehittäminen yliopistopedagogisen koulutuksen tuella -henkilöstön toiveet ja tarpeet

HELSINGIN YLIOPISTO Opetustaidon arviointi

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Tule tule hyvä tieto!

Luokanopettajaksi, aineenopettajaksi tai opinto-ohjaajaksi?

Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia

Kielten organisointi ammattikorkeakouluissa

Info Kieli- ja viestintäopinnoista ja valmentavista kieliopinnoista Karelia ammattikorkeakoulussa 2016

Horisontti

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne Eija Heinonen-Özdemir

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt

PALAUTTEET OPS-TYÖSSÄ. Terhi Skaniakos Strateginen kehittäminen

SUOMEN KIELI 1 Vuosiluokkien 5-10 saamelainen luokanopettajakoulutus

KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA"

3. luokan kielivalinta

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa

IL-palvelut Aalto-yliopistossa

Filosofinen tiedekunta UUDET KOULUTUSOHJELMAT. Kielet ja viestintä -tiedealueen opiskelijainfo varadekaani Nina Pilke

Kauppatieteellisen alan kieliopinnot Hanna Snellman Kielipalvelut-yksikkö

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Musiikin ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja.

Opetuksen järjestämisoikeuden haku lukuvuodelle

Koko talo/kasvatusyhteisö kasvattaa kielitaitoon

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Pukinmäenkaaren peruskoulun kielivalintainfo 2. ja 3. luokan huoltajille

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus

TIETEELLISTEN SEURAIN VALTUUSKUNNAN STRATEGIA

KASVATUSTIETEEN KANDIDAATIN TUTKINTO 180 OP

Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta

TOISEN ASTEEN KOULUTUS/AMMATILLINEN KOULUTUS/TREDU

Korkea-asteen kieliopinnot. Kielitaidon kartuttaminen kuuluu kaikkeen opiskeluun

Martti Raevaara Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma -koulutus (TaM)

Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta

Pedagoginen johtaminen - työpaja

Työpaja I + II Kaksikielisen opetuksen arviointi. klo (kahvitauko klo )

Transkriptio:

Kielellisten linjausten toimeenpanosuunnitelma 2019-2023 DRAFT5 10.1.2019 Suunnitelma on hyväksytty xx.yy.zzzz rehtorin päätöksellä. Resurssipäätökset tehdään erikseen.

Johdanto Aalto-yliopiston kielellisten linjausten tavoitteena on tukea yliopistomme tietä monikulttuuriseksi toimintaympäristöksi, jossa kaikki voivat toimia yhteisön täysivaltaisina jäseninä. Linjaukset huomioivat kansallisten kielten käytön ja kehityksen tieteen kielinä sekä painottavat tasokkaan kielen merkitystä tärkeänä osana akateemista laatua. Kielelliset linjaukset ja niiden toimeenpanosuunnitelma tehdään seuraavaksi viideksi vuodeksi. Kansainvälistymistä ja monikulttuurisuutta rakennetaan Suomen kaksikielisyyden perustalle. Yliopistomme kansainvälistyessä englanti tulee enenevässä määrin olemaan kaikille yhteinen kieli, jota suuri osa aaltolaisista käyttää. Siksi on luontevaa ja resurssien kannalta järkevää panostaa myös englannin kielen käyttöön. Tavoitteenamme on tarkoituksenmukainen rinnakkaiskielisyys, ei keinotekoinen kolmikielisyys. Viestintä ja vuorovaikutus ovat keskeisiä kansainvälistymisen haasteita. Yliopiston strategian mukaisesti Aalto-yliopisto on paikka, johon alojensa parhaat tulevat ja jossa he voivat menestyä. Menestyminen edellyttää sekä osallistumista että osallistamista ja ennen kaikkea ymmärrykseen perustuvaa jakamista. Monikielisen toimintaympäristön kehittäminen vaatii johdonmukaista työtä ja resursseja. Aaltoyliopiston kielellisten linjausten toimeenpanosuunnitelma määrittää ja tarkentaa yhteisen suunnan, mutta jättää tarvittaessa tilaa korkeakoulujen ja ohjelmien omille kielellisille päätöksille. Linjaukset ja niiden toimeenpanosuunnitelma tukevat ajattelutapaa, jossa monikielisyys ja -kulttuurisuus ovat positiivinen, yhteisöämme rikastuttava voimavara ja mahdollisuus. Toimeenpanosuunnitelman taulukon vasempaan sarakkeeseen on kirjattu linjaus ja oikean puoleiseen toimenpide linjauksen toteuttamiseksi. 2

1. Tutkimus Hyvä kieli on osa hyvää tutkimusta. Kielellisten linjausten toimeenpanosuunnitelman lähtökohtana on tukea tutkimuksen kieltä koulutuksin ja tukipalveluin. Toisena keskeisenä osa-alueena on Aaltoyliopiston rooli kotimaisten kielten kehittämisessä tieteen kielinä. 1.1 Tutkimusjulkaisujen kieli on johdonmukaista ja oikeakielistä. 1.2. Aalto-yliopisto kehittää aktiivisesti suomen- ja ruotsinkielisiä tieteellisiä termejä. Toimenpide Järjestetään tutkijoille kirjoitustyöpajoja ja -kursseja. Kehitetään terminologiaa kansallisesti ja koordinoiden muiden yliopistojen kanssa. Aallossa otetaan käyttöön yhtenäinen terminologia tärkeimmistä käsitteistä. Oppimateriaalin tekemisestä sekä yleistajuisen tieteellisten tekstien kirjoittamisesta ansioitumista vahvistetaan urajärjestelmässä. 2. Opiskelu ja opetus Kielelliset linjaukset selkeyttävät opintopolkujen kielisyyttä, ja toimeenpanosuunnitelman toteutuminen edellyttää ennen kaikkea suunnitelmallisuutta ja johdonmukaisuutta. Englannin kielen osuus opetuskielenä on kasvanut ja kasvaa edelleen, jolloin koko yliopiston opintotarjontaa on katsottava yhtenä kokonaisuutena eikä vain erillisinä ohjelmina. Aalto-yliopiston asema myös ruotsinkielisenä yliopistona edellyttää selkeitä ja pysyviä ratkaisuja riittävän ruotsinkielisen opetuksen takaamiseksi. Opiskelijakunnan kansainvälistyessä mahdollisuus opiskella opetuskieliä, suomi, ruotsi ja englanti, on tehtävä mahdollisimman helpoksi. 2.1. Aalto-yliopisto tarjoaa kandidaattikoulutusta suomeksi ja osittain ruotsiksi. Suomenkielisessä ja osittain ruotsinkielisessä Toimenpide Kaikissa korkeakouluissa käytetään yliopiston opetuskieliluokitusta: opetuskieli ilmoitetaan opetussuunnitelmassa ja opetus tapahtuu sen mukaisesti. 3

kandidaattikoulutuksessa kurssien opetusta on myös englanniksi. Kullakin tieteen alalla (tekniikka, talous, taide) on tarjolla myös täysin englannin kielinen kandidaattiohjelma. Maisterivaiheen opetus tarjotaan pääasiassa englanniksi. 2.2. Tentit ja muut kurssisuoritukset voi suorittaa myös ruotsiksi kun opetuskielenä on suomi tekniikan ja taiteiden koulutusalojen opetuksessa. Määritellään ja viestitään opiskelijoiden verkkopalvelussa (Into) ne kandivaiheen keskeiset kurssit, jotka opetetaan sekä suomeksi että ruotsiksi. Yliopiston ja korkeakoulujen johto määrittää vastuuhenkilöiden tehtävät ja toimenkuvat kattamaan tukitoiminnot. Nimetään ja kommunikoidaan nämä roolit. Opetussuunnitelma sekä opetuksen ja opiskelun säännöt määrittävät toimintatavat. Ruotsinkielisillä opiskelijoilla on mahdollisuus keskustella opinnoistaan ruotsiksi tekniikan ja taiteiden koulutusaloilla. 2.3. Maisteri-ja kandidaattiohjelmien osaamistavoitteisiin tulee sisällyttää alalla tarvittavat kieli-, viestintä- ja monikulttuurisuustaidot. 2.4. Hyvät vuorovaikutus-, kieli- ja ohjaustaidot kuuluvat opetushenkilökunnan pedagogisiin vaatimuksiin. Opettajille tarjotaan pedagogista tukea ja koulutusta. Muulla kuin äidinkielellään opettavien tulee osoittaa hallitsevansa opetuskieltä riittävän hyvin. Koulutusohjelmien tavoitteisiin sisällytetään nämä taidot ja niiden saavuttamista arvioidaan osana normaaleja palauteprosesseja. Uusissa rekrytoinneissa painotetaan pedagogisia taitoja tutkimusmeriittien ohella. Opetustaitojen arvioinnissa tulee arvioida pedagogiikan lisäksi myös opetuskielen selkeyttä ja ymmärrettävyyttä. Opettamista muulla kuin äidinkielellä arvioidaan ja kehitetään saadun (opiskelija)palautteen perusteella. 4

3. Palvelut Aalto-yliopiston kansainvälistyessä, kielitaidon merkitys kaikissa yliopiston työtehtävissä kasvaa. Aaltolaiset sitoutuvat monikulttuurisen yhteisön tukemiseen. Yhteinen terminologia sekä asiakirjojen ja tiedon saaminen eri kielillä lisäävät kielellistä tasa-arvoa. 3.1. Aaltolaisilla on mahdollisuus opiskella suomea, ruotsia ja englantia. Toimenpiteet Kaikilla Aallon opiskelijoilla ja henkilökunnalla tulee olla yhtäläiset mahdollisuudet opiskella suomea, ruotsia ja englantia. Kannustetaan aktiivisesti kansainvälisiä opiskelijoita ja henkilökuntaa opiskelemaan suomea ja ruotsia. 3.2. Henkilöstölle tarjotaan laadukkaita tekstin muokkaus-, oikoluku- ja käännöspalveluja. Kielikeskuksessa vieraiden kielten lehtoreiden toimenkuvaan sisällytetään kielipalvelujen tuottamista. Tämä otetaan huomioon lehtoreiden rekrytoinnissa. Ostopalveluja käytetään edelleen. 3.3. Asiakirjojen kieli on johdonmukaista ja laadukasta. Aalto-yliopistossa käytetään tärkeimmistä käsitteistä yhtenäistä terminologiaa. Käytetään Uniterms-termipankkia aktiivisesti prosesseissa ja valmistelutyössä ja lisätään siihen yleisimmin käytetyt toimintaamme liittyvät lyhenteet. Lisätään viestintää/koulutusta kielikäytännöistä. 3.4. Sisäiset asiakirjat, päätökset, lomakkeet ja ohjeistukset ovat pääosin suomeksi ja englanniksi. Rehtorien päätökset ja akateemisten asioiden komiteoiden muistiot ja päätökset ovat aina suomeksi ja englanniksi. Tuotetaan yksi yhteinen päätösdokumenttipohja, 5

Opiskeluun liittyvät keskeiset asiakirjat ovat suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. 3.5. Kaikkien aaltolaisten on mahdollista osallistua yliopiston eri toimielimien ja komiteoiden toimintaan jossa sisältö sekä suomeksi että englanniksi. Aalto-yliopiston eri toimijat käyttävät rinnakkain suomea ja englantia. Jos kokouksessa puhutaan suomea on tilaisuuden esitysmateriaali tarvittaessa myös englanniksi. 4. Viestintä Viestinnän kielellisten linjauksien toimeenpanossa otetaan kantaa Aalto-yliopiston kielellisten linjausten toimeenpanoon viestintä- ja opintopalveluiden ylläpitämissä ja koordinoimissa viestintäkanavissa. Näitä kanavia ovat digitaaliset kanavat (aalto.fi ja into.aalto.fi), sosiaalisen median kanavat (Twitter, Facebook, Instagram, LinkedIn ja YouTube), lehdistötiedotteet, esitteet, infonäytöt sekä Aalto-yliopiston sidosryhmälehti Aalto University Magazine. 5.1. Viestinnässä otetaan huomioon kohderyhmä, tilanne, viestintäkanava ja kieli niin, että viestintä vastaa kohderyhmän tarpeisiin. Toimenpide Viestintäkanavien käyttökokemusta arvioidaan säännöllisesti. 5.2. Aalto-yliopiston verkkosivustoa aalto.fi ja opiskelijoiden sivustoa into.aalto.fi julkaistaan ja ylläpidetään suomeksi, englanniksi sekä tarpeellisin osin ruotsiksi. Tärkeimmät julkiset sisällöt aalto.fi- ja into.aalto.fi verkkopalveluissa ovat suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Sisäiset sisällöt ovat henkilöstölle pääosin suomeksi ja englanniksi. Kielellisten linjausten toteutuminen ja seuranta: Kielellisten linjausten toteutumisesta vastaa provosti ja sitä koordinoi johtamisen tukipalvelut (LSS). Aalto-yliopiston yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotoimikunta (EQU-toimikunta) seuraa vuosittain linjausten toteutumista. Yliopiston vuosikatselmus (University Review) arvioi toteutumista kolmen vuoden välein. 6