Kokopuun korjuu nuorista metsistä



Samankaltaiset tiedostot
Kokopuun korjuu nuorista metsistä

Suomessa vuonna 2005

Ennakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta

KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA

Ensiharvennusten korjuuolot vuosina

Aines- ja energiapuun hankintaketjujen kannattavuusvertailu

Energiapuun kuljetustarpeet vuoteen 2020 mennessä

Metsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti

Metsähakkeen tuotantoketjut 2006 ja metsähakkeen tuotannon visiot

Integroidusti vai erilliskorjuuna koko- vai rankapuuna?

Metsähakkeen tuotantoprosessikuvaukset

Kokopuun paalauksen kustannuskilpailukyky. Kalle Kärhä 1, Juha Laitila 2 & Paula Jylhä 2 Metsäteho Oy 1, Metsäntutkimuslaitos 2

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Kalle Kärhä, Metsäteho Oy

Hakkuutähteen ja paalien metsäkuljetuksen tuottavuus

Hakkuutähteen paalauksen tuottavuus

Ensiharvennusmännik. nnikön voimakas laatuharvennus

Moipu 400ES ensiharvennusmännikön integroidussa hakkuussa. Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus

Pienpuun paalauksen tuottavuus selville suomalais-ruotsalaisella yhteistyöllä

Korjuuvaihtoehdot nuorten metsien energiapuun korjuussa

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Kalle Kärhä, Metsäteho Oy

Hakkuutyön tuottavuus kaivukonealustaisella hakkuukoneella ja Naarva EF28 hakkuulaitteella

Ponsse Ergo/H7 rankapuun hakkuussa ensiharvennuksella

Tehoa vai tuhoa energiapuun korjuubusinekseen joukkokäsittelyllä ja integroidulla korjuulla?

Kalle Kärhä: Integroituna vai ilman?

KEMERAn uudistaminen: Energiapuun korjuu &

Valmet 901.4/350.1 rankapuun hakkuussa ensiharvennuksella

Uusiutuvan energian velvoite Suomessa (RES direktiivi)

Korjuri ainespuun korjuussa

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Kalle Kärhä, Metsäteho Oy

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2017

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 6/2017 Markus Strandström Metsäteho Oy

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 8/2015 Markus Strandström Metsäteho Oy

Systemaattisen harvennuksen periaate. Metka-koulutus / / Hartola Arto Kettunen / TTS

Aines- ja energiapuun korjuun tehostaminen nuorissa metsissä Keinot ja niiden priorisointi

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 7/2016 Markus Strandström Metsäteho Oy

ENERGIAPUUN KORJUU KONE- JA MIESTYÖN YHDISTELMÄNÄ. Metka-koulutus

Projekti - INFO. Harvesterilaitteistoja energiapuun korjuuseen. Yksinpuinkorjuu BIOENERGIAA METSÄSTÄ

MENETELMÄ YLITIHEIDEN NUORTEN METSIEN HARVENNUKSEEN

Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä

Energiapuun korjuu harvennusmetsistä

Naarvan otteessa useita puita. Moipu 400E

Heikosti kantavien maiden energiapuun korjuun kehittäminen ja tulevaisuuden visiot

Metsähakkeen tuotannon resurssitarve Suomessa vuonna 2020

Suomen metsäenergiapotentiaalit

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2007

KEHITTYVÄ PUUHUOLTO 2007 SEMINAARI METSÄAMMATTILAISILLE

Joukkohakkuu aines- ja energiapuun

HAKKUUTÄHTEEN METSÄKULJETUKSEN AJANMENEKKI, TUOTTAVUUS JA KUSTANNUKSET

Kuitu- ja energiapuun korjuu karsittuna ja karsimattomana

Metsäenergia Pohjanmaalla

Ennakkoraivaus osana ensiharvennuspuun

Ensiharvennukset metsäteollisuuden raakaainelähteenä. Kalle Kärhä & Sirkka Keskinen, Metsäteho Oy

Energiapuun korjuu koneellisesti tai miestyönä siirtelykaataen

Väkevä-kantopilkkuri Metsätehon ja TTS tutkimuksen pikatestissä

Ponsse H53e ensiharvennusmännikön integroidussa hakkuussa

Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä

Kokopuuta, rankaa, latvusmassaa & kantoja teknologisia ratkaisuja energiapuun hankintaan

SAHA- JA ENERGIAPUUN HANKINNAN YHDISTÄMINEN HARVENNUSMÄNNIKÖISSÄ

Korjurit ainespuun korjuussa

Karsitun energiapuun korjuuvaihtoehdot ja kustannustekijät

Ennakkoraivaus ja energiapuun hakkuu samalla laitteella

Kannot puunkorjuuta pintaa syvemmält

ENNAKKORAIVAUS JA ENERGIAPUUN HAKKUU SAMALLA HAKKUULAITTEELLA. Alustavia kokeita

ENERGIAPUUN KUSTANNUSTEN JA ARVON MUODOSTUMISESTA VESA TANTTU TTS - TYÖTEHOSEURA HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU, EVO

Puuvarojen riittävyys ja käyttökelpoisuus bioraaka-aineena

Tuloksia MenSe raivauspään seurantatutkimuksesta. Markus Strandström

Metsäenergiavarat, nykykäyttö ja käytön lisäämisen mahdollisuudet

Metsäkonepalvelu Oy

METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke

Energiapuun hankintamenettely metsästä laitokselle: Metsähakkeen hankintaketjut, hankintakustannukset ja metsähakkeen saatavuus

PIENILÄPIMITTAISEN ENERGIAPUUN MYYNTIHALUKKUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT. Urpo Hassinen 2011

ALUSTAVIA TUTKIMUSTULOKSIA: FIXTERI FX15a KOKOPUUPAALAIMEN TUOTTAVUUS NUORTEN METSIEN ENERGIAPUUN KORJUUSSA UUMAJASSA KEVÄÄLLÄ 2014

METSÄKONEIDEN MONIKÄYTTÖISYYS

Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus Antti Hautala, Helsingin yliopisto / Metsäteho Oy

AINES- JA ENERGIAPUUN KORJUUN TEHOSTAMISKEINOT JA NIIDEN PRIORISOINTI NUORISSA METSISSÄ MARKKU OIKARI METSÄ- JA PUUTEKNOLOGIAN PRO GRADU JOENSUU 2008

Myrskytuhopuun hakkuun ajanmenekki ja tuottavuus Metsätehon tuloskalvosarja 12/2015

Bioenergiapuunkorjuu kalusto ja laitteet sekä turvemaiden ratkaisut

IDSATIHO. 0 P I N T 0 ll A T K A ? U U N K 0 R J U U T A K 0 S K E V A. Rauhankatu Hel sinki 17 Puhelin

Vaihtoehtoista korjuutekniikkaa

UW40 risuraivain koneellisessa taimikonhoidossa. Markus Strandström Asko Poikela

KORJUREIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUKSISTA

Pienpuuhakkeen tuotannon kustannustekijät ja toimituslogistiikka

Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito. Timo Saksa Metla Suonenjoki

Systemaattisuus työmalleissa puunkorjuussa

Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara

CO 2 -eq-päästöt ja energiatehokkuus metsäbiomassojen toimitusketjuissa terminaalien vaikutus. Metsätehon tuloskalvosarja 4a/2017 Heikki Ovaskainen

ENERGIAPUUN HANKINNAN ARVOKETJUT JA KANNATTAVUUS

e ENERGIAPUUN KORJUU TAIMIKOSTA NAARVA-KOURALLA

Energiapuun hankinta nuorista metsistä

ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE

Hakkuutähteen paalauksen ja paalien metsäkuljetuksen tuottavuus ja kustannukset

Aines- ja energiapuun hakkuu ja lähikuljetus korjureilla

Kantojen nosto turvemaiden uudistusaloilta

HEINOLA 1310 ES hakkuutähteiden ja pienpuun tienvarsihaketuksessa

Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa

Kokopuun paalaus -tuotantoketjun tuottavuus ja kustannukset

Kokopuun paalauksen kilpailukyky. Tuomas Ala-Varvi Heikki Ovaskainen

ENERGIAPUUN HANKINNAN ARVOKETJUT JA KANNATTAVUUS ARTO KETTUNEN TTS

Järvisen kannonnostolaitteen. päätehakkuukuusikossa

Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu

Transkriptio:

Kokopuun korjuu nuorista metsistä Kalle Kärhä, Sirkka Keskinen, Reima Liikkanen & Jarmo Lindroos Nuorten metsien käsittely 1

Metsähakkeen käyttö Suomessa 2000 2005 3,0 Metsähakkeen käyttö, milj. m 3 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Pienkäyttö Muu Kannot Järeä runkopuu Hakkuutähde Karsimaton kokopuu Karsittu rankapuu Lähteet: Ylitalo 2000 2006 Nuorten metsien käsittely 2

Pienpuun korjuu Suomessa 1 Pienpuun rinnankorkeusläpimitaltaan < 10 cm:n puun korjuun koneellistaminen on edennyt ripeästi Suomessa: Vuosituhannen alussa pienpuuta hakattiin vielä pääosin metsurityönä. Nyt pienpuuta hakataan valtaosin koneellisesti. Pienpuun korjuuseen käytetään kahta koneellista korjuuketjua: 1) perinteistä hakkuukoneen ja kuormatraktorin muodostamaa korjuuketjua 2) energiapuukorjuria, eli yksikköä, joka tekee hakkuun ja hakattujen puiden metsäkuljetuksen. Valtaosin pienpuuta korjataan perinteisellä kahden koneen korjuuketjulla. Urakointikäytössä on arviolta yli sata hakkuukonetta. Lisäksi korjuukouralla varustettuja energiapuukorjureita on urakointikäytössä runsaat 20 kappaletta. Lähde: Kärhä 2006 Nuorten metsien käsittely 3

Pienpuun korjuu Suomessa 2 Korjattaessa pienpuuta nuorista metsistä korjuutyön tuottavuus jää helposti pieneksi ja näin korjuukustannukset nousevat korkeiksi. Pienpuuhakkeen tuotantokustannukset käyttöpaikalla nousevat helposti yli 30 40 /m 3 (15 20 /MWh). Karkeasti puolet pienpuuhakkeen tuotantokustannuksista muodostuu metsässä: hakkuussa ja metsäkuljetuksessa. Pienpuun korjuu on koneellistettu, mutta miten pienpuun korjuukustannukset saataisiin siedettävämmälle tasolle. Työmenetelmiä ja korjuulaitteita tutkimalla ja kehittämällä on varmasti saatavissa aikaan kustannussäästöjä. Nuorten metsien käsittely 4

Eri tuotantoketjujen osuudet metsähakkeen tuotannossa Suomessa 2004 ja 2005 Tuotantoketjun osuus, % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2004 2005 2004 2005 2004 2005 Käyttöpaikkahaketus (irtotavaraa) Käyttöpaikkahaketus (paaleja) Terminaalihaketus (irtotavaraa) Terminaalihaketus (paaleja) Hakkuri-hakeauto Tienvarsihaketus Palstahaketus Pienpuuhake Hakkuutähdehake Kantomurske Lähde: Kärhä 2006 Nuorten metsien käsittely 5

Tienvarsihaketus-tuotantoketju pienpuun korjuussa Nuorten metsien käsittely 6

Korjurissa korjuukoura, jolla puiden hakkuu sekä kuormaus ja purku Nuorten metsien käsittely 7

Kuormatraktorialustainen energiapuukorjuri Työmenetelmä A1 Nuorten metsien käsittely 8

Työmenetelmä A1 Nuorten metsien käsittely 9

Pyöriväohjaamoinen energiapuukorjuri Työmenetelmä A2 Nuorten metsien käsittely 10

Työmenetelmä A2 Nuorten metsien käsittely 11

Pyöriväohjaamoinen energiapuukorjuri Työmenetelmä B Nuorten metsien käsittely 12

Työmenetelmä B Nuorten metsien käsittely 13

Tavoitteet Laatia ajanmenekkimallit korjurille pieniläpimittaisen kokopuun korjuuseen, Tuottaa tuottavuustietoa kokopuun korjuusta hakkuukone-kuormatraktori-korjuuketjulla, Selvittää, missä korjuuoloissa mikäkin korjuumenetelmä ja -teknologia on parhaimmaillaan ja Löytää keinot entistä kustannustehokkaampaan pienpuun korjuuseen. Nuorten metsien käsittely 14

Aikatutkimus Aineisto ja menetelmät Korjurit (10 811 kokopuurunkoa / 187,7 m 3 / 35 kuormaa) Kuormatraktorialustaiset energiapuukorjurit Pyöriväohjaamoinen korjuri Hakkuukone-kuormatraktori-ketjut (10 545 kokopuurunkoa / 200,5 m 3 / 41 kuormaa) Kaato-kasauslaitteet Rullasyöttöiset hakkuulaitteet Seurantatutkimus Korjurit (13 890 m 3 / 2 649 kuormaa) Nuorten metsien käsittely 15

Abab Klippen 250 Paino, kg: 380 Max. kertakatkaisuläpimitta, cm: 25 Katkaisumekanismi: giljotiiniterä Karsintaominaisuus: ei Kuormausominaisuus: ei Valmistaja: Allan Bruks AB Nuorten metsien käsittely 16

Moipu 400E Paino, kg: 540 Max. kertakatkaisuläpimitta, cm: 30 Katkaisumekanismi: giljotiiniterä Karsintaominaisuus: ei Kuormausominaisuus: on Valmistaja: Moisio Forest Oy Nuorten metsien käsittely 17

Ponsse EH25 Paino, kg: 400 Max. kertakatkaisuläpimitta, cm: 25 Katkaisumekanismi: giljotiiniterä Karsintaominaisuus: ei Kuormausominaisuus: on Valmistaja: Ponsse Oyj Nuorten metsien käsittely 18

Logset 4M Hamster Paino, kg: 700 Max. kertakatkaisuläpimitta, cm: 47 Katkaisumekanismi: teräketju Karsintaominaisuus: on Kuormausominaisuus: ei Valmistaja: Oy Logset Ab Nuorten metsien käsittely 19

Valmet 945 Saksi Paino, kg: 875 Max. kertakatkaisuläpimitta, cm: 18-20 Katkaisumekanismi: saksiterät Karsintaominaisuus: on Kuormausominaisuus: ei Valmistaja: Komatsu Forest AB / Komatsu Forest Oy Nuorten metsien käsittely 20

Harvesting machinery in time studies Peruskoneet tutkituilla energiapuun hakkuulaitteilla Nuorten metsien käsittely 21

Keskiraskaat kuormatraktorialustaiset energiapuukorjurit aika- ja seurantatutkimuksissa Nuorten metsien käsittely 22

Raskas kuormatraktorialustainen energiapuukorjuri aikatutkimuksessa Nuorten metsien käsittely 23

Raskas pyöriväohjaamoinen energiapuukorjuri aika- ja seurantatutkimuksissa Nuorten metsien käsittely 24

Keskiraskaat kuormatraktorit kokopuun metsäkuljetuksessa Nuorten metsien käsittely 25

Aikatutkimuksissa hakatun puuston runkolukujakauma 35 Osuus korjatuista rungoista, % 30 25 20 15 10 5? Ketju Korjuri Koko aineisto 0 1-2 3-4 5-6 7-8 9-10 11-12 13-14 15-16 17-18 >18 Rinnankorkeusläpimittaluokka, cm 1 2 cm:n puita ei pitäisi hakata lainkaan ja 3 4 cm:n puitakin hakattava harkiten! Nuorten metsien käsittely 26

Korjuuolot energiapuuharvennuksilla aikatutkimuksissa Keskimäärin Vaihteluväli Leimikon rungon keskikoko, dm 3 (kokopuuta): 24 3 66 Poistuman tiheys, r/ha: 3 189 981 8 906 Kokopuukertymä, m 3 /ha: 58 26 97 Jäävä puusto, r/ha: 1 471 800 2 120 Nuorten metsien käsittely 27

Leimikon rungon keskikoon ja poistuman tiheyden välinen yhteys aikatutkimusleimikoissa Poistuman tiheys, r/ha 10 000 9 000 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 0 10 20 30 40 50 60 70 80 Ketju Korjuri Funktio Leimikon rungon keskikoko, dm 3 Nuorten metsien käsittely 28

Leimikon rungon keskikoon ja kokopuukertymän välinen yhteys aikatutkimusleimikoissa Kokopuukertymä, m 3 /ha 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 0 10 20 30 40 50 60 70 80 Ketju Korjuri Funktio Leimikon rungon keskikoko, dm 3 Nuorten metsien käsittely 29

Taakkakokojakauma 25 Osuus korjatuista rungoista, % 20 15 10 5 Kaato-kasauslaite Rullasyöttöinen hakkuulaite Korjuri Koko aineisto 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 >10 Taakan koko, r/taakka Nuorten metsien käsittely 30

35 30 Rungon käsittelyajanmenekki Käsittelyaika, cmin/r 25 20 15 10 5 Kaato-kasauslaite Rullasyöttöinen hakkuulaite Korjuri 0 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Rungon koko, dm 3 Rungon käsittelyajanmenekkiero kaato-kasauslaitteen ja rullasyöttöisen hakkuulaitteen välillä selittyy katkonnan ajanmenekkierolla. Nuorten metsien käsittely 31

Puiden katkonta kaato-kasauslaitteilla: latva poikki puolesta välistä poistettavaa puuta Nuorten metsien käsittely 32

Puiden katkonta rullasyöttöisillä hakkuulaitteilla: puutaakka syöttörullien läpi ja katkonta Nuorten metsien käsittely 33

Kokopuun hakkuun tuottavuus 18 Tuottavuus, m 3 /tehotunti 16 14 12 10 8 6 4 2 Kaato-kasauslaite Rullasyöttöinen hakkuulaite 0 0 10 20 30 40 50 60 70 80 Rungon koko, dm 3 Nuorten metsien käsittely 34

50 45 Kokopuun hakkuukustannukset Hakkuukustannukset, /m 3 40 35 30 25 20 15 10 5 Pieni hakkuukone / KK Harvennuskone / KK Keskirask. hakkuukone / KK Pieni hakkuukone / RS Harvennuskone / RS Keskirask. hakkuukone / RS 0 0 10 20 30 40 50 60 70 80 KK = Kaato-kasauslaite Rungon koko, dm 3 RS = Rullasyöttöinen hakkuulaite Nuorten metsien käsittely 35

Kuormakokojakauma korjureilla aika- ja seurantatutkimuksissa 50 45 Osuus kuormista, % 40 35 30 25 20 15 10 5 Timberjack 1110C (A) Timberjack 1110C (S) Ponsse S15 Bison (A) Ponsse S15 Bison (S) Valmet 801 Combi (A) Valmet 801 Combi (S) 0 <1,0 1,0-1,9 2,0-2,9 3,0-3,9 4,0-4,9 5,0-5,9 6,0-6,9 7,0-7,9 8,0-8,9 9,0-9,9 >9,9 Kuormakokoluokka, m 3 A = Aikatutkimus S = Seurantatutkimus Nuorten metsien käsittely 36

Leimikon rungon keskikoon vaikutus kokopuukuorman kokoon keskiraskailla kuormatraktorialustaisilla korjureilla aikatutkimuksessa 9 8 7 Kuormakoko, m 3 6 5 4 3 2 1 Kuorma Funktio 0 0 10 20 30 40 50 60 70 80 Leimikon rungon keskikoko, dm 3 Nuorten metsien käsittely 37

Kokopuun metsäkuljetuksen tuottavuus kuormatraktorilla 16 Tuottavuus, m 3 /tehotunti 14 12 10 8 6 4 2 3 m3 4 m3 5 m3 6 m3 7 m3 8 m3 9 m3 0 0 100 200 300 400 500 600 700 800 Metsäkuljetusmatka, m Nuorten metsien käsittely 38

Kokopuun metsäkuljetuskustannukset Metsäkuljetuskustannukset, /m 3 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 0 100 200 300 400 500 600 700 800 3 m3 4 m3 5 m3 6 m3 7 m3 8 m3 9 m3 Metsäkuljetusmatka, m Nuorten metsien käsittely 39

Kokopuun korjuun tuottavuus korjurilla (Työmenetelmä A1/A2, metsäkuljetusmatka 250 m) 7 Tuottavuus, m 3 /tehotunti 6 5 4 3 2 1 3 m3 4 m3 5 m3 6 m3 7 m3 8 m3 9 m3 10 m3 0 0 10 20 30 40 50 60 70 80 Rungon koko, dm 3 Nuorten metsien käsittely 40

Kokopuun korjuun tuottavuus korjurilla (Työmenetelmä A1/A2, rungon koko 20 dm 3 ) 7 Tuottavuus, m 3 /tehotunti 6 5 4 3 2 1 3 m3 4 m3 5 m3 6 m3 7 m3 8 m3 9 m3 10 m3 0 0 100 200 300 400 500 600 700 800 Metsäkuljetusmatka, m Nuorten metsien käsittely 41

Korjuri vs. Hakkuukone-kuormatraktori-ketju (Kustannukset 100 = Ketju [Harvennuskone / KK] & 20 dm 3 ) 300 Keskirask. kuormatrak. korjuri Suhteelliset kustannukset, % 250 200 150 100 50 0 10 20 30 40 50 60 70 80 Rungon koko, dm 3 Rask. kuormatrak. korjuri Rask. pyöriväohj. korjuri Ketju (Pieni hakkuukone / KK) Ketju (Harvennuskone / KK) Ketju (Keskirask. hakkuukone / KK) Ketju (Pieni hakkuukone / RS) Ketju (Harvennuskone / RS) Ketju (Keskirask. hakkuukone / RS) KK = Kaato-kasauslaite RS = Rullasyöttöinen hakkuulaite Nuorten metsien käsittely 42

Korjuri vs. Hakkuukone-kuormatraktori-ketju (Kustannukset 100 = Ketju [Harvennuskone / KK] & 250 m) Suhteelliset kustannukset, % 125 120 115 110 105 100 95 90 85 80 0 100 200 300 400 500 600 700 800 Keskirask. kuormatrak. korjuri Rask. kuormatrak. korjuri Rask. pyöriväohj. korjuri Ketju (Pieni hakkuukone / KK) Ketju (Harvennuskone / KK) Ketju (Keskirask. hakkuukone / KK) Ketju (Pieni hakkuukone / RS) Ketju (Harvennuskone / RS) Ketju (Keskirask. hakkuukone / RS) Metsäkuljetusmatka, m Nuorten metsien käsittely 43

Korjuri vs. Hakkuukone-kuormatraktori-ketju (Kustannukset 100 = Ketju [Harvennuskone / KK] & 185 m 3 ) Suhteelliset kustannukset, % 125 120 115 110 105 100 95 90 85 80 0 50 100 150 200 250 300 Keskirask. kuormatrak. korjuri Rask. kuormatrak. korjuri Rask. pyöriväohj. korjuri Ketju (Pieni hakkuukone / KK) Ketju (Harvennuskone / KK) Ketju (Keskirask. hakkuukone / KK) Ketju (Pieni hakkuukone / RS) Ketju (Harvennuskone / RS) Ketju (Keskirask. hakkuukone / RS) Leimikon koko, m 3 Nuorten metsien käsittely 44

Johtopäätökset ja suositukset 1 Tutkimuksessa saatuja tuloksia voidaan käyttää energiapuun korjuuresurssien entistä tehokkaampaan suuntaamiseen erityyppisille energiapuuharvennuksille. Korjuri parhaimmillaan korjuuoloissa, missä: korjataan pienirunkoista (< 20 dm 3 ) kokopuuta, hehtaari- ja leimikkokohtainen kokopuukertymä jää pieneksi (< 55 m 3 /ha, < 100 m 3 /leimikko) ja metsäkuljetusmatka on lyhyt, alle 150 m. Hakkuukone-kuormatraktori-korjuuketju kustannustehokkain korjuuoloissa, missä: korjataan keskimääräistä järeämpää (> 20 dm 3 ) kokopuuta, kokopuukertymä on keskimääräistä suurempi (> 55 m 3 /ha), kokopuuleimikon koko on yli kaksi hehtaaria ja metsäkuljetusmatka on yli 150 m. Nuorten metsien käsittely 45

Johtopäätökset ja suositukset 2 Hakkuukone-kuormatraktori-ketju on kilpailukykyisimmillään, kun korjuuketjussa käytetään pientä hakkuukonetta. Kun käytetään pyöriväohjaamoista korjuria, tehokkain työmenetelmä on työskentelytapa, jossa samalla kertaa hakataan ajoura ja harvennetaan ajourien väliset alueet (työmenetelmä B). Raskaalla pyöriväohjaamoisella korjurilla korjuukustannukset ovat korkeammat kuin kuormatraktorialustaisilla korjureilla. Nuorten metsien käsittely 46

Johtopäätökset ja suositukset 3 Korjattavan puuston rungon koko vaikuttaa käytettävää korjuukalustoa voimakkaammin kokopuun korjuukustannuksiin. Kustannustehokkaan kokopuun korjuun ehdoton edellytys on, että energiapuuharvennusleimikossa poistuman keskirungon koko on yli 10 dm 3 ja ettei rinnankorkeusläpimitaltaan 1 2 cm:n puita hakata lainkaan kokopuuksi. Ohje kokopuun korjuuseen olisi oltava: yksittäisiä, rinnankorkeusläpimitaltaan alle 5 cm:n puita ei hakata ja puskissa kasvavia, rinnankorkeusläpimitaltaan 3 4 cm:n puita voidaan hakata. Tämä tiukennettu ohjeistus nostaisi hakkuun tuottavuutta ja laskisi näin kokopuun korkeita hakkuukustannuksia. Nuorten metsien käsittely 47

Johtopäätökset ja suositukset 4 Tehdyt kustannuslaskelmat osoittivat, että kokopuun hakkuun ohella kokopuun metsäkuljetus on kallista. Kun kuljetetaan pienirunkoista (leimikon rungon keskikoko alle 20 dm 3 ) kokopuuta, kuormakoko jää pieneksi. Pienellä, 2 4 m 3 :n kuormakoolla kokopuun metsäkuljetuksen kustannukset nousevat korkeiksi varsinkin pidemmillä metsäkuljetusmatkoilla. Kuormakoko on maksimoitava metsäkuljetuksessa. Kuormakoon maksimoinnissa auttaa, kun hakatut puut katkotaan mahdollisimman pitkiksi, mieluummin 6 7 metriin, jopa 8 metriin. Nuorten metsien käsittely 48

Projektin hallinnointi ja raportointi Tutkimus perustui Nuorten metsien korjuuteknologia -projektiin, joka oli osa Metsätehon laajempaa, vuosina 2004 2006 toteutettua Nuorten metsien käsittely -tutkimushankekokonaisuutta. Raportointi: Kärhä, K., Keskinen, S., Liikkanen, R. & Lindroos, J. 2006. Kokopuun korjuu nuorista metsistä. Metsätehon raportti 193. Kärhä, K. 2006. Korjuri pieniläpimittaisen kokopuun korjuussa. Summary: Harwarder harvesting small-diameter whole trees. Metsätehon katsaus 23. Kärhä, K., Lindroos, J. & Liikkanen, R. 2005. Harvesting Energy Wood with Harwarders. Teoksessa: Book of Proceedings. Bioenergy in Wood Industry 2005, 12. - 15.9.2005, Jyväskylä, Finland. FINBIO Publications 32: 265 270. Kärhä, K. 2006. Small-Sized Whole-Tree Harvesting in Finland. Teoksessa: Proceedings. World Bioenergy 2006, Conference & Exhibition on Biomass for Energy, 30 May - 1 June 2006, Jönköping, Sweden. ss. 248 255. Kärhä, K. 2006. Lisää tehoa pienpuun hakkuuseen. BioEnergia 1/2006: 16 17. Kärhä, K. 2006. Nuorten metsien käsittely -tutkimus: Korjurille sopii lyhyt kuljetusmatka. Koneyrittäjä 2/2006: 24 25. Nuorten metsien käsittely 49