Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 31. lokakuuta 2018 (OR. en) 12794/3/18 REV 3 LIMITE EJUSTICE 130 JURINFO 59 JAI 963 ILMOITUS Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Vastaanottaja: Valtuuskunnat Ed. asiak. nro: 11724/4/18 REV 4 Asia: Ehdotus Euroopan sähköisen oikeuden strategiaksi 2019 2023 Valtuuskunnille toimitetaan ohessa ehdotus sähköisen oikeuden strategiaksi sellaisena kuin se on 24. syyskuuta ja 16. lokakuuta 2018 käytyjen keskustelujen sekä kirjallisesti toimitettujen kommenttien pohjalta muutettuna. Tässä versiossa on otettu huomioon sähköisen oikeuden toimintasuunnitelmaa 2019 2023 koskevasta ehdotuksesta saatu palaute, ja siihen on sisällytetty lisätietoja toimintasuunnitelman laatimisesta ja täytäntöönpanosta. Tämä versio toimitetaan nyt Coreperille ja neuvostolle hyväksyttäväksi. 12794/3/18 REV 3 elv/ess/jk 1 DG JAI 2 LIMITE FI
LIITE Ehdotus Euroopan sähköisen oikeuden strategiaksi 2019 2023 I Johdanto 1. Euroopan sähköisen oikeuden tavoitteena on parantaa oikeussuojan saatavuutta yleiseurooppalaisessa kontekstissa, kehittää tieto- ja viestintäteknologioita oikeudellisten tietojen saatavuuden osalta ja integroida ne oikeusjärjestelmien toimintaan. Digitalisoiduista menettelyistä ja sähköisestä viestinnästä oikeudenkäyntimenettelyihin osallistuvien välillä on tullut olennainen osa jäsenvaltioiden tuomioistuinten tehokasta toimintaa. 2. Euroopan unioni sitoutui Euroopan sähköiseen oikeuteen yli vuosikymmen sitten. Neuvosto 1, komissio 2 ja Euroopan parlamentti 3 ovat kaikki osoittaneet sitoutumisensa sähköisen oikeuden kehittämiseen. 3. Toistaiseksi kaksi Euroopan sähköisen oikeuden toimintaohjelmaa 4 sekä sähköisen oikeuden strategia 2014 2018 5 ovat ohjanneet toimintaa sähköisen oikeudenkäytön alalla. Neuvosto asianmukaisten valmisteluelintensä välityksellä sekä jäsenvaltiot, komissio ja julkaisutoimisto ovat panneet täytäntöön näitä kahta toimintaohjelmaa. 1 Oikeus- ja sisäasioiden neuvoston päätelmät 12. 13. kesäkuuta 2007, asiakirja 10267/07, s. 43. 2 Vastauksena neuvostolle komissio esitti 5. kesäkuuta 2008 tiedonantonsa "Tavoitteena sähköisen oikeudenkäytön strategia Euroopalle" (KOM(2008) 329 lopullinen, neuvoston asiakirja 10285/08). 3 Päätöslauselma sähköisestä oikeudenkäytöstä täysistunnossa 18. joulukuuta 2008, 2008/2125 (INI). 4 Euroopan sähköisen oikeuden monivuotinen toimintaohjelma 2009 2013 (EUVL C 75, 31.3.2009, s. 1 12); Euroopan sähköisen oikeuden monivuotinen toimintaohjelma 2014 2018 (EUVL C 182, 14.6.2014, s. 2 13). 5 Ehdotus Euroopan sähköisen oikeuden strategiaksi 2014 2018 (EUVL C 376, 21.12.2013, s. 7 11). 12794/3/18 REV 3 elv/ess/jk 2
4. Euroopan sähköisen oikeudenkäytön portaaliin (oikeusportaali) on lisätty informaatiosivuja 6, hakutyökaluja 7 ja dynaamisia lomakkeita 8. Sen rakennetta on uudistettu käyttäjäkokemuksen parantamiseksi ja helpottamiseksi. 5. Sähköisten välineiden kehittäminen sähköistä oikeutta varten on ollut eksponentiaalista, sillä nämä välineet mahdollistavat nyt digitaaliset oikeudenkäyntimenettelyt suojattujen sähköisten kanavien avulla 9, suojatun viestinnän oikeusalan viranomaisten välillä 10, oikeudellisia säännöksiä koskevan tiedon helpomman välittymisen kansalaisille 11 ja pääsyn tiettyihin jäsenvaltioiden tai ammattialajärjestöjen vastuulla oleviin kansallisiin rekistereihin 12. 6. Myös EUR-Lexiin on lisätty uudentyyppisiä asiakirjoja ja hakuvälineitä. Sitä on myös ajantasaistettu uusilla säädöksillä ja uudella oikeuskäytännöllä, kuten kansallisilla täytäntöönpanosäädöksillä ja kansallisilla oikeuskäytännöillä, sekä lainsäädäntöä koskevilla tiivistelmillä, joissa selitetään unionin säädöksiä yleistajuisesti. Kansalaisilta saadun palautteen perusteella myös EUR-Lexin toimintoja ja rakennetta on parannettu. 7. Toimintaohjelman 2014 2018 edistymisestä on laadittu kaksi raporttia, niistä toinen on neuvoston 13 ja toinen komission 14 laatima. 6 Nämä sivut käsittelevät mm. perheoikeutta, oikeusalan ammattilaisten koulutusta unionin oikeuden alalla, uhrien oikeuksia rikosoikeudenkäynneissä ja kuluttajaoikeutta. 7 Nämä välineet mahdollistavat oikeudellisten toimijoiden, yritysten tai ihmisoikeuksien suojelun alalla toimivaltaisten viranomaisten haut. 8 Esimerkiksi yleiset asiakirjat, kuten syntymä- tai kotipaikkatodistukset. Ks. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/1191, annettu 6 päivänä heinäkuuta 2016, kansalaisten vapaan liikkuvuuden edistämisestä yksinkertaistamalla tiettyjen yleisten asiakirjojen esittämistä Euroopan unionissa koskevia vaatimuksia sekä asetuksen (EU) N:o 1024/2012 muuttamisesta (EUVL L 200, 26.7.2016, s. 1 136). 9 Esim. oikeusportaalissa olevat vähäisiä vaateita koskevat dynaamiset lomakkeet. 10 Esim. e-codexin väylien kautta, kuten sähköistä todistusaineistoa koskevan hankkeen yhteydessä on suunniteltu. 11 Esim. oikeudellisten ja oikeuskäytäntöön liittyvien tekstien haku ja analysointi ELI- ja ECLItunnusten avulla. 12 Esim. yritysrekistereihin kaupparekistereiden yhteenliittämisjärjestelmän tai maksukyvyttömyysrekistereiden kautta. 13 Nykyinen versio 10. lokakuuta 2018: WK 598/2018 REV 2. 14 WK 8440/2018; lopullinen versio saatavilla osoitteessa https://publications.europa.eu/en/publication-detail/-/publication/d72311d9-c070-11e8-9893- 01aa75ed71a1/language-en/format-PDF 12794/3/18 REV 3 elv/ess/jk 3
II Sähköisen oikeuden ja sähköisen hallinnon periaatteiden väliset yhteydet 8. Sähköisen oikeuden alalla tehty työ voi hyödyttää myös muita aloja. Erityisesti e-codex voi tarjota useille eri aloille mm. sähköisen jakelun (e-delivery) kaltaisia elementtejä. Myös loppuun saatetun e-sens-hankkeen tulosten tarkoituksensa on helpottaa valtioiden rajat ylittävien digitaalisten julkisten palvelujen käyttöönottoa yleiskäyttöisten ja uudelleenkäytettävien teknisten komponenttien avulla. 9. Sähköisen oikeuden olisi tiedon saantia ja oikeussuojan toteutumista helpottamalla edistettävä digitaalisten sisämarkkinoiden kehittämistä, joka on yksi sähköisen hallinnon tavoitteista, kuten sähköisestä hallinnosta annetussa Tallinnan julistuksessa 15 todetaan. Euroopan sähköistä oikeutta koskevissa aloitteissa olisi pyrittävä johdonmukaisuuteen sähköisen hallinnon yhteydessä ottaen huomioon jäsenvaltioiden tuomioistuimia koskevat perustuslailliset säännökset (oikeuslaitoksen riippumattomuus ja vallanjako) sekä aiheesta "Sähköisen hallinnon toimintasuunnitelma 2016 2020 Hallinnon digitalisaatiokehityksen vauhdittaminen" 20. syyskuuta 2016 annetut neuvoston päätelmät 16 ja 19. huhtikuuta 2016 annetun komission tiedonannon "EU:n sähköisen hallinnon toimintaohjelma 2016 2020 Hallinnon digitalisaatiokehityksen vauhdittaminen" 17. 10. Näiden 20. syyskuuta 2016 annettujen neuvoston päätelmien mukaan Euroopan sähköisen oikeuden osana käynnistetyissä aloitteissa olisi otettava huomioon periaatteet 18, jotka on esitetty 19. huhtikuuta 2016 annetussa komission tiedonannossa 19. 15 Tallinnan julistus sähköisestä hallinnosta ministerikokouksessa 6. lokakuuta 2017 Viron toimiessa EU:n neuvoston puheenjohtajana https://www.eu2017.ee/news/insights/tallinndeclaration-egovernment-ministerial-meeting-during-estonian-presidency. 16 12359/16. 17 8097/16, COM(2016) 179 final. 18 Näitä periaatteita ovat: oletusarvona digitaalisuus -periaate (mukaan lukien digitaaliajalle soveltuvien lainsäädäntöaloitteiden laatiminen), yhden kerran periaate (tietosuojasääntöjä asianmukaisesti noudattaen), osallisuus ja saatavuus, avoimuus ja läpinäkyvyys, oletusarvona rajatylittävyys (soveltuvin osin), oletusarvona yhteentoimivuus (standardien ja avointen eritelmien perusteella standardoinnin periaatteiden mukaisesti) sekä luotettavuus ja turvallisuus. 19 "EU:n sähköisen hallinnon toimintaohjelma 2016 2020 Hallinnon digitalisaatiokehityksen vauhdittaminen", 8097/16, COM(2016) 179 final. 12794/3/18 REV 3 elv/ess/jk 4
11. Euroopan sähköisen oikeuden olisi erityisesti tuettava oletusarvona digitaalisuus -periaatetta etenkin antamalla kansalaisille ja yrityksille mahdollisuus asioida viranomaisten kanssa digitaalisesti ja sisällyttämällä oletusarvona digitaalisuus -periaate kansalliseen ja unionin lainsäädäntöön, jotta voidaan varmistaa asianmukaiset oikeudelliset säännökset ja taata siten oikeusvarmuus ja saumaton asiointi kansallisissa ja valtioiden rajat ylittävissä yhteyksissä toimittava yhden kerran periaatteen mukaisesti, eli vältettävä päällekkäisiä menettelyjä ja, tietosuojasääntöjä noudattaen, käytettävä järjestelmään syötettyjä tietoja uudelleen myöhemmissä menettelyissä, jos tiedot eivät ole vanhentuneet oltava käyttäjäkeskeinen, eli sovellukset, verkkosivut, välineet ja järjestelmät olisi suunniteltava käyttäjien kannalta helppokäyttöisiksi ja voimaannuttaviksi. III Euroopan sähköisen oikeuden tavoitteet 12. Sähköisen oikeuden tavoitteena on helpottaa oikeussuojan toteutumista ja oikeusjärjestelmien toimintaa myös valtioiden rajat ylittävissä tapauksissa kansalaisten, oikeusalan toimijoiden ja viranomaisten kannalta ottaen huomioon oikeuslaitoksen riippumattomuus ja vallanjako. Tämä tavoite saavutetaan yksinkertaistamalla ja digitalisoimalla viestintää, oikeussuojan ja oikeudellisten tietojen saatavuutta sekä yhteyksiä kansallisiin järjestelmiin ja niiden välillä valtioiden rajat ylittävissä tapauksissa. 12794/3/18 REV 3 elv/ess/jk 5
A. Tietojen saatavuus 13. Tavoitteena on parantaa oikeusalan tietojen saatavuutta Euroopan unionissa mm. seuraavien osalta: tiedot kansalaisten oikeuksista, mikä auttaa lisäämään heidän tietoisuuttaan tiedot unionin oikeudesta sekä kansallisesta täytäntöönpanolainsäädännöstä tiedot menettelyistä, mikä auttaa kansalaisia hyödyntämään käytettävissä olevia välineitä näiden menettelyjen käytössä, kuten dynaamisia lomakkeita tai toimijoille ja (oikeus)viranomaisille tarkoitettuja hakuvälineitä tiedot toimivaltaisista viranomaisista, mikä auttaa kansalaisia tunnistamaan toimivaltaiset viranomaiset ja asianmukaisen kansallisen lainsäädännön oikeudenkäyntija muissa menettelyissä kansallisten rekistereiden julkisesti saatavilla olevat tiedot ja sähköisen oikeuden 20 ja sähköisen lainsäädännön 21 käytön kannalta olennaiset tiedot. 14. Euroopan oikeusportaalilla on yhdessä EUR-Lexin kanssa merkittävä rooli tämän tavoitteen saavuttamisessa. 15. Oikeusportaalia on edelleen kehitettävä interaktiivisemmaksi keskitetyksi asiointipisteeksi, joka tarjoaa pääsyn oikeusalan sähköisiin palveluihin ja sähköisiin ratkaisuihin. 16. EUR-Lexiä olisi kehitettävä, jotta voitaisiin vastata paremmin kansalaisten tarpeisiin ja auttaa heitä löytämään helposti kaikki tärkeät unionin oikeutta koskevat tiedot. 20 Esim. tiedot, jotka eivät ole luonteeltaan oikeudellisia mutta tukevat sähköisen oikeuden välineiden, kuten toimijoiden rekistereiden sekä yrityksiä tai henkilöiden tai yritysten maksukyvyttömyysasemaa koskevien tietojen, käyttöä. 21 Esim. lainsäädäntöön liittyvät tiedot, kuten metadata. Näiden tietojen olisi oltava saatavilla uudelleenkäytettävässä muodossa, jotta voidaan edistää yhteentoimivuutta olipa se teknistä (avoimen datan formaatin käyttö) tai semanttista (Euro-Vocin kaltaisen kontrolloitujen sanastojen käyttö) ja käytettävyyttä yksinkertaistamalla pääsyä oikeudellisiin tietoihin esim. ELI- ja ECLI-tunnusten avulla. 12794/3/18 REV 3 elv/ess/jk 6
17. Pääsyn antamiseksi tietoihin, joita voidaan käyttää oikeudenkäynti- ja muissa menettelyissä, on asiankuuluvia rekistereitä, kuten yritysrekistereitä ja maksukyvyttömyysrekistereitä, liitetty tai liitetään parhaillaan yhteen. Muitakin rekistereitä ja tietokantoja olisi liitettävä yhteen tarpeen mukaan tietojen saannin yksinkertaistamiseksi sekä toimijoiden työprosessien helpottamiseksi. 18. Tässä yhteydessä työhön olisi jatkossakin otettava tiiviisti mukaan oikeusalan toimijat, joilla on kaksoisrooli sekä rekistereiden tai tietokantojen yhteenliittämistä koskevien hankkeiden tuottamien tietojen käyttäjinä että joissakin tapauksissa tällaisten rekistereiden ja tietokantojen täytäntöönpanosta ja toiminnasta vastuussa olevina tahoina. B. Sähköinen viestintä oikeusalalla 19. Oikeudenkäynti- ja muiden menettelyjen kehittämistä paperittomiksi olisi jatkettava, jotta voitaisiin helpottaa ja nopeuttaa asian viemistä tuomioistuimeen ja helpottaa muiden kuin oikeudenkäyntimenettelyjen käyttöä hyödyntämällä suojattuja sähköisiä viestintävälineitä ja erityisesti e-codexia rajatylittävissä tapauksissa. 20. Sähköisen oikeuden olisi helpotettava sähköistä asiointia ja viestintää oikeusviranomaisten välillä sekä kansalaisten ja toimijoiden kanssa oikeudenkäyntimenettelyissä (esim. videokonferenssien tai suojatun sähköisen tietojenvaihdon avulla) voimassaolevan lainsäädännön mukaisesti. 21. Tiettyjen toimintojen olisi oltava ainoastaan oikeusviranomaisten käytettävissä suojatun pääsyn, erityisten käyttöoikeuksien ja eidas-yhteensopiviin järjestelmiin perustuvan yhtenäisen tai yhteentoimivan todentamismenetelmän avulla. 22. eidas-säädöskehyksen säännöksiä olisi tarkasteltava ja sovellettava aina kun oikeusalalla otetaan käyttöön tai kehitetään luottamuspalveluja. 12794/3/18 REV 3 elv/ess/jk 7
23. Sähköisen oikeuden järjestelmiä voidaan käyttää myös helpottamaan jo olemassa olevien Euroopan tason oikeusalan verkkojen toimintaa. Näitä ovat esimerkiksi siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellinen verkosto tai rikosoikeuden alan Euroopan oikeudellinen verkosto. Tämän vuoksi Euroopan sähköisen oikeuden järjestelmän ja Euroopan oikeusportaalin tarjoamia mahdollisuuksia voitaisiin hyödyntää vielä paremmin edellä mainittuja organisaatioita kuullen. C. Yhteentoimivuus 24. Kunkin jäsenvaltion olisi varmistettava jäsenvaltioiden järjestelmien helpon yhteenliittämisen ja yhteentoimivuuden edellyttämä kansallisten sähköisen oikeuden järjestelmien tekninen toteutus ja hallinnointi. Oikeusjärjestelmän sovelluksiin valittujen teknisten, organisatoristen, oikeudellisten ja semanttisten näkökohtien yhteensopivuus olisi varmistettava ja samalla taattava jäsenvaltioille joustavuus. Tässä yhteydessä olisi otettava huomioon eurooppalaiset yhteentoimivuusperiaatteet (EIF). IV Sähköisen oikeuden periaatteet A. Toimintasuunnitelmaa koskevat suuntaviivat i. Priorisointi 25. Hankkeiden sisällyttämisestä toimintasuunnitelmaan olisi päätettävä seuraavien prioriteettien perusteella: määritelty merkitys kansalaisille, yrityksille ja tuomioistuimille, kestävyysnäkymät, teknologian kehitys ja niiden jäsenvaltioiden lukumäärä, jotka osallistuvat hankkeeseen sen alusta saakka. Etusijalle asetettujen hankkeiden olisi perustuttava riittävän kehittyneeseen teknologiaan, jotta täytäntöönpanokustannukset pysyisivät kohtuullisina samalla kun voidaan varmistaa palvelun asianmukainen vakaus ja laatu. Hankkeiden olisi hyödytettävä kansalaisia, yrityksiä ja/tai tuomioistumia, ja niitä olisi voitava soveltaa laajoissa tai merkittävissä menettelyissä. Kaikkien tai melkein kaikkien jäsenvaltioiden on voitava osallistua hankkeisiin. EU:n toimielimet saavat osallistua hankkeisiin. 12794/3/18 REV 3 elv/ess/jk 8
26. Edistymistä koskevan tilanteen, kiireellisyyden tai muihin hankkeisiin liittyvien yhteyksien vuoksi etusijalle asetetut hankkeet sisällytetään toimintasuunnitelman ensisijaisten hankkeiden luetteloon. 27. Samaan aikaan laaditaan varalla olevien hankkeiden luettelo niistä hankkeista, jotka eivät toistaiseksi näytä täyttävän kaikkia edellytyksiä. Tässä varallaololuettelossa tärkeysjärjestyksessä alempana olevia hankkeita voidaan silti toteuttaa niiden jäsenvaltioiden toimesta, jotka haluavat jatkaa hanketta sen jälkeen, kun esteisiin on löydetty ratkaisu tai edellytykset täyttyvät, ja niille voidaan myöntää rahoitus, jos ehdotuspyynnöt kattavat niiden soveltamisalan. ii. Jatkuvuus 28. Jatkuvuuden edistämiseksi olisi harkittava aiempien toimintasuunnitelmien mukaisten käynnissä olevien hankkeiden sisällyttämistä toimintasuunnitelmaan sen laatimisvaiheessa. Etusija olisi annettava hankkeille, jotka ovat jo tuottaneet ja osoittaneet myönteisiä tuloksia. iii. Kehittyvyys 29. Toimintasuunnitelman olisi oltava joustava tulevan oikeudellisen ja teknisen kehityksen huomioon ottamiseksi. Tämä tarkoittaa sitä, että toimintasuunnitelmaan pitäisi voida lisätä yksittäisiä hankkeita, jos jokin säädös edellyttää toimia sähköisiä oikeuden alalla. 30. Oikeudellisen teknologian aloja, joita ovat esim. tekoäly, lohkoketjuteknologia, sähköinen kääntäminen (e-translation) tai virtuaalitodellisuus, olisi seurattava tiiviisti, jotta voidaan tunnistaa ja hyödyntää tilaisuudet vaikuttaa myönteisesti sähköiseen oikeuteen. 31. Erityisesti tekoäly ja lohkoketjuteknologia voisivat vaikuttaa myönteisesti sähköiseen oikeuteen esim. parantamalla tehokkuutta ja luotettavuutta. Näiden teknologioiden kehittämisessä ja käyttöönotossa on otettava huomioon riskit ja haasteet, erityisesti tietosuojan ja etiikan osalta. 12794/3/18 REV 3 elv/ess/jk 9
iv. Yhteistyö toimijoiden kanssa 32. Toimijoiden ehdottamat tai hallinnoimat hankkeet ja/tai hankkeet, joihin osallistuu toimijoita, olisi voitava sisällyttää toimintasuunnitelmaan, jos ne täyttävät kolmessa edellisessä kohdassa esitetyt vaatimukset. 33. Toimijoiden ehdottamat hankkeet käynnistetään toimijoiden aloitteesta. 34. On selvää, että kaikki jäsenvaltiot eivät kykene avustamaan näiden hankkeiden toteuttamisessa kansallisten järjestelmien välisten erojen vuoksi. B. Toimintasuunnitelman täytäntöönpano i. Vapaaehtoinen osallistuminen 35. Sähköisen oikeuden hankkeet perustuvat vapaaehtoisten toimien periaatteeseen, lukuun ottamatta tapauksia, joissa tietty säädös asettaa velvoitteita. Olisi kuitenkin pyrittävä jäsenvaltioiden laajaan osallistumiseen kunkin aloitteen alusta saakka, koska se myötävaikuttaa suurempaan myönteiseen vaikutukseen ja parempaan kestävyyspotentiaaliin. ii. Kestävyys 36. Yleisesti ottaen kestävyyttä olisi pidettävä ennakkoedellytyksenä sähköisen oikeuden hankkeen sisällyttämiselle toimintasuunnitelmaan. Tämä kestävyys kattaa organisatoriset, oikeudelliset, tekniset ja rahoitusnäkökohdat. 37. Hankkeiden hallintoa ja ylläpitoa varten olisi varmistettava kestävät puitteet, mahdollisesti aikanaan EU:n säädösten 22 avulla. 22 Samaan tapaan kuin esim. e-codex (tämän kuitenkaan vaikuttamatta tuleviin teknisiin ratkaisuihin). 12794/3/18 REV 3 elv/ess/jk 10
38. Sähköisen oikeuden hankkeiden on oltava täysin EU:n lainsäädännön mukaisia, mikä on myös niiden kestävyyden ennakkoedellytys. 39. Teknisten vaatimusten olisi oltava helposti jäsenvaltioiden omaksuttavissa ja edelleen kehitettävissä teknologian kehitys huomioon ottaen. Asianmukainen kyberturvallisuuden taso olisi taattava. 40. Pilottihankkeiden ja laajamittaisten ratkaisujen välillä olisi tehtävä ero. Laajamittaiset ratkaisut laaditaan ja ne toimivat hyväksyttyjen säädösten pohjalta, jotka sisältävät hallintoa ja kestävyyttä koskevia säännöksiä. Pilottihankkeet ovat kestoltaan rajallisia. Kun pilottihanke saadaan päätökseen, tehdään päätös sen muuntamisesta laajamittaiseksi ratkaisuksi, sen jatkamisesta itsenäisenä hankkeena mieluiten ilman EU:n rahoitusta tai sen lopettamisesta. iii. Rahoituksen kestävyys 41. Euroopan komission, jäsenvaltioiden ja toimijajärjestöjen olisi varmistettava, että sähköisen oikeuden hankkeille on saatavilla asianmukainen rahoitus oikeassa vaiheessa 23. 42. EU:n tasolla rahoituksen saatavuutta olisi helpotettava etenkin yksinkertaistamalla hallinnollisia muodollisuuksia niin paljon kuin mahdollista varainhoitoasetuksen 24 säännökset huomioon ottaen. 23 Rahoituksesta voitaisiin huolehtia esim. komission avustusohjelmien, kuten Verkkojen Eurooppa -välineen (CEF), avulla. 24 https://eur-lex.europa.eu/legal-content/fi/txt/?uri=oj:l:2018:193:toc 12794/3/18 REV 3 elv/ess/jk 11
iv. Hajauttaminen 43. Euroopan sähköinen oikeus perustuu Euroopan tasolla hajautetun mallin periaatteeseen, jossa erilaiset jäsenvaltioiden jo perustamat järjestelmät liitetään yhteen. Hajautettu lähestymistapa sähköiseen oikeuteen on näin ollen toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden mukainen. 44. Keskitettyä mallia voidaan kuitenkin myös harkita yksittäisissä tilanteissa tai unionin oikeus voi vaatia sitä. v. Sähköistä oikeutta koskevan työskentelyn organisointi 45. Euroopan sähköisen oikeuden toimintasuunnitelman yleistä täytäntöönpanoa valvoo Euroopan unionin neuvoston toimivaltainen valmisteluelin. 46. Rajallinen määrä yksittäisiin hankkeisiin osallistuvia asiantuntijaryhmiä voi tarvittaessa kokoontua edistämään kyseisen alan työskentelyä vaihtamalla tietoja ja parhaita käytäntöjä ja edistämällä osallistumista. 47. Euroopan sähköisen oikeuden onnistuneen täytäntöönpanon helpottamiseksi sähköistä oikeutta koskevassa työskentelyssä on otettava huomioon sen edistäminen ja tietoisuuden lisääminen sekä EU:n että kansallisella tasolla. 48. Työryhmä seuraa vähintään puolivuosittain sähköisen oikeuden toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa. Toimintasuunnitelmaa olisi tarvittaessa muutettava käynnissä olevan kehityksen perusteella. vi. Yhteistyö toimijoiden kanssa 49. Toimijoiden olisi osallistuttava toimintasuunnitelman täytäntöönpanoon neuvonantajina tai kumppaneina hankkeissa, jotka ovat riippuvaisia tai voisivat hyötyä niiden osallistumisesta. 12794/3/18 REV 3 elv/ess/jk 12