P LIN MERKIT. Tietoa rahapeliongelmasta työssään peliongelmia kohtaaville PELIHAITAT TUKIAINEISTO

P LIN MERKIT Tietoa rahapeliongelmasta työssään peliongelmia kohtaaville PELIHAITAT TUKIAINEISTO

PELIHAITAT TUKIAINEISTO Sisältö Lukijalle...3 1 Rahapelaaminen ja rahapelit...5 2 Ajanvietteestä riippuvuuteen rahapelaamisen tasot...7 3 Riskitekijöistä suojaaviin tekijöihin...11 4 Rahapeliongelma Suomessa...13 5 Rahapeliongelman tunnistaminen ja hoito...15.. 5.1 Rahapeliongelman puheeksiotto ja tunnistaminen... 15.. 5.2 Rahapeliongelman tunnistamisen työkalut... 16.. 5.3 Tuki ja hoito... 18 6 Muutoksen tueksi...21 Lisätietoa ja yhteystietoja...22 Teksti: Mari Pajula 6. tarkistetun painoksen kirjoittamistyön tukiryhmä: Sari Castrén, Minna Kesänen, Saini Mustalampi, Riikka Sainio, Anne Salonen ja Sanna Wuorio Kirjoittaja ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 6. tarkistettu painos Kielenhuolto: Taina Ruottinen, Sanataika ky Graafinen suunnittelu ja taitto: Tiina Kuoppala Kuvitus: Tiina Kuoppala Paino: Juvenes Print Suomen Yliopistopaino Oy, 2018 ISBN 978-952-343-140-9 (painettu) ISBN 978-952-343-141-6 (verkko) http://urn.fi/urn:isbn:978-952-343-141-6 MUU2018_327

Lukijalle Suomessa rahapelien tarjonta on runsasta ja rahapelejä pelataan paljon. Osalle pelaajista rahapelaaminen aiheuttaa ongelmia. Ongelmat voivat vaikuttaa myös pelaajien läheisiin. Rahapeliongelmaa ei ole helppo tunnistaa, sillä ongelma ei näy ulospäin ja se saattaa jäädä jonkin toisen ongelman varjoon. Usein pelaajan on myös vaikea itse havaita ongelmaa tai ottaa sitä puheeksi. Rahapelaamisesta puhuminen ja ongelman tunnistaminen on tärkeää. Pahimmillaan ongelmallinen rahapelaaminen aiheuttaa vakavia psyykkisiä, fyysisiä, taloudellisia ja sosiaalisia haittoja. Ongelmiin liittyy usein voimakasta häpeää, perhe- ja ihmissuhdeongelmia, velkaantumista ja psyykkistä oireilua, kuten ahdistusta, masennusta ja syyllisyyttä, äärimmillään jopa itsetuhoisuutta. Pelaaja saattaa kärsiä myös fyysisistä vieroitusoireista. Tämä materiaali on tarkoitettu sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille sekä kaikille niille, jotka saattavat työssään kohdata ongelmallisesti pelaavia tai heidän läheisiään. Materiaalin tavoitteena on tarjota tietoa rahapelaamisesta, pelaamisen aiheuttamista haitoista, rahapeliongelmasta sekä rahapeliongelman tunnistamisesta ja hoidosta. Lisäksi tämän materiaalin lopussa esitellään muutamia käytännön työvälineitä rahapeliongelman tunnistamiseen ja asiakkaan tukemiseen sekä kerrotaan palveluista, joista saa lisätietoa ja apua. THL P LIN MERKIT Tietoa rahapeliongelmasta työssään peliongelmia kohtaaville 3

4 THL P LIN MERKIT Tietoa rahapeliongelmasta työssään peliongelmia kohtaaville

1 Rahapelaaminen ja rahapelit Suurin osa suomalaisista pelaa joskus rahapelejä. Kansainvälisestikin vertaillen suomalaiset ovat innokasta pelikansaa. Vuonna 2015 arvioitiin, että 80 prosenttia 15 74-vuotiaista suomalaisista on joskus pelannut rahapelejä. Viikoittain suomalaisista pelaa noin kolmannes. Suosituimmat pelimuodot Suomessa ovat lotto, raaputusarvat ja raha-automaatit. Rahapelien tarjonta on Suomessa laajaa. Tarjolle on viime vuosina tullut uudenlaisia rahapelejä, ja esimerkiksi rahapeliautomaatit ovat hyvin erilaisia kuin muutama vuosikymmen sitten. Pelejä tarjotaan useiden eri kanavien kautta. Tämä on lisännyt mahdollisuuksia pelata eri ympäristöissä vaikka koko ajan. Se, missä ja miten pelataan, vaikuttaa pelin luonteeseen, koukuttavuuteen ja siihen, miten riskialtista se on rahapeliongelman kehittymisen kannalta. Rahapelejä ovat mm. 99arvontapelit, esim. Lotto, Keno, Pore, Naapurit 99rahapeliautomaatit 99raaputus- ja nettiarvat 99vedonlyönti 99kasinopelit, esim. ruletti ja pokeri 99hevospelit. Raja digitaalisten rahapelien ja muiden digitaalisten pelien (mm. viihde- ja ajanvietepelien) välillä on hämärtynyt. Joissakin digitaalisissa viihde- ja ajanvietepeleissä käytetään myös ajoittain rahaa, ja tämä saattaa altistaa samanlaisille ongelmille kuin rahapelaaminen. THL P LIN MERKIT Tietoa rahapeliongelmasta työssään peliongelmia kohtaaville 5

2 Ajanvietteestä riippuvuuteen rahapelaamisen tasot Rahapeliongelma viittaa yleisesti sellaiseen liialliseen pelaamiseen, joka rahan- tai ajankäytöltään vaikuttaa kielteisesti pelaajaan, hänen läheisiinsä tai muuhun sosiaaliseen ympäristöön. Kielteiset vaikutukset liittyvät usein talouteen, suoriutumiseen opinnoissa tai työelämässä sekä fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen. Tarkkoja rajoja hallitun pelaamisen, riskipelaamisen, ongelmapelaamisen ja rahapeliriippuvuuden välille on vaikeaa vetää. Pelaamisen seuraukset, kuten kulutetun rahan määrä ja käytetty aika, on aina suhteutettava yksilön tilanteeseen. Rahapeleihin syntyy toiminnallinen riippuvuus. Toiminnallisissa riippuvuuksissa ihminen kokee voimakasta halua tai pakonomaista tarvetta aineen sijaan johonkin toimintaan, kuten raha- tai tietokonepelaamiseen tai vaikkapa ostamiseen. Suurimmalle osalle pelaajista rahapelaaminen ei aiheuta haittoja. Tällöin voidaan puhua hallitusta pelaamisesta. Riskipelaamisesta puhutaan silloin, kun selviä ongelmia ei vielä ole, mutta pelaaminen on rahan- tai ajankäytöltään runsasta ja vaaran merkkejä on olemassa. Ongelmapelaamisesta puhutaan, kun pelaaminen aiheuttaa ajoittaisia ongelmia, ja rahapeliriippuvuudessa on kyse jo useista vakavista ongelmista. Rahapeliongelman syntyyn vaikuttavat useat eri asiat, kuten pelattujen pelien luonne ja pelien saatavuus. Rahapelien helpon saatavuuden lisäksi esimerkiksi nopeatempoiset ja kuviteltuja tai todellisia taitoelementtejä sisältävät pelit aiheuttavat pelaajilleen herkemmin ongelmia. Myös perimällä, persoonallisuudella ja ympäristötekijöillä tiedetään olevan vaikutusta rahapeliongelman kehittymiseen. Rahapeliongelmaa esiintyy miehillä naisia useammin ja nuorissa ikäluokissa enemmän kuin vanhemmissa. Rahapeliongelma Ongelmapelaaminen Rahapeliriippuvuus Riskipelaaminen Riskipelaaminen, ongelmapelaaminen ja rahapeliriippuvuus Hallittu pelaaminen Riskipelaaminen asettuu hallitun pelaamisen ja ongelmapelaamisen välimaastoon. Riskipelaaminen on rahan- tai ajankäytöltään runsasta. Siinä voi olla myös erityisiä riskitekijöitä, jotka kuvataan luvussa 3. Riskipelaaminen lisää myöhempien ongelmien kehittymisen todennäköisyyttä. Ongelmapelaamisesta puhutaan silloin, kun rahapelaaminen on rahan- tai ajankäytöltään liiallista ja aiheuttaa selvästi ongelmia mutta ei vielä täytä rahapeliriippuvuuden kriteerejä. Tarkkaa rajaa ongelmapelaamisen ja rahapeliriippuvuuden välille ei kuitenkaan voida vetää. THL P LIN MERKIT Tietoa rahapeliongelmasta työssään peliongelmia kohtaaville 7

Rahapeliriippuvuus on mukana kahdessa kansainvälisesti käytössä olevassa tautiluokituksessa: ICD-10:ssä, jossa se tunnetaan nimellä pelihimo, ja DSM-5:ssä, jossa käytetty termi on rahapeliriippuvuus. ICD-10-tautiluokituksen määritelmä pelihimolle Tähän sisältyy: Patologinen pelaaminen Tähän ei sisälly: Uhkapeli ja vedonlyönti ilman riippuvuutta Tämä häiriö käsittää usein toistuvia henkilön elämää hallitsevia uhkapelijaksoja. Ne vahingoittavat hänen sosiaalisia, ammatillisia, aineellisia ja perheeseen liittyviä arvojaan ja sitoumuksiaan. Tästä häiriöstä kärsivät voivat saattaa työpaikkansa uhanalaisiksi, velkaantua huomattavasti, valehdella tai rikkoa lakia saadakseen rahaa tai välttääkseen velanmaksua. Heillä on pakottava, vaikeasti hallittava halu pelata. Heidän ajatuksiaan hallitsevat pelaamistapahtumaan ja -olosuhteisiin liittyvät mielikuvat. Tämä pakottava tarve voimistuu usein rasittavissa elämäntilanteissa. Tätä häiriötä kutsutaan myös pakonomaiseksi pelaa.miseksi. Tämä termi ei kuitenkaan ole kovin asianmukainen, koska pelaamiskäyttäytyminen ei ole pakonomaista teknisessä mielessä eikä tämä häiriö ole sukua pakko-oireiselle häiriölle. Taudinkuva Olennainen piirre on toistuva pelaaminen, joka jatkuu ja lisääntyy, vaikka seurauksena on sellaisia vastoinkäymisiä kuin köyhtyminen, perhesuhteiden huononeminen ja henkilökohtaisen elämän hajaannus. Diagnostiset kriteerit A. Pelaamisjaksoja on vähintään kaksi vuodessa.. B. Pelaaminen jatkuu, vaikka seurauksena olisi henkilökohtaista ahdinkoa tai se vaikuttaisi jokapäiväisen elämän toimintoihin.. Näistä jaksoista ei kerry voittoa.. C. Voimakasta pelaamisen tarvetta on vaikea hillitä niin, että potilas itse pystyisi lopettamaan pelaamisen.. D. Pelaamiseen ja pelaamisympäristöön liittyvät mielikuvat hallitsevat ajattelua ja mielikuvia. Erotusdiagnoosi Patologinen pelaaminen tulisi erottaa: a) maanikkojen runsaasta pelaamisesta. b) epäsosiaalisesta persoonallisuushäiriöstä kärsivän henkilön käytökseen liittyvästä pelaamisesta (Tällöin sosiaalinen käyttäytyminen on laaja-alaisesti häiriintynyt, mikä ilmenee aggressiivisuutena tai muuna kyvyttömyytenä ottaa huomioon muiden ihmisten tunteita ja hyvinvointia.). c) pelaamisesta ja vedonlyönnistä, johon ei liity psyykkistä häiriötä. Toistuva pelaaminen jännityksen tai rahan takia. Tähän ryhmään kuuluvat ihmiset todennäköisesti hillitsevät taipumustaan, jos menettävät paljon rahaa tai tulee muita vastoinkäymisiä. 8 THL P LIN MERKIT Tietoa rahapeliongelmasta työssään peliongelmia kohtaaville

DSM-5-kriteerit rahapeliriippuvuudelle Amerikkalaisen psykiatriyhdistyksen luoma DSM-tautiluokitus (Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders) uusittiin toukokuussa 2013. Uudistetun DSM-tautiluokituksen 5. painoksessa aikaisemmin käytetty käsite patologinen pelaaminen on muutettu rahapeliriippuvuudeksi (Gambling Disorder) ja tautiluokitus siirretty impulssi.kontrollin häiriöistä luokkaan Riippuvuushäiriöt. A) Jatkuva tai toistuva ongelmallinen rahapelikäyttäytyminen, joka aiheuttaa kliinisesti merkittävää haittaa tai kärsimystä. Henkilöllä todetaan neljä (tai enemmän) seuraavista kriteereistä edeltävän vuoden aikana. 1. Tarve pelata jatkuvasti suurenevilla rahasummilla saavuttaakseen haluamansa jännityksen. 2. Yritys vähentää tai lopettaa rahapelaaminen aiheuttaa rauhattomuutta tai ärtyneisyyttä. 3. On toistuvasti epäonnistunut yrityksissään kontrolloida, vähentää tai lopettaa rahapelaamista. 4. Ajatukset pyörivät rahapelaamisen ympärillä (esim. jatkuva tarve elää uudelleen aikaisempia rahapelitapahtumia, miettiä tasoitusmahdollisuuksia tai suunnitella seuraavaa rahapeliä ja ajatella pelaamiseen käytettävien rahojen hankintaa). 5. Pelaa usein tuntiessaan olonsa kuormittuneeksi (kokien esim. avuttomuutta, syyllisyyttä, ahdistuneisuutta tai masennusta). 6. Hävittyään rahaa palaa usein takaisin pelaamaan tasoittaakseen tappion (häviöiden takaa-ajo).. 7. Valehtelee salatakseen rahapelaamiseen osallistumisensa määrän. 8. On vaarantanut tai menettänyt tärkeän ihmissuhteen, työpaikan tai koulutukseen tai työuraan liittyvän mahdollisuuden rahapelaamisen takia. 9. Tukeutuu muihin rahanhankinnassa helpottaakseen rahapelaamisen aiheuttamaa epätoivoista taloudellista tilannetta.. B) Rahapelaaminen ei selity paremmin maanisella jaksolla. Määritä esiintymistiheys: jaksottainen/satunnainen jatkuva Määritä remissiovaihe: varhainen remissio (kriteerit eivät ole täyttyneet 3 kuukauteen, mutta ovat olleet kuitenkin havaittavissa edeltävän vuoden aikana) pysyvä remissio (kriteerit eivät ole täyttyneet edeltävän vuoden aikana) Määritä vakavuusaste: lievä (4 5 kriteeriä) keskivaikea (6 7 kriteeriä) vaikea (8 9 kriteeriä) THL P LIN MERKIT Tietoa rahapeliongelmasta työssään peliongelmia kohtaaville 9

3 Riskitekijöistä suojaaviin tekijöihin On olemassa ympäristöön, pelaamiseen ja yksilöön liittyviä tekijöitä, jotka yhdessä tai erikseen saattavat lisätä alttiutta rahapeliongelman kehittymiselle. Tällä sivulla on lueteltu näitä tekijöitä. Ympäristöön liittyvät tekijät 99myönteinen pelikulttuuri 9 9 9 rahaa ja kilpailua korostavat arvot 9 ympäristön niukat toiminnan 9 mahdollisuudet 99lainarahan helppo saatavuus. Pelaamiseen liittyvät tekijät 99pelien saatavuus 9 9 9 9 nopeatempoiset pelit 9 houkuttelevat pelipaikat 9 mainonnan runsaus ja 9 pelaamiseen kannustavat viestit. Yksilöön liittyvät tekijät 99rahapelaamisen aloittaminen nuorena 99pelihistoriaan liittyvä suuri voitto 9 9 9 9 virheelliset uskomukset pelivoittojen todennäköisyyksistä 9 uskomukset onnen yhteydestä pelitilanteeseen 9 virheelliset kuvitelmat omasta taidosta tai 9 pelin hallinnasta 99oman rahapelikulutuksen seuraamatta jättäminen 99taloudelliset ongelmat 99elämänkriisit tai menetykset, kuten avioero, työttömyys tai läheisen kuolema 99yksinäisyys 99elämän kokeminen merkityksettömäksi 99mielekkään tekemisen puute 99mielenterveysongelmat, erityisesti masentuneisuus ja ahdistuneisuus 99traumaattiset kokemukset elämässä 99päihdeongelmat ja muut (aineelliset tai toiminnalliset) riippuvuudet 99perhehistoriaan liittyvät päihde- ja riippuvuusongelmat. Riskitekijöiden vähentämisen lisäksi on tärkeää kiinnittää huomioita asioihin, jotka suojaavat yksilöä ja joita vahvistamalla riskiä rahapeliongelman kehittymiselle voidaan vähentää. Suojaavia tekijöitä ovat esimerkiksi toimivat sosiaaliset suhteet ja ympäristön tuki sekä kyky tarkastella omia asenteita ja käyttäytymistä. THL P LIN MERKIT Tietoa rahapeliongelmasta työssään peliongelmia kohtaaville 11

4 Rahapeliongelma Suomessa Suomessa 3,3 prosentilla 15 74-vuotiaasta väestöstä on rahapeliongelma. Tämä tarkoittaa noin 124 000:ää henkilöä. Tästä joukosta noin kolmanneksella oli todennäköinen rahapeliriippuvuus. Esiintyvyys on arvioitu vuonna 2015 tehdyn väestökyselyn perusteella. Rahapeliongelma koskettaa myös suurta joukkoa pelaajan läheisiä. Lähes viidenneksellä suomalaisista on lähipiirissään vähintään yksi henkilö, jolla on ollut rahapeliongelma. THL on tuottanut Suhteet pelissä -tukiaineiston rahapelaamisesta huolestuneille läheisille. Rahapelaaminen ja rahapeliongelma suomalaisessa aikuisväestössä Vaikka rahapelaaminen on Suomessa lailla kielletty alle 18-vuotiailta, myös alaikäiset ja väestökyselyn kohdejoukkoa nuoremmat henkilöt pelaavat rahapelejä ja kohtaavat pelaamiseen liittyviä haittoja. THL on julkaissut kasvattajille Nuoret pelissä -tukiaineiston (ks. Tukiaineistot, sivu 23). Rahapeliriippuvuus 1,3 % Ongelmapelaaminen 2 % Riskipelaaminen 15 % Hallittu pelaaminen 61,7 % Ei pelaa 20 % Lähde: Suomalaisten rahapelaaminen 2015 -väestökyselyn aineisto THL P LIN MERKIT Tietoa rahapeliongelmasta työssään peliongelmia kohtaaville 13

5 Rahapeliongelman tunnistaminen ja hoito Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset ovat avainasemassa rahapeliongelman varhaisessa tunnistamisessa, sillä apua haetaan usein helpommin rahapelaamisesta aiheutuviin haittoihin kuin itse rahapeliongelmaan. Rahapeliongelmaan haetaan usein apua vasta, kun sen aiheuttamat haitat ovat vakavia. Tästä syystä rahapelaamisen puheeksiotto on tärkeää. Ongelman tunnistamiseen on olemassa työkaluja, ja niiden avulla hoidon tarpeen arviointi helpottuu. Rahapeliongelman hoito on osa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Rahapeliongelmaa hoidetaan Suomessa pääsääntöisesti päihde- ja mielenterveyspalveluissa. Palvelujen saatavuudessa on alueellisia eroja. Hoito painottuu avohoitoon, mutta myös laitos- tai kurssimuotoista hoitoa on joillain alueilla saatavilla. Vertaistukea löytyy netistä sekä monilla paikkakunnilla 12 askeleen ohjelmaan perustuvista Nimettömät pelurit (GA, Gamblers Anonymous) -vertaisryhmistä sekä Pelirajat on-vertaisryhmistä. Lisäksi Peluuri tarjoaa netissä ja puhelimitse valtakunnallisia palveluita. 5.1 Rahapeliongelman puheeksiotto ja tunnistaminen Riskipelaamista tai rahapeliongelmaa on vaikea tunnistaa muuten kuin kysymällä asiasta suoraan. Rahapeliongelmaan liittyy usein häpeän tunteita ja leimautumisen pelkoa. Siksi kunnioittava, ystävällinen ja neutraali ilmapiiri asiakkaan kohtaamisessa on erityisen tärkeää. Raha- pelaamisesta kysymisen voi liittää vaikkapa keskusteluun harrastuksista kysymällä, harrastaako asiakas rahapelejä, mitä rahapelejä asiakas pelaa ja kuinka paljon aikaa ja rahaa pelaamiseen kuluu. Rahapeliongelmaan liittyy tunnuspiirteitä, joiden havaitseminen voi olla avuksi tilanteen arvioinnissa. Tunnuspiirteiden esiintyminen ei välttämättä merkitse, että henkilöllä olisi peliongelma, mutta niihin on syytä kiinnittää huomiota kokonaiskuvaa muodostettaessa. Jos piirteitä esiintyy useita, on rahapelaaminen erityisen tärkeää ottaa puheeksi. Taloudellisista tunnuspiirteistä tärkeitä ovat selittämätön rahankäyttö ja omaisuuden katoaminen. Rahankäyttö saattaa näkyä esimerkiksi useina peräkkäisinä nostoina tiliotteessa. Samoin rahan merkitys on monesti korostunut henkilön arvostuksissa, ja yllättäen muuttuva suhtautuminen rahaan saattaa olla vihje rahapeliongelmasta. Toisaalta pelaajan voi olla vaikea puhua taloudesta tai rahaan liittyvistä aiheista. Usein myös rahankäytön kohteet muuttuvat ja laskut saattavat jäädä maksamatta. Lisäksi toistuva rahan lainaaminen läheisiltä tai rahalaitoksista voi kertoa rahapeliongelmasta. Rahapelaamisen psyykkiset seurannaisvaikutukset näkyvät usein ulospäin siten, että pelaaja vetäytyy läheisten seurasta ja muista sosiaalisista suhteista ja aiemmin tärkeinä pidetyt asiat menettävät merkityksensä. Muita psyykkisiä tunnuspiirteitä saattavat olla eriasteinen huolestuneisuus, levottomuus, nopeat mielialanvaihtelut, toivottomuus tai jopa masennus, aggressiivisuus ja itsetuhoisuus. THL P LIN MERKIT Tietoa rahapeliongelmasta työssään peliongelmia kohtaaville 15

Rahapeliongelman aiheuttamia fyysisiä oireita voivat olla esimerkiksi erilaiset stressioireet, kuten unettomuus ja päänsärky, sekä muutokset seksuaalisessa halukkuudessa ja ruokahalussa. Rahapeliongelma voi näkyä myös käyttäytymisen tasolla esimerkiksi vaikeutena huolehtia työstä, opiskelusta tai muista sovituista asioista. Pelaaja voi puhua paljon peleistä tai käyttää paljon aikaa internetissä. Pelitositteiden tai pelaamisen salaaminen voi sekin olla merkki ongelmasta. 5.2 Rahapeliongelman tunnistamisen työkalut Rahapeliongelman tunnistamisen avuksi on kehitetty erilaisia mittareita. Niitä voidaan hyödyntää ongelman arvioinnissa yhdessä asiakkaan kanssa. Rahapeliongelman tunnistamisen mittari The Brief BioSocial. Gambling Screen (BBGS) kartoittaa kuluneen vuoden aikaista pelaamista kolmella kysymyksellä. Mittari perustuu diagnostisiin kriteereihin ja mittaa vieroitusoireita, pelaamisen salaamista sekä sosiaalisia haittoja (rahan lainaaminen toisilta). BBGS on tällä hetkellä luotettavin ja suositeltavin seulontamittari. BBGS:n käyttö on nopeaa, ja se toimii hyvin tilanteissa, joissa aikaa on rajoitetusti käytettävissä. Onkin suositeltavaa, että BBGS liitetään osaksi asiakas.haastattelujen rutiinikäytäntöjä. BBGS kolme kysymystä rahapelien pelaamisesta 1. Onko pelaamisen lopettaminen tai vähentäminen aiheuttanut sinussa levottomuutta, ahdistusta tai ärtyneisyyttä viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana? Kyllä/Ei 2. Oletko viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana yrittänyt salata perheeltäsi tai ystäviltäsi, paljonko pelasit? Kyllä/Ei 3. Onko pelaamisesi aiheuttanut sinulle viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana sellaisia taloudellisia ongelmia, että olet joutunut hankkimaan perheeltäsi, läheisiltäsi tai sosiaalipalveluista apua elinkustannuksiisi? Kyllä/Ei Myöntävä vastaus vähintään yhteen kysymykseen merkitsee, että asiakkaalla saattaa olla rahapeliongelma. Tällöin asiaa on aina selvitettävä tarkemmin. Tarkempaan rahapeliongelman kartoittamiseen sopii hyvin The Problem Gambling Severity Index (PGSI) -testi, jossa kartoitetaan rahapelaamista ja sen seurauksia. Itsearviointitestinä se antaa testin tekijälle kuvan siitä, onko pelaamiskäyttäytyminen tasolla, johon hän haluaa muutosta. Lähde BBGS: Gebauer L, LaBrie R & Shaffer HJ. 2010. Optimizing DSM-IV-TR classification accuracy: A brief biosocial screen for detecting current gambling disorders among gamblers in the general household population. The Canadian Journal of Psychiatry 55(2): 82 90. 16 THL P LIN MERKIT Tietoa rahapeliongelmasta työssään peliongelmia kohtaaville

PGSI Seuraavat kysymykset koskevat rahapelaamiseen liittyviä kokemuksia. Vastausvaihtoehdot ovat 0 = en koskaan, 1 = joskus, 2 = useimmiten ja 3 = lähes aina. Kun ajattelet viimeksi kulunutta 12 kuukautta: 1. Kuinka usein olet pelannut rahapelejä suuremmilla summilla kuin sinulla oikeastaan olisi varaa hävitä?. 0 1 2 3 2. Kun edelleen ajattelet viimeksi kulunutta 12. kuukautta, kuinka usein sinun on pitänyt pelata. rahapelejä aikaisempaa suuremmilla summilla. saadaksesi pelaamisesta saman jännityksen tunteen?. 0 1 2 3 3. Kuinka usein rahapeliä pelattuasi olet palannut jonakin toisena päivänä takaisin yrittääksesi voittaa takaisin häviämäsi rahat?. 0 1 2 3 4. Kuinka usein olet lainannut rahaa tai myynyt jotakin saadaksesi rahaa pelaamista varten?. 0 1 2 3 5. Kuinka usein sinusta on tuntunut, että. rahapelaamisesi saattaa olla sinulle ongelma?. 0 1 2 3 6. Kuinka usein rahapelaaminen on aiheuttanut sinulle terveysongelmia, mukaan lukien stressiä. tai ahdistusta?. 0 1 2 3 7. Kuinka usein sinua on arvosteltu rahapelaamisestasi tai sinulle on sanottu, että rahapelaaminen on sinulle ongelma, riippumatta siitä, mitä mieltä itse olet asiasta? 0 1 2 3 8. Kuinka usein rahapelaamisesi on aiheuttanut. taloudellisia ongelmia sinulle tai kotitaloudellesi?. 0 1 2 3 9. Kuinka usein olet tuntenut syyllisyyttä siitä, miten. harrastat rahapelaamista, tai siitä, mitä tapahtuu,. kun pelaat? 0 1 2 3 TULKINTA Tulos 0 = Ei ongelmapelaamista. Tulos 1 2 = Vähäinen peliongelma, eikä juuri tunnistettuja kielteisiä vaikutuksia. Tulos 3 7 = Kohtalainen peliongelma, joka aiheuttaa kielteisiä seurauksia. Tulos 8 tai enemmän = Ongelmapelaaminen, jolla on kielteisiä vaikutuksia ja mahdollinen hallinnan menetys. Lähde PGSI: Ferris, J & Wynne, H. 2001. The Canadian problem gambling index: Final report. Submitted for the Canadian Centre on Substance Abuse. THL P LIN MERKIT Tietoa rahapeliongelmasta työssään peliongelmia kohtaaville 17

5.3 Tuki ja hoito Asiakkaan tai potilaan tuki ja hoito valitaan aina yksilöllisesti. Kaikissa sosiaali- ja terveyspalveluissa on oltava riittävästi rahapeliongelmiin liittyvää osaamista. Neuvonta ja lyhytohjaus voivat riittää, jos 99kyse on riskipelaamisesta 99asiakkaan tai potilaan yksittäiset fyysiset, psyykkiset tai sosiaaliset haitat eivät ole erityisen vakavia 99asiakas tai potilas ei ole halukas hakeutumaan erityispalvelujen piiriin 99pelaajan lähipiirille ei aiheudu pelaamisesta vakavia psyykkisiä, fyysisiä tai sosiaalisia haittoja. Asiakas tai potilas kannattaa ohjata hoitoon, jos 99asiakkaalla tai potilaalla on itsetuhoisia ajatuksia 99tukitoimet muissa palveluissa eivät ole tuottaneet toivottua tulosta 99pelaaminen täyttää rahapeliriippuvuuden kriteerit 99pelaamisesta on aiheutunut pelaajalle itselleen tai hänen läheisilleen vakavia psyykkisiä, fyysisiä, sosiaalisia tai taloudellisia haittoja. Rahapeliongelmaan liittyy lähes aina eritasoisia taloudellisia vaikeuksia. On tärkeää, että pelaaja saa asiantuntevaa tukea myös näihin ongelmiin. Taloudellisen tilanteen selvittely tulisi aloittaa perusteellisella kokonaiskartoituksella. Koska ongelmalliseen pelaamiseen liittyy usein velkaantuminen (pikavipit, maksamattomat lainat ja laskut), sosiaalityön ja talous- ja velkaneuvonnan palvelut ovat usein tarpeen. Yksittäisen ihmisen rahapeliongelmalla voi olla laajat vaikutukset sosiaalisiin suhteisiin ja myös läheisten hyvinvointiin. Läheisille pelaamisesta koituvat haitat ovat pääpiirteissään hyvin samanlaisia kuin ongelmallisesti pelaavallekin. Läheisiä autetaan usein samoissa palveluissa kuin pelaajia. 18 THL P LIN MERKIT Tietoa rahapeliongelmasta työssään peliongelmia kohtaaville

Lisätietoja tuki- ja hoitopalveluista: thl.fi/pelihaitat > Rahapeliongelman hoito ja tuki > Apua rahapeliongelmaan Peluuri Auttava puhelin ja nettisivut tarjoavat ongelmallisesti pelaaville, heidän läheisilleen sekä työssään rahapeliongelmaa kohtaaville tietoa eri hoitopalveluista. Peluuri voi auttaa oikean hoitopaikan tai tukipalvelujen etsimisessä ja räätälöinnissä. Auttava puhelin on maksuton ja palvelee arkisin klo 12 18 numerossa 0800 100 101 (ruotsinkielinen päivystys maanantaisin klo 12 18). THL P LIN MERKIT Tietoa rahapeliongelmasta työssään peliongelmia kohtaaville 19

6 Muutoksen tueksi Kenen tahansa rahapelejä pelaavan on hyvä arvioida pelaamistaan ja sitä, pitäisikö pelitapoja muuttaa. Muutoksen tarvetta voi arvioida esimerkiksi erittelemällä muutoksen hyötyjä ja haittoja nelikentän avulla. Tavoitteena voi olla joko kohtuullinen pelaaminen tai pelaamisen lopettaminen kokonaan. Hyvä keino tilanteen seuraamiseen on pelipäiväkirjan pitäminen. Tappioiden suuruuden lisäksi pelipäiväkirjaan kannattaa kirjata pelaamiseen kuluva aika, pelattu peli, pelipaikka, pelaamista edeltäneet ja sitä seuranneet tunteet tai mieliala sekä pelaamista edeltänyt tilanne. Sähköinen rahapelipäiväkirja löytyy osoitteesta rahapeli.paivakirja.fi. Pelaamisen kohtuullisuutta voi edistää mm. seuraavilla tavoilla: 99asettamalla raja pelaamiseen käytettävälle rahalle 99päättämällä, ettei pelaamista varten saa ottaa lainaa 99asettamalla raja pelaamiseen käytettävälle ajalle 99pitämällä taukoja pelaamisessa 99sovittamalla pelaamiseen käytettävä aika ja raha omaan elämäntilanteeseen 99pelaamalla ainoastaan ylimääräiseksi jäävää rahaa, ei koskaan välttämättömiin kuluihin tarkoitettuja rahoja (erottelussa voi auttaa erillinen pelitili tai pelikassa) 99olemalla pelaamatta stressin, masennuksen tai muiden huolien painaessa 99välttämällä erityisen korkean riskin pelien pelaamista (esim. nopeatempoiset pelit). Oma-apuopas muutoksen tueksi Avaimia rahapeliongelman hallintaan -oma-apuopas on tarkoitettu rahapelaamisen vähentämisen tai lopettamisen tueksi. Opas sisältää tehtäviä, jotka auttavat henkilöä arvioimaan omaa pelaamistaan ja sen seurauksia, ja siinä esitellään konkreettisia keinoja, joilla muutosta rahapelaamisessa voidaan tavoitella. Opasta voi käyttää omatoimisesti muutoksen tukena, mutta se toimii myös hyvin ammattilaisten työvälineenä rahapelaamisen puheeksioton yhteydessä ja lyhytneuvonnassa. thl.fi/pelihaitat > Julkaisut > Tukiaineistot THL P LIN MERKIT Tietoa rahapeliongelmasta työssään peliongelmia kohtaaville 21

Lisätietoa ja yhteystietoja THL:n verkkosivut rahapelihaitoista thl.fi/pelihaitat THL:n sivuille on koottu materiaalia rahapelihaittojen ehkäisyn ja hoidon tueksi pelihaittoja työssään kohtaaville. Peluuri peluuri.fi Auttava puhelin: 0800 100 101 Peluurin sähköinen palvelukokonaisuus antaa tietoa ja tukea pelaamisesta aiheutuviin haittoihin ja ongelmiin. Palvelut ovat pelaajia, läheisiä ja työssään pelihaittoja kohtaavia varten. Tarjolla on ammatillista tukea, vertaistukea ja oma-apuvälineitä puhelimitse ja verkossa. Peluurin palvelut ovat valtakunnallisia, maksuttomia ja luottamuksellisia. Tiltti tiltti.fi Tiltti on pelihaittoihin erikoistunut tietoja tukipiste ongelmallisesti pelaaville, heidän läheisilleen sekä heitä kohtaaville ammattilaisille. Tiltissä asiakas voi pohtia suhdetta omaan tai läheisen pelaamiseen yhdessä työntekijän tai vertaisen kanssa. Tiltti sijaitsee Peliklinikalla Helsingissä, mutta osallistuminen on kuntarajoista riippumatonta. Päihdelinkki paihdelinkki.fi Päihdelinkki tarjoaa tietoa päihteistä, pelaamisesta ja muista riippuvuuksista. Kattavan tietopankin lisäksi verkkopalvelusta löytyy testejä, oma-apusisältöjä, vertaistukea ja neuvontapalvelu. Tutustu myös Raipe-rahapelipäiväkirjaan: rahapelipaivakirja.fi. Pelirajat on pelirajaton.fi sosped.fi Sosped-säätiön Pelirajat on tarjoaa ongelmallisesti rahapelaaville ja heidän läheisilleen vertaisryhmiä, vertaistukea puhelimessa ja verkossa, voimavarakursseja sekä lomia. Pelirajat on kouluttaa vertaisohjaajia ja kokemusasiantuntijoita. Nimettömät pelurit, Suomen GA (Gamblers Anonomyous) nimettomatpelurit.fi Nimettömät pelurit tarjoaa vertaisryhmiä ja vertaistukea ongelmapelaajille. 22 THL P LIN MERKIT Tietoa rahapeliongelmasta työssään peliongelmia kohtaaville

Tukiaineistot Avaimia rahapeliongelman hallintaan oma-apuopas. 2018. Nuoret pelissä Tietoa kasvattajille nuorten digitaalisesta pelaamisesta ja rahapelaamisesta. 5. uudistettu p., 2016. Liikaa pelissä Tietoa rahapeleistä ja peliongelmasta. 6. p., 2016. Läheiset ja rahapeliongelma Tietoa ja välineitä läheisten kanssa työskentelyyn. 2015. Suhteet pelissä Tietoa ja tukea rahapelaamisesta huolestuneille läheisille. 3. tark. p., 2014. Rahapelaaminen ja peliongelma lyhyesti ja selkeästi. Irene Komu. 2012. Työelämä pelissä Tietoa rahapelihaittojen tunnistamisesta ja ehkäisemisestä työyhteisössä. 2016. Osa tukiaineistoista on saatavana myös ruotsinkielisenä osoitteesta julkari.fi. Kirjallisuutta Salonen A, Latvala T, Castrén S, Selin J & Hellman M. Rahapelikysely 2016. Rahapelaaminen, rahapelihaitat ja rahapelien markkinointiin liittyvät mielipiteet Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Kymenlaaksossa. Raportti 9/2017. 158 sivua. THL, Helsinki 2017. Salonen A, Castrén S, Latvala T, Heiskanen M & Alho H. Rahapelikysely 2016. Rahapelaaminen, rahapelihaitat ja rahapelien markkinointiin liittyvät mielipiteet rahapeliongelmaan apua hakevilla Peliklinikan asiakkailla. Raportti 8/2017. 165 sivua. THL, Helsinki 2017. Kinnunen J, Pere L, Raisamo S ym. Nuorten terveystapatutkimus 2017. Nuorten tupakkatuotteiden ja päihteiden käyttö sekä rahapelaaminen. STM, Helsinki 2017. Alho H, Heinälä P, Kiianmaa K, Lahti T & Murto A (toim.). Rahapeliriippuvuus. Duodecim, Helsinki 2015. Salonen, Anne & Raisamo, Susanna. Suomalaisten rahapelaaminen 2015 Rahapelaaminen, rahapeliongelmat ja rahapelaamiseen liittyvät asenteet ja mielipiteet 15 74-vuotiailla. Raportti 16/2015. 157 sivua. THL, Helsinki 2015. Castrén, Sari & Lahti, Tuuli. Peli poikki virtuaalituki rahapeliongelmiin: kuvaus osallistujista ja kokemuksia hoidosta. Psykologia, 2014, 49(03), 198 210. Castrén S, Salonen A, Alho H & Lahti T. Rahapeliriippuvuuden diagnostiikka muutoksessa. Suomen Lääkärilehti, 2014. Salonen A, Castrén S, Raisamo S, Alho H & Lahti T. Rahapeliriippuvuuden tunnistamiseen kehitetyt mittarit. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti, 2014, 51, 113 129. THL P LIN MERKIT Tietoa rahapeliongelmasta työssään peliongelmia kohtaaville 23

P LIN MERKIT Tietoa rahapeliongelmasta työssään peliongelmia kohtaaville Ongelmapelaamiseen liittyvä palvelujen tarve kasvaa jatkuvasti. Rahapeleistä ja niihin liittyvistä haitoista ei kuitenkaan aina ole riittävästi tietoa. Jo ongelmapelaamisen tunnistaminen voi olla vaikeaa. Tämän tukiaineiston tavoitteena on lisätä eri ammattialojen työntekijöiden sekä vapaaehtoistoimijoiden tietoutta ja ymmärrystä rahapeliongelmasta ja helpottaa ongelmapelaamisen tunnistamista. Julkaisun myynti: thl.fi/kirjakauppa Puhelin 029 524 7190 Faksi 029 524 7450 Tuotenumero: MUU2018_327 Saatavilla verkkojulkaisuna thl.fi/pelihaitat > Julkaisut > Tukiaineistot thl.fi/spelrelateradeproblem > Publikationer ISBN 978-952-343-140-9 (painettu) ISBN 978-952-343-141-6 (verkko) http://urn.fi/urn:isbn:978-952-343-141-6