PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen

PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen Paikka Kokkola Ympäristölupayksikkö Päiväys Dnro 2.7.2009 LSU-2008-Y-655 (113) ASIA HAKIJA Eläinsuojan toimintaa koskeva ympäristölupapäätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta. Aho Marko ja Petri Mty Yhteyshenkilö: Aho Marko Kiveläntie 547 69920 Oksakoski ELÄINSUOJAN SIJAINTI JA TOIMINTA Hakemus koskee eläinsuojan toimintaa Perhon kunnan Perhon kylässä tilalla Hauskaniemi RN:o 11:121. Eläinsuojassa pidetään enintään 54 lypsylehmää, 33 hiehoa, 34 lihanautaa ja 32 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorta karjaa. ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi-Suomen ympäristökeskukseen 14.11.2008. Hakemusta on täydennetty 31.12.2008 ja 19.1.2009. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 a mukaan, koska kyseessä on vähintään 30 lypsylehmälle tarkoitettu eläinsuoja. Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen viranomainen käsittelemään eläinsuojien ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin kohdan 10 a mukaan, koska kyseessä on vähintään 75 lypsylehmää käsittävä toiminta tai sitä lannantuotannoltaan tai ympäristövaikutuksiltaan vastaavan eläinsuojan toiminta. AIKAISEMMAT LUVAT Toiminnalla on viimeisin kunnan myöntämä rakennuslupa 21.5.2008. SIJAINTIPAIKKA JA YMPÄRISTÖ Eläinsuoja sijaitsee Perhon (Oksakosken) kylässä Kivelän paikallistien varressa. Perhon keskustaan on matkaa noin 5,5 kilometriä. Alue on maatalousvaltaista kaavoittamatonta hajaasutusaluetta. Eläinsuojan ympäristö on pääosin metsä- ja peltovaltaista aluetta. Talouskeskuksesta on Perhonjokeen etäisyyttä noin 200 metriä. Ympäristötalo (Kirjaamo) Kokkolan toimipaikka Seinäjoen toimipaikka 020 490 109 Miljöhuset (Registratorskontoret) Kontoret i Karleby Kontoret i Seinäjoki Asiakaspalvelu/Kundservice 020 690 169 kirjaamo.lsu@ymparisto.fi PL/PB 77, 67101 KOKKOLA/KARLEBY PL/PB 156, 60101 SEINÄJOKI www.ymparisto.fi/lsu PL/PB 262, 65101 VAASA/VASA Torikatu/Torggatan 40 Torikatu 16 www.miljo.fi/lsu Koulukatu/Skolhusgatan 19

2 Asiakirjojen ja tehdyn tarkastuksen mukaan toiminnan vaikutusalueella sijaitsee kolme asuinrakennusta. Etäisyys lähimpään asuinrakennukseen, joka on hakijoiden vanhempien, on 120 metriä lounaaseen. Seuraavat kaksi asuinrakennusta sijaitsevat 360 metriä pohjoiseen ja 450 metriä koilliseen. Toiminta sijoittuu Patanan tekojärven täyttökanavan valuma-alueelle nro 49.094. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Eläintilat ja tuotanto Eläinsuoja koostuu vanhasta 1960-luvulla rakennetusta parsinavetasta ja siihen kytketystä vuonna 2001 rakennetusta makuuparsipihatosta. Eläinsuojassa voidaan pitää yhteensä enintään 54 lypsylehmää, 33 hiehoa, 34 lihanautaa ja 32 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorta karjaa. Hakemuksen mukaan eläinsuojassa on pidetty 52 lypsylehmää, 25 hiehoa, 22 lihanautaa ja 25 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorta karjaa. Pihaton pituus on noin 44 metriä ja leveys noin 23 metriä. Parsinavetan pituus on noin 16 metriä ja leveys noin 10 metriä. Eläinsuojan hyötyala on yhteensä noin 1 306 m 2. Tilalla tuotetaan noin 450 000 litraa maitoa ja noin 12 000 kiloa lihaa vuodessa. Tilalla tehdään noin 800 tonnia esikuivattua säilörehua, joka varastoidaan betonisissa laakasiiloissa. Laakasiiloista kaksi on kattamatonta (yhteensä 1 000 m 3 ) ja kaksi katettua (600 m 3 ). Katettuja siiloja käytetään myös muiden rehujen varastointiin. Lisäksi murskeviljalle on kaksi betonista salvosiiloa (200 m 3 ). Lannan ja jätevesien varastointi Eläinsuojan lanta käsitellään ja varastoidaan lietelantana ja kuivikelantana. Pihaton lietelanta johdetaan pumppukaivon (200 m³) kautta altapäin lietesäiliöön (490 m³), joka on katettu peltikatteella. Peltikatteisesta lietesäiliöstä liete pumpataan erillistä maanpäällistä putkea pitkin vieressä sijaitsevaan avolietesäiliöön (1 650 m³). Lietesäiliöiden yhteistilavuus on 2 380 m³. Lietekuilujen tilavuudet ovat 220 m³ ja ne toimivat valutusmenetelmällä. Vanhan parsinavettaosan välittömässä yhteydessä sijaitsee betonipohjainen 180 m²:n kuivikelantala ja katettu 40 m³:n lietesäiliö, johon turpeeseen tai olkiin imeytymätön liete johdetaan. Siihen kerääntynyt liete pumpataan pumppukaivoon (200 m³). Lantaa käytetään lannoitteena pellolla. Hakijalla on käytettävissä 82,60 hehtaaria peltoa, josta omaa on 71,47 hehtaaria ja vuokrapeltoa 11,13 hehtaaria. Sopimuspeltoa hakijalla on noin 21 hehtaaria. Lanta levitetään kiekkomultaimella viikoilla 18-21 (60 %), 26-30 (20 %) ja 38-42 (20 %). Lehmiä ja hiehoja laidunnetaan noin neljä kuukautta vuodesta 10 hehtaarin laidunalalla. Laitumella ei sijaitse ruokintapaikkaa. Maitohuoneen pesuvedet ja eläinsuojan pesuvedet johdetaan lietesäiliöön. Hakemuksessa esitetty vuosittainen jätevesimäärä on noin 100 m 3. Sosiaalitilojen wc-vedet johdetaan sakokaivoihin ja edelleen ympäristöön. Säilörehun puristeneste johdetaan kuution ja kolmen kuution kokoisiin umpikaivoihin, josta se levitetään suoraan pellolle tai välivarastoidaan lietesäiliöön. Jätteet ja liikenne Toiminnassa syntyviä jätteitä ovat muun muassa maatalousmuovit ja ongelmajätteet, kuten jäteöljyt ja akut. Muita tilalla syntyviä jätteitä ovat metalliromu, kuolleet eläimet ja rehujäte. Jä-

3 tehuolto hoidetaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja jätteet viedään niille osoitettuihin keräyspaikkoihin. Kuolleet eläimet toimitetaan Honkajoki Oy:lle. Tilalla sijaitsee 2 800 ja 6 200 litran polttoainesäiliöt, jotka on varustettu sähköpumpulla, lukituksella ja lapon estolaitteella. Tilan liikenne muodostuu pääosin eläinten, rehujen ja lannan kuljetuksista. Muu liikenne on normaalia traktori- ja työkoneliikennettä. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Hakemuksen mukaan eläinsuoja, lietesäiliöt ja kuivikelantala on rakennettu riittävän etäälle lähimmistä asuinrakennuksista sekä vesistöstä ja pohjavesialueesta. Lannan levitykseen on käytettävissä riittävästi peltoa ja levityksessä huomioidaan nitraattiasetuksen vaatimukset. Lietelanta levitetään multaavalla laitteella. Säilörehu varastoidaan siiloissa, joista osa on katettuja. Polttonestesäiliöt varustetaan katoksella ja tiiviillä alustalla. Sosiaalitilojen jätevedet tullaan käsittelemään panospuhdistamossa. Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään vuonna 2007. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen tiedottaminen Lupahakemus on kuulutettu ajalla 10.2. 11.3.2009. Kuulutukset ovat olleet nähtävillä Länsi- Suomen ympäristökeskuksen Kokkolan toimipaikan virallisella ilmoitustaululla osoitteessa Torikatu 40 B sekä Perhon kunnan virallisella ilmoitustaululla osoitteessa Keskustie 2, Perho. Hakemusasiakirjat ovat kuulutuksen ajan olleet nähtävillä Perhon kunnantoimistolla. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Perhon kunnanhallitukselta, ympäristölautakunnalta ja perusturvalautakunnalta. Lisäksi hakemuksesta on lähetetty erikseen tieto niille, joita asian on erityisesti katsottu koskevan. Tarkastus Lupahakemuksen johdosta on tehty tarkastus 9.4.2009. Tarkastuksesta on laadittu muistio ympäristöhallinnon Vahti-tietojärjestelmään. Lausunnot Perhon kunta/kunnanhallitus: Kunnanhallitus lausuntonaan ilmoittaa puoltavansa haettua ympäristölupaa seuraavin perustein: Toiminta sijoittuu kaavoittamattomalle haja-asutusalueelle ja eläinsuojan lähimmät naapuriasunnot sijaitsevat noin 400-500 metrin etäisyydellä talouskeskuksesta. Hakijan nykyisestä toiminnasta ei ole ilmennyt kunnan tietoon tulleita ympäristö- tai naapuruushaittoja. Luvan myöntämiselle ei ole maankäytöllistä tai toiminnallista estettä. Perhon kunta/ympäristölautakunta Toiminta sijoittuu kaavoittamattomalle haja-asutusalueelle ja eläinsuojan lähimmät naapuriasunnot sijaitsevat noin 400-500 metrin etäisyydellä talouskeskuksesta. Ympäristölautakunnan käsityksen mukaan nykymuotoinen eläintenpito ei aiheuta naapuruussuhdelain mukaista kohtuutonta rasitusta ympäristön asutukselle tai muille toiminnoille. Lautakunnalla ei myöskään ole alueelta tiedossa tärkeitä luonto- tai ympäristökohteita, jotka tulisi huomioida ympäristölupakäsittelyssä. Hakijan lantavarastot ja peltopinta-ala ovat laskennallisesti riittävät haetulle eläinmäärälle. Ympäristöluvan myöntämiselle ei ole estettä.

4 Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia. Hakijan kuuleminen Hakijaa on kuultu 16.4.- 24.4.2009 välisenä aikana. Hakija ei ole antanut vastinetta määräaikaan mennessä. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Länsi-Suomen ympäristökeskus myöntää Aho Marko ja Petri Mty: lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan eläinsuojan toiminnalle Perhon kunnan Perhon kylään tilalle Hauskaniemi RN:o 11:121. Ympäristölupa myönnetään enintään 54 lypsylehmän, 33 hiehon, 34 lihanaudan ja 32 alle kuuden kuukauden ikäisen nuoren karjan pitämiselle. Toiminta on sijoittunut tämän päätöksen liitteenä olevan asemapiirroksen (leima 14.11.2008) mukaisesti. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Eläinsuojan ja lantaloiden rakenteet Eläinsuojan pohjarakenteet, lietekuilut ja muut lietelannan johtamiseen tarkoitetut rakenteet sekä lietesäiliöt tulee olla rakennettuja vesitiiviistä betonimateriaalista maa- ja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti. Myös kuivikelantalan rakenteiden tulee täyttää kyseiset tiiveysvaatimukset. Kuivikelantala tulee varustaa kolmella vähintään 50 cm:n reunalla ja ajoluiskan tulee olla vähintään 50 cm:n korkuinen Lietelanta tulee varastoida vesitiiviistä materiaalista rakennetuissa lietesäiliöissä (2). Lietelannan ja jätevesien 12 kuukauden varastotilaa tulee olla käytettävissä vähintään 2 561 m³. Lisäksi kattamattomaan lietesäiliöön tulee varata 30 cm:n sadevesivara. Kuivikelannan varastointitilaa tulee olla vähintään 160 m³. Lietesäiliöt ja kuivikelantala tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain ja samalla niiden kunto tulee tarkastaa. Kuivikelantalan lantavedet tulee imeyttää turpeeseen. 2. Jätevedet ja säilörehun puristeneste Eläinsuojan ja maitohuoneen pesuvedet tulee johtaa lietesäiliöön. Eläinsuojan sijoitetun wctilan jätevedet tulee johtaa tiiviiseen umpisäiliöön ja edelleen luvan omaavaan laitokseen tai jätevedet tulee käsitellä erillisessä puhdistamossa jäteasetuksen (542/2003) mukaisesti. Rehun varastoinnista syntyvä puristeneste tulee johtaa tiiviisiin riittävän kokoiseen puristenestekaivoon tai lietesäiliöön ja käyttää pellolla lannoitteena. 3. Lannan hyödyntäminen Lanta tulee hyödyntää pellolla lannoitteena. Lantaa ja eläinsuojan sekä maitohuoneen jätevesiä voidaan toimittaa myös ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen luovutusta esitetään valvontaviranomaiselle voimassa oleva luovutussopimus. Lannan levitykseen soveltuvaa peltoa tulee jatkuvasti olla käytettävissä ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan vähintään 56,75 hehtaaria.

5 Lantaloiden täyttö- ja tyhjennysalueet ja kulku- sekä pihatiet tulee olla riittävän kovapohjaisia ja koneita kantavia. Rakenteiden ja laitteiden on lisäksi oltava sellaisia, ettei tyhjennysten, siirtojen ja kuljetusten aikana pääse tapahtumaan vuotoja. Lannan kuormaus ja kuljetus pelloille tulee järjestää siten, että lantaa ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa naapureille, tien varrella asuville asukkaille tai muille tien käyttäjille. Lannanlevitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lannanlevitys on kielletty 15.10-15.4 välisenä aikana. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9 jälkeen. Lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta 15.10-15.4 välisenä aikana. Lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lannan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lannan levityksessä tulee muutoinkin noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. Levityksessä tulee huomioida myös viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan typpi- ja fosforipitoisuus. 4. Laiduntaminen Eläinsuojan ja laitumen välisten kulkuteiden tulee olla kovapohjaisia ja niille kertyvä lanta tulee poistaa säännöllisesti. Laidunalueet tulee rajata vesistöstä ja ne tulee pitää hyvässä kunnossa. Laidunpaine tulee pitää kohtuullisena eroosion välttämiseksi. Laitumen juottopaikka tulee sijoittaa kovapohjaiselle alueelle ja sille kertyvä lanta tulee poistaa säännöllisesti. 5. Hajuhaittojen vähentäminen Liete- ja virtsasäiliön peltikatetta ja pumppusäiliön betonikatetta tulee ylläpitää. Kattamaton lietesäiliö tulee kattaa vähintään kelluvalla katteella, kuten esimerkiksi 10 senttimetrin paksuisella turvekerroksella tai muulla vastaavalla materiaalilla. Myös kuivikelantalan lanta tulee tarvittaessa peittää riittävällä turvekerroksella. Lannan levitys tulee hoitaa siten, että lannan levitysalojen välittömässä läheisyydessä asuville asukkaille ei aiheuteta kohtuutonta hajuhaittaa. Erityisesti tämä tulee ottaa huomioon nurmikasvustoja lannoitettaessa asuin- ja vapaa-ajanrakennusten läheisyydessä. Lanta tulee levittää tyynellä säällä tai siten, että tuuliolosuhteet ovat naapureihin nähden suotuisat. Lannan levitystä juhlapyhinä tulee välttää. Muualle kuin kasvustoon levitettävä lietelanta tulee mullata tai pelto tulee kyntää mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluttua levityksestä. Lantaloiden käytössä tulee olla erittäin huolellinen. Eläinsuojien, rehusiilojen ja lantaloiden ympäristö tulee pitää siistissä kunnossa. 6. Jätteet Jätteiden varastointi on järjestettävä siten, ettei varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa tai maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa tai vaaraa ympäristölle. Jäteöljyt, käytetyt öljynsuodattimet, akut ja loisteputket sekä muut ongelmajätteet tulee toimittaa luvan omaavaan ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan. Paperit, pahvit, metallit, muovit, lasit ja muut hyötyjätteet tulee lajitella ja toimittaa ensisijaisesti kierrätykseen tai muuhun keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Tuotantoon kelpaamaton maito tulee johtaa lietesäiliöön tai erilliseen umpisäiliöön ja edelleen luvan omaavaan laitokseen. Ylijäämärehu tulee varastoida tiiviillä alustalla ja käyttää esimerkiksi pellolla lannoitteena.

6 7. Kemikaalien ja polttonesteiden varastointi Kemikaalien säilytykseen käytettävien säiliöiden tai astioiden tulee olla kannellisia ja niiden päällä tulee lukea mitä kemikaalia säiliö tai astia sisältää. Kemikaalit tulee sijoittaa lukittuun tilaan. Polttonesteiden käsittely ja varastointi tulee järjestää siten, että polttonesteiden pääsy maaperään, pohjaveteen tai vesistöön estetään. Maanpäällisten polttonestesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai ne on vaihtoehtoisesti sijoitettava riittävän suureen ja tiiviiseen suoja-altaaseen sekä varustettava katoksella. Polttonestesäiliöt tulee varustaa ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Polttonesteen jakelu säiliöistä ajoneuvoihin ja muihin työkoneisiin tulee järjestää tiiviillä alustalla. Varastointipaikan luona on myös oltava riittävä määrä imeytysaineita ja työkaluja mahdollisten polttonesteiden valumien talteen korjaamiseksi. 8. Eläinten ruhot ja muu eläinjäte Eläinten ruhot ja muu toiminnassa syntyvä eläinjäte tulee mahdollisimman nopeasti toimittaa Honkajoki Oy:lle tai muuhun luvan omaavaan laitokseen käsiteltäväksi. Ruhojen ja muun eläinjätteen varastointi ennen käsittelyyn toimittamista tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa, epäsiisteyttä tai muuta ympäristön pilaantumista. Mikäli ruhoja tai muuta eläinjätettä varastoidaan pidempiaikaisesti (enemmän kuin 1-3 vrk), tulee sen tapahtua jäähdytetyssä, tiiviissä ja katetussa varastotilassa. Lyhytaikaisenkin varastointipaikan tulee olla suojaisa, varjoinen ja tiivispohjainen. Ruho tulee varastoinnin ajaksi peittää ja suojata tuhoeläimiltä. 9. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Lantaloiden ja öljysäiliöiden kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli rakenteissa tai laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava. Lannasta tulee tehdä lanta-analyysi kokonaistypen, liukoisen typen ja liukoisen fosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein. Toiminnanharjoittajan tulee pitää toiminnastaan vuosittaista kirjanpitoa, josta ilmenevät seuraavat tiedot: eläinten määrä toiminnassa muodostuva lannan määrä (m³/vuosi) lannan toimituspaikat ja -ajankohdat kuolleiden eläinten määrä, (kpl/tonnia/vuosi), toimituspaikat ja ajankohdat lanta-analyysin tulokset tiedot poikkeuksellisista tilanteista uudet tai muuttuneet lannan levitykseen käytettävät peltokartat uudet peltojen vuokrasopimukset Vuosittainen kirjanpito tulee lähettää ympäristökeskukseen, mikäli valvontaviranomainen niitä erikseen pyytää.

7 10. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa erityisesti ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Toiminnanharjoittajan tulee eläinsuojan toiminnassa tapahtuvista muutoksista, joilla on vaikutuksia ympäristöön, ilmoittaa valvontaviranomaiselle. Muutos voi olla esimerkiksi eläinmäärän ja - lajin muutos, tuotannon tai ympäristön pilaantumisriskin muutos. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristönsuojelulain 41 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa 1) terveyshaittaa, 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, 3) ympäristönsuojelulain 7-9 :ssä kiellettyä seurausta, 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, tai 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Pykälän 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisesta on lisäksi noudatettava, mitä 6 :ssä säädetään. Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentin mukaan muun muassa kiinteistöä tai rakennusta ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, kuten esimerkiksi pölystä, hajusta tai melusta. Saman lainkohdan toisen momentin mukaan on rasituksen kohtuuttomuutta arvioitaessa otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen ajankohta sekä muut vastaavat seikat. Ympäristönsuojelulain 43 :n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi muun muassa päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä sekä niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä. Ympäristönsuojelulain 46 :n 1 momentin mukaan luvassa on muun muassa annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen ja jätehuollon sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta. Lupaharkinta ja ratkaisun perustelut Toiminta sijoittuu Perhon kunnan Perhon kylään. Kylä on harvaanasuttua, pelto- ja metsätalousvaltaista aluetta. Toiminnan vaikutusalueella sijaitsee kolme asuinrakennusta. Etäisyys lähimpään asuinrakennukseen, joka on hakijoiden vanhempien, on 120 metriä lounaaseen. Seuraavat kaksi asuinrakennusta sijaitsevat 360 metriä pohjoiseen ja 450 metriä koilliseen. Eläinsuojat ja lannan levityspellot eivät sijoitu pohjavesialueelle tai niiden läheisyyteen. Toiminta sijoittuu Patanan tekojärven täyttökanavan valuma-alueelle. Länsi-Suomen ympäristökeskus katsoo, että eläinsuojan sijoituspaikka on toiminnalle sopiva. Etäisyyttä lähimpiin häiriintyviin kohteisiin on riittävästi.

8 Edellä olevan perusteella Länsi-Suomen ympäristökeskus katsoo, että hakemuksen mukainen toiminta täyttää laissa säädetyt ympäristöluvan myöntämisen edellytykset. Mikäli toimintaa harjoitetaan annettujen lupamääräysten mukaisesti, ei toiminnasta voida ennalta arvioiden katsoa etäisyyksien tai alueen aikaisemman käytön perusteella aiheutuvan naapurustolle lain tarkoittamaa kohtuutonta rasitusta, terveyshaittaa tai muutakaan ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentissa tarkoitettua ympäristön pilaantumista. Lupamääräysten perustelut Eläinsuojan pohjarakenteet, lantalat ja lannan siirtämiseen tarkoitetut rakenteet tulee olla vesitiiviistä materiaalia (MMM-RMO-C4) ympäristön, erityisesti maaperän pilaantumisen ehkäisemiksi. Lannan varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta valtioneuvoston asetuksen (931/2000) mukaisesti. Ympäristöluvan mukainen eläinmäärä tuottaa lietelantaa yhteensä noin 2 301 m³ ja turpeeseen imeytettyä kuivikelantaa noin 160 m³ vuodessa. Lietelannalla on enintään 121 eläintä ja kuivikelannalla 32 eläintä. Lisäksi tulee huomioida jätevedet, joita syntyy noin 100 m³ vuodessa ja kattamattomaan lietesäiliöön 30 senttimetrin sadevesivara. Toiminnanharjoittaja on esittänyt riittävästi lannan varastointitilaa. Lantaloiden vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan varastotilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkistaa rakenteiden kunto ja suorittaa tarvittavat huoltotoimenpiteet. (määräys 1) Vesikäymälän jätevedet on vuoden 2013 loppuun mennessä varauduttava käsittelemään niin, että puhdistus vastaa vähintään ympäristönsuojelulain 18 :n nojalla annetussa valtioneuvoston asetuksessa (542/2003) tarkoitettujen puhdistustoimien tehoa. Puristeneste tulee kerätä talteen nitraattien vesiin pääsyn rajoittamiseksi (931/2000). (määräys 2) Vaatimus lannan levitykseen tarvittavasta peltopinta-alasta perustuu ympäristöministeriön ohjeeseen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta (30.9.1998). Vanhaa ohjetta sovelletaan, koska lupa-asia on tullut vireille 14.11.2008. Peltopinta-alatarve on yksi hehtaaria 1,5 lypsylehmää kohden, yksi hehtaari neljää hiehoa/lihanautaa, yksi hehtaari kahdeksaa alle kuuden kuukauden ikäistä nuorta karjaa kohden. Toiminnanharjoittaja on esittänyt riittävästi peltoa lannan levitystä varten ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin ehkäisemiseksi. Lannan levityksessä tulee ottaa huomioon valtioneuvoston asetuksen (931/2000) kasvilajikohtaiset enimmäislannoitusmäärät. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. (määräys 3) Laitumelle johtavat kulkutiet tulee olla puhdistettavissa ja laidunalueet on rajattava vesistöstä. Tällöin estetään lannan ravinteiden kulkeutuminen ojiin ja vesistöön. Laitumen väliaikainenkin juottopaikka tulee olla järjestetty siten, ettei se aiheuta epäsiisteyttä eikä haju- tai terveyshaittaa. (määräys 4) Kattamalla lantalat ja käyttämällä kuivikelantalassa turvetta imeyttämiseen määräyksessä ilmenevällä tavalla vähennetään niistä ilmaan kohdistuvaa typpikuormitusta sekä lähialueelle kohdistuvaa hajuhaittaa. Määräys on nykytoiminnan mukainen. Lannan tehokkaalla multauksella ja lannan levitysajan oikealla valinnalla vähennetään toiminnasta aiheutuvaa hajuhaittaa. Hajuhaittaa vähennetään myös täyttämällä lietesäiliö altapäin, varastoimalla rehu asianmukaisesti ja pitämällä lantaloiden sekä eläinsuojan ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. (määräys 5) Jätehuoltoa koskevat määräykset on annettu, koska toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan ongelmajätteiden ja muiden jätteiden ja kemikaalien asianmukaisesta varastoinnista sekä maaperän ja pinta- tai pohjavesien pilaantumisen estämisestä. Toiminnanharjoittajan on myös

9 huolehdittava jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä, kuten ongelmajätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyötyjätteiden ja hyötykäyttöön kelpaamattomien jätteiden pitämisestä erillään muista jätteistä ja niiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn. (määräys 6) Kemikaalien ja polttonesteiden varastointia koskeva määräys on annettu maaperän ja pohjaveden pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. (määräys 7) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) mukaan eläinten ruhot ja muu eläinjäte on käsiteltävä eläinjätteen poltto- tai käsittelylaitoksessa. Eläinruhojen ja muun eläinjätteen varastointia koskeva määräys on annettu terveys-, ympäristö- ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi. (määräys 8) Tarkkailemalla säännöllisesti lietteen johtamiseksi tarkoitettuja rakenteita, erityisesti lietesäiliörakenteita ja muita varastotiloja voidaan varmistua niiden tiiveydestä ja ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin mahdollisten vuotojen ilmaannuttua. Toiminnasta on edellytetty pidettävän vuosittaista kirjanpitoa valvonnallisista syistä. (määräys 9) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku ympäristöviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi onko lupaa tarpeen muuttaa. (määräys 10) LUPAMÄÄRÄYKSIÄ ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta ympäristölupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on lainvoimainen. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä 31.5.2019 mennessä. Hakemuksessa on esitettävä voimassa olevien säädösten edellyttämien selvitysten lisäksi toiminnan vuotta 2018 koskeva kirjanpito. Hakemukseen tulee lisäksi liittää viimeisin lanta-analyysi ja uudet sekä muuttuneet lannan levitysalat. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tätä päätöstä koskevia määräyksiä tulee noudattaa, kun tämä päätös on lainvoimainen.

10 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 6-8, 28, 31, 35-38, 41-43, 45-46, 52-56, 58, 96-97, 100, 103 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000)1, 6, 15-19, 21-22 ja 30 Jätelaki (1072/93) 6, 15, 17, 19, 51 Jäteasetus (1390/1993) 3, 5 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön päätös alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) LISÄKSI ON OTETTU HUOMIOON Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMM-RMO-C4) Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu 1 570 euroa. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1387/2006) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista perittävistä maksuista esitetyn maksutaulukon mukaan. Käsittelymaksu on taulukon perusmaksun suuruinen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Perhon kunnanhallitus Perhon kunnan perusturvalautakunta Perhon kunnan ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia ja vaatimuksia.

11 Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi-Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla Kokkolassa ja Perhon kunnan virallisella ilmoitustaululla. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella: - luvan hakija; - ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea; - rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristö-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; - laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; - alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen; - muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus on liitteenä. Ylitarkastaja Anne Polso Tarkastaja Satu Järvenpää Liitteet Valitusosoitus Asemapiirros Huomautus: Verkkopalveluun vietäviin ympäristölupapäätöksiin sovelletaan ympäristöministeriön 29.4.2004 päivättyä ohjetta. Sen mukaan päätöksiä verkkopalvelussa julkaistaessa otetaan henkilötietolain (523/1999) tavoitteet yksityisyyden suojasta huomioon siten, että verkkopalveluun vietävistä päätöksistä poistetaan muistuttajana, mielipiteen ilmaisijana tai korvauksen saajana olevien yksityisten henkilöiden nimet. Korvausluettelon voi nimien muokkaamisen sijaan kokonaan jättää julkaistavasta päätöksestä pois. Tässä päätöksessä yllä tarkoitetut yksityisten henkilöiden nimet on korvattu kirjaimilla A, B, C jne. ja päätöksen lopussa olevan otsikon Ilmoitus päätöksestä alla oleva luettelo poistettu.