Ongelmapelaaminen Tietoa ja työvälineitä

Transkriptio

1 Ongelmapelaaminen Tietoa ja työvälineitä Avomieli-hankkeen koulutuspäivä, Sosiaalitaito, Järvenpää-talo Koulutuspäällikkö Tuula-Leena Raiski

2 Oma paikkani rahapeliongelmien palvelupolulla Video: Riitta Hirvonen: Kokemuksia hoidosta (2 min) Ehkäisy: pelipolitiikka, paikallisyhteisöt, yksilötyö, (vastuullinen pelaaminen) Tunnistaminen puheeksi otto tilannearvio - kokonaisarviointi moniammatillisesti Neuvonta, tuki, ohjaus muihin palveluihin Avohoito (yksilö- /ryhmämuotoinen) Kurssimuotoinen intensiivihoito, laitoskuntoutus YHTEISTYÖ, kenellä kokonaisvastuu asiakkaan tilanteen hoitamisesta?

3 Aiheita Oma paikkani palvelupolulla 2. Taustaa 3. Osaamistarve 4. Ongelmapelaamisen määrittely 5. Ongelmapelaamisen riskitekijöitä 6. Rahapelaamisen yleisyys ja ongelmapelaamisen esiintyvyys 7. Samanaikaisongelmat 8. Avun hakemisen esteitä ja mahdollisuuksia 9. Tunnistaminen ja arviointi 10. Rahapeliongelman hoito

4 TAUSTAA

5 Pelihaitat - huolenaihe ja kehittämiskohde Hallitusohjelma, STM:n strategia Arpajaislain muutoksen 1. vaihe 2010, mm. ikäraja 18 v STM ja THL vahvistaneet tutkimus- kehittämisja koulutustoimintaa, > tutkimus ja seuranta > pelihaittojen ehkäisy > hoitojärjestelmän kehittäminen > osaamisen kehittäminen Kolmas sektori edelläkävijänä kehittämistyössä Kehittämishankkeita (RAY)

6 Pelihaitat huolenaihe ja kehittämiskohde Palvelujärjestelmä huomioi rahapeliongelman heikosti, kansalaisten epätasa-arvoisuus Peliongelma jää usein tunnistamatta Kunnalla vastuu tarpeenmukaisten palvelujen järjestämisestä Rahapelihaitat enemmän esillä, ongelmat enemmän näkyviin > palvelutarve kasvaa > henkilöstön osaamistarve kasvaa

7 OSAAMISTARVE

8 Osaamistarvekartoitus Osaamistarvekartoitus rahapeliongelmien ehkäisyssä ja hoidossa 2010 Tavoitteena oli kartoittaa ja kuvailla 1)kuntien asiakastyötä tekevän sosiaali- ja terveyspalvelujen ja nuorisotyön henkilöstön kokemaa osaamistarvetta rahapeliongelmien ehkäisyssä ja hoidossa sekä 2)toiveita rahapeliongelmien ehkäisyyn ja hoitoon liittyvän koulutuksen järjestämisestä. Otanta AVI-alueittain (6, ei Ahvenanmaa) 134 vastaajaa 14 eri kunnasta (Raiski 2011)

9 Osaaminen, työssä koettu hyöty ja kehittymishalukkuus taustamuuttujittain Suurten (yli as.) kuntien henkilöstöllä enemmän osaamista, tietää perusteita/osaa jonkin verran 37 % Mitä useammin asiakastyössä (> sosiaalityössä useimmin) kohdattiin ongelmapelaajia, sitä vahvempi osaaminen, sitä hyödyllisemmäksi aihe koettiin työssä ja sitä halukkaampia oltiin kehittämään osaamista ; läheisten kohtaamisen useuden (> mielenterveystyössä useimmin) suhteen sama tulos työssä koetun hyödyn ja osaamisen kehittämishalukkuuden osalta Työtehtäväryhmittäin erot nykyisessä osaamisessa ja työssä koetussa hyödyssä > päihdetyössä ja sosiaalityössä vahvimpaa, sen jälkeen oppilas- ja opiskelijahuollossa ja mielenterveystyössä (Raiski 2011)

10 Osaamistarve 1. Palvelut 2. Muut peliongelmat kuin rahapeliongelmat 3. Hoito ja kuntoutuminen 4. Tunnistaminen ja puuttuminen 5. Synty ja seuraukset 6. Ehkäisevä työ 7. Perustiedot rahapelaamisesta (Raiski 2011)

11 ONGELMAPELAAMISEN MÄÄRITTELY

12 Ongelmapelaamisen määrittely Rahapeliongelmasta kuvauksia ja luokituksia esim. pelaamisen jatkumona ja tasoina haitallisuuden tai pelaamisen vaiheen mukaan Pelaamisen tasot: 1. Ei ongelmia, 2. Kohtalainen ongelma (tappioiden tasoitusyritykset, syyllisyys, riidat, salaaminen, ajoittainen masennus, korkea kulutus), 3. Vakava ongelma (masennus, itsemurha-ajatukset, ero, velka ja köyhyys, rikollisuus) (Pajula 2009) Ei pelaa viihdepelaaja ongelmapelaaja patologinen eli riippuvuushäiriöinen pelaaja (Halme ym. 2008)

13 Ongelmapelaamisen määrittely Tarkempi määrittely on tehty ongelmapelaaminen -käsitteelle. THL:n Liikaa pelissä -julkaisu (2010: Ongelmapelaaminen on rahan- ja/ tai ajankäytöltään liiallista pelaamista, joka vaikuttaa kielteisesti pelaajaan, hänen läheisiinsä tai muuhun sosiaaliseen ympäristöön. Nämä kielteiset vaikutukset liittyvät usein talouteen, suoriutumiseen opinnoissa tai työelämässä sekä fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen.

14 Peliriippuvuus Sijoittuu toiminnallisiin riippuvuuksiin Peliriippuvuus kahdessa kansainvälisessä tautiluokituksessa: WHO:n ICD-10 (Mielenterveyden häiriö) ja DSM-IV ICD-10:n diagnostiset kriteerit: a) vähintään kaksi pelaamisjaksoa vuodessa, b) pelaaminen jatkuu vaikka seurauksena henkilökohtaista ahdinkoa, c) voimakasta pelaamisen tarvetta on vaikea hillitä niin, että potilas itse pystyisi lopettamaan pelaamisen, d) pelaamiseen ja pelaamisympäristöön liittyvät mielikuvat hallitsevat ajattelua ja pelaamista

15 Ongelmapelaamisen syntyyn liittyviä näkökulmia Neurobiologiset näkökulmat (aivojen välittäjäaineet, neuroanatomia, genetiikka) Psykologiset näkökulmat (oppimisteoriat, kognitiiviset tekijät, persoonallisuus) Sosiokulttuuriset tekijät Rahapelaamisen sääntely Pelien ominaisuudet Yhtä yleisesti hyväksyttyä kokoavaa teoriaa pelaamishäiriön synnystä ei ole (Halme ym. 2008)

16 RISKITEKIJÖITÄ

17 Ongelmapelaamisen riskitekijöitä Ks Pelaamiseen liittyviä riskitekijöitä nuorilla (Nuoret pelissä 2011) Seur. riskitekijöiden luettelo perustuu pääosin Pelissähankkeen hoitotyön oppaan käsikirjoitukseen 2011: Ympäristöön liittyviä (virikkeetön ympäristö, päihdekulttuuri, yhteiskunnan arvot, helpot lainat ja pikavipit yms.) Pelaamiseen ja pelikulttuuriin liittyviä (pelien helppo saatavuus, nopeatempoiset tai muuten koukuttavat pelit, pelipaikkojen houkuttavuus, pelien mainonta)

18 Riskitekijöitä, jatkuu Pelaajaan ja hänen elämänkulkuunsa liittyviä (nuorena altistuminen tai aloittaminen, vanhempien tai läheisten pelaaminen ja peliongelmat, miessukupuoli, suuren pelivoiton saaminen tai läheltä piti, väärät uskomukset pelaamisesta, kyllästyminen ja elämän tyhjyyden kokemus, alkoholi- tai huumeongelmat, masennus tai ahdistus, parkinsonintauti ja sen lääkitys, ADHD, rahan liittäminen omanarvontuntoon, itsearvostuksen kietoutuminen pelaamiseen, henkilökoh-taisen elämän muutokset/ menetykset)(pelissä-h. 2011) Ks. myös Voittoa jaossa (vähäisen ja korkean riskin pelaajat)

19 Ongelmapelaamiseen yhteydessä olevia tekijöitä Ongelmapelaamiseen ovat yhteydessä miessukupuoli ja nuori aikuisikä (myös Hakkarainen ym. 2009), vanhempien säännöllinen pelaaminen (erit. jos vanhemmalla peliongelma), nykyinen tupakointi (British 2010) Peluurin puhelinpalveluun soittaneista suurin osa nuoria miehiä, kuitenkin nettipelit muodostuneet naisille prosentuaalisesti hieman miehiä yleisemmäksi ongelmien lähteeksi (Pajula ym. 2010) Yleisesti ottaen varhaisessa iässä aloittamista ja paljon pelaamista pidetään riskinä peliongelmille

20 Pelit ja ongelmapelaaminen Puhelinpalveluun soittaneilla pääasiallisimmat ongelmia aiheuttaneet pelit: rahapeliautomaatit ja nettipelit (Pajula ym. 2010) Ongelmia pelaamisessa maininneet pelasivat erityisesti peliautomaateilla, päivittäisiä arvontapelejä ja urheiluvedonlyöntiä (Piispa ym.2009) Riski- ja ongelmapelaajilla suosituimpia rahapeliautomaatit ja vedonlyönti (Hakkarainen ym. 2009) Peliongelmiin liittyy useiden eri pelien pelaaminen (Piispa ym. 2009, Hakkarainen ym. 2009) -> nopeus, palkitsevuus, todennäköisyys voittaa, läheltä piti, luottokortin käyttömahdollisuus

21 PELAAMISEN YLEISYYS ONGELMIEN ESIINTYVYYS

22 Rahapelaamisen yleisyys Suomalaiset pelaavat enemmän kuin eurooppalaiset keskimäärin Rahapelaamiseen Suomessa runsaasti mahdollisuuksia v: rahapelejä kerran viikossa 41 %, useita kertoja viikossa 11 % edeltävän vuoden aikana (Aho ym. 2007) v: rahapelejä vähintään kerran viikossa 31 % edeltävän kuukauden aikana (Piispa ym. 2009) Miehillä, vanhemmilla ikäryhmillä ja vähän kouluja käyneillä yleisempää; jos Loton, Viking Loton ja Jokerin pelaamista ei huomioida, pelaaminen yleisintä vuotiailla miehillä ja vähemmän kouluja käyneillä (Piispa ym. 2009) Lotto suosituin peli

23 Rahapeliongelmien esiintyvyys Rahapeliongelmista kärsiviä vuotiaita noin (3,1 %), heistä n :lla (noin 1 %) todennäköinen peliriippuvuus (edeltävän vuoden aikana) (Aho ym. 2007) Seuraava väestökysely 2011, edellinen 2003 Noin 2 %:lla (työikäiseen väestöön suhteutettuna noin suomalaista) vuotiaalla ongelmia rahapelaamisesta (edeltävän kuukauden aikana) (Piispa ym. 2009) British Gambling Prevalence Survey (PGPS) 2010: ongelmapelaamisen yleisyysaste DSM IV:n mukaan 0,9 % (1999 ja ,6 %), PGSI:n mukaan 0,7 % (2007 0,5%) Arviolta 5-10 läheistä/ongelmapelaaja (Pajula, 2007)

24 Tietoa nuorten pelaamisesta Peruskoulua käyvistä pojista 40 % pelasi rahapelejä vähintään kerran viikossa (Kouluterveyskysely 2010) 9.luokkalaisista pojista n. 70 % pelasi rahapelejä vähintään kerran/kk, tytöistä n. 1/4 (Järvinen-Tassopoulos ym. 2010) vuotiaista rahapeliongelma/rahapeliriippuvuus 2,3 %:lla, riskiryhmässä 5 % ikäryhmästä (Aho ym. 2006) Alaikäiset nuoret kuluttivat n. 36 milj. rahapeleihin (Aho ym. 2006) Peluurissa alle 15-vuotiaiden pelaamista koskevien puheluiden määrän kasvu 2010 (Pajula ym. 2010) 90 % pelasi digitaalisia pelejä vähintään kerran/kk (Pelaajabarometri 2010), ongelmien laajuudesta ei väestötutkimustasoista tietoa

25 SAMANAIKAISONGELMIA

26 Samanaikaisongelmia Velkaantuminen, päihdeongelmat, terveysongelmat (mielenterveys, tupakointi) Liiallinen rahankäyttö yleisin rahapelaamisen aiheuttama ongelma Tupakointi, runsas alkoholin käyttö > miehillä ja terveysongelmat > naisilla yleisempiä rahapeliongelmia maininneilla kuin muilla vastaajilla (Piispa ym.2009) Kansainvälisissä tutkimuksissa tuotu esiin patologisen pelaamisen ja päihderiippuvuuden samanaikaisuuden yleisyys; samoin tuotu esiin mielialahäiriöiden, ahdistusja persoonallisuushäiriöiden, muiden impulssikontrollin häiriöiden ja itsemurha-alttiuden samanaikainen esiintyminen patologisen pelaamisen kanssa (Halme ym. 2009)

27 Samanaikaisongelmia/päihde Humalahakuisen juomisen/alkoholin suurkulutuksen, huumeidenkäytön ja ongelmapelaami - sen välillä sekä kaksin- että kolminkertaisia päällekkäisyyksiä ; noin joka 10. vastaaja Suomi juo tutkimuksessa raportoi vähintään kahden tekijän päällekkäisyydestä; 8 % vastaajista (väestötasolla noin humalahakuisesti juovaa suomalaista) raportoi jonkinasteisista peliongelmista; päällekkäisyydet yhdistyvät usein taloudellisiin ja sosiaalisiin ongelmiin (Hakkarainen ym. 2009)

28 Samanaikaisongelmia/päihde Puhtaan riski- ja ongelmapelaamisen ryhmässä korostuvat opiskelijoiden (15-29 v) ja eläkeläisten (50-69 v) osuudet (Hakkarainen ym. 2009) Päihdetapauslaskennassa 2007 päihde-ehtoisesti asioineista 4 %:lla oli rahapeliongelmia, suhteell. eniten ongelmapelaajia vuotiaiden ikäryhmässä, lääkkeiden päihdekäyttö ja kannabiksen käyttö oli suhteellisesti yleisempää ongelmapelaajilla kuin koko aineistoissa Rahapelionglemat selvästi yleisempiä päihdeehtoisesti asioivilla miehillä (Nuorvala ym. 2009)

29 Samanaikaisongelmia/ mielenterveys Mielenterveyden häiriöt yleisiä peliongelmaisilla päihdepalvelujen käyttäjillä Päihdetapauslaskennassa 2007 ongelmapelaajilla masennus (40 %:lla) ja muut mielenterveyden häiriöt (39 %:lla, osalla ilmeisesti ICD 10 diagnoosi) huomattavasti yleisempiä kuin muilla päihde-ehtoisesti asioineilla (Nuorvala ym. 2009)

30 Samanaikaisongelmia/ velkaantuminen (seuraus) Velkaantuminen ja muut taloudelliset vaikeudet keskeinen aihe Peluuriin tulevissa puheluissa; velkaantuminen ja pikavippien otto yleistä erityisesti nettipelaajilla (Pajula ym. 2010) Strand (2010) haastatteli 22 velkaantumisen parissa työskentelevää eri puolilta Suomea: Rahapeleistä johtuvan velkaantumisen koettiin lisääntyneen 2000-luvulla; suurin osa kohtaa asiaa mielestään viikoittain Pelivelkaantumiseen liittyy usein yleistä oman talouden hallitsemattomuutta, moniongelmaisuutta ja muita velkoja

31 Samanaikaisongelmia/ velkaantuminen (seuraus) Nettipokeribuumi yhdistettynä kulutus- ja pikaluottojen helppoon saatavuuteen edistää (Lähteenmaa ym. 2008: 1. luottokortti, 2. pikavipit ja läheisiltä lainaaminen, 3. kulutusluotto) Pelivelkaisen taloudellisen tilanteen hoitaminen erityisen haastavaa Velkajärjestely edellyttää ongelman hoitamista (hoitosuunnitelma/lääkärintodistus) Rahapeliongelma ei edelleenkään yhtä hyväksytty haittojen aiheuttaja kuin esimerkiksi alkoholismi, kevytmielinen velkaantuminen Video (5 min): Talous- ja velkaneuvonnan asiakastilanne

32 AVUN HAKEMINEN

33 Irti ongelmapelaamisesta Oman toipumisen arvioidaan olevan yleistä ongelmapelaamisessa Arviolta noin 10 % hakeutuu hoitoon (hoidon keskeyttäminen yleistä) (Halme ym. 2008, Slutske 2006) Peliongelma jää usein tunnistamatta

34 Avun hakemisen esteitä ja mahdollisuuksia Pelissä-hankkeen tutkijan Maritta Itäpuiston NAGS:n konferensissa Australiassa 2010 pitämän esityksen pohjalta > tulossa artikkeli Yhteiskuntapolitiikka 3/ asiakasta (10 miestä, 2 naista, 4 nettipelaajaa, 7 rahapeliautomaattien pelaajaa, 1 kaikki pelit), teemahaastattelut

35 Hoitoon hakeutumisen esteitä (Itäpuisto 2010) 1. Henkilökohtaiset esteet: ongelman kieltäminen, halu selvittää ongelma itse, viha, pettymys 2. Perheeseen ja sosiaaliseen ympäristöön liittyvät esteet: häpeä, pelko, salaaminen, kontrollin puute sosiaalisessa yhteisössä 3. Pelaamiskulttuurin tuottamat esteet: mikään ympäristössä ei välttämättä auta tunnistamaan pelaamis-käyttäytymistä ongelmalliseksi 4. Yleiset kulttuuriset esteet: esim. maskuliininen eetos, ennakkoluulot hoitoa kohtaan 5. Palveluihin liittyvät esteet: rakenteelliset ja konkreettiset esteet (löytääkö ja saako apua)

36 Avun hakemisen teitä (Itäpuisto 2010) 1. Yksilöllinen: psykologiset syyt estävät avunsaantia, apu löytyy helposti ongelman myöntämisen jälkeen 2. Moniongelmainen: peliongelma osa ongelmien kasaumaa, peliongelman tiedostaminen ei johda avun hakemiseen, elämän laadun paraneminen voi johtaa 3. Perhekeskeinen: pelko perheen jäsenten menettämisestä > salailu, epäilyksiä palvelujen suhteen, kokee kohdanneensa esteitä; perheenjäsenillä keskeinen rooli motivaattoreina, aktivaattoreina ja toimijoina

37 TUNNISTAMINEN JA ARVIOINTI Videot Puheeksiotto, Lähde (1 min)sekä Koskela & Ikävälko (1 min)

38 Tunnistaminen ja puheeksiotto Tunnuspiirteistä apua tilannearviossa; jos useita, rahapeliongelman mahdollisuus: taloudellisia (selittämätön rahankäyttö, rahan korostunut merkitys, rahasta puhumisen välttely, lainailu ) psyykkisiä (vetäytyminen ihmissuhteista, huolestuneisuus, masennus, agressiivisuus, itsetuhoisuus) fyysisiä (stressioireet, unettomuus, muutokset ruokahalussa, seksuaalisessa halukkuudessa) selittämättömät poissaolot, kohtuuttomasti netissä, pelitositteiden/pelaamisen piilottelu

39 Tunnistaminen ja puheeksiotto Työntekijän oman tietoisuus ja tieto rahapeliongelmasta edistää Työhön liittyviin kartoituksiin, asiakashaastatteluihin, terveystarkastuksiin sijoitettu (raha)pelaamista koskeva osio Työpaikalla ja laajemmin organisaatiossa sovittu, miten toimitaan ja mihin ohjataan Pelaamiseen liittyvää materiaalia esillä Aihe liitetään muihin asioihin Tunnistaminen voi olla myös prosessi

40 Arvioinnin ja hoidon työvälineitä - Lie-Bet -pikatyökalu 1. Oletko koskaan tuntenut tarvetta käyttää pelaamiseen yhä enemmän rahaa? 2. Oletko koskaan joutunut valehtelemaan läheisellesi siitä, kuinka paljon pelaat? > myöntävä vastaus yhteen tai molempiin kysymyksiin > henkilöllä saattaa olla peliongelma > asiaa on selvitettävä tarkemmin

41 Arvioinnin ja hoidon työvälineitä Pelipäiväkirja (pelaamista edeltävä tilanne ja mielentila, pelaamisen ajankohta ja käytetty aika, mitä peliä, missä ja kenen kanssa, panos, seuraukset ja tunteet pelaamisen jälkeen); Peliloki: php?page=peliloki-www Pokeriloki: Reikäleipä ongelmapelaamisen, haittojen havainnollistamisen ja hoidon suunnittelun prosessi (Pelissä-hanke, syksyllä 2011 löytyy )

42 Arvioinnin ja hoidon työvälineitä () Pelissä-hankkeen hoitotyön opas, syksy Ohjeistus pelaajalle ja läheiselle raha-asioiden hoidosta Ketjuanalyysi ja kehäkello (esim. retkahdus) Selviytymis/muutossuunnitelma Elämän ja pelaamisen historia (koordinaatisto) PGSI testi (Gambling Severity Index) RCQ-testi (Readiness to Change Questionnaire) Pelaamisen tavoitejana TGQ pelihoukutuskysely (Tempations for Gamling Questionnaire)

43 Arvioinnin ja hoidon työvälineitä ja oppaita Rahapeliongelman mini-interventio (Jukka Halme) > Funktionaalinen analyysi, Motivoiva haastattelu > Rahapeliongelmien ehkäisy ja hoito verkkokurssi >

44 Oppaita Voittoa jaossa opas ( > julkaisut) Rahapeliongelmien tunnistaminen ja pelaajan auttaminen Työkaluja peliongelmien tunnistamiseen, puheeksiottoon ja hoitotyöhön (Pelissä-hanke) > (ilm. s. 2011) Kulttuurisensitiivinen käsikirja (Sosiaalipedagogiikan säätiö 2010) > Liikaa pelissä (2010) ja Suhteet pelissä (2010), >julkaisut

45 Reikäleipä Ongelmapelaamisen tunnistamisen, haittojen havainnollistamisen ja hoidon suunnittelun prosessi (Pelissä-hanke/Perttula 2011)

46 Reikäleipä-mallin käyttö Asiakkaan havahduttamiseen Peliongelman laajuuden ja pelaajan elämäntilanteen hahmottamiseen Hoidon tarpeen arvioinnin apuvälineeksi Hoidon toteutuksen tueksi > luo rakennetta hoitoprosessille, systemaattisesti eri lohkojen käsittelyä sovitun tavoitteen mukaisesti Voidaan tehdä yhdessä paperille, asiakas voi tehdä itsekseen Visualisointi hoidon edetessä (värittäminen, reiän suuruus jne.)

47 RAHAPELIONGELMAN HOITO

48 Rahapeliongelman hoitomuodot Ongelmapelaajien hoitopalvelut uusi ilmiö Yleensä samoin menetelmin ja samoissa yksiköissä kuin päihdeongelmaisille Hoidon tulisi vastata pelaamisongelman vakavuusastetta, itsearvioitua hoidon tarvetta ja yksilöllisiä eroja Hoitomuotoja porrastettu seuraavasti Hodginsia (2005) mukaillen: - Omaehtoinen muutos - Mini-interventio ja lyhyt-neuvonta - Intensiiviset hoidot (Halme ym. 2008)

49 Tutkimusta hoitomenetelmistä (Halme ym. 2008) Hoitomenetelmistä vähän satunnaistettuja ja kontrolloituja tutkimuksia Kognitiiviset ja behavioraaliset menetelmät näyttävät tutkimusten valossa vaikuttavimmilta. Esimerkkejä: retkahduksen ehkäisy, ongelmanratkaisu ja sosiaalisten taitojen harjoittelu, alttius/ herkistäminen, oman pelaamisen hallitseminen kontrollin ulkoistamisella jne. Monimenetelmäistä otetta pidetään parempana kuin yhden menetelmän varaan rakentuvaa

50 Tutkimusta hoitomenetelmistä (jatkuu) Lääkehoito (mm. opiaatinsalpaajat, masennuslääkkeet ja mielialaa tasoittavat lääkkeet) havaittu vaikuttavammaksi kuin lumehoito, eri lääkeaineilla ei havaittu keskimääräisiä eroja vaikutuksissa. Oma-apuryhmät Gamblers anonymous ja Gam- Anon ryhmät: tuloksellisuudesta sekä positiivisia että varovaisempia arvioita, tärkeä tekijä ammatillisen hoidon tukena, keskeyttäneiden osuus suuri Heikon hoitoon hakeutumisen ja omaehtoisen toipumisen yleisyyden vuoksi tulisi panostaa kevyisiin interventioihin ja oma-apujärjestelmiin

51 Huomioita hoidosta Ns. yleiset tekijät hoitoprosessissa tärkeitä (työntekijän tyyli ja toiminta, asiakkaan ja työntekijän yhteistyösuhde) ( Läheisten mukaan ottaminen yksi avain tehokkaaseen hoitoon Tärkeää pitää muutoksen motivaatiota yllä koko prosessin ajan Erilaisten pelaajaryhmien tunnistaminen ja tuen erityispiirteet (esim. nettipelaajat, fyysistä läsnäoloa vaativien pelien pelaajat, naiset?, samanaikaisongelmat, kehitysvammaiset asiakkaat) (Pelissä-hanke 2011)

52 Hoidon vaiheita Yhteistyösuhteen luominen, hoidon aloitus Muutosvälineiden ja pelaamattomuustaitojen käsittely Pelaamattomuutta vahvistavan elämäntyylin harjoittelu ja hoitosuhteen päättäminen Prosessin murros- ja käännekohtia (kriisiytynyt tilanne, retkahdus, itsemurhariski) (Pelissä-hanke 2011)

53 Huomioita hoidosta Nuorten liika/ongelmapelaamisen tuki ja hoito (Nuoret pelissä 2011) Moniammatillinen yhteistyö, Pepe, Liisa

54 Arvioituja hoitomalleja ja menetelmiä Huotari (2007): Pelaaminen hallintaan Kuntoutus- ja koulutusohjelman ulkoinen arviointi. Ahonen & Halinen (2008): Yhteisöllinen avohoito rahapeliongelmaisten tukena. Mallin kehittäminen ja yhteisöhoidon vaikutukset. Huotari & Pitkänen (2009): Peli poikki - ohjelman arviontiraportti. > Kuntoutussäätiö (2010) Pelaajien vertaistukiverkostoprojektin ulkoinen arviointi

55 Palvelut rahapeliongelmissa >hoito Neuvonta, ohjaus ja vertaistuki - paikallisia, alueellisia ja valtakunnallisia palveluja (mm. Peluuri, Peli poikki, Valtti, Tuuletin, Pelivoimapiiri, Tiltti, vertaisryhmät) Yksilö- ja/tai ryhmämuotoinen avohoito - pääsääntöisesti A-klinikoilla, myös päihde- ja mielenterveyspalveluissa, Peliklinikka - palvelut kunnittain Intensiivihoito ja kuntoutus (Riippuvuusklinikka Tyynelä, Tuustaipaleen kuntoutumiskeskus, Hietalinna-yhteisö) Apua talousongelmiin ja velkojen hoitamiseen (Talous- ja velkaneuvonnat, Takuu-säätiö ja Velkalinja)

56 Peruspalvelujen apu voi riittää erityisesti, jos Kyse on riskipelaamisesta tai tason 2 (kohtalainen ongelma) pelaamisesta Asiakkaan tai potilaan yksittäiset fyysiset, psyykkiset tai sosiaaliset haitat eivät ole erityisen vakavia Pelaaminen ei ole edennyt pelihimon tai peliriippuvuuden (ks ICD-10 ja DSMIV) kriteerit täyttävälle tasolle Asiakas tai potilas ei ole halukas hakeutumaan erityispalvelujen piiriin ja Pelaajan lähipiirille ei aiheudu pelaamisesta vakavia psyykk., fyys. ja/tai sos. haittoja

57 Erityispalveluihin kannattaa ohjata, jos Tukitoimet peruspalveluissa eivät ole tuottaneet toivottua tulosta Pelaajaa ei kyetä peruspalveluissa auttamaan tarvittavalla tavalla Pelaaminen täyttää pelihimon/peliriippuvuuden kriteerit Pelaamisesta on aiheutunut pelaajalle itselleen tai hänen läheisilleen vakavia psyykk., fyys. Tai sos.haittoja Pelaamiseen liittyy itsetuhoisia ajatuksia

58 Kiitos! Tuula-Leena Raiski p , tuula-leena.raiski(at)koske.fi Tutustu aiheeseen lisää: Lähdeluettelossa linkkejä alkuperäislähteeseen

59 Lähteet Aho, P. & Ilkas, H. (2006): Nuorten rahapelaaminen vuotiaiden nuortenrahapelaaminen ja peliongelmat -puhelinhaastattelu (pdf) Sosiaali- ja terveysministeriö, 12/2006. Aho, P. & Turja T. (2007): Suomalaisten rahapelaaminen 2007 (pdf) Sosiaali- ja terveysministeriö ja Taloustutkimus British Gambling Prevalence Survey 2010 Hakkarainen, P. & Järvinen-Tassopoulos, J. & Metso, L. (2010) Miten alkoholinkäyttö, rahapelaaminen ja huumeidenkäyttö kytkeytyvät toisiinsa? Teoksessa Mäkelä, P. & Mustonen, H. & Tigerstedt, C. (toim.) Suomi juo (pdf 6,8 Mt). Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset Helsinki: THL, Halme, J.T. & Tammi, T.(2008) Katsaus ongelmapelaamisen ja patologisen pelaamisen hoitoa koskevaan vaikuttavuustutkimukseen: tutkimus on vähäistä ja tulokset epävarmoja.sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti, 45, s

60 Lähteet (jatkuu) Itäpuisto, M. (2010) The process of help-seeking of problem gamblers. Esitys NAGS:n konferenssissa Australiassa 2010 Jaakkola, T. (2009) Rahapeliongelman synty. Aineisto Rahapeliongelmien ehkäisy ja hoito verkkokurssissa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Järvinen-Tassopoulos, J. & Metso, L. (2009) Pojat ovat pelimiehiä, tytöt rahapelien harrastajia. Vuoden 2007 ESPAD - koululaiskyselyn tulosten tarkastelua. Yhteiskuntapolitiikka 74(2009):5, Koivisto, M-V. (2009) Kouluterveyskysely 2010 Lähteenmaa, J. & Strand, T. (2008)Pelin jälkeen: Velkaa vai voittoja? Tutkimus velan ottamisesta rahapeleihin, erityistarkastelussa nettipokeri ja pikavippaaminen Stakes, Raportteja 25 Koko julkaisu (pdf) Nuoret pelissä-tukiaineisto (2011) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

61 Lähteet (jatkuu) Nuorvala, Y. & Järvinen-Tassopoulos, J. & Huhtanen, P. (2009) Mielenterveyden häiriöt yleisiä peliongelmaisilla päihdepalvelujen käyttäjillä. Tiimi 2/2009 (1,3 Mt), 9-11 Pajula, M. & Aaltonen, A. (2010) Peluurin vuosiraportti. Pajula, M. (2009) Suhteet pelissä. Tietoa ja tukea ongelmapelaajien läheisille (pdf 1,9 Mt) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Pajula, M. (2007) Ongelmapelaajan läheinen: sairas vai selviytyjä? Selvitys rahapeliongelman vaikutuksista läheisiin. Stakes, Työpapereita 26 Koko julkaisu (pdf) Pelaajabarometri Pelin merkit (2009), Pelissä-hankkeen hoitotyön oppaan käsikirjoitus (2011), ilmestyy syksyllä 2011,

62 Lähteet (jatkuu) Piispa, M. & Laitalainen, E. & Helakorpi, S. & Halme, J. & Alho, H. & Uutela, A. (2009) Rahapelaaminen, pelaamisen aiheuttamat ongelmat ja niiden yhteys elintapoihin : Tutkimus työikäisistä suomalaisista vuonna 2008 (pdf 373 Kt) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Raportti 29 Raiski, T-L. (2010) Osaamistarve rahapeliongelmien ehkäisyssä ja hoidossa. Käsikirjoitus julkaisuun. Slutske, W. (2006) Natural recovery and Treatment-Seeking in Pathological Gambling: Results of Two U.S. National Surveys. Am J Psychiatry 163:2 Strand, T. (2010) Velkaantunut rahapelaaja. Esitys THLpeliverkoston kokouksessa Turja, T. (2006): Kuntien käytännöt ja tiedon taso rahapeliongelmaisten hoidossa (pdf) Sosiaali- ja terveysministeriö, 9/2006.