kirjoittaja: Tekn. lis. Matti Sundquist, Sundcon Oy otsikko: Uusi konedirektiivi 2006/42/EY ja koneen valmistajan tehtävät julkaisupäivä: 27.5.2009 (päivitetty 22.6.2009) HUOM: Voit kommentoida uusimpia julkaistuja artikkeleita osoitteessa: http://www.metsta.fi/ipubs/html/machinery/news/00-02-00.html Artikkelin sisällysluettelo: 1 Uusi Konedirektiivi ja koneasetus... 2 2 Koneen suunnittelu... 4 2.1 Peruskonseptin suunnittelu... 4 2.2 Riskin arviointi... 5 2.3 Vaatimusmäärittely... 6 2.4 Dokumentit... 7 2.5 Tekninen tiedosto... 7 2.6 Käyttäjälle toimitettavat käyttö- ja huolto-ohjeet... 7 3 Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen... 8 4 Luovuttaminen markkinoille tai käyttöönotettavaksi... 8 Viiteluettelo... 10 Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys ry PL 10, 00131 Helsinki email: standard@metsta.fi Koneturvallisuuden verkkojulkaisu: http://www.metsta.fi/ipubs/html/machinery/index.html 1 (10)
1 Uusi Konedirektiivi ja koneasetus Tämä artikkeli kuvaa lyhyesti koneen valmistajalle kuuluvia tehtäviä, joita uusi konedirektiivi 2006/42/EY [1] edellyttää, kuten dokumentoitua riskin arviointiin perustuvaa turvallisuuden suunnittelua ja vaatimustenmukaisuuden varmistamista. Konedirektiivi on otettu Suomen lainsäädäntöön valtioneuvoston antamalla asetuksella koneiden turvallisuudesta VNa 400/2008 koneasetus [2]. Koneasetus sisältää kaikki valmistajaa koskevat konedirektiivin vaatimukset samanlaisina kuin ne ovat konedirektiivissä. Tässä tekstissä olevat viittaukset pykäliin ( ) ovat viittauksia koneasetukseen. Peruslähtökohtia uuden direktiivin käyttöön otosta Toistaiseksi 28.12.2009 asti on voimassa konedirektiivi 98/37/EY ja sitä vastaava konepäätös VNp 1314/1994. Uusi direktiivi 2006/42/EY on tullut Suomessa voimaan 29.6.2008 (voimaantulopäivä) valtioneuvoston asetuksella VNa 400/2008. Koneen valmistajan tai muun markkinoille saattajan on Suomessa sovellettava uutta koneasetusta 29.12.2009 (soveltamispäivä) lähtien. Perusperiaate: Vaatimustenmukaisuusvakuutuksessa viitataan aina sekä voimassa olevaan konedirektiiviin että mahdollisiin muihin konetta koskeviin direktiiveihin. Uuden konedirektiivin olennaisten turvallisuusvaatimusten noudattamiseen voi valmistautua välittömästi. Uudet vaatimukset tulevat sitovasti voimaan kuitenkin vasta 29.12.2009, joten vasta tämän jälkeen voidaan koneen dokumenteissa viitata uuteen direktiiviin (esim. vaatimustenmukaisuusvakuutuksessa). Jos kuitenkin ennen 29.12.2009 nojaudutaan uuteen konedirektiiviin, voidaan viitata sekä nykyiseen konedirektiiviin että uuteen konedirektiiviin. Koneasetuksen soveltamisalaan kuuluvat koneen määritelmän mukaiset koneet (4 ). Koneasetuksen 3 :ssä esitetään soveltamisalan rajoituksia. Koneasetuksessa koneella (machinery) tarkoitetaan kaikkia sen soveltamisalaan kuuluvia valmiita koneita (lopputuotteita), vaihdettavia laitteita, koneyhdistelmiä sekä myös turvakomponentteja ja lisäksi myös eräitä nostoapuvälineitä ja -varusteita sekä nivelakseleita. Konedirektiivin soveltamisalaan kuuluvat myös "osittain valmiit koneet (partly completed machinery)", joita koskevat vaatimukset ja menettelytavat ovat osittain erilaiset kuin "valmiita koneita" koskevat vaatimukset. Koneasetus koskee valmistajia, jotka toimittavat koneita Euroopan talousalueelle. Koneasetuksessa esitetään vaatimuksia koneen valmistajalle menettelytavoista, joilla koneen turvallisuus varmistetaan ennen niiden saattamista markkinoille tai käyttöön otettavaksi. Periaatteena on, että koneen valmistaja vastaa koneen turvallisuudesta. Tämä on luonnollista, koska vain koneen valmistaja tuntee tarkasti koneen rakenteen ja ominaisuudet. 2 (10)
Kuva 1 Monikarainen tankoautomaattisorvi (standardiehdotus ISO/FDIS 23125:2008, [3]) Nykyaikaisen koneen turvallisuutta ei tavallisesti voida varmistaa jälkikäteen koneen valmistumisen jälkeen. Esimerkiksi koneen teräsrakenteiden, elektronisten ohjausjärjestelmien, päästöjen rajoittamisen, ergonomian ja monien muidenkin koneen ominaisuuksien muuttaminen voi olla vaikeata ja usein mahdotonta jälkikäteen. Usein toki tarvitaan korjaavia toimenpiteitä, mutta niillä ei turvallisuuden ja käytettävyyden suhteen tavallisesti saavuteta yhtä hyvää tulosta kuin ottamalla turvallisuusnäkökohdat huomioon suunnittelun elinkaaren oikeissa vaiheissa. Koneasetuksen liitteessä I esitetään koneita koskevat olennaiset turvallisuusvaatimukset. Niitä on noin 200 kappaletta, joista noin puolet koskee kaikkia koneita ja loput koskevat erityisiä koneryhmiä kuten esimerkiksi nostolaitteita ja liikkuvia koneita. Useimmat turvallisuusvaatimukset ovat yleisluontoisia, mutta muista tuotedirektiiveistä poiketen liitteessä I on myös yksityiskohtaisia teknisiä turvallisuusvaatimuksia. Esimerkki turvallisuusvaatimuksista (koneasetuksen liitteen I kohta 1.2.5): Jos tiettyjä toimintoja varten suojusta on siirrettävä tai se on poistettava tai turvalaite on poistettava käytöstä, ohjaus tai toimintatavan valitsimen on samanaikaisesti: poistettava kaikki muut ohjaus- tai toimintatavat käytöstä sallittava vaarallisten toimintojen toteuttaminen vain ohjauslaitteilla, joihin on jatkuvasti vaikutettava sallittava vaarallisten toimintojen toteuttaminen ainoastaan pienennetyn riskin olosuhteissa samalla, kun estetään toisiinsa liittyvien toimintajaksojen aiheuttamat vaarat, ja estettävä vaaralliset toiminnot, joita tarkoituksellinen tai tahaton vaikuttaminen koneen antureihin aiheuttaa. Jos näitä neljää ehtoa ei voida täyttää samanaikaisesti, ohjaus- tai toimintatavan valitsimen on aktivoitava muita suojaustoimenpiteitä, jotka on suunniteltu ja rakennettu turvallisen toimintaan puuttumisvyöhykkeen varmistamiseksi. Konekohtaisissa turvallisuusstandardeissa (C-tyypin standardit) esitetään vaatimuksia ja ohjeita turvalaitteiden ominaisuuksista. Tavallisesti kytkettäessä turvalaite (esimerkiksi valoverho) pois suojaustoiminnasta turvallisuus varmistetaan automaattisesti jollakin muulla suojaustoimenpiteellä kuten hidastetulla liikenopeudella, joka on yhdistetty pakkokäyttöiseen hallintalaitteeseen. Esimerkiksi puristimilla hitaalle liikenopeudelle on raja-arvona enintään 10 mm/s. 3 (10)
Koneen valmistajan tehtävät on määritetty koneasetuksessa (6 ). Sen mukaisesti koneen valmistaja on luonnollinen tai oikeushenkilö, joka vastaa koneen (ja osittain valmiin koneen, puolivalmisteen ) suunnittelusta ja valmistuksesta. Valmistajan on täytettävä koneasetuksen artikloissa esitettävät kaikki valmistajaa koskevat vaatimukset ja koneen on täytettävä koneasetuksen liitteissä esitettävät turvallisuusja dokumentointivaatimukset ennen kuin kone toimitetaan markkinoille tai otetaan käyttöön. Tätä varten koneen valmistajan on huolehdittava valmiin koneen vaatimustenmukaisuuden arvioinnista ja sen osoittamisesta ja siihen hänellä on oltava käytössään tarvittavat menetelmät. Tämä koskee myös Euroopan Talousalueen ulkopuolella olevan valmistajan edustajaa (4 ), joka on sijoittunut talousyhteisön alueelle. Koneen valmistajan velvollisuudet koskevat myös liitettävien koneiden ja koneyhdistelmien valmistajia. Osittain valmiiden koneiden, jotka on tarkoitettu yhdistettäväksi koneyhdistelmään, valmistajia koskevat koneasetuksessa erikseen mainitut vaatimukset. 2 Koneen suunnittelu Valmistajalla tulisi olla turvallisuuden hallintajärjestelmä, jossa määritetään turvallisuuteen liittyvän suunnitteluprosessin ja valmistuksen strategia. Sen perusteella valmistellaan turvallisuusohjelma, jossa esitetään suunnittelun vaiheet ja niihin liittyvät toimenpiteet, tarvittavat resurssit, ammattitaitovaatimukset, vastuiden jakautumiset jne. Käytettäessä ohjelmoitavaa elektroniikkaa koneiden ohjauksessa koneet tulevat aikaisempaa monimutkaisemmiksi. Tämä asettaa koneen suunnittelulle ja dokumentoinnille aikaisempaa suuremmat vaatimukset. Suunnitteluprosessin organisointi, riittävät resurssit ja erityisesti korkea ammattitaito ovat avainasemassa valmistettaessa monimutkaisia koneita ja konejärjestelmiä sekä varmistettaessa niiden turvallisuus. Siten nykyaikaisen koneen suunnittelu perustuu yhä enemmän järjestelmälliseen lähestymistapaan ja turvallisuuden elinkaarimalliin. Sen mukaisesti konekokonaisuus jaetaan hallittavissa oleviin osiin, josta kokonaisuus kootaan. Suunnittelu etenee vaiheittain elinkaarimallin mukaisesti. Jokaisessa elinkaaren vaiheessa tarkistetaan (todennetaan), että edellisen vaiheen turvallisuusvaatimukset tulevat täytetyksi ennen kuin siirrytään seuraavaan vaiheeseen. Näin pyritään estämään mahdollisten virheiden kulkeutuminen eteenpäin suunnittelussa ja siten minimoidaan pitkiä iteratiivisia kierroksia. 2.1 Peruskonseptin suunnittelu Koneen suunnittelu alkaa peruskonseptista. Turvallisuusvaatimukset on otettava huomioon jo konetta kuvaavasta peruskonseptista alkaen. Usein peruskonseptissa voidaan tehdä erilaisia valintoja, joilla voi olla merkitystä turvallisuuteen. Jo tässä vaiheessa tulisi tunnistaa turvallisuuteen liittyviä rajoituksia tulevien ratkaisujen valinnoille. Esimerkiksi turvalliset kulkutiet olisi suunniteltava jo laitesijoittelun yhetydessä, koska turvallisten ja helppokäyttöisten kulkuteiden rakentaminen jälkikäteen voi olla vaikeata. 4 (10)
Kuva 2 Esimerkiksi laajan koneyhdistelmän laitesijoittelua on vaikea muuttaa suunnitteluprosessin myöhemmissä vaiheissa Kuvassa on robottijärjestelmän koneiden sijoittelukaavio (standardi EN ISO 16111, liite C [4]). Koneiden sijoittelu vaikuttaa koneen käynnistys-, pysäytys- ja hätäpysäytysvyöhykkeisiin sekä energiansyötön erotusvyöhykkeisiin. Myös vaara-alueet ja niitä valvovien turvalaitteiden vaikutusalueet riippuvat laitesijoittelusta. 2.2 Riskin arviointi Koneasetuksen liitteessä 1 (kohta 1) vaaditaan koneelle tehtäväksi riskin arviointi. Tämän vaatimuksen mukaisesti riskin arviointi tehdään jäljempänä esitettävissä vaiheissa. Standardissa EN ISO 14121-1 [5] esitetään perusteet, menettelytavat sekä ohjeita riskin arviointiin ja teknisessä raportissa ISO/TR 14121-2 [6] esitetään esimerkkejä erilaisten koneiden riskin arvioinnista ja menetelmistä. Osittain valmiille koneille ei vaadita eikä voidakaan tehdä täydellistä riskin arviointia, mutta teknistä tiedostoa varten tarvitaan selvitystä siitä, mitkä olennaiset turvallisuusvaatimukset kone täyttää ja kokoonpano-ohjetta varten tarvitaan koneyhdistelmän valmistajalle ohjeet siitä, miten osittain valmis kone yhdistetään koneyhdistelmään. Näitä tietoja varten tarvitaan osittaista riskin arviointia. a) Koneen raja-arvot (rajoitukset) Koneen tai konejärjestelmän fyysisten rajojen määrittämisen lisäksi määritetään koneen ympäristöolosuhteet, esimerkiksi käytetäänkö konetta: sisällä vai ulkona (rajat lämpötiloille, kemikaaleille, kosteudelle, pesuaineille jne.) räjähdysvaarallisissa tiloissa (Ex-luokitukset). Koneen rajoituksiin voi kuulua myös koneen käyttötarkoitus, joka on esitettävä myös teknisessä tiedostossa ja käyttäjälle toimitettavissa tiedoissa. Riskin arvioinnissa on otettava huomioon myös kohtuudella ennakoitavissa olevat väärinkäyttömahdollisuudet, jotka voivat edellyttää lisänä olevia suojausteknisiä toimenpiteitä, ohjeita ja varoituksia. 5 (10)
b) Vaarojen tunnistaminen Vaarojen tunnistamien luo perustan koneen turvallisuuden varmistamiselle koneen suunnittelussa. Puutteellinen vaarojen tunnistaminen johtaa piileviin (paljastumattomiin) virheisiin, jotka aiheuttavat odottamattomia tilanteita ja vahinkoja. Siten vaarojen tunnistamisessa tarvitaan monipuolistaa asiantuntemusta koneen rakenteesta, toimintatavoista ja käyttötoiminnoista. sekä riittävästi ammattitaitoisia resursseja ja aikaa kaikkien mahdollisten vaarojen tunnistamiseen ja niiden kuvauksiin. Standardin EN ISO 14121-1 [5] liitteet voivat olla apuna koneiden tyypillisten vaarojen ja vaaratilanteiden tunnistamisessa. Useimmissa tapauksissa vaarojen tunnistamisen jälkeen voidaan ryhtyä välittömästi riskin pienentämiseen muuttamalla koneen peruskonseptia (esim. muuttamalla koneiden sijoittelukaaviota, lisäämällä automaatiota, valitsemalla tai kehittämällä turvallisempia teknisiä ratkaisuja tms.) ja käyttämällä apuna asiaan liittyviä turvallisuusstandardeja (esim. standardisoituja turvalaitteita tai - järjestelmiä). Näin saadaan aikaan riittävä turvallisuus ilman yksityiskohtaista riskin suuruuden arviointia, jossa arvioijan subjektiivisuus tai riittämätön ammattitaito voi vääristää lopputulosta. c) Riskin suuruuden arviointi Vaarojen tunnistamisen jälkeen tehdään vaarojen aiheuttamien riskien suuruuden arviointi kaikille tunnistetuille vaaroille, joita ei ole edellisen menettelyn mukaisesti poistettu. Suunniteltaessa uutta konetta ei useinkaan ole kokemusta eikä riittävästi tietoja riskien suuruudesta. Myös eri riskien vertailuun, jota tarvitaan riskien pienentämiseen käytettävien resurssien optimointiin, tarvitaan riskin suuruuden arviointia. Tällöin tehdään riskin suuruuden arviointi jonkin standardisoidun menetelmän mukaisesti, esimerkiksi käytetään em. riskin arvioinnin standardeja, ohjausjärjestelmien standardeja [7] ja konekohtaisia turvallisuusstandardeja). Riskin suuruuden arvioinnissa olisi pyrittävä mahdollisimman suureen objektiivisuuteen. Siten riskin suuruuden arvioinnissa tarvitaan ennen muuta teknistä näkökulmaa ja vankkaa käytännön kokemusta. Koneen käyttäjiä (operaattorit) tarvitaan mukaan tuomaan keskusteluun käyttökokemuksia ja etenkin kertomaan poikkeustilanteista. d) Riskin merkityksen arviointi. Riskin merkityksen arviointi tehdään riskin suuruuden arvioinnin tulosten perusteella arvioimalla riskien merkitys turvallisuuden kannalta. Tällöin voidaan ohjata resurssit riskien pienentämiseen edullisimmalla tavalla lähtien suurimmista riskeistä. Tätä varten riskin arviointiryhmään tarvitaan tässä vaiheessa päätöksentekijöitä, jotta voidaan käynnistää realististen toimenpiteiden suunnittelu riskien pienentämiseksi ja tehdä päätökset tarvittavista resursseista. 2.3 Vaatimusmäärittely Kone on suunniteltava ja rakennettava siten, että se täyttää koneasetuksen liitteen 1 olennaiset terveysja turvallisuusvaatimukset ja muutkin konetta koskevien direktiivien vaatimukset (esim. käyttämällä apuna standardeja). Vaatimusten hallinta on nykyisin aikaisempaa tärkeämpää, koska koneiden toiminta perustuu yhä enemmän ohjelmoitaviin järjestelmiin. Esimerkiksi koneiden ohjausjärjestelmästandardit edellyttävät vaatimustenhallintaa, johon kuuluu vaatimusmäärittelyt (Safety Requirements Specification, SRS). Siinä eritellään kaikki turvallisuuteen liittyvät vaatimukset käyttäen apuna asiaan kuuluvia säädöksiä, standardeja ja riskin arvioinnin tuloksia. Kaikki turvallisuusvaatimukset nivelletään muiden konetta koskevien vaatimusten joukkoon turvallisuuselinkaaren vaiheiden sopiviin kohtiin. Näin varmistetaan niiden soveltuvuus suhteessa muihin vaatimuksiin. 6 (10)
Kuva 3 Todentaminen tehdään suunnittelun elinkaaren vaiheiden välissä ja kelpuutus tehdään valmiille koneelle. 2.4 Dokumentit Nykyaikainen koneensuunnittelu on prosessi, jossa dokumentaatio syntyy ja täydellistyy suunnitteluprosessin kuluessa. Monimutkaisen koneen tai koneyhdistelmän kunnollista dokumentaatiota ei voi tehdä jälkikäteen, koska kaikkien turvallisuutta koskevien päätösten ja valintojen on oltava jäljitettävissä dokumentaation avulla. Siten koneen dokumentaatio syntyy ja täydellistyy koneen suunnittelun edetessä. Tuotetietojen hallintaan on valmisteilla tietokoneavusteisia menetelmiä. Koneita ja ohjausjärjestelmiä koskevissa turvallisuusstandardeissa on yksityiskohtaisempia luetteloita ja kuvauksia tarvittavasta dokumentaatiosta. Täydellinen ja ajan tasalla pidettävä dokumentaatio tekee mahdolliseksi myöhemmin tehtävät muutokset myös turvallisuuteen liittyviin järjestelmiin. Tämä vaatimus koskee erityisesti ohjelmistoa. Ohjelmistostandardien mukaisesti ohjelmistoa ei koskaan pidetä valmiina, vaan ohjelmistoon tehdään ajan mittaan päivityksiä ja muutoksia. 2.5 Tekninen tiedosto Dokumentaatio toimii myös pohjana koneasetuksen mukaisesti tehtävälle koneen tekniselle tiedostolle. Koneasetuksen liitteessä VII A on vaatimukset koneen teknisissä tiedoissa esitettävistä kohdista ja liitteessä VII B vaatimukset osittain valmiin koneen teknisissä asiakirjoissa esitettävistä tiedoista. Koneen valmistajan on varmistettava, että tekninen tiedosto tai tekniset asiakirjat ovat niitä pyydettäessä viranomaisten käytettävissä. Teknisen tiedostoa tai asiakirjoja ei tarvitse olla valmiina, mutta sen on oltava koottavissa kohtuullisessa ajassa, mikä on tavallisesti noin 2 4 viikkoa riippuen koneen laajuudesta ja monimutkaisuudesta. Tiedoston muoto on vapaa, se voi olla paperilla tai tietovälineellä. Teknisen tiedosto on laadittava jollakin Euroopan yhteisön virallisella kielellä. Myös koneen osien ja komponenttien osalta on varmistettava, että turvallisuuteen liittyvät tiedot ovat saatavilla. Tämä on syytä varmistaa laitehankintojen yhteydessä. Usein asiakas pyytää joitakin osia teknisestä tiedostosta tai asiakirjoista voidakseen varmistaa koneen turvallisuuden (esimerkiksi riskin arvioinnin tulokset) tai tehtäessä koneeseen muutoksia (esimerkiksi sähkö- ja hydraulikaaviot, ohjelmistokuvaukset, lujuuslaskennat jne). Teknistä tiedostoa tai asiakirjoja ei koneasetuksen mukaisesti tarvitse toimittaa asiakkaalle, mutta siinä ei myöskään koneasetuksen mukaan ole mitään esteitä. 2.6 Käyttäjälle toimitettavat käyttö- ja huolto-ohjeet Koneasetuksen liitteen 1 kohdassa 1.7.4 esitetään vaatimukset koneen ohjeissa tarvittavista tiedoista ja ne laaditaan koneen suunnittelun loppuvaiheessa. Erityisesti koneen hyödyntäjän huolehdittavaksi jäävien jäännösriskien pienentämisestä on esitettävä ohjeet. 7 (10)
Jos dokumentaatio on laadittu edellä esitetyllä tavalla elinkaaren eri vaiheissa ja riskin arvioinnin tuloksia ja riskien pienentämistä koskevia dokumentteja täydennetään koneen käyttöä ja kunnossapitoa koskevilla valinnoilla ja ratkaisuilla, on koneen käyttäjille toimitettavat tiedot helppo koota suunnittelun loppuvaiheessa ja muokata sopivaan muotoon. Koneasetuksen mukaisesti koneen käyttäjälle toimitetaan alkuperäiset ohjeet sekä käännökset sillä yhdellä tai useammalla Euroopan yhteisön jäsenmaassa käytössä olevalla kielellä, johon kone toimitetaan. Käännöksen tekijästä tai kustannuksista koneasetus ei mainitse mitään, joten vastuu siitä, että oikea kieliversio toimitetaan koneen mukana, on yksinomaan valmistajalla (tai tämän edustajalla). Suomen kielilain mukaisesti Suomessa markkinoille tai käyttöön toimitettujen uusien koneiden mukana toimitettavien tietojen on oltava suomenkielisissä kunnissa suomenkieliset ja ruotsinkielisissä kunnissa ruotsinkieliset. Kaksikielisissä kunnissa tiedot toimitetaan ensisijaisen kielen mukaisesti ja tarvittaessa toissijaisen kielen mukaisesti. 3 Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen Koneasetuksen mukaisesti valmistajan on varmistettava, että kone täyttää sitä koskevat olennaiset terveys- ja turvallisuusvaatimukset ja myös muiden mahdollisesti sitä koskevien direktiivien vaatimukset (esim. standardeja apuna käyttäen). Tavallisesti koneeseen valmistajan rakentamia sähkölaitteita koskevat konedirektiivin lisäksi pienjännitedirektiivin (sähkölaitteet) liitteen 1 turvallisuusvaatimukset, mutta eivät pienjännitedirektiivin vaatimustenmukaisuuden osoittamisen vaatimukset. Koneeseen asennettujen valmiiden sähkölaitteiden vaatimustenmukaisuuden osoittaminen on sähkölaitevalmistajan vastuulla. Koneasetuksen (5 ) mukaisesti koneen valmistajalla on oltava menetelmät vaatimustenmukaisuuden varmistamiseen. Tähän kuuluu tavallisesti koneen tarkastukset, katselmukset, testaukset jne. sekä dokumenttien, teknisen tiedoston ja käyttäjälle toimitettavien tietojen tarkastukset. Varmistuttuaan koneen vaatimustenmukaisuudesta valmistajan on tehtävä vaatimustenmukaisuuden osoittaminen. EY-vaatimustenmukaisuusvakuutus laaditaan samalla kielellä kuin muutkin käyttäjälle toimitettavat tiedot ja se toimitetaan koneen mukana käyttäjälle. Vaatimustenmukaisuusvakuutuksen on aina oltava myös koneen mukanan toimitettavissa ohjeissa. Erikielisiä vaatimustenmukaisuusvakuutusten malleja on myöhemmin ladattavissa Europpan komission verkkosivuilta [9]. EY-vaatimustenmukaisuusvakuutuksessa on ilmoitettava kaikkien konetta koskevien direktiivien tunnusnumerot. Vaatimustenmukaisuus osoitetaan varustamalla kone pysyvällä CE-merkinnällä. Vain valmistaja saa kiinnittää CE-merkinnän ja se tehdään valmistajan kilpeen, jossa on valmistajan tiedot sekä muut koneasetuksen liitteen 1 kohdassa 1.7.3 todetut tiedot. Tehtäessä myöhemmin muutoksia Euroopan talousalueella käytössä oleviin koneisiin ei enää tehdä CE-merkintöjä, koska näissä tapauksissa muutostöistä on vastuussa työnantaja eikä koneen alkuperäinen valmistaja. Vaatimustenmukaisuusvakuutuksessa on aina viitattava konedirektiivin tunnusnumeroon. Sen sijaan kansallisia konedirektiivin voimaansaattavia säädöksiä ei ole pakko erikseen yksilöidä. EYtyyppitarkastuksen tai täydelliseen laadunvarmistuksen piiriin kuuluvien koneiden (liite IV [2]) vaatimustenmukaisuusvakuutuksissa on ilmoitettava EY-tyyppitarkastuksen tehneen tai täydellisen laadunvarmistusjärjestelmän hyväksyneen ilmoitetun laitoksen tiedot. 4 Luovuttaminen markkinoille tai käyttöönotettavaksi Euroopan talousalueella saa koneen valmistaja luovuttaa markkinoille tai käyttöönotettavaksi vain vaatimustenmukaisia koneita. Toisaalta mikään Euroopan Talousalueen viranomainen ei saa estää vaatimustenmukaisen koneen luovuttamista markkinoille tai käyttöönotettavaksi. 8 (10)
KONEEN EY-VAATIMUSTENMUKAISUUSVAKUUTUS (koneastuksen liite II A) Valmistaja: Yrityksen toiminimi ja täydellinen osoite (tarvittessa valtuutettu edustaja) Teknisten asiakirjojen kokoaja: Henkilön nimi ja osoite (oltava sijoittautunut ETA-alueelle) Koneen kuvaus ja tunniste: koneen kuvaus ja tunniste, myös yleisnimike, toiminta, malli, tyyppi, sarjanumero ja kaupallinen nimi Vakuutetaan, että kone täyttää konedirektiivin 2006/42/EY asiaankuuluvat säännökset [tarvittessa] täyttää seuraavien muiden direktiivien vaatimukset: luettelo direktiiveistä tai muista säännöksistä (tunnukset) Ilmoitettu laitos: [tarvittaessa] Laadunvarmistusmenettelyn hyväksyneen tai EY-tyyppitarkastuksen tehneen ilmoitetun laitoksen nimi, osoite tunnistenumero sekä EY-tyyppitarkastuksen numero. Yhdenmukaistetut standardit: [tarvittessa] Viittaukset yhdenmukaistettuihin standardeihin, joita on sovellettu: luettelo standardeista (standardien päivätyt tunnukset) Muut standardit ja erittelyt: [tarvittessa] Viittaukset muihin sollettuihin standardeihin ja erittelyihin luettelo standardeista (standardien päivätyt tunnukset) Vakuutuksen antopäivämäärä ja paikka Henkilön nimi ja allekirjoitus (joka on valtuutettu laatimaan tämä vakuutus valmistajan tai tämän valtuutetun edustajan puolesta) Jos kuitenkin koneessa havaitaan vaatimustenvastaisia kohtia tai muita turvallisuuspuutteita, jotka johtuvat koneen rakenteellisista tai muista turvallisuusominaisuuksista, on valmistaja niistä vastuussa. Tällöin kyseisen maan viranomaiset voivat ryhtyä markkinavalvonnan toimenpiteisiin valmistajaa vastaan. Tavallisesti puutteet poistetaan ja koneet korjataan ennen markkinavalvonnan toimenpiteitä, joihin voi kuulua muun muassa koneen poistaminen markkinoilta tai käytön estäminen. Kuva 4 CE-merkintä Euroopan komission verkkosivuilta saa ajankohtaista tietoa koneiden turvallisuutta koskevista säädöksistä ja niihin liittyvistä standardeista sekä menettelytavoista [8]. 9 (10)
Viiteluettelo 1 [1] 2006/42/EY EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI, annettu 17 päivänä toukokuuta 2006, koneista ja direktiivin 95/16/EY muuttamisesta (uudelleenlaadittu) [2] VNa 400/2008 Valtioneuvoston asetus koneiden turvallisuudesta [3] ISO/FDIS 23125 - Machine tools -- Safety -- Turning machines [4] SFS-EN ISO 11161 Koneturvallisuus. Valmistusjärjestelmien koneyhdistelmät. Perusvaatimukset [5] SFS-EN ISO 14121-1 Koneturvallisuus. Riskin arviointi. Osa 1: Periaatteet http://www.sfs.fi/luettelo/sfs.php?standard=sfs-en%20iso%2014121-1 [6] ISO/TR 14121-2:fi Koneturvallisuus. Riskin arviointi. Osa 2: Käytännön opastusta ja esimerkkejä menetelmistä http://www.sfs.fi/luettelo/sfs.php?standard=iso%2ftr%2014121-2%3afi [7] SFS-EN ISO 13849-1 Koneturvallisuus. Turvallisuuteen liittyvät ohjausjärjestelmien osat. Osa 1: Yleiset suunnitteluperiaatteet http://www.sfs.fi/luettelo/sfs.php?standard=sfs-en%20iso%2013849-1 [8] Euroopan komission verkkosivut (mekaaniset laitteet): http://ec.europa.eu/enterprise/mechan_equipment/machinery/index.htm 1 Tarkemman tiedot voimassa olevista SFS- ja EN- ja ISO-standardeista löytyy SFS-luettelosta: http://www.sfs.fi/luettelo/sfs.php 10 (10)