Lahden Seudun Uutiset

PC APU Tarvetta mikrotuelle? Tietoturva epäilyttää? 040 74 20 200 Apua tietokoneen hankintaan? Ratkaisuja tietokoneongelmiin SAAT apua! Kauppakatu 37 15140 Lahti ma-to 9-17:30 pe 9-15, la sulj. Ve Kauppakatu LAHDENKATU Sepo Saimaan www.pcapu.fi Jalka ja Käsistudio - jalka- ja käsihoidot - kuumakivihieronta - myös koti- ja laitoskäynnit - lahjakortit 046 540 0354 Siiri Tervetuloa! Salpakankaantie 2, Hollola - www.jalkojenhyvaksiipar.fi Lahden Seudun Uutiset N:o 5/2019 Viikko 10 Laaja labrapaketti B12 vitamiini tai psa, kolesterolit (KOL, HDL, LDL, Trigly), sokeri, krea, TSH, K ja Na. Hinta 65 Ajokorttitodistus 55 Laajennettu lääkärinlausunto 85 toimistomaksu 10 Varaa aika 040 751 3774 Autofit-korjaamo www.autofit.fi huollot ilmastointilaitehuollot korjaukset pakokaasumittaukset, ohjainkulmien mittaukset, OBD + Diesel-savu nelipyöräsuuntaus Bosch-vikadiagnos- öljynvaihto Ajovalojen kiillotukset tiikka LT-AUTOKORJAAMO KY Kärrytie 17, 16300 Orimattila puh. (03) 777 4498, 044 700 4498 lt-autokorjaamo@autofit.fi Myös Autofitrahoituksella! Keittiöunelmia vuodesta 2005 Tarjoamme kiinteistönhuolto palveluita Lahden talousalueella. Lisäksi suoritamme sammaleenpoistoa ja kantojyrsintää. Volttihuolto toimii myös konevuokraamona. Vuokrattavana: - Pienkuormaajia alk. 50 /vrk. - Kaivuri alk. 120 /vrk. - Maantiivistäjiä 90kg, 200kg, 500kg. alk.40 /vrk. VOLTTIHUOLTO Oy Mika Virtanen Puh. 0500 769190 - Peräkärryjä alk. 10 /vrk. - Mönkijät alk. 60 /vrk. - Oksasilppuri alk. 20 /vrk. - Avant kuormaimiin runsaat lisävarusteet. Hirsimetsäntie 22 15200 Lahti www.volttihuolto.fi UUSI VUOSI... UUSI KEITTIÖ! MEILTÄ: - KEITTIÖT - KOMEROT - LIUKUOVET - KODINKONEET - WC-KALUSTEET - MITTATILAUSOVET - KODINHOITOHUONEET OSINA KOOTTUNA ASENNETTUNA Laatukatu 5, 15680 Lahti p. 040 840 5843 www.hm-keittio.fi avoinna ma-pe 9 18 la 10 15

2 Lahden Seudun Uutiset Pääkirjoitus Katupöly aiheuttaa terveyshaittoja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos muistuttaa, että katupölyn terveyshaittoja voidaan vähentää puhdistamalla kadut oikein. Katupöly heikentää ilmanlaatua joka kevät etenkin kaupunkien keskustoissa ja vilkkaiden teiden varsilla keskimäärin kolmen kuukauden ajan. -Tänä vuonna katupölykausi voi alkaa tavanomaista aikaisemmin. Pölyhaitat lisääntyvät, kun talviset olot vaihtuvat nopeasti kevään aurinkoisiksi, lämpimiksi säiksi ja teiden pinnat kuivuvat muutamassa päivässä. Haittoja kannattaisi torjua ensin paikoissa, joissa ihmiset altistuvat pölylle eniten, sanoo THL:n tutkija Taina Siponen. Katupölyn haittoja voidaan torjua lyhytaikaisesti esimerkiksi ruiskuttamalla teille katupölyä sitovaa suolaliuosta. Tilanne paranee kestävästi vasta, kun hiekoitushiekka poistetaan, kadut pestään ja vielä jäljelle jäänyt hienompi aines harjataan pois tienpinnoilta. Mitä aiemmin hiekka ja pöly saadaan poistettua, sitä vähemmän terveyshaittoja aiheutuu. Kaupunkien keskustojen lisäksi ihmiset altistuvat pölylle vilkkaasti liikennöityjen väylien varsilla, kuten kävely- ja pyöräilykaistoilla sekä bussipysäkeillä. Katupölyn aiheuttamat terveyshaitat ovat hyvin samanlaisia kuin ne, joita syntyy liikenteen pakokaasuille ja puunpolton savuille altistumisessa. Katupöly ei aiheuta vain viihtyvyyshaittoja. Korkeat hiukkaspitoisuudet pahentavat kroonisia hengityselin- ja sydänsairauksia ja lisäävät keuhkoinfektioita. Astmaatikot reagoivat katupölyyn usein välittömästi. Myös lapset ja iäkkäät ovat herkkiä haittavaikutuksille. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos suosittelee alhaisempia nopeusrajoituksia ja tarpeeksi resursseja katujen kevätsiivoukseen. Liikennevirrat ja tuuli kohottavat pölyn katujen pinnasta. Karkean ja pienhiukkaskokoluokan pölyn pitoisuuksiin vaikuttavat muun muassa talvihiekoituksen määrä, suurimman hiekkamäärän poiston ajoittuminen sekä ajonopeudet. THL:n mukaan yleistä aluerajoitusta alempi nopeusrajoitus voisi olla perusteltua, jos katuosuuden varrella on useita ilmansaasteille herkkiä kohteita, kuten päiväkoteja, kouluja ja vanhustenhoitolaitoksia. -Kaupunkien päättäjien kannattaisi miettiä kokonaisuutta ja varmistaa, että asianmukaiseen katujen hoitoon, kuten katupölyn tehokkaaseen torjuntaan ja katujen kevätsiivoukseen, on riittävästi tekijöitä ja koneita, Siponen opastaa. Kellohuolto ja -korjaamo KELLO-HARA Kyntömiehentie 18, Orimattila (Peltolan alue) joka päivä 0440 111 889 verstas avoinna ma-ke 10-18 Reipas palvelu, tarvittaessa nouto ja palautus. Takuutyö. Audionomi Mariitta Careen: Kovaäänisen musiikin kuuntelu voi olla uhka kuulolle Kari Mustonen Ennen eläkkeelle jäämistään Mariitta Careen teki pitkän työuran audionomina. Hänet palkittiin viime vuonna Vuoden audionomi 2018 -nimityksellä. Audionomi on audiologisen hoitotyön, erityisesti kuulo- ja tasapainoaistin diagnostisten tutkimusten, kuulon kuntoutuksen, kuulokojesovituksen ja kuulonapuvälineiden asiantuntija. Audionomit työskentelevät muun muassa erikoissairaanhoidossa, perusterveydenhuollossa ja yksityisillä sektoreilla. Mikä sinut aikanaan johti erikoistumaan audionomiksi? Audionomikoulutukseen tai silloin käytössä olleeseen nimikkeeseen kuulontutkija lähdin kirurgi Kalle Järvilehdon vihjeestä. Olin vammauttanut selkäni töissä vuonna 1974 Lahden Kaupunginsairaalan leikkaussalissa. Selän hoidon lopputarkastuksen yhteydessä kirurgi totesi, että jos meinaat tyttö töitä ikäsi tehdä, niin vaihda ammatti, selkäsi ei tule kestämään apuhoitajan työtä. Sanoin, että vastahan minä kaksi vuotta sitten valmistuin enkä osaa kuvitella mihin lähtisin, sillä pidän työstäni potilaiden kanssa. Hän totesi, että haepa kuulontutkijakoulutukseen ja mene juttelemaan ammatista tuonne korvapoliklinikalle kuulontutkijan kanssa. Otin yhteyttä kuulontutkijaan, selvitin koulutuspaikan ja ajankohdan. Minut hyväksyttiin Helsingin Sairaanhoito-opistoon 240 hakijan joukosta 23 opiskelijan ryhmään tammikuussa 1976. Valmistuin joulukuussa samana vuonna. Koulutusvaatimusten muuttuessa 1991, suoritin terveydenhoitajatutkinnon työn ohessa 1997 ollakseni samanarvoinen tulevien ammattilalaisten kanssa. Minkä ikäisten potilaiden kanssa teit eniten töitä urasi aikana? Jos vastaan pelkästään kysymyksen mukaisesti, niin se on ikääntyvät ihmiset ja vanhukset. Tämä antaa kuitenkin harhaanjohtavan kuvan, sillä tänä päivänä ihmiset lähtevät hakemaan apua kuulemiseensa herkemmin jo opiskelu- ja työikäisinä. Lisäksi lasten kuulontutkimukset ovat tarkempia, ja kuulon kehitystä seurataan heti syntymän jälkeen vuodeosastolla ennen kuin vauva kotiutetaan äidin kanssa. Onko olemassa jokin erityinen riskiryhmä, joka muita useammin tarvitsee kuuloon tai tasapainoon liittyvää apua? Nuoret ja melutyöntekijät. Melu on saaste, mutta valitettavasti nuoret etenkin kulkevat korvanapit korvilla ja korva adaptoituu jatkuvasta musiikin kuuntelemisesta. Kun aistinsolut ja aivot väsyvät liialliseen volyymimäärään, ne alkavat vaatia enemmän volyymiä, mistä seuraa, että lisätään desibelejä. Melutyöntekijöitä suojaavat työelämässä työterveyslain mukaiset määräykset, käyttää kuulosuojaimia, mutta kun tämä ihminen menee vapaa-ajalle, hän laittaa jo autossa radion soimaan liian suurilla desibeleillä. Äänenpaine auton suljetussa tilassa on riski saada myös meluvamma. Tasapainoon voivat vaikuttaa tapaturmat ja tietyt sairaudet, mm. Menièren tauti, joka on sisäkorvan paineisiin liittyvä. Muita tekijöitä ovat mm. korkea tai matala verenpaine, verenkierto sekä sydänperäiset sairaudet. Missä mielestäsi kulkee raja, jolloin tarvitaan kuulolaitetta? Kuulokojeiden hankinta on ajankohtainen, kun itsellä alkaa olla vaikeuksia kuulla meluisassa ympäristössä ja alkaa toistaa mitä -sanaa tai kääntää korvaansa kohti puhujaa saadakseen selvää. Pelkät desibelirajat ovat ohjeellisia. Ne eivät paljasta mm. jyrkkää diskanttilaskua kuulossa, jolloin vaikeutuu ns. soinnillisten konsonanttien kuuleminen. Suurin peruste on työtehtävät, kielet ja omat motivaatiot kojeiden käyttöön. Huomaako ihminen aina itse kuulonsa huonontuneen? Useinkaan itse ei sitä heti huomaa, mutta läheiset ja työkaverit sen huomaavat. Silloin saattaa saada huo- Viikko 10 / 2019 Mariitta Careen palkittiin viime vuonna Vuoden audionomi 2018 -nimityksellä. mautuksia väärin kuulemisestaan ja se saattaa herättää huomion omaan kuulokäyttäytymiseen. Mitä pitäisi tehdä, jos huomaa kuulonsa huonontuneen arkea haittaavaksi? Silloin on syytä ottaa yhteys omaan terveyskeskukseen ja varata aika lääkärille sekä hänen määräyksestään kuulontutkimukseen. Toinen vaihtoehto on hankkia lähete yksityislääkärin kautta keskussairaalan korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikalle. Kolmas vaihtoehto ja nopein tapa on hankkia kojeet suoraan kojesovituspalvelua tuottavilta kuulokojeiden maahantuojilta tai kojesovituspalvelua tuottavilta yksityisyrityksiltä. Miten kuuloaan voi varjella? Huolehtimalla melusuojauksesta. Terveellisillä elämäntavoilla ja sairauksien ennaltaehkäisyllä ja hoitamisella pääsee pitkälle kuulon suojaamisessa. Unohtaa ei voi kypärän käyttöä tilanteissa, joissa on vaara iskeä päänsä, kuten pyöräilyssä ja laskettelussa. Onko kovaäänisen musiikin kuuntelussa kuuloon vaikuttavia riskitekijöitä? Tästä jo tuolla alussa mainitsinkin, eli musiikin vaarat liian suurella volyymillä ja jatkuva korvanappien käyttö musiikin kuuntelussa. Korvat eivät saa levätä. Meluisan konsertin jälkeen voi kokea korvien soimista eli tinnitusta. Tinnitus on merkki aistinsolujen vauriomahdollisuudesta. Mikä yhteys on tasapainolla ja kuulolla? Kuulovamma voi aiheuttaa myös tasapainohäiriön tai päinvastoin. Kuulovamman diagnooseista esimerkiksi Menièren tauti on vahvasti kuuloon ja tasapaino-ongelman liittyvä sairaus. Siinä yleensä basso- ja keskitaajuudet laskevat, mutta diskanttialueen kuuleminen säilyy parempana. Myös muissa kuulovammadiagnooseissa molemmissa saattaa olla ongelmia. Kuulon kannalta riskialtis ammatti tai harrastus? Melutyöntekijät, ampumalajien harrastajat, hammaslääkärit, muusikot ja maanviljelijät (maatalouskoneet / moottorisahat). Nämä tulevat nyt ensimmäiseksi mieleen. Voiko kuulo vahingoittua ilman, että on voimakkaan melun vaikutuksessa? Voi. Tapaturmat, kuulohermon hyvänlaatuinen kasvain, kroonistuneet korvatulehdukset, tietyt lääkitykset ja perinnölliset tekijät, äidin raskauden ajan infektiotaudit tai päihteiden käyttö. Kyllä näitä aiheuttajia on valitettavan paljon. Lahden Seudun Uutiset Postiosoite: Riihelänkatu 15, 15810 LAHTI Toimitusjohtaja: Raimo Jokinen, puh. 0400 816 340 raimo.jokinen@jns-mediajakelut.com Päätoimittaja: Kari Mustonen puh. 0400 821 427 kari.mustonen@kolumbus.fi toimitus@jns-mediajakelut.com Myyntipäällikkö: Tero Jokinen Kustantaja: J.N.S. Company Oy, Y-tunnus: 0665979-7 Ilmoitusmarkkinointi: Vesa Kurjonen Puh. 040 9328 113 printtimainos@gmail.com Jorma Jokela Puh. 040 0371 996 jojo.jokela@gmail.com Painopaikka: Lehtisepät Oy Painos: 25 000 kpl Ilmoitusaineisto-osoite: ilmoitukset@jns-mediajakelut.com Jakelualue: Länsi-Lahden ja Hollolan kotitaloudet Jakelutelinepaikat: Lahti: ABC Renkomäki, ABC Holma, CM Laune, CM Paavola, Novatalo Aleksi, Sokos keskusta, S-Market Metsäkangas, Sale Jalkaranta, S-Market Jalkaranta, ABC Kivimaa, Neste Taukotuuli, Sale Kukkila, S-Market Mukkula, K-Supermarket Okeroinen, S-Market Solina, S-Market Villähde, Sale Nastola, S-Market Nastola ja K-Supermarket Nastola. Hollola: K-Supermarket Hollola, S-Market Hollola, Sale Hollola KK ja ST 1 Huoltamo Kukonkoivu. Hämeenkoski: Koskikartano ja Sale Hämeenkoski. Järvelä: Neste oil Huoltamo, Kauppahuone Pyrhönen ja S-Market Järvelä. Orimattila: S-Market, K-Supermarket ja Orimattilan kehräämö. Vääksy: Route 24 Vesivehmaa, S-Market Vääksy ja K-Supermarket Vääksy. Lehti ilmestyy kahden viikon välein. Lehti ei vastaa epäselvistä käsikirjoituksista tai puhelimessa sattuneista väärinkäsityksistä aiheutuneista virheistä. Lehden vastuu virheellisistä ilmoituksista rajoittuu enintään ilmoituksen hintaan. Reklamaatiot kahdeksan (8) päivän kuluessa. Ilmoitusten sisäänjättö keskiviikkona klo 12 mennessä. ISSN 2490-1105 (painettu) ISSN 2490-1113 (verkkojulkaisu)

Viikko 10 / 2019 Lahden Seudun Uutiset 3 Vesijärvisäätiö sai uuden tukijan Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö sai uuden päätukijan, kun aiempi messuyhteistyö laajeni käsittämään KOKO Lahti Oy -tapahtumayhtiön kaikki osa-alueet. Markkinointi- ja viestintäjohtaja Petra Peltovako sanoo, että visioon kuuluu vahvasti vastuullisuus ja vihreät arvot, joten yhteistyö on hyvä ja konkreettinen tapa toimia vastuullisesti ja tukea alueen kannalta merkittävän Vesijärven puhtautta. -Hyvää yhteistyötä Vesijärvisäätiön kanssa on ilo jatkaa ja laajentaa. Koemme, että tämä on hyvä tapa vaikuttaa, sanoo Peltovako. Lahden Messukeskuksen ja erityisesti Sibeliustalon ja Piano Paviljongin sijainnit Lahdessa Vesijärven tuntumassa ovat yksi KOKO Lahden myyntivaltti. -Haluamme omalta osaltamme kantaa vastuuta ympäristömme hyvinvoinnista. Vesijärven puhtaus ja sen tulevaisuus on meille tärkeää. Tapahtuma-alan toimijana, kaupungin merkittävänä tapahtumayhtiönä, haluamme toimia vastuullisesti, ympäristömme huomioon ottaen. Omalta osaltamme haluamme olla mukana rakentamassa puhtaampaa tulevaisuutta myös tuleville sukupolville. Petra Peltovako toivoo myös muita toimijoita vahvasti mukaan Vesijärvi-työhön. -Pidämme tärkeänä, että kaikki alueen toimijat jakaisivat tämän yhteisen huolen Vesijärven tilanteesta Sibeliustalon ja Piano Paviljongin sijainnit Lahdessa Vesijärven tuntumassa ovat yksi Lahden myyntivalteista. ja haastamme alueen muut toimijat mukaan näihin tärkeisiin talkoisiin. Yhteyspäällikkö Anu Isojärvi Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiöstä toteaa, että yhteistyöllä Vesijärvisäätiöllä on mahdollisuus päästä lähemmäksi paikallisia yksityishenkilöitä ja yrityksiä sekä nostaa merkittävästi näkyvyyttään. -Yhteistyö on jo tähän saakka ollut hyvin antoisaa ja tuottavaa ja odotamme innolla jatkoa. On ollut suuri ilo huomata KOKO Lahti Oy:n halu tukea säätiön toimintaa jokaisessa kohtaamisessa, toteaa Isojärvi. Pulipuli, lumet suli! Lumisen talven jälkeen katoltasi voi sulaa tuhansia litroja vettä. Tilaa ilmainen kuntoarvio, tarkistuta katon ja rännien kunto ajoissa. Uusi katto säältä suojaan päivässä! Tuotteet suoraan tehtaalta, markkinoiden parhailla takuilla. Soita 03 4109 2169 Kattoarvonnan säännöt: vesivek.fi HOLLOLAN RUOSTEENESTO RUOSTEENESTOKÄSITTELYT uusille ja käytetyille autoille www.hollolanruosteenesto.fi Mursketie 2, 15860 Hollola p. (03) 780 7363, 0400 972 597

4 Lahden Seudun Uutiset Ennustajia Selvänäkijä Stiina Sahari 0700-9-3009 2,95 /min.+pvm. pl50 hki 25 Lappilainen Katariina näkijä, parantaja jo kolmannessa polvessa 0700-512411 Myös ihmissuhdekriisit 2,39 2,17 /min+pvm, roy, PL 52, Tre Aito Varma Näkijä Jenny 0700-51014 Myös luotettavat rakkaustulkinnat 2,34/min 2,39/min+pvm + Sekalaisia AIKA TARKASTAA RENKAAT HALPARENGAS.FI PALVELEE ARK. 10-17, la 10-14 TALVIRENKAAT myös asennus Hinnat alk./kpl Hinnat alk./kpl 155/70-13 42,95 215/55-17 84,95 155/80-13 42,95 225/55-17 89,95 175/70-13 46,95 225/40-18 84,95 175/65-14 47,95 Hankook uutuus 185/65-14 45,95 175/65-14 68,75 185/65-15 44,95 185/65-15 69,95 195/55-15 44,95 195/65-15 73,75 195/60-15 58,95 205/55-16 87,50 195/65-15 47,95 Pakettiauto 205/65-15 66,95 uudet alk./kpl 205/55-16 49,95 185/80-14C 71,95 205/60-16 57,95 195/70-15C 72,95 215/55-16 59,95 225/70-15C 99,95 225/55-16 69,95 205/65-16C 69,95 215/65-16 77,95 215/65-16C 79,95 225/45-17 64,95 225/65-16C 84,95 225/50-17 64,95 235/65-16C 89,95 Myös maksuajalla ILMAN KÄSI- RAHAA vaikka 17 /kk DUKOPART OY Mestarinkatu 16, 15800 Lahti www.dukopart.fi P. 03-7537 024 FAMILY CENTER PERHEKIRPPIS MA-PE 10-18 LA-SU 10-15 Paikka missä kauppa käy. Pöytävaraukset myös netistä. www.lanttila.fi 03-7344 202 Keijutie 29, 15700 LAHTI Kuusi kysymystä Saija Granlundille Raimo Jokinen 1. Miksi olet lähtenyt politiikkaan mukaan ja kuinka kauan olet ollut mukana? Politiikkaan mukaan lähtemisen syynä on yhteiskuntamme räikeä eriarvoistuminen, sekä hyvinvointi-suomen romuttaminen. Toimin oikeudenmukaisuuden puolesta ja poliittisen toimintani tavoite on suomalaisten hyvinvointi vauvasta vaariin. Se miten pidämme Suomessa heikoimmassa asemassa olevista huolta kertoo yhteiskuntamme moraalista sekä sivistyksen tasosta. Olen liittynyt perussuomalaisiin vuonna 2012. Ammattini kautta olen nähnyt miten terveyspalveluista pyritään tekemään yksityisten terveysjättien pyörittämä bisnes, jossa raha ja voiton tavoittelu saa suurimman huomion ihmisten ja terveyden sijasta. Myös koulutuksen korkea taso - mikä ennen oli suomalaisten kansainvälinen valttikortti ja ylpeyden aihe - on menettänyt laatuaan isoin harppauksin. 2. Miten suhtaudut Palkkarekisteriin, jota mainostetaan helpottaa yrittäjän elämää? Uudistuksen tarkoitus on helpottaa yritysten ilmoitustaakkaa ja viranomaisten toimintaa. Vuoden alusta voimaan tullut tulorekisteri on myös eräänlainen valvontakoneisto, jossa jokaisen palkansaajan kaikki ansio, vuosiloma, sairasloma ym. tiedot kerätään yhteen paikkaan. Riski on, että jos tapahtuu tietovuoto yhdestä paikasta, niin silloin on saatavilla kattavat tiedot ihmisistä. Pienyritysten kannalta asia mietityttää, että kuinka paljon lisäkustannuksia aiheutuu tulorekisteri-ilmoituksista, kun moni pienyrittäjä joutuu teettämään tämän ulkopuolisella. Tällä hetkellä menettely on ollut käytössä kaksi kuukautta ja aika näyttää tuoko tämä helpotusta vai lisätyötä yrittäjille. Mittavissa uudistuksissa on aina riskinsä. 3. Mitä mieltä olet tämänhetkisestä SOTE-sotkusta, josta tulee joka uutisissa eikä ole vielä tehty kuin kymmenen vuotta? Tässä SOTE-uudistuksessa lähdettiin toimimaan vanhaa viisautta vastaan, eli ei pitäisi muuttaa järjestelmää, joka toimii. Meillä oli tehokas ja edullinen julkinen terveydenhuolto, jota ei olisi pitänyt alkaa purkamaan ja yksityistämään, vaan sitä olisi pitänyt kehittää ja parannella purkamatta järjestelmän perustaa. Kun SOTE-palveluja alettiin yksityistämään, avattiin samalla Pandoran lipas, joka on tuonut meille mm. vanhustenhoitoon niin järkyttäviä ongelmia, että niiden ei pitäisi olla mahdollisia 2000-luvun Suomessa. SO- TE-palvelut on kaiken kaikkiaan muutettu entisaikojen huutolaistouhuksi, eli pestin saa se kuka halvimmalla sen hoitaa, tasolla ei niinkään ole väliä. Tämä yksityistämisen, voitontavoittelun ja ahneuden resepti ei sovi yhteen SOTE-palvelujen kanssa. 4. Suhteesi maahanmuuttopolitiikkaan Hyvinvointi Suomi on iso-ja esivanhempiemme rakentama, jota meidän jälkipolvien tulee kunnioittaa ja säilyttää Suomi tällä tasolla. Meidän ei pidä olla maailman sosiaalitoimisto, eivätkä meidän resurssimme siihen mitenkään riitä. Yhtälö on täysin mahdoton. Suomalaisten etu on aina etusijalla minun ajattelussani ja päätöksenteossani. Pakolaisongelmaa on tyrehdytettävä puuttumalla ongelmiin pakolaisuuden syntyalueilla, ei törmäyttämällä täysin erilaisia kulttuureja keinotekoisesti yhteen Suomen yhteiskunnan sisällä. Tämänkaltainen maahanmuuttopolitiikka on jo tehnyt vakavaa ja peruuttamatonta vahinkoa Ruotsin yhteiskuntaan ja Suomenkin viimeaikaisten tapahtumien pitäisi herättää meidät olemaan toistamatta kaikkia Ruotsin virheitä. 5. Vanhustenhoito ja hoivakodit kun pienet yksiköt ajetaan ahtaalle ja isot uudet kansainväliset yritykset valtaavat markkinat. Menemme tässä samaa kurjuuteen vievää tietä kuin sähköverkkojen myynnin kanssa eli hinnat nousevat, palvelut huonontuvat ja rahamme virtaavat ulkomaille. Mutta vanhustenhoidon asia on vielä huomattavasti vakavampi koska tässä kyse ei ole enää vain rahasta, vaan myös ihmisarvosta ja meidän vanhustemme oikeudesta elää vanhuutensa arvokkaalla tavalla. Yksityistämisen ja vapaiden markkinoiden Lieden huolimaton tai valvomaton käyttö sähköpalon yleisin syy Sähkölaitteesta tai -asennuksesta alkaneita tulipaloja oli vuonna 2018 yli 2500. Sähköpalojen suurin yksittäinen syy oli lieden valvomaton tai huolimaton käyttö. Sähköpaloissa menehtyi viime vuonna 11 ihmistä. Kuudessa kuolemantapauksessa palo alkoi sähköliedestä. Tiedot ovat peräisin Pelastustoimen PRONTO-rekisteristä. Sähkölaitteista tai -asennuksista syttyneitä tulipaloja kirjattiin pelastustoimen PRONTO-rekisteriin viime vuonna noin 2500 kpl. Eniten sähköpaloja aiheuttaneita laitteita kotitalouksissa olivat liedet ja uunit (noin 950 kpl), valaisimet (noin 200 kpl) ja kiukaat (noin 140 kpl). Sähköpalojen määrä on pysynyt melko samana vuodesta toiseen. Menehtyneitä jopa noin 15 henkilöä vuodessa Sähköpaloissa on menehtynyt 2010-luvulla keskimäärin 15 ihmistä vuodessa. Viime vuonna sähköpalokuolemien määrä kääntyi laskuun ja tapauksia oli vähiten viiteen vuoteen (8). Vuosina 2014 ja 2016 sähköpalokuolemia oli yli 20. Sähköpalolla tarkoitetaan tulipaloa, joka saa syttymisenergiansa suoraan sähköstä, esimerkiksi liedestä, kiukaasta, kylmälaitteesta, valaisimesta tai sähköasennuksesta. -Sähkölaitteesta alkaneen palon syynä on usein ihmisen toiminta - huolimattomuus, käyttö- ja asennusohjeiden vastainen toiminta, huollon laiminlyönti tai laitteen vaurioituminen, sanoo Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) ylitarkastaja Jukka Lepistö. -Yleisin palon aiheuttaja on lieden unohtuminen päälle tai sen kytkeytyminen vahingossa päälle, jolloin liedelle jäänyt ruoka tai palava materiaali on syttynyt tuleen. Kiuaspaloissa pyykin kuivattaminen löylyhuoneessa sekä kiukaalle kuulumattomat esineet ovat tavallisimpia palon aiheuttajia. Sähköpaloja voi ehkäistä Sähköpaloja voi ehkäistä, kun käyttää sähkölaitteita oikein ja tarvittaessa valvottuna. Esimerkiksi ruokaa laitettaessa pitää vahtia liettä ja kiukaan tai pesukoneiden päällä ollessa on syytä olla kotosalla. -Älä säilytä tavaraa lieden päällä, keskity kokkaamiseen, älä käytä saunaa varastona äläkä kiuasta pyykinkuivaukseen, Lepistö neuvoo. -Liesipalojen ehkäisemiseksi on olemassa myös teknisiä ratkaisuja, kuten liesiturvalaitteet, jotka katkaisevat automaattisesti virran liedestä. Sähkölaitteiden asennuksia ja korjauksia saavat tehdä vain sähköalan ammattilaiset, Lepistö muis- ideologiasta sokaistuneet päättäjämme tekevät lyhytnäköisiä ja typeriä päätöksiä, joiden seuraukset suomalaiset kantavat nahoissaan jokapäiväisessä elämässään. Nykykurssi on sekä taloudellisesti että inhimillisesti kestämätön ja eduskuntaan tarvitaan siksi uusia päättäjiä. 6. Miten parannetaan vanhusten asemaa jotka asuvat yksin, osa kerää pantillisia tölkkejä roskapöntöistä ja ostaa halvinta makkaraa sekä leivänkäntyn palautusrahoilla? Toinen osa odottaa kotonaan koska hoitaja tulee ja nostaa milloin vessanlattialta milloin vuoteen vierestä kun ei itse pääse ylös. Kysymyksessä kuvatut tilanteet kertovat tämän päivän hengestä, eli ihmisyys ja ihmistä kunnioittavat tavat ovat katoamaan päin ja tähän pitää saada muutos. On erittäin häpeällistä, että monet Viikko 10 / 2019 meidän vanhukset eivät pysty ostamaan riittävästi kunnollista ruokaa. Jokainen ansaitsee arvokkaan ja turvallisen vanhuuden, ei kuivaa leivän palaa ja kylmissään avun odottelua. Vanhusten asemaa parannetaan nostamalla pienempiä eläkkeitä ja laskemalla niiden verotusta sekä laittamalla kotihoito kuntoon. Lisäksi pitkäaikaissairaille pienituloisille eläkeläisille pitää saada ilmaiset lääkkeet. Tiedän itse erinomaisen hyvin mikä on kotihoidon tila, koska olen nähnyt sen kummaltakin puolelta - niin työntekijänä, kuin asiakkaan puolisona. Kotihoito paranee, kun sinne saadaan riittävästi tekeviä käsiä, jotta hoitajilla on aikaa tehdä työ laadukkaasti. Toinen asia mikä pitää saada kuntoon on hoitajien palkat. Työ on vastuullista sekä vaativaa ja siitä tulee saada kunnon korvaus. Sähköpalojen suurin yksittäinen syy viime vuonna oli lieden valvomaton tai huolimaton käyttö. tuttaa. Tehokkaat litiumioniakut ovat yleistyneet kodin sähkölaitteissa ja koneissa. Li-ion-akkuja on esimerkiksi kännyköissä, tietokoneissa sekä sähköpyörissä ja tasapainoskoottereissa. Akkuja pitää ladata käyttöohjeen mukaisesti ja valvoa lataamista. Akut palavat sytyttyään räjähdysmäisesti ja niitä on hankala sammuttaa.

Viikko 10 / 2019 Lahden Seudun Uutiset 5 Rakennuksen käyttäjien oireilu heijastaa huonosti sisäilman epäpuhtauksien määrää Nykyisissä tavoissa toimia ja arvioida rakennusten sisäilman terveellisyyttä on parantamisen varaa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koordinoiman Sisäilma ja terveys -ohjelman tavoitteena on keskittyä ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin, tuoda uusia tutkittuun tietoon perustuvia keinoja ja ratkaisuja ongelmatilanteisiin. Suomessa rakennusten käyttäjille tehtyjen sisäilmakyselyjen tulkitaan usein mittaavan rakennusten kuntoa ja sisäilman epäpuhtauksien määrää. Käyttäjien oireilu on arvokasta lisätietoa sisäilmaongelmien hoidossa, mutta korjauspäätösten pitää perustua ensisijaisesti tutkittuun tietoon rakennusten kunnosta. (THL:n asiantuntijat kirjoittivat aiheesta 18. helmikuuta Ympäristö ja terveys -lehdessä ilmestyneessä artikkelissaan.) Ei mustavalkoista jakoa Rakennuksia ei myöskään voida mustavalkoisesti jakaa terveisiin ja sairaisiin ihmisten oireilun tai altistumisen perusteella, koska kaikissa rakennuksissa on enemmän tai vähemmän sekä oireilua että erilaisia altisteita. Esimerkiksi jonkinasteisia mikrobiperäisiä vaurioita esiintyy lähes kaikissa rakennuksissa jossain vaiheessa niiden elinkaarta. Sellaista rakennusta, jossa kukaan ei oireile, ei myös- Huumeiden kokeilu ja käyttö ovat edelleen yleistyneet, osoittaa syksyllä 2018 kerätty kyselyaineisto. Yleisin suomalaisten käyttämä huume on kannabis. Kannabiskokeilut ovat nelinkertaistuneet vuoden 1992 kuudesta prosentista 24 prosenttiin vuonna 2018. Toiseksi yleisintä on lääkkeiden käyttö ei-lääkinnällisiin tarkoituksiin, mikä on pysynyt melko tasaisena 2000-luvulla. Muita huumeita on kokeillut alle viisi prosenttia väestöstä. Näistä yleisimpiä ovat stimulantteihin kuuluvat ekstaasi ja amfetamiini. Haitatkin kasvavat Sellaista rakennusta, jossa kukaan ei oireile, ei ole olemassa. kään ole olemassa. Selvää on, että sisäilmaongelmia pitää ehkäistä ennakolta ja ongelmat tulee hoitaa ripeästi. Sisäilmaan liittyvät väärinkäsitykset ja oireilun käyttö sisäilman epäpuhtauksien mittarina vaikeuttavat sisäilmaongelmien järkiperäistä käsittelyä. Pahimmillaan korjataan vääriä rakennuksia eikä niitä, joiden olosuhteet ovat terveydelle haitallisimpia. Oireiluun vaikuttavat myös monet yksilölliset ja yhteisölliset tekijät Ongelma paisuu -huumeiden kokeilu ja käyttö yleistyvät edelleen Useimmiten kyse on yhteen tai joihinkin käyttökertoihin rajoittuvasta huumekokeilusta tai jo taakse jääneestä käyttöjaksosta, sillä jatkuvampaa käyttöä kuvaavat viimeisen vuoden ja viimeisen kuukauden aikaiset luvut jäävät huomattavasti matalammalle tasolle. -Huumeiden kokeilun ja käytön edelleen yleistyessä erilaiset haitat ja huumeita käyttävien palvelutarpeet ovat todennäköisesti myös kasvussa. Uusia keinoja, toimintatapoja ja strategioita tilanteen hallintaan tarvitaan, toteaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Pekka Hakkarainen. Nuorista aikuisista lähes puolet on kokeillut laittomia huumeita Sekä vuoden 2014 että vuoden 2018 tulokset osoittavat, että huumeiden kokeilu ja käyttö yleistyvät edelleen erityisesti 25 34-vuotiailla nuorilla aikuisilla. Tämän ikäryhmän vastaajista peräti 45 prosenttia ilmoitti vuonna 2018 käyttäneensä jotain laitonta huumetta joskus elämässään. Myös 35-44 -vuotiaiden ikäryhmässä huumekokeilut ovat selvästi yleistyneet. Nuorimmassa eli 15 24-vuotiaiden ikäryhmässä luvut puolestaan ovat lähellä vuoden 2014 tasoa. -Nuorten huumeiden käyttö ja sen yleistyminen ymmärrettävästi huolestuttavat. Päihdetutkimuksen tuloksista saadaan kuitenkin positiivinen signaali siitä, että nuorimman ikäryhmän osalta käyttö ei olisi vuoden 2014 jälkeen enää yleistynyt, arvioi THL:n erikoistutkija Karoliina Karjalainen. Sisäilmaan liitettyä oireilua ei voi käyttää suoraan sisäilman epäpuhtauksien mittarina myöskään siksi, että oireiluun vaikuttavat sisäilman lisäksi monet yksilölliset ja yhteisölliset tekijät. -Tilanne on hyvin samanlainen kaikessa oireilussa ja sairauksissa: oireet heijastavat vain hyvin epätarkasti altisteiden tai sairauden vakavuutta objektiivisesti mitattuna. Oireilu on kuitenkin aina todellista eikä oireilun vähättely hyödytä ketään, ei sisäilmaongelmien ratkaisemista eikä myöskään oireilevaa henkilöä, sanoo tutkimusprofessori Juha Pekkanen Dopingaineiden käyttö Suomessa edelleen harvinaista Sisäympäristöissä oireilevien tilannetta tulisikin parantaa. Puutteita ja kehittämistarpeita on hoito- ja palvelupoluissa, diagnostiikassa ja hoidossa, oireilevien tukemisessa, sosiaaliturvassa sekä kuntoutuksessa. -Oireiden syyt tulee selvittää, oireilevaa ja sairastunutta auttaa. Joskus toimien kohde on ympäristö, joskus oireileva, usein molemmat. Myös terveydenhuollon ammattilaisten tiedot ja taidot sisäympäristöissä oireilevien potilaiden kohtaamisesta tarvitsevat päivittämistä, sanoo ylilääkäri Jussi Lampi. Päihdetutkimuksessa on vuodesta 2010 kysytty myös dopingaineiden käytöstä, joka on tulosten mukaan pysynyt melko samoissa lukemissa. Vuosien 2010 ja 2018 välillä noin yksi prosentti suomalaisista aikuisista on joskus elämänsä aikana käyttänyt dopingia liikuntasuorituksen, voiman tai ulkonäön parantamiseen. -Monissa Euroopan maissa huolta herättänyt dopingaineiden käytön yleistyminen on Suomessa edelleen varsin marginaalinen ilmiö. Mitään viitteitä käytön lisääntymisestä Suomessa ei ole näkyvissä, toteaa vastaava tutkija Mikko Salasuo Nuorisotutkimusverkostosta. Viidennes suomalaisista poistaisi rangaistukset huumeita käyttäviltä Päihdetutkimuksessa kysytään myös suomalaisten mielipiteitä erilaisten huumaavien aineiden hankinnan ja käytön rangaistavuudesta. Muutamassa vuosikymmenessä mielipiteet rangaistavuudesta ovat muuttuneet selvästi sallivammiksi, erityisesti kannabiksen osalta, mutta vuoteen 2014 verrattuna enää vain hieman. Huumeiden kokeilun ja käytön edelleen yleistyessä erilaiset haitat ja huumeita käyttävien palvelutarpeet ovat todennäköisesti myös kasvussa. Parempaa arkea Sirkku Hildén #EDUSKUNTAVAALIT2019 #SIRKKU2019 @sirkkuhilden @sirkkuhilden linkedin.com/in/sirkkuh facebook.com/sirkkuhildensdp Joko Alina käy teillä? Alina tarjoaa monipuolisen valikoiman hoiva-, kotityö- ja sairaanhoitopalveluja sekä lapsiperheiden koti palveluja. Kerromme mielellämme, miten Alina voisi helpottaa arkea teidän kodissanne. Tilaa ilmainen kartoituskäynti. Alina Lahti-Hollola Puh. 044 455 6370 tarja.karpov@alinahoivatiimi.fi www.alinahoivatiimi.fi OLEMME PALVELUSETELI- TUOTTAJA. Kauneushoitola Chandi Maaliskuun tarjous: Kasvohoito 55 Vesijärvenkatu 52, 15140 Lahti Puh. 040 728 4501 chandi.jaaskelainen@gmail.com Mainoksen maksaja: tukiryhmä

6 Lahden Seudun Uutiset Viikko 10 / 2019 LYHYESTI LYHYESTI LYHYESTI LYHYESTI LYHYESTI LYHYESTI TALJA JA PUSKA. Kansanedustaja, kansanedustajaehdokas, professori Martti Talja ja eurovaaliehdokas, professori Pekka Puska tapasivat kannattajian Lahdessa hiljattain. Eräs molempien miesten sydäntä lähellä oleva asia on kansanterveys. Miesten mielestä kansanterveys ei saa olla pelkästään lisääntyvää hoitoa, vaan kansanterveyteen kuuluu tärkeänä osana kansalaisten oma halu pitää huolta terveydestään. Pekka Puska on jo vuosikymmenten ajan saarnannut terveellisten elintapojen puolesta ja on saanut aikaan myös tuloksia: Muun muassa tupakointi on vähentynyt, ruokatottumukset ovat muuttuneet terveellisenpään suuntaan ja esimerkiksi diabeteksen syyt ja seuraukset ovat melko hyvin kansalaisten tiedossa. Martti Talja painottaa sitä, että terveys on kokoansa laajempi asia, on pidettävä huolta siitä, että terveyspalvelut toimivat, mutta myös siitä, että kansalaiset saavat tietoa terveistä elintavoista. Talja ja Puska ovat vahvasti sitä mieltä, että Suomi tarvitsee sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen eli soten. MYRSKYVAROITUSKO? Rehtiliikkeen ehdokkaat varoittavat myrskystä: Jäsenistön tahdon jyrääminen Hämeen Vasemmistoliiton ehdokasasettelussa, oli alkusysäys uuden vaihtoehdon synnylle kevään eduskuntavaaleihin. Näin syntynyt muutosliike on parissa kuukaudessa noussut vakavasti otettavaksi vaihtoehdoksi ja muutosvoimaksi Hämeessä, Rehtiliikkeen tiedotteessa kerrotaan. Myrskyvaroituksena vanhalle puoluevallalle voitaneen pitää sitä, että lyhyessä ajassa on perustettu kolmelle ehdokkaalle valitsijayhdistykset, kerätty nyt heidän jokaisen taakse vaadittavat yli sata kannattajaa ja solmittu ehdokkaiden valitsijayhdistysten yhteislista, jonka nimeksi on otettu luontevasti Rehtiliike. Kansanliikkeen luonnetta havainnollistaa hyvin se, että jo nyt sadoilla kannattajillamme, voisimme kuntavaaleissa asettaa yli kolmekymmentä ehdokasta Lahdessa ja lähikunnissa. Rehtiliikkeen ehdokkaita ovat Seppo Korhonen, Taisto Ohtonen ja Ritva Sorvali. KRISTIINA JOENSUU. Nyt hoidetaan turhasta rahastavien ulkomaisten lääkärifirmojen kassaa ja hyväkuntoisia ihmisiä, jotka näyttävät lääkärille nuhanenää. Yhteiskunta tukee touhua enemmän kuin oikeasti sairaiden hoitamista. Poliitikoilta puuttuu moraalia ohjata resurssit vaikeammin sairaiden tai vanhusten hoitoon ja lääkäreiltä puuttuu eettinen kutsumus. Maa tarvitsee realistisesti ajattelevia ja rohkeita poliitikkoja. Minulle rohkeus on tekoja, ei pelkkiä sanoja (eduskuntavaalihehdokas Kristiina Joensuu). LUENTOJA SYÖVÄSTÄ. Lahtelainen eduskuntavaaliehdokas Kristiina Joensuu ja hänen miehensä Jyrki Joensuu luennoivat syövästä ympäri Kanta- ja Päijät-Hämettä. Kaikkiaan luentoja on 17 ja ne käsittelevät paljolti naisten yleisintä syöpää, rintasyöpää, sen olemusta ja hoitoakin. Lääketieteen tohtori Kristiina Joensuu on patologi ja syöpätutkija. Jyrki Joensuu on psykiatrian erikoislääkäri, hän keskittyy muun muassa syövän psyykkisiin vaikutuksiin ja niiden käsittelyyn. Kristiina Joensuun vaalitoimisto aukesi 6.3. Alex Grafix Galleriassa Lahden Mariankadulla. TURVAA SUOMALAISILLE. Ilmastoasia on nostetty kärjistetysti esille, mutta tulevat vaalit eivät ole ilmastovaalit, vaan suomalaisten hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta koskevat vaalit. Perussuomalaisten mielestä päättäjät tarvitsevat asennemuutosta suhtautumisessa suomalaisten oikeuksiin ja velvollisuuksiin: Oman maan kansalaisille on annettava heille kuuluva arvo. Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho kävi hiljattain Hollolassa puhumassa ajankohtaisista asioista. Halla-aho osaa perustella sanomansa ja häntä kuunneltiin herkällä korvalla. Eräs perussuomalaisten keskeisin viesti kuuluu: Suomeen ei saa päästää enää yhtään elintasopakolaista sosiaaliturvamme varassa loisimaan. Sen sijaan työhön tulevat ja Suomen lakeihin ja tapoihin sopeutuvat tulijat ovat tervetulleita. Asikkalalainen kansanedustajaehdokas Mira Nieminen korostaa vaalimainoksissaan muun muassa maan sisäistä turvallisuutta ja perheen tärkeyttä. Hollolalainen kansanedustaja ja kansanedustajaehdokas Jari Ronkainen on samoilla linjoilla. Hänen esitteessään todetaan muun muassa myös näin: Viherhumpalle on pantava stoppi. Taljan ja Puskan yleisötapaaminen järjestettiin Lahdessa kahvila Sinuhessa 3.3. sunnuntaina. Väkeä tuli paikalle kyselemään ja katsomaankin. Halla-aho veti Hollolan torille runsaasti kuulijoita, keskusteluja käytiin. Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho ja perussuomalaisten Hämeen piirin asikkalalainen puheenjohtaja Mira Nieminen. Kokoomukselainen eduskuntavaaliehdokas Kristiina joensuu on muun muassa syöpätutkija ja patologi. Hän on perehtynyt myös sekä valtakunnalliseen että kunnalliseen politiikkaan. Hänen mielestään rohkeus merkitsee tekoja eikä pelkkiä sanoja. Sekä Martti Talja että Pekka Puska ovat sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen kannattajia. Keskustan kansanedustaja, eduskunnan jättävä eurovaaliehdokas Puska tukee Taljaa.

Viikko 10 / 2019 Lahden Seudun Uutiset 7 Petter Northugin latu johti maatilalta menestykseen Rohkeus ja tahdonvoima kasvoivat matkalla Lasse Koskinen Petter Northugin elämäntarina on kirjoitettu kirjaksi. Ne ovat henkilökohtaiset muistelmat sellaisena kuin Nothug on itse ne kokenut. Teoksen johdanto alkaa kohtalokkaasti siitä, mikä käytännössä johti hänen urheilu-uransa loppualamäkeen, eli kokemuksiin kohtalokkaan autokolarin jälkeen. Sen jälkeen muistelmat alkavat siitä, miten hän ohjautui lapsuudessa urheilijan ladulle. Petter Northugin koti muistuttaa pitkälti samanlaiselta kuin monen suomalaisen urheilijan osalta on. Hän eli lapsuutensa norjalaisella pientilalla. Hän aloitti kuvitteelliset olympialaisensa omalla kotipihalla ja juoksi yksikseen matkat 100 metristä 10 000 metriin. Hän mittasi kierrosajat kellollaan ja kirjasi tuloksensa pieneen muistivihkoon. Isoisä oli hänen lähin kaverinsa, joka vei Petteriä tutustumaan luonnon ihmeisiin. Navetassa ennen koulua Nuori Petter Northug osallistui moniin 800, 1500 ja 3000 metrin juoksukilpailuihin. Hän hyppäsi korkeutta ja pelasi jalkapalloa. Maastohiihdon valinta ei ollut itsestään selvyys, vaan hän kokeili yhdistettyä, mäkihyppyä ja ampumahiihtoa. Rullasukset tulivat tutuiksi niissä ympyröissä. Maatilan aamu kului navettatöissä ja sen jälkeen seurasi linja-automatka kouluun. Ajatus kilpailemisesta ja voittamisesta alkoi kiertää mielikuvituksessa yhä kiihkeämmin. Maastohiihto vakiintui päälajiksi. Isän oma urheilu-ura oli jäänyt maatilan vuoksi kokematta, mutta Petterille hän antoi kaiken tukensa. Alussa ei tullut menestystä eikä valmennuksesta ollut tietoakaan. Isä ja poika päättivät ääneti, että eivät anna kumpikaan periksi. Myöhemmin kilpailuihin tulivat mukaan nuoremmat veljet Tomas ja Even. Kilpailujen jälkeen Petter juoksi kertomaan kilpailusta mummille ja ukille, jotka asuivat eläkeasunnossaan Northugien maatilan tuntumassa. Harjoituksiin rullasuksilla Kolmen pojan varustaminen hiihtovarusteilla, vaati Northugin perheen vanhemmilta taloudellisia ponnisteluja. Petter alkoi harjoitella kolmesti viikossa maastohiihtojoukkueen kanssa. Harjoituk- siin oli matkaa parikymmentä kilometriä. Hän teki matkan edestakaisin rullahiihtämällä. Perillä oli kahden tunnin harjoitus, joten jo tämä harjoittelun alkutaival selittää Petter Northugin tulevan menestyksen salaisuutta. Hän oli intohimoinen harjoittelija ja voitontahto vauhditti kaiken takana. Keski-Norjan hiihtomestaruuskilpailut ovat tärkeät nuorille. Petter Northug osallistui niihin ensimmäisen kerran 18-vuotiaana. Niissä kilpailuissa kaikki loksahti paikoilleen. Petter otti osaa yhdistelmäkilpailuun. Ensimmäisen päivän kilpailu antoi lähtöasemat takaa-ajoon. Hän sijoittui ensimmäisenä päivänä kolmanneksi. Seuraava päivä oli pettymys voitontahtoiselle. Maalisuoralla yksi hiihtäjä ohitti Petterin ja hän jäi neljänneksi. Isä laski kätensä lohdutukseksi pojan olkapäälle, kun tämä katseli palkittuja näiden tuulettaessa palkintokorokkeella. Jatkamisesta udeltiin Petter Northug etenee lapsuutensa ja nuoruutensa muistojen kautta niille kilpaladuille, joita olemme seuranneet. Hän kertoo huippumenestyksensä kilpailuista ja niiden ympärillä tapahtuneesta. Hän myös kuvaa, kuinka kilpailemisen palo hiipui. Toimittajat ja tutut alkoivat kysellä, vieläkö Petter aikoi jatkaa, kun menestystä ei tullut enää joka paikassa. Ylikunto ja sairastelu olivat vieneet menestyksen huipulta laaksoon. Hän ei yltänyt Norjan vuoden 2018 olympiajoukkueeseen. Petter Northug toteaa lopuksi, että maastohiihto on vain urheilua, mutta se voi auttaa hetkeksi unohtamaan elämän vastoinkäymiset. Northug pitää urheilun yhdistävää ilmapiiriä tärkeänä. Hän myös ylistää niitä vapaaehtoisia henkilöitä, jotka työpanoksellaan mahdollistavat kilpailujen järjestämisen. Omakohtaista kuvausta Petter Northugin urheilumuistelmat ovat hänen omiaan ja siksi aitoja. Kirjan kertoja on hän itse, eikä kirjoittaja Jonas Forsang sekaannu niihin arvioimalla mestarihiihtäjää hänen tiellään menestykseen ja kohtalokasta auto-onnettomuutta. Kirjassa kiehtovinta on Petter Northugin kuvaus siitä, kuinka matka norjalaiselta maatilalta vei maailman huipulle. Kirjan kuvitus kulkee samaa reittiä, eli lapsuuden kuvista mestaruusladuille. Vaikuttavin niistä on kuva, jossa Petter Northug takoo eteenpäin rullasuksilla harjoituslenkillä umpisateessa. Jonas Forsang (toim.): Northug minun tarinani, Otava 2019. SAVIAHON MYYMÄLÄ HYVINKÄÄLLÄ Hämeenkatu 37, p. 019-469 324 Avoinna: ark. 10 17, la 10 14 VANHAN TAVARAN KAUPPA Lomonosovin eläimiä Arabian kahvikuppeja Valaisimia ARABIAN ASTIOITA: Valencia, Sointu, Krokus, Faenza, Kirsikka, Gardenia, Kastanja, Ali, Myrna, Signapore, Maisema, Kesäkukka, Suomenkukka, Kilta, Maire, Kultakoriste, Raija, Pitsi, Leena, Kimmel, Uhtua, Ruija, Kosmos, Pirtti, Otso, Meri, Saara, Kaira, Taika, Anemone, Airisto, Harlekin, 24H jne.! Maitokannuja, hillo- ja maustepurkkeja, voipyttyjä! Seinälautasia: Kalevala, Tomula, Alariesto, Von Wright, Heljä Liukko-Sundström, Vuosilautasia, Joululautasia, Romanttinen puutarha ym. IITTALAN LASEJA: Kekkerit, Niva, Festivo, Asklak, Kalinka, Pisaranrengas, Jäänsärkijä, Helminauha, Vellamo, Tsaikka ( kulta, lila), Kastehelmi, i-lasi, Pioni, Apila, Herttua ym. PALJON VANHAA- JA KERÄILYTAVARAA: Huonekaluja, Valaisimia, lampunkupuja, valaisinkristalleja, aterimia, avaimia, naulakoita, ryijyjä, Riihimäen lasin maljakoita ja laseja, lasipurkkeja, Savitorppa, koulun opetustauluja, emaliastioita, patoja, peltikahvipurkkeja, kuparipannuja, mortteleita, Lomonosovin eläimiä. Ja paljon muuta! TRIKOO MATONKUTEITA: Värit: Valkoinen, musta, sininen, harmaa. 3 euroa/kg. Ompelutarvikkeita: Nappeja, vetoketjuja, nauhoja, pitsejä, kankaita ym. KAIKKI LOPUT KANKAAT 2 EUROA / METRI! Puuaskartelutarvikkeita: Palloja, helmiä, pyöriä, tappeja ym. OSTAMME KUOLINPESIÄ JA MUUTTOIRTAINTA! SOL Pesula Lahti Vesijärvenkatu 22 ma-pe 8:30-17:00 la 9:00-14:00 Riihimäen lasia Arabian astioita Arabian seinälautasia Pesula Lahti YELLOW MONDAY -TARJOUS! MAANANTAINA 11.3. PEITOT JA TYYNYT PESUUN TUO 3 MAKSA 2 Tarjoamme edullisimman Me pesemme: Arki- ja juhlavaatteet Kodintekstiilit, matot, liinavaatteet Yritysten työvaatteet ja tekstiilit Yritysnoutopalvelu Pyydä tarjous: sanna.lavonen@sol.fi www.sol.fi

8 Lahden Seudun Uutiset HOLLOLAN RENGAS JA AUTOKORJAAMO Ma-pe 8-17, sesonkina myös lauantaisin renkaat ja vanteet rengastyöt renkaiden asennukset kausisäilytys Kuollut kulma voi yllättää -raskaan kaluston ohjaamosta ei näe hyvin kaikkialle Monen onnettomuuden taustalla on inhimillinen havaintovirhe: kuljettaja ei ole nähnyt lähestyvää kävelijää, pyöräilijää tai muuta liikkujaa - tai on havainnut tämän liian myöhään. Henkilöautoilla ajaville on tuttu auton etupilarin peittämä kuollut kulma. Kuorma-autoissa ja muissa isommissa ajoneuvoissa katve ulottuu myös suoraan ajoneuvon eteen. Etäisyys vaikuttaa myös takana: ohjaamosta ei näe aivan yhdistelmän taakse hivuttautuneita ajoneuvoja tai ihmisiä. Katveeseen jää myös ajoneuvon oikea sivu ja etukulma, mikä lisää riskejä etenkin oikealle kääntyessä. Ohjaamosta ei näe hyvin kaikkialle -Jos raskaan kaluston kuljettamisesta ei ole kokemusta, monella voi olla se ajatus, että korkealta ohjaamosta näkee hyvin, ja katveet voivat tulla yllätyksenä. Ohjaamosta on hyvät näkymät, mutta ei ihan kaikkialle. Esimerkiksi jos et itse näe kuljettajaa, hänkään ei todennäköisesti näe sinua, selventää Liikenneturvan koulutusohjaaja Toni Vuoristo. -Katveet edellyttävät kuljettajalta erityistä tarkkaavaisuutta kaistaa vaihdettaessa, oikealle käännyttäessä, liikkeelle lähdettäessä sekä peruutettaessa. Etenkin taajamissa onnettomuuksia ehkäistään tarkkailemalla aktiivisesti ympäristöä ja ennakoimalla muiden tienkäyttäjien toimintaa. Sekä luonnollisesti toimimalla ennakoitavasti itsekin, Vuoristo tiivistää. Havainnointi keskeistä kuljettajien koulutuksessa Viikko 10 / 2019 L iikenteessä liikkuminen vaati jatkuvaa havaintojen tekoa. Jotta informaatio olisi riittävä, kuljettajan on pystyttävä luomaan mieleensä kuva ajoneuvon ympäristöstä kokonaisuutena. -Kuljettajien koulutuksessa korostetaankin sekä havaintojen tekemisen tärkeyttä että kuljettajan oman havainnointikyvyn ylläpidon tärkeyttä. Kuolleet kulmat ja katvealueet ovat jatkuvasti esillä myös ammattikuljettajien jatkokoulutuksissa, painottaa Rahtarit ry:n puheenjohtaja Timo Kima. -Ajoneuvon rakenteet ja jopa kuljettajien itse tekemät näkemäesteet, kuten erilaiset kilvet, kyltit, viirit sekä tasot haittaavat luotettavien havaintojen tekoa. Ajoneuvojen peilivarustus on kehittynyt vuosien mittaan, mutta täyden hyödyn niistä saa vasta kun peilit ovat oikein säädetyt ja puhtaat. - -Myös kasvaneet yhdistelmäpituudet tuovat lisää haastetta kuljettajille. Kun ajoneuvot liikkuvat mitoitukseltaan ahtaissa liikenneympäristöissä, tulee havainnoitavia alueita lisää ja riski havaintovirheille kasvaa, Kima luettelee. Ajoneuvotekniikasta apu Kuljettajan havainnointia voidaan parantaa myös ajoneuvotekniikalla. Liikenneturva, Auto- ja kuljetusalojen liitto AKT ja Rahtarit ry selvittivät kyselyllä ammattikuljettajien kokemuksia kuljettajaa avustavista järjestelmistä. Suhtautuminen kamerajärjestelmiin oli myönteistä, vaikka vain hyvin harvoilla oli niitä työajoneuvoissaan: 360-asteen kamerajärjestelmä oli viidellä prosentilla ja kuolleen kulman varoitusjärjestelmää kahdeksalla. Lähes seitsemän kymmenestä kuitenkin toivoi kuolleen kulman varoitinta autoonsa ja yli puolet 360-asteen kameraa. Kamerajärjestelmistä koettiin olevan hyötyä muiden tienkäyttäjien ja eritoten kävelijöiden ja pyöräilijöiden havainnoinnissa. - yli 65 v. kokemuksella automaalausalan töitä - muoviosien korjaukset - pienet peltityöt - tuulilasit AUTO- JA KONEMAALIT Kärpäsenkatu 78, 15800 LAHTI Puh. 03-875 010 Av. ma-pe 8-16.30 www.masivill.fi 03 06364260 KYSY HYVÄ TALVI- RENGAS- TARJOUS Maksuvälineet: Pankkikortti, visa, aktiiviraha, käyttöluotto, käteinen. RENGASTUONTI Puh. 03-884 5151 Höylääjänkatu 2, LAHTI Avoinna: ark. 8-17, la 9-13 M-Lasi KUN AUTOSI TUULILASI PITÄÄ UUSIA NIIN KÄÄNNY PUOLEEMME. TEEMME SEN NOPEASTI JA EDULLISESTI. SOITA 0400 836213 TAI TULE KÄYMÄÄN. M-Lasi Kirjavakatu 2 15300 Lahti www.m-lasi.fi Auto Sorsa Oy Tehtaankatu 6, Riihimäki. Puh. (019) 716 620 www.autosorsa.fi Avainkierto 23, Hyvinkää. Puh. (019) 268 0800 Öljynvaihdot helposti ja nopeasti! Varaa aika netistä ja säästä jopa 15 MUUT PALVELUT Automaattivaihteiston 100% öljynvaihto Polttoainesuodattimet Määräaikaishuollot Jarruosien vaihdot LAUNE Launeenkatu 82, 0400 220 033, Ark 8-17, ti 8-19, la 9-13 KIVISTÖNMÄKI Hirsimetsäntie 14, 0400 848 640, Ark 8-17

Viikko 10 / 2019 Lahden Seudun Uutiset 9 Tapani Kiminkinen jakaa neuvojaan senioreille Maalaislääkäri kuuluttaa tervettä järkeä elämään Lasse Koskinen Maalaislääkäri Tapani Kiminkinen tuli tunnetuksi televisiossa ja radiossa selkeänä, kansanomaisesti terveysneuvoja jakavana lääkärinä. Samaa hän jatkaa uusimmassa kirjassaan, jossa hän keskittyy seniorivuosiin valmistautuvien ja sitä elävien elämään. Kirjassa hän paneutuu elintasosairauksiin, vanhenemiseen liittyviin oireisiin sekä niiden hoitoihin ja sairauksien ehkäisyyn. Hän painottaa, että keski-ikäisen elämisen terveet tavat muodostavat vahvan perustan tuleville seniorivuosille. Hän on huolestunut keski-ikäisten elämisen tavoista. Arviolta kahdella miljoonalla suomalaisella on liian korkea verenpaine, ja valtimoita ahtauttava 2-tyypin diabetes. Aiemmin Kiminkinen on jo painottanut säännöllisen liikunnan merkitystä näiden tautien torjunnassa. Hän korostaa painonhallinnan tärkeyttä. Karppaus tilastoissa Tapani Kiminkinen toteaa taannoisesta karppauksen muotiaallosta, että se nosti ensimmäisen kerran 40 vuoteen Suomen kansan kolestroli-, verenpaine- ja suolanmäärän käyttöä nousuun. Karppauksessa pyritään välttämään hiilihydraatteja. Räväkkään tapaansa Kimin- Tapani Kiminkinen jakaa terveysneuvoja keski-ikään ehtineille ja senioreille. Kuva: Hannele Manelius. kinen sanoo, että karppauksen kasvu ennakoi ruumiita tulevaisuudessa. Vanhustenhoidon ytimestä hän toteaa, etteivät kotipalvelun vastuuhenkilöt ole välttämättä perillä oloista, joissa alaiset tekevät työtään. Hän kehottaa johtamistehtävissä olevia tekemään alaisten työvuoroja. Se avaa silmiä hoidettavien ja työntekijöiden arkeen. Silmiinpistävänä hän pitää lähi- ja kotihoitajien todella vaatimatonta palkkausta, jolla eläminen vaatii melkoista taiteilua. Vastuuta ei voi kierrättää Maalaislääkäri Tapani Kiminkinen sanoo olevansa viimeisen päälle julkisen terveydenhoidon palvelija. Hän tuumii kuitenkin, että julkisella puolella on paljon opittavaa pienyrittäjien ketteryydestä. Hän sanoo, että pitkää uraa julkisella puolella tekevä urautuu helposti kuvittelemaan verorahakaivon ammentamisen mahdollisuuksiin. Kiminkinen kuuluttaa julkista terveydenhoitoa kustannusvaikuttavuuden tiedostamiseen. Hän ei kuitenkaan kehota hoidosta tinkimiseen, vaan toimintamallien uudelleen arviointiin. Kiminkinen toteaa, että hyvä lääkäri ei ole se, joka suoltaa kasapäin lähetteitä erikoissairaanhoitoon ottamatta itse vastuuta tai neuvottelematta asiantuntijaryhmän kanssa. Hän sanoo, ettei lääkärin vastuuta voi kierrättää. Melatoniinillä omat vaaransa Muistisairaus hiipii hiljaa ja yllättää ihmisen koulutus- ja älykkyystasosta riippumatta. Silloin menee usein taju, niin että ei itse ymmärrä suorituskyvyssään olevan vikaa. Tällöin tarkasteluun tulee etenkin miehille arka asia, eli auton ajotaidon arviointi. Kiminkinen toteaa, että kiusallisen usein miehet eivät anna vaimojen ajaa. Jos mies sairastuu ajokyvyttömäksi, niin vaimolla on kokemuksen puutteesta johtuen vaikeuksia auton käytössä. Kiminkinen sanoo olevan viisasta, että kumpikin säilyttää ja ylläpitää ajotaitoaan. Kiminkinen puuttuu myös unenpuutteen omahoitoon käytettyyn melatoniiniin. Hänen mukaansa sitä voi valikoiduissa tapauksissa suositella lyhytaikaiseen käyttöön. Joillakin se voi geeniperimän vaikutuksesta johtaa 2-tyypin diabeteksen puhkeamiseen. Hän sanoo, että teoreettisesti voidaan arvailla, että hoivakoti-ikäisille sitä voisi tarvittaessa kokeilla, koska siinä iässä melatoniinin puute on todennäköisempää. Lapsille ja nuorille melatoniiniä ei tule käyttää. Urheilijoiden sukua Saarijärven terveyskeskuksessa palveleva Tapani Kiminkinen jakaa kirjassaan tarkkoja selosteita ikääntymiseen kuuluvista ilmiöistä ja sairauksista, niiden hoidoista sekä varoittelee vaaran paikoista. Tuttuun tapaansa hän tuo esiin humoristisesti esimerkkejä, joihin hän on työssään vuosien varrella törmäillyt. Tapani Kiminkinen kuuluu Saarijärven Hyytiäisten sukuun, siihen samaan, johon kuuluvat takavuosien mestarihiihtäjinä kilpailleet Hyytiäisen sisarukset ja Helsingin vuoden 1952 olympiakisojen keihäänheiton pronssille sijoittunut Toivo Hyytiäinen. Suvun toinen haara ulottui Karjalankannaksen Heinjoen pitäjään. Sukuseuran aktiivijäseniä on myös Lahden seudulla. Tapani Kiminkinen: Täyttä elämää, lisää laatua seniorivuosiin, Tammi 2019. Avoimia kirjeitä Onko vaimo muslimimiehelle esine? kari.mustonen@kolumbus.fi puhelin 0400 821 427 Ovatko puukottavat ja raiskaavat hullut muslimimiehet jo merkittävä uhka turvallisuudelle? Ovat, jos heitä haalitaan Suomeen nykyistä tahtia. Hiljattain poliisi julkaisi tiedotteen, jossa etsittiin Helsingin Haagassa tapahtuneista väkivaltarikoksista epäiltyä herra Al-Hmedavia. Epäiltyjen rikosten uhrit olivat miehen entinen puoliso, entisen puolison ystävä ja epäillyn ja entisen puolison yhteiset lapset. Vastaavanlaisia kunniamurhan kaltaisia kostotapauksia on Suomessa ollut jo viljalti, ne kaikki vain eivät tietenkään tule julkisuuteen. Alaikäisten raiskauksia on jon niin runsaasti ettei kukaan ole pysynyt laskuissa mukana. Ei suomalainenkaan mies mikään kultapoju ole, ei. Suomalaismiehen vaiva on liian usein mustasukkaisuus. Tottahan on, että sairaalloisen mustasukkaiset suomalaismiehetkin ovat naisille vaaraksi, siitä kertovat muun muassa turvakotien asiakasmäärät. Suomalainenkin mustasukkainen mies pahoinpitelee vaimoaan, usein humalassa. Hän hakkaa silmät mustiksi, mutta tapaukset jäävät usein neljän seinän sisälle piiloon ja mustelmat peitetään meikillä. Suomalaisen mustasukkaisen miehen puolustukseksi ei kelpaa se, ettei mustasukkainen suomalaisressukka leikkaa vaimoltaan kurkkua poikki. Vaimoaan pahoinpitelevä mustaskkainen suomalaismies on usein pelkkä heikkoitsetuntoinen raukka. Nyt Suomeen on pesiytynyt islamkulttuuri. Suomeen on pesiytynyt kulttuureja, joissa mies omistaa naisen. Ero käy kunnialle, seurauksena on jonkinasteinen kunniamurha, kosto. Voikin kysyä onko vallanhaluinen islam omine tapoineen yleinen vaara? Suomessa on jo leegioittain noita mies omistaa naisen -kulttuurin edustajia. Kun esimerkiksi suomalainen vaimo jättää muslimimiehen, on liian usein seurauksena verikostomaisia temppuja. Nämä otukset näet luulevat omistavansa vaimonsa ja lapsensa -esineensä. Siinä meillä on monikulttuurisuuden ihanuutta ja kansainvälisyyttä kerrakseen. Rakkaus sokaisee. Suomalaisista naisista osa on hyväuskoisia, niin hyväuskoisia että uskovat eksoottisen puolisonsa omaksuvan länsimaisen kulttuurin hyvät puolet. Ulkoisesti voi siltä näyttääkin, mutta totuus paljastuu, kun nainen haluaa lopettaa suhteen, jättää miehen. Kulttuuristaan kiinni pitävä muslimimies omistaa vaimonsa ja lapsensa. Jos vaimo haluaa erota ja lähteä omille teilleen on seurauksena eläimellinen reaktio: kosto, jossa usein heiluu veitsi, kosto, joka on raakaa väkivaltaa. Noihin uskontonsa ja kulttuuristen tapojensa vallassa oleviin raakalaisiin ei hyssyttelevä kotouttamispuhe eikä joninjoutava lässytys tehoa. He eivät halua sopeutua suomalaisiin tapohin ja lakeihin, eikä heistä ole työvoimapulan paikkaajiksikaan. Miksi heitä haalitaan lisää Suomeen, kun entisillekin loisijoille pitäisi antaa potku persuksiin. terveisin Mustosen Kari Georgia 2019 Georgia 16.-22.9. Ruoka, laulu, viinit ja maisemat! Stepatsminda, Signagi, Tbilisi ym. vain 1250,- Georgia on myös viinin kotimaa yli 8000 vuoden historialla. Koe Moldova - Euroopan historian keskipiste? Moldova + Odessa alk. 1590,- 3.-11.6. ja 2.-11.10. Elämys! Länsi-Ukraina 25.5-1.6.-19 Kiova, Lviv ja Karpaatit! 1385,- Ylläty: laatu, menu, turvallisuus! Uudet maat! Mordovia! Moskova - Saransk 9 pv. 9.-27.7.2019 hinta 1200,- Kyliä, perinnettä, kaupunkeja. Sukukansamme hellittävänä! Laatokan kierros 4.-8.8. Pietari, Valamo ym. hinta 920,- Paanajärven erämaat 12.-18.6. ja 8.-14.9. h. 775,- Kivakkakoski ja -tunturi ym! Rohkeille ja ronkeleille! Soita 045-1374757 tai: niikonmatkat.fi

10 Lahden Seudun Uutiset Kirje sinulle, ylipainoinen mies! Pitääkö olla huolissaan sinun painolukemastasi, mies? Miksi syöt enemmän kuin kulutat? Miksi et välitä omasta kehosta, elämästä ja läheisistä? Mikä on sinun valintasi? - Sinä valitset, oma koti vai laitoshoito? - Sinä valitset, käveletkö itse omin jaloin vai apuvälineiden kanssa? - Sinä valitset, aamupalaksi kourallinen pillereitä vai hyvä aamupala? - Sinä valitset, pyydätkö apua avustajalta vai pystytkö itse? - Sinä valitset, istutko kotona vai matkustat ja nautit elämästä? - Sinä valitset, katseletko sohvalta lapsenlapsia vai menetkö mukaan leikkeihin ja harrastuksiin? Niinpä! Tätä on syytä miettiä meidän jokaisen omalta kohdalta, minäkin mietin. Joskus on avattava silmät ja korvat, nähdäkseen ja kuullakseen totuuden itsestään ja omasta painolukemasta an. Se voi olla kova paikka, jos se tulee yllättäen sinulle ja ymmärrät vasta sitten, että olisit voinut tehdä asioita toisin. Mietin usein, mikä olisi oikea asenne asiakkaittani kohtaan? Kannustaa hyvällä vai sanoa suoraan, ettet yritä riittävästi. On aina helpompaa luovuttaa kuin yrittää. Olen käyttänyt molempia ja asiakkaat kyllä reagoivat niihin, kun ovat katsoneet peiliin. Totuus näkyy siellä ja asiakkaat tekevät oikean valinnan. Mies, sinun valintasi on: Ota vyötäröltäsi liikakilot pois! Tule Painon Pudottajien miesten ryhmään torstaisin klo 18.00. Vaakaterveisin Eija M. Painon Pudottajat Kauppakatu 2 A, Lahti Seuralaispalvelua ÄLÄ OLE YKSIN! SEURAA TARJOLLA! 0700 41909 LIVE 0700-411600 1,69 1,92 min.+pvm. min+pvm. ST ST EROTIC PL169 TRE 10 KAHDEN KESKEN 0700-416 060 st erc PL 169 TRE 10 2 /min Tule voimaan hyvin! Soramäentie 31, 15870 Hollola puh. 050-4321290 - haminjooga@gmail.com www.haminjooga.fi Lounasruokala, Café Eila, atk-kurssit, liikunta- ja virikeryhmiä, opinto- ja harrastetoimintaa, retkiä, juhlia ym. Seksi & parisuhde Luotet tavaa apua seksi- ja parisuhdeasioissa. 2,21 min+pvm Niinan niksit Bataattisosekeitto Niina Ojansivu Kokki Viikko 10 / 2019 Nopeaa, aitoa ja maistuvaa, no sitä ovat kasvissosekeitot. Helppoja ottaa evääksi töihin tai vaikkapa termospullossa hiihtoretkelle. Bataatti on ollut nyt muutaman vuoden aika suosittu kasvis, se on mieto ja makea, joten tähänkin keittoon kävisi hyvin pienenä piristeenä ripaus chiliä. Bataatti kypsyy todella nopeasti ja soseutuu vaivattomasti, itse tykkään laittaa sekaan pikkuisen muutakin kasvista, koska ne mukavasti loiventaa makeutta. Pinnalle raejuustoa, niin proteiinitkin on taattu. Bataattisosekeitto 1 iso bataatti 2 perunaa 2 porkkanaa vettä 2,5 dl sipulin makuista ruokakermaa 1 kasvisliemikuutio 1 tl suolaa ¼ tl valkopippuria (laita varovasti, maistuu helposti läpi) Kuori kasvikset ja pilko kuutioiksi. Laita kattilaan ensin porkkanat, kiehauta hetki ja lisää peruna, keitä taas hetki ja lisää bataatti, keitä niin kauan, että kaikki kasvikset ovat pehmeitä, yhteensä noin 20 minuuttia. Kattilassa on vettä, niin paljon, että kasvikset juuri peittyvät. Lisää kasvisliemi kuutio ja soseuta sauvasekoittimella. Lisää ruokakerma ja mausteet. Maista ja tarjoa raejuuston kanssa. Onko sinulla joku mieliresepti, jonka haluat jakaa lukijoille? Lähetä se minulle, niin kokeilen sitä ja maukkaimmat niistä julkaistaan lehdessämme. s-posti: niina@jns-mediajakelut.com Kylmähoitoa hyvinvointikeskuksessa Avantouinti on perinteinen suomalainen tapa nauttia kylmähoidosta. Kaikkien lähellä ei kuitenkaan avantoa ole tai muuten pulahdus hyiseen veteen ei innosta. Rovaniemeläinen Panu Vapaavalta keksi ratkaisun tähän. Lentäessään pienkonetta Rovaniemeltä Leville Panu ei voinut vastustaa kiusausta työntää sormeaan ulos koneen tuuletusikkunasta pilven kohdalla. Panu koski pilveä, ja sen viileä vesisumu jäähdytti sormen tehokkaasti. Oli tapahtunut nopea ja miellyttävä kylmäaltistus. Panu sai idean vesisumun käyttämisestä kylmähoidossa. Syntyi Amandan -kylmäsumusuihku. Kylmäsumusuihkulla saa kylmähoidon monet positiiviset vaikutukset helposti. Kahdesta kymmeneen minuuttiin hienon kylmäsumun sisällä lievittää kipua, nopeuttaa palautumista harjoituksesta, tehostaa verenkiertoa, parantaa verenkiertoa ja unen laatua sekä lievittää stressiä. Liikunta- ja hyvinvointikeskus Fressillä Lahdessa on havaittu, kuinka tärkeää Hiustenleikkaus 13-17 on tarjota liikuntamahdollisuuksien lisäksi vaihtoehtoja rentoutumiseen ja kehon huoltoon. Siksi Fressillä on nyt ensimmäisenä Lahden seudulla kylmäsumusuihku asiakkaiden vapaassa käytössä. Jo lyhyessä ajassa asiakkaat ovat löytäneet tämän hoidon ja pitävät sitä oikein hyvän lisänä Fressin palveluihin kertoo Sanna Törmi Lahden Fressiltä. Joillekin kylmähoito on virkistävä tapa aloittaa päivä, toiset taas sijoittavat kylmäaltistuksen iltaan ja kokevat sen helpottavan nukahtamista. Kylmähoidosta on tehty paljon tutkimuksia ja sen edut on tieteellisesti todistettu. Kylmäaltistuksen tulee olla säännöllistä, jotta siitä saa parhaan hyödyn. Fressillä se onnistuu kätevästi treenin yhteydessä, Törmi toteaa. Kylmähoidon lisäksi fressiläisillä on käytössä hierontatuolit, Roll Magic-rullaushierontalaite, Niqama-tuoli selän venytykseen, infrapunasauna ja kesäaikaan ulkoporeallas kattoterassilla. Täällä käyminen on siis paljon muutakin kuin kuntosalia ja ryhmäliikuntaa. Tiffany-, sulatuslasi ja mosaiikkitöiden materiaalit, tarvikkeet ja työvälineet valmiit lasityöt, sulatuspalvelu, kurssit Karjalankatu 15 Lahti (03) 782 2133 ma suljettu ti-pe 10-17 la 10-14 lasilasi.nettisivu.org

Viikko 10 / 2019 Lahden Seudun Uutiset 11 Kirkon perheneuvonnan kysyntä kasvaa Kirkon perheasiain neuvottelukeskuksissa ympäri Suomea kävi yhteensä 18 486 asiakasta vuonna 2018. Perheneuvonnan asiakasmäärä kasvoi entisestään, sillä asiakkaita oli 321 enemmän kuin edellisvuonna. Valtaosa asiakkaista oli 30-49 -vuotiaita. Asiakkaista 85 prosenttia oli avo- tai avioliitossa, ja perheeseen kuului lapsia. Perheneuvontaan tullaan erilaisten haasteiden kanssa, mutta suurimpana tulon syynä edellisten vuosien tapaan on vuorovaikutusongelmat. Toiseksi eniten tullaan erokysymysten kanssa. Käydyistä neuvotteluista 60 prosenttia oli pari- tai perheneuvotteluita. Myös yksilöneuvotteluissa teemat liittyivät usein parisuhteeseen, perheeseen tai vanhemmuuteen. Lisää voimavaroja perheneuvontaan Paikallisseurakunnissa on Paikallisseurakunnissa on huomattu perheneuvonnan kasvanut kysyntä. Henkilöresursseja on haluttu kohdentaa perheneuvontaan lisää. huomattu perheneuvonnan kasvanut kysyntä. Henkilöresursseja on haluttu kohdentaa perheneuvontaan lisää. Helsingin seurakuntayhtymässä papistoa ja diakoniatyöntekijöitä on alettu lisäkouluttaa, jotta he voisivat jatkossa tehdä töitä perheneuvonnassa. Kirkko tukee parisuhdetta ja perheitä entistä enemmän ja yhä monipuolisemmin. Suomessa on 41 perheasiain neuvottelukeskusta, joissa tarjotaan ammatillista keskusteluapua erityisesti parisuhteeseen, perheeseen, vanhemmuuteen tai eroon liittyen pareille, perheille ja yksilöille. Perheasiain neuvottelukeskuksissa työskentelee yli 170 perheneuvojaa. Perheneuvontapalvelut ovat asiakkaalle ilmaisia ja luottamuksellisia. Asiakaspalautetta on kerätty jo useita vuosia, ja sen mukaan asiakkaat ovat erittäin tyytyväisiä saamiinsa palveluihin. Tyytyväisyydestä kertoo myös perheneuvonnan kasvanut kysyntä. PALVELUHAKEMISTO Tilatakseja Pianojen viritystä Metsänhoitoa& kotipalvelua Kaihtimia Ilmalämpöpumppujen huoltoa Painonhallintaa Painonpudotusta arkiruoalla! Ti 9.00, Ke 11.00, To 16.00 ja La 10.00 To 18.00 Miesten ryhmä Kauppakatu 2 A, LAHTI puh. 044-515 4414, painonpudottajat.fi posti@painonpudottajat.fi Öljysäiliöiden huoltoa Rakennuspalveluja Katon pesu-, huolto-, ja maalaustyöt. Hitsattavat huovat ja peltikaton asennukset. Ilmainen kustannusarvio. Kourut/kattotarvikkeet. CA Väritek Oy 050 326 0046 Ostetaan autoja OSTETAAN AUTOJA! PAKETTI, HENKILÖ, MAASTOAUTOT. MYÖS EPÄKUNTOISET KÄY. P. 040-7256 789 Ostetaan kaikki Toyotat Myös pakut ja lava-autot. Nouto kotipihasta. 044-9204248 Paketti-ja Henkilöautot,myös matkailuautot ja-vaunut. Kaikki merkit ja mallit kiinnostaa. Soita ja tarjoa rohkeasti p. 040 218 0992 OSTETAAN TOYOTIA vientiin ja purkuun. Ostamme myös PickUp- ja pakettiautot. Kaikenkuntoiset vm. 88-2010. Katso www.vientiautot.fi tai puh. 044 7979000 nouto, maksu käteisellä. Metsänhoito & kotipalvelu NIITTYLÄ * siivoukset, kodinhoito * puutarhatyöt * mökkitalkkarintyöt * metsänhoitopalvelut Arja-Liisa p. 040 588 8003 Antti p. 0400 754 657 Automyyntiä puh. 03 782 7783 Kelloja KELLOHUOLTO Kaikenlaisten kellojen huolto / korjaus. Myös myymme ja ostamme. Koko-huolto Ky Rautatienkatu 16 (sisäpiha) Puh. 040 120 3666 AUTOMYYNTI IMONE n. 40 kpl hyväkuntoisia edullisia henkilöautoja Kehräämön takapihan sisätiloissa. www.nettiauto.com/yritys/autoimone/vaihtoautot 044 239 2551 - Pakaantie 1 - Kehräämö (takapiha) Kattotöitä PELTI-, TIILI JA HUOPAKATTOJEN MAALAUKSET alk. /m 2 Puh. 044 966 8331 myynti.jh@gmail.com www.rakennusmaalarit.com Kalustemaalaamoja Puh. 040 759 5782 03-780 5088 www.hollolankalustemaalaamo.net Polttoöljyä Kiinteistöt TALO / MÖKKI MAALTA Ympärivuotiseen lomakäyttöön. Sopivasta kauppa heti. Vihdintie 4, 00350 Helsinki (09) 241 8498 - www.tuomontupa.fi

12 Lahden Seudun Uutiset Viikko 10 / 2019 LIIKKUVA AUTOHUOLTO - huollot - korjaukset - rengasmyynti ja renkaanvaihdot - apuvirtaa - ym. Rengasmyynti ja -vaihdot asiakkaan luona! Autohuolto Janne A Tmi VÄÄKSY (toimialueena Päijät-Häme) www.autohuoltojanne.fi p. 0400 467 595 24 h joka päivä! KUNTOA TERVEYTTÄ HYVINVOINTIA JOUTJÄRVEN PALLOILUKESKUS Kulttuuri- LIIKUNTASETELIT /liikuntasetelit KÄYVÄT, käyvät, ENTISET entiset HINNAT hinnat SULKAPALLO ALAKENTÄT (9 m kork.) YLÄKENTÄT (6 m kork.) ETUKENTTÄ (5 m kork.) Ark. 16,20 14,20 10,40 La-su 14,40 12,80 8,80 Hinnat kenttähintoja/t. Myös 11/2 t vuoroja varattavissa. Yritysvuorot joko vakio- tai kertavuoroja. Yritys maksaa joko kokonaan tai puoleksi, laskutus kk:tain. VARAA VAKIOVUORO Kuntoilusta tulee säännöllistä. Saat sopivan vuoron. Ei jatkuvaa tilaamista. Estetapauksissa siirto-oikeus. KUUKAUSI- KORTIT Kaikki ajat 36,20 KUNTOSALI SOLARIUM SQUASH Kk-kortti 24,20 10-kortti 28,00 Kaikki ajat 10,90 10-kortti 26,60 5-kortti 18,30 Kertam. 4,30 Kertam. 4,80 PUH. 010 387 8880 KISÄLLINKATU 3 ma-to 16-21, pe 16-19, la 15-18, su 15-19 050 0862 423 Lvi Putkiva Oy Putkiremontit, LVI-asennukset yksityisille yrityksille taloyhtiöille Markus Kivelä 040 413 0294 Find us on Facebook Mustajärventie 434 Lviputkiva@gmail.com 16300 Orimattila Lviputkiva@gmail.com iv Hintaesimerkki: Omakotitalouden täysisukitus alk. 10 000 e tai paikkakorjaukset alk. 1 600e Pyydä tarjous. SanFors Valitse luotettavin - Valitse SanFors Etelä-Suomen edustajasi: SanFors Oy, Höylänlastu 1, 06150 Porvoo Tällä kupongilla UUDELLE TUTUSTUJALLE SECA KEHON- KOOSTUMUS- ANALYYSI 0! Karjala-muistomerkkejä runsaasti Lahdessa Osa toteutui ja osa jäi vain haaveeksi Lasse Koskinen Varatuomari Erkki Tuuli oli johtohenkilönä mukana vuonna 1943 1944 inkerinsuomalaisten siirrossa Virosta Suomeen. Hän kieltäytyi inkeriläisten palauttamistyöstä Neuvostoliittoon vuoden 1944 aselevon jälkeen. Tuulesta tuli myöhemmin kansanedustaja, Kouvolan kaupunginjohtaja ja patentti- ja rekisterihallituksen pääjohtaja. Hän kirjoitti vaikuttavan dokumenttiteoksen Inkeriläisten vaellus (WSOY 1988). Erkki Tuuli toimi juhlapuhujana Torkkelin Killan juhlassa, huhtikuussa 1979. Hän esitti puheessaan, että jonnekin päin Suomea rakennettaisiin Viipurin Pyöreäntornin mallinen rakennus. Tuuli totesi sopivaksi rakennuspaikaksi kaupungin, jossa on runsaasti siirtokarjalaista väestöä. Lahdessa sellainen yritettiin saada aikaan. Karjala-talo suunnitelmissa Lahden karjalaisseurojen yhteisö tarttui toimeen, ja arkkitehti Jorma Salmenkivi piirsi suunnitelman Lahden Karjala-talosta vuonna 1982. Salmenkivi oli Viipurin kaavoittajan Otto I. Meurmanin oppilas. Rakennukseen suunniteltiin kolme kerrosta, kaksi salia ja näyttelytila Viipurin taidekokoelmalle. Lisäksi talosuunnitelma sisälsi ravintolan, kabinetteja ja toimiston. Talon paikaksi kaavailtiin Pikku-Vesijärven puiston itäreunaa. Talo oli tarkoitus rahoittaa karjalaisyhteisön saamalla testamenttilahjoituksella. Karjala-talohankkeesta alkoi myrskyisä keskustelu Lahdessa. Maakuntalehti lopetti keskustelun mielipidepalstallaan vuonna 1984. Kunnallispolitiikka sekaantui asiaan, ja talon paikkaa alettiin siirrellä puolelta toiselle. Lopuksi talohanke hautautui ja karjalaisyhteisö on käyttänyt testamenttilahjoitusta muuhun karjalaistoiminnan tukemiseen vuosien varrella. Pyöreätorni Lahden torilla Lahti sai kuitenkin hetkeksi oman Pyöreäntornin. Se rakennettiin pahvista ja rimoista kesäksi 1982, kun kaupungissa järjestettiin Karjalaiset kesäjuhlat. Se oli pienoiskoossa kuin Viipurin Pyöreätorni. Lahden tornin ulkomaalauksesta vastasi taidemaalari Olavi Lanu. Syksyllä tornin osti haltuunsa torikauppias Ruponen, joka siirrätti rakennuksen varastotontilleen Vääksyyn johtavan tien varteen. Siellä se hämmästytti ohi ajavia vieraspaikkakuntalaisia. Lopulta tornin pahviseinät pehmenivät syyssateissa ja niin torni oli hävitettävä. Sen jälkeen Lahteen suunniteltiin Karjala-salia 1990-luvulla. Ensimmäiseksi sellaista pyrittiin saamaan Lahden aikuiskoulutuskeskukseen. Lahden Seurahuone hotelliin saatiin jo Karjala-kabinetti erilaisine muistoesineineen, mutta se toimi vain hetken, kunnes hotellin omistaja vaihtui ja kabinetin sisustus muutettiin. Hirvi-patsas veljineen Muitakin yrityksiä on ollut, kun yksityishenkilö rakensi Nastolan Ahtialaan vuonna 1948 neljä metriä halkaisijaltaan olleen pumppuhuoneen, jossa tavoiteltiin Viipurin tornin näköisyyttä. Viime vuonna Lahden Perussuomalaiset ry:n kaupunginvaltuustoryhmä teki aloitteen virtuaalisen Viipuri-museosalin perustamisesta valmistuvaan LAD-taidemuseoon. Kaupunginmuseo ei puoltanut hanketta, joten aloite ei edennyt kaupungin päätöselimissä. Karjala-pohjaisia patsaita Lahteen on syntynyt. Kuvanveistäjä Jussi Mäntysen Hirvi-patsas paljastettiin Viipurissa vuonna 1928. Siellä se seisoo edelleen. Lahteen saatiin karjalaisten varojen keräystoiminnan tuloksena vuonna 1955 Hirvi-veistoksen toisintovalu, joka katselee kaupunkia Erkonpuistossa. Samanlaiset paljastettiin Turussa 1969 ja Helsingin luonnontieteellisen museon edustalla 1972. PINTAA SYVEMMÄLTÄ. Fressi Lahti Vapaudenkatu 13 6.krs Lahti 044 714 5000 (pvm/mpm) Lisäksi käytössäsi Fressi24 -kuntosali Ankkuri Ankkurikatu 1 Lahti + 30 muuta toimipistettä valtakunnallisesti! Viipurin Hirvi-patsas katselee ohikulkijoita Torkkelinpuistossa. Sen nuorempi veli on Lahdessa. Taustalla on Aallon kirjastotalo. Agricolan paluu Kuvanveistäjä Emil Wikström muotoili Mikael Agricolan rintakuvan. Se paljastettiin Viipurissa 1908 kaupungin tuomiokirkon edustalla. Neuvostoliitto hävitti sekä veistoksen että kirkon. Uusi Agricola saatiin Viipuriin vuonna 2007. Hanketta tukivat Suomen opetusministeriö, kirkkohallitus, suomenruotsalaiset kulttuurisäätiöt ja suomalainen kuljetusyhtiö. Lahdessa oltiin nopeampia. Viipurin Agricolan patsas pystytettiin Erkonpuistoon jo 1953. Lahden kaupunki osti sen uudelleenvaluoikeudet Wikströmin perikunnalta. Patsaalla halutaan muistaa Viipurin muistoa. Agricolan äiti oli hämäläistaustainen. Viipurin ja Lahden lisäksi Agricola on toisintona Turussa ja Pernajassa. Lahteen perustettiin muistolaatan kera Evakkolastan puisto Mukkulan kaupunginosaan kesällä 2017. Nyt hankkeilla on Evakkopatsas, joka on herättänyt julkista alkukeskustelua saman verran kuin reilut 30 vuotta sitten suunniteltu Lahden Karjala-talo.