Kalastonhoitomaksu & osakaskuntien yhdistäminen

Samankaltaiset tiedostot
Vetovoimaa maaseudulle

Vetovoimaa maaseudulle yhteistoimilla ja verkostoitumalla

Vetovoimaa maaseudulle yhteistoimilla ja verkostoitumalla

VETOVOIMAA MAASEUDULLE YHTEISTOIMINNALLA JA VERKOSTOITUMALLA

Veneenlaskuverkoston rakentamishankkeiden rahoitusmahdollisuudet

OSAKASKUNTIEN YHDISTÄMISEN

Kalatalousalueiden rajat on vahvistettu, toiminta alkaa 2019

Veneenlaskuverkoston nykytila ja kehittämissuunnitelmat

TIETOA VESIALUEIDEN YHDISTÄMISESTÄ JA KUINKA HANKE VOI YHDISTYMISIÄ AVUSTAA

Osakaskuntien roolin kehittäminen järvikalastuksessa

Ehdotus uudeksi kalatalousaluejaoksi

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ

Miten uudet kalatalousalueet muodostuvat?

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

Miksi yhteinen vesialue?

Ajankohtaista kalataloudesta. Etelä-Karjalan kalatalouskeskus Joutseno VESA KARTTUNEN KALATALOUDEN KESKUSLIITTO

Säännöt, käyttö- ja hoitosuunnitelmat ja rahoitus. Pohjois-Karjalan kalastusaluepäivät Polvijärvi

Kalastuslain ja hallinnon uudistus. Hämeen ELY-keskus

Uuden kalastuslainsäädännön jalkauttaminen

Avustukset kalatalouden alueelliseen edistämiseen 2019 ja omistajakorvaukset vuodelta 2018

Kalaveden osakaskuntien yhdistymismahdollisuuksista

Ehdotus uudeksi kalatalousaluejaoksi

Kalastonhoitomaksuihin liittyvät menettelyt

Yksi lupa lähes koko maahan. Valtion kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtaiset maksut yhdistyivät kalastonhoitomaksuksi.

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

UUSI KALASTUSLAKI. Eduskunnan hyväksymä Voimaan

Miksi kalastuslupia ei makseta?

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

Yksi lupa lähes koko maahan. Valtion kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtaiset maksut yhdistyivät kalastonhoitomaksuksi.

Lakinäkökulmaa kalastuksen järjestämiseen

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

Aluesuunnittelupilotti kaupalliseen kalastukseen hyvin soveltuvat alueet kartalle

Oma Häme Maankäyttö, liikenne ja ympäristö

Kaupallinen kalastus kalastuslain uudistamisessa

Kalatalouspalvelut. 2. vaihe

VETOVOIMAA MAASEUDULLE YHTEISTOIMINNALLA JA VERKOSTOITUMALLA

Uusi kalatalousaluejako, yhteistyöryhmien esitykset

Saimaalle kalaan? Tietoa tarvittavista kalastusluvista, Saimaan kalastusrajoituksista ja pyydysten merkinnästä.

UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet. Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015

VASTUULLINEN VESIENOMISTUS

UUTEEN KALASTUSLAKIIN SIIRTYMINEN

Kalastusalueet kalastuslain siirtymävaiheessa. Jenny Fredrikson Kalatalouden Keskusliitto Kalastuslakikoulutus Tampere

Vetovoimaa maaseudulle yhteistoiminnalla ja verkostoitumalla

Kokemuksia osakaskuntatoiminnasta Vaaniassa

Kalataloustehtävät aluehallinnossa Pohjois-Suomessa

Puulan kalastusalueen toimintakertomus 2013

Ajankohtaista kalataloudesta. Toiminnanjohtaja Markku Myllylä Kalatalouden Keskusliitto Rovaniemi

UUDEN KALASTUSLAIN TOIMEENPANO. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö

Miten uusi kalastuslaki parantaa ammattikalastuksen edellytyksiä?

Uusi kalastuslaki tuli voimaan - Nyt lunastetaan takuukorjaus. Jenny Fredrikson Kalatalouden Keskusliitto Lapin kalatalouspäivät 2016

Kalastusalueiden toiminnan lopetus. Kalastusaluepäivät Mikkeli Rauno Jaatinen, Etelä-Savon Kalatalouskeskus ry

Vapaa-ajan kalatalouden kehittämisstrategia

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA. Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen

Käyttö- ja hoitosuunnitelmat. Kaupallinen kalastus

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM

Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä

Kalastuksenvalvonnan muutokset osana kalastuslain kokonaisuudistusta. Lakimies Riina Arffman Lappeenranta

Kalastusalue osakaskuntien toimeksiantojen toteuttajana

Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen

Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen?

Kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunitelma

Kalatalousalueiden 1. kokous

Osakaskuntien toiminnan kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet

Puula-forum Kalevi Puukko

Vetovoimaa maaseudulle yhteistoimilla ja verkostoitumalla

Vesistöjen kunnostushankkeiden rahoitus

Kalatalousalue tulee, oletko valmis

Kalastuksenvalvonnan kustannustehokkuuden selvitys Pohjois- Pohjois Karjalassa

KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMATYÖN KÄYNNISTYMINEN POHJOIS- KARJALASSA PÄIVI KIISKINEN POHJOIS-KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY HELSINKI 24.9.

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

Kalatalousalueiden rahoitus ja edistämismäärärahat Jouni Hiltunen Lapin ELY - keskus

Millaista tietoa tarvitaan tietoon perustuvassa kalavarojen käytön suunnittelussa?

Kiehtovat kalavedet. Itä-Suomen kalatalousryhmän kehittämisstrategia

ETELÄ-KALLAVEDEN OSAKASKUNTAKYSELY

PÄIVI VUORINEN p sihteeri, kirjanpito, tilintarkastus, isännöinti- ja sihteeripalvelut,

Kalastusalueen vedet

Kalastuslain uudistamisen keskeiset kysymykset Ylä-Lapissa

- tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä

KANTA-HÄMEEN, KESKI-SUOMEN, PIRKANMAAN JA PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTIEN YHTEINEN KALASTUSALUEPÄIVÄ 2016

Vesialueiden omistajien rooli kunnostuksissa

Vesikasvien niitot ja poistokalastus kalavesien hoitotoimenpiteenä Esimerkkinä Etelä- Savon maakunnan pintavesien hoito

Kalastuksen valvonta muuttui

Hyväksytty

Mikonkatu Mikkeli

HE 118/2017 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kalastuslain muuttamisesta

Kalatalousavustukset. Vedet kuntoon Keski-Suomessa tilaisuus Mari Nykänen Pohjois-Savon ELY-keskus/Järvi-Suomen kalatalouspalvelut

Sisältö. Taustaa. Vaeltavan taimenen tila ja suurimmat uhat. Verkkokalastuksen säätelyn tila Keski- Suomessa

Puruvesi-seminaari Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus

Ajankohtaiskatsaus Metsähallituksen kalastusasioihin

KYYVEDEN KALASTUSALUEEN VENEENLASKUVERKOSTON KEHITTÄMIS- JA RAHOITUSSUUNNITELMA

Yhteisaluelain uudistaminen. Pohjois-Karjalan kalastusaluepäivät 2017 Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto

UUSI KALASTUSLAKI toimeenpanon periaatteet ja linjaukset. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö

Kohti kalatalousaluetoimintaa. Pohjois-Karjalan kalastusaluepäivät 2017 Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto

Raportti 23/2017 Jokitalkkari-hankkeen kalastuksenvalvontaraportti 2017

Uusi kalastuslaki ja sen vaikutukset

Erä s VISIO, Isoja elämyksiä Pohjolan kalavesiltä -hanke. Projektipäällikkö Markku Vierelä

Järvien hoidon ja kunnostuksen pysyvän toimintamallin kehittäminen. Järvityöryhmän II kokous Nuorisokeskus Oivanki

Silakkalitkan ja kelaongen käytön salliminen yleiskalastusoikeuksilla on hyvä uudistus.

Lapin kalastusaluepäivät Saariselkä

Transkriptio:

Kalastonhoitomaksu & osakaskuntien yhdistäminen Helsinki 19.10.2017 Kalastusbiologi Teemu Hentinen, P-S ELY-keskus Järvi-Suomen kalatalouspalvelut

Kalastonhoitomaksusta Kalastajan näkökulmasta yhden kortin malli on selkeä ja tekee yleiskalastukseen liittyvästä kalastuksesta helppoa. Maksuun liittyvää viehekalastusoikeutta hyödyntävät vain osa kalastajista. Vesialueen omistajat tai omistajan luvalla kalastavat saattavat kokea maksun suureksi: Mökkiläinen, joka kalastaa kahdella verkolla muutamana viikonloppuna maksaa 45 valtiolle ja esim. 10 osakaskunnalle. Osakaskunnan vetouisteluluvalla kalastava maksaa 45 valtiolle ja esim. 30 osakaskunnalle. Kalastuksen valvonta lisää maksaneiden määrää ja myös osakaskuntien lupatuloja. Vesialueen omistusrakenteen pirstaleisuus vaikeutta kalastuksen valvontaa ja osakaskuntien toimintamahdollisuuksia tulevaisuudessa. Vaikuttaa välillisesti myös kalastonhoitomaksun kertymään. 2

Kalastonhoitomaksun korotuksesta Korotus lisännee lyhytaikaisten maksujen määrää ja vähentänee vuosimaksujen maksuhalukkuutta. Maksun korotus vaikuttanee satunnaisesti kalastavien maksuhalukkuuteen. Korotus ei turvaa maksukertymää pitkällä aikavälillä. Kalatalouden rahoituksen varmistaminen edellyttää rahoituspohjan laajentamista: Maksu koskemaan myös yli 65-vuotiaita tai ikärajan nostaminen. Alle 18-vuotiainen maksuvapaus edistää kalastusharrastuksen aloittamista. 3

Kalastonhoitomaksuvarojen käytöstä Kalatalousalueita perustetaan vuonna 2019 noin 120 kpl, kalastusalueita on nykyisin yli 200 kpl. Kalatalousalueiden toiminnan turvaaminen edellyttää, että perusrahoitus mahdollistaa ammattimaisen hallinnon ja perustoiminnan sekä hankerahoitus aktiivisen kehittämisen. Hankerahoituksen tarve on keskeinen: Kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmien laatiminen ja siihen liittyvien hankkeiden toteuttaminen. Kalatalouden seuranta ja tutkimus Kalatalouden kehittämis- ja yhteistyöhankkeet Kalastuksen valvonnan kehittäminen, nuorisotyö sekä kalan käsittelyn ja käytön edistäminen. 4

Kalastonhoitomaksuvarojen käytöstä Vesialueen omistajan, osakaskunnan tulee saada maksukertymästä riittävä korvaus yleiskalastusoikeuksien hyödyntämisestä, maksuperusteena viehekalastusrasitus. Osakaskuntien toiminnan kehittäminen tulee perustua omaan lupamyyntiin, eikä pelkästään omistajakorvaukseen. Etelä-Savossa jaetaan omistajakorvauksia noin 170 000 vuodessa. Passiivinen osakaskunta saa vuosittain tuloja 0-1 /ha ja aktiivinen osakaskunta 2-3 /ha. Omistajakorvaus vaihtelee 0,25 0,4 /ha. Esimerkiksi Pirkanmaalla omistajakorvaukset ovat 2-4 kertaisia tarkoittaen yli 1 /ha. Kalakantojen hoito (istutukset) tulee rahoittaa käyttäjä maksaa periaatteella. 5

Osakaskuntarakenne määrittelee kalatalouden kehittämismahdollisuudet Kalastuslupa-alue on sama kuin osakaskunta. Osakaskuntien keskikoko on Etelä-Savossa 250 ha ja Pohjois-Karjalassa noin 1 000 ha. Rannikolla omistusrakenne on vielä pirstaleisempi. Vertailuna metsästyseurojen keskikoko ~5 000 ha Etelä-Savossa osakaskunnan osakkaista noin 90 % eivät osallistu päätöksentekoon ja kalastukseen. Pienissä osakaskunnissa on syntymässä tilanne, että välttämättä yksikään omistaja ei enää kalasta. (Osakaskuntatoiminta / toiminnan kehittäminen ) Kalatalouden kehittämistä uhkaa osakaskuntatoiminnan hiipuminen. Omistajat kokevat osakaskuntien yhdistämisen tarpeelliseksi, mutta suurten yhdistämishankkeiden toteuttaminen on mahdotonta ilman hanketoiminnan apua. 6

Osakaskuntien yhdistäminen: - Lisää omistajien kalastusmahdollisuuksia ja kiinteistöjen arvoa. - Edistää maaseudun yritystoimintaa (mm. mökkivuokraus) sekä kalatalouden ja matkailun kehittämistä. - Mahdollistaa nykyaikaisen lupamyynnin, lupatuotteet ja lupa-aluekartat. - Mahdollistaa nettisivujen ylläpitämisen ja nykyaikaisen tiedottamisen sekä aktiivisen osakaskuntien toiminnan. - Helpottaa ja lisää kalastuksen valvontaa sekä osakaskuntien lupatuloja ja kalastonhoitomaksun maksaneita. 7

Istutuskohteiden kalastonhoito rahoitetaan lupamyynnillä. 8

Osakaskuntien yhdistäminen, kiinteistötoimitusmaksu Osakaskuntien yhdistyessä kiinteistötoimitusmaksu on korkea, mutta sen poistaminen tai alentaminen ei ole ratkaisu kehittää osakaskuntarakennetta. Pitkällä aikavälillä auttaisi osakaskuntarakenteen kehittymistä. Lyhyellä aikavälillä johtaisi 2-5 osakaskunnan yhdistymisiin, joilla ei saavuteta merkittävää vaikutusta. Etelä-Savossa suurissa yhdistämishankkeissa (kerralla 20 50 osakaskuntaa) kiinteistötoimitusmaksun rahoitus ei ole ollut osakaskunnille ongelma. Uuden osakaskunnan perustamisen jälkeen talous on ollut vahva ja toiminta nykyaikaista. Ratkaisu kehittää osakaskuntarakennetta ja osakaskuntien toimintaa on edistää yhdistymisiä hankerahoituksella. 9

Hanketoiminta auttaa osakaskuntien yhdistämistä Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011-14 (620 000 ) Monipuolinen tutkimus, selvitys- ja kehittämishanke. (EAKR, kunnat, kalastusalueet, osakaskunnat, yritykset) Perustettiin osakaskuntien yhteistyönä mm. 50 000 ha uusia kalastuslupa-alueita. Pilotti osakaskuntien yhdistämishankkeiden toteuttamiseksi hanketoiminnalla. 31 osakaskuntaa Itä-Puulan Korpijärven osakaskunta 30 osakaskuntaa Länsi-Puulan osakaskunta 20 osakaskuntaa Hirvensalmen osakaskunta Osakaskunnat maksavat kiinteistötoimitusmaksun, hanke hoitaa kaiken muun. 10

Hanketoiminta auttaa osakaskuntien yhdistämistä Osakaskunnat maksavat kiinteistötoimitusmaksun, hanke hoitaa kaiken muun. Vetovoimaa maaseudulle hanke 2017-20 (420 000, maaseuturahasto, kunnat ja valtio) Keskittyy osakaskuntien yhdistämiseen sekä osakaskuntatoiminnan ja maaseudun kehittämiseen. Keski-Puulan osakaskunta 19 000 ha Kyyveden osakaskunta 15 000 ha Pohjoinen Haukivesi noin 50 osakaskuntaa / yksityisiä vesiä yhdistyvät 11

Osakaskuntatoiminnan kehittäminen samalla: Internet-sivut, lupa-aluekartat, kalastajille tietoa kalojen kasvusta ja kestävästä kalastuksesta, pyydysten 12 merkitsemisen ohjeet, kalastuksen valvonnan kehittäminen jne.

13

Osakaskuntien yhdistäminen lisää omistajien kalastusoikeuden käyttö-arvoa, kiinteistöjen arvoa ja kalastusmahdollisuuksia! Yhdistäminen lisää osakaskuntien tuloja, kalastuslupien myyntiä ja uusien harrastajien kalastusmahdollisuuksia, kun lupamyynti- ja tiedotus on hoidettu nykyaikaisesti! 14