LUUMÄEN KUNTA SIJOITUSSTRATEGIA Kh 3.3. 2014 Kv 2014
1. SIJOITUSTOIMINNAN TAUSTAA Luumäen kuntaan on vuosien kuluessa muodostunut sijoitusomaisuus sekä maksuvalmiuden ylittävistä varoista että lahjoituksina saaduista rahavaroista. Tätä kertynyttä omaisuutta on aktiivisesti pyritty kasvattamaan sijoittamalla sitä valtuuston antamien sijoitusohjeiden puitteissa. Tässä sijoitusstrategiassa määritellään kunnan toimintaperiaatteet ja toimintatavat sijoitustoiminnassa, sekä sijoitustoimintaa hoitavien toimivaltuudet. Sijoitustoiminta jakaantuu varsinaiseen pidemmän aikavälin sijoittamiseen sekä kassavarojen lyhytaikaissijoittamiseen. 2. YLEISET PERIAATTEET JA TAVOITTEET Sijoitusstrategian periaatteena on sijoitusriskien hallinta ja sijoituksille saatava kohtuullinen tuotto. Tavoitteena on sijoittaa varat tuottavasti, turvallisesti sekä vastuullisesti kunnanvaltuuston ja -hallituksen määrittämien ohjeiden puitteissa. Sijoitustoiminnalla pyritään edistämään kunnan tehtäviin kuuluvien toimintojen rahoitusta sekä varautumaan kunnan kehityksen kannalta oleellisiin tuleviin investointeihin (mm. infrastruktuuri, elinkeinotoiminta, palvelutoiminta ja asuntotuotanto). Sijoitustoiminnan ensisijainen tavoite on pääoman reaaliarvon (ostovoiman) säilyttäminen ja toissijainen tavoite mahdollisimman hyvän tuoton saaminen määritetyn riskitason puitteissa. Toiminnalla pyritään rahoituskustannusten minimointiin sekä korko- ja valuuttariskien hallintaan. Samanaikaisesti tulee huolehtia rahoituksen riittävyydestä kunnan maksuvalmiuden ylläpitämiseksi. Sijoitustoiminnan tuottotavoitteen asetannassa tulee huomioida pääoman ostovoiman säilyminen. Tuotolla tarkoitetaan kokonaistuottoa sisältäen arvon muutos, osingot, korot sekä muut kassavirrat. Kunnan sijoitukset tehdään yksinomaan viranomaisten valvonnassa olevien vakiintuneiden ja hyvämaineisten pankkien, varainhoito- ja sijoituspalveluyritysten sekä rahastoyhtiöiden kautta tai välityksellä. Yksittäisen velkasitoumuksen liikkeeseenlaskijalla tai sitoumuksen takaajalla tulee olla euroalueen velallisten osalta minimiluokitus BBB- (Standard & Poor s tai Baa3
Moody s). Rajatapauksessa riittää, että liikkeeseenlaskijalla on ainakin toisen luokittajan osalta ao. luokitus. Pääsääntöisesti korkorahastojen keskimääräinen luottoluokitus on oltava minimissään BBB-/ Baa3. Kuitenkin enintään 20 % korkosijoituksista voidaan sijoittaa korkorahastojen kautta ns. high yield- lainoihin, joiden luottoluokitus voi olla alhaisempi kuin BBB-/Baa3. Kotimaisten liikkeellelaskijoiden kohdalla luotoluokitusta ei vaadita, koska useilla yrityksillä ei ole luottoluokitusta. Yritysten tulee olla kuitenkin riittävän vakavaraisia. Kunta on vastuullinen sijoittaja ja edellyttää varainhoitoyhteistyökumppaneiltaan, että ne ovat allekirjoittaneet YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteet. Kunnan varoja voidaan sijoittaa vain sellaisiin sijoituskohteisiin, joilla on selkeä ja läpinäkyvä kulurakenne. Näitä sijoitustoiminnan periaatteita ja tavoitteita noudatetaan myös sijoitettaessa lahjoitusrahastojen varoja. 2.1. Pitkän aikavälin tavoite Kunnan sijoitusten pidemmän aikavälin (yli 5 vuotta) tuottotavoite on 2 % + toteutunut inflaatio. Tavoitteen toteutuessa pääoman reaaliarvo säilyy ja mahdollistaa inflaatiokorjatusti samantasoiset investoinnit ja/tai menojen lisäykset toteutusajankohdasta riippumatta. 2.2. Lyhyen aikavälin tavoite Lyhyen aikavälin sijoituksissa pyritään mahdollisimman tasaiseen positiiviseen tuottoon. 2.3 Kassavarojen sijoittaminen
Kunnan kassavarojen riittävyys on oltava vähintään 60 pv. Se osa kassavaroista, jota ei maksuvalmiussuunnitelman mukaan tarvita päivittäisen kassaliikenteen hoitamiseen, voidaan sijoittaa likvideihin lyhytaikaissijoituksiin tuottavasti mutta vähäriskisesti. Kassavarat tulee olla joustavasti käytettävissä. Riittävä osa niistä tulee olla sijoitettuna likvideihin sijoituskohteisiin jälkimarkkinakelpoisesti, jolloin varojen nopea rahaksi muutettavuus on mahdollista. 3 RISKIT JA RISKIEN RAJAUKSET Tuottotavoite, joka tähtää rahamarkkinakorkoa ylittävään tuottoon, edellyttää, että sijoitussalkussa on myös muita kuin kaikkein riskittömimpiä sijoituksia. Tällöin ei ole ainoastaan todennäköistä, vaan varmaa, että sijoitussalkun arvo myös laskee jollakin aikajaksolla. Osake- ja korkosijoittamiseen liittyy aina hintariski, jota sijoitustoiminnassa mitataan volatiliteetilla. Volatiliteetti kuvaa sijoitussalkun tuoton heilahtelua. Mitä suurempi on volatiliteetti, sitä suurempi on sijoituksen tulevaan tuottoon liittyvä epävarmuus. Volatiliteetin lisäksi seurataan ensisijaisesti omaisuuden arvon muutosta. Käytännössä sijoitussalkun riski (salkun arvonvaihtelu) määräytyy keskeisiltä osin salkussa olevin osakkeiden osuuden eli osakepainon perusteella. Kunnan sijoitustoiminnan suurimpana riskinä voidaan pitää sitä, että pääomalle ei pitkällä aikavälillä saavuteta asetetun tavoitteen mukaista tuottoa. Tällöin sijoitussalkun rooli inflaatiosuojattuna pääomareservinä, tulevia investointeja ja menonlisäyksiä varten, voi vaarantua. Jos keskitytään minimoimaan tämän riskin todennäköisyyttä lyhyellä aikavälillä, tarkoittaa se sijoitussalkun riskitason tiukkaa rajaamista (käytännössä osakeosuuden pitämistä erittäin alhaisella tasolla). Mikäli keskitytään minimoimaan riskin toteutumisen todennäköisyyttä pitkällä aikavälillä, inflaatiosuojaa tarjoavien osakkeiden osuus voi olla suurempi, mutta sen tulee kuitenkin olla maltillinen. Kunta minimoi tavoitteen mukaisen tuoton saavuttamisen riskin pitkällä aikavälillä. Käytännössä tämä tarkoittaa sijoitussalkun suurempia arvon heilahteluja lyhyellä aikavälillä. 3.1 Perusallokaatio eli omaisuuslajikohtainen jakauma Sijoitussalkun perusallokaatio kuvaa salkun omaisuuslajien jakaumaa, joka neutraalissa markkinatilanteessa (kun ei ole odotuksia erityisen suotuisista tai
epäsuotuisista talousnäkymistä) on ihanteellinen huomioiden kunnan tavoitteet ja riskin rajaukset. Perusallokaatiossa sijoitusten tuotto-riskisuhteen oletetaan vastaavan sijoitustoiminnan pitkän aikavälin tavoitteita mahdollisimman optimaalisesti. Tilanteissa, joissa arvioidaan jonkin varallisuusluokan tuottonäkymien poikkeavan tavanomaisesta, voidaan perusallokaatiosta poiketa määritellyn vaihteluvälin puitteissa. Kunkin varallisuusluokan tilapäinen yli- tai alipaino suhteessa perusallokaatioon ylläpidetään, kunnes markkinatilanne on palautunut normaaliksi. Omaisuuslaji Perusallokaatio Vaihteluväli Korkosijoitukset 55 % 35 % - 75 % Osakkeet 25 % 5 % - 45 % Muut 20 % 0 % - 25 % Muut sijoitukset voivat sisältää esim. absoluuttisen tuoton rahastoja, kiinteistörahastoja, strukturoituja sijoituslainoja jne. Strukturoidut sijoituslainat voivat olla esim. ns. pääomaturvattuja obligaatioita tai sijoitustuotteita, joissa kohde-etuutena on yhden tai useamman yrityksen luottoriski. Strukturoidut sijoituslainat ovat vakavaraisten rahoituslaitosten liikkeeseen laskemia. Pääomaturvatuissa obligaatioissa pääomaturva on voimassa lainan erääntymishetkellä ja kattaa lainan nimellisarvon. Pääomaturva ei kata merkintäpalkkiota eikä mahdollista ylikurssia. Pääomaturva sisältää normaalin liikkeeseenlaskijariskin aivan kuten joukkovelkakirjalainoissa on yleisestikin. Luottoriskisidonnaisissa sijoituslainoissa tuottopotentiaali liittyy kohde-yritysten tuomaan tuottolisään ja riski liittyy normaalin liikkeeseenlaskijariskin lisäksi kohdeyritysten vakavaraisuuteen ja maksuvalmiuteen. Kohdeyritysten valintaan tulee kiinnittää suurta huomiota. 3.2 Hajautus ja likviditeetti Riskin vähentämiseksi sijoitukset hajautetaan eri varallisuusluokkiin (osakkeet,
korkoinstrumentit ja muut sijoitukset), maantieteellisesti ja varallisuusluokkien sisällä (esim. osakkeita useilta eri toimialoilta). Yksittäisen liikkeellelaskijan arvopapereihin voidaan sijoittaa enintään 10 % pääomasta. Sijoitukset tehdään yksinomaan likvideihin sijoituskohteisiin. Sijoitusten valinnassa kiinnitetään erityistä huomiota jälkimarkkinakelpoisuuteen ja rahaksimuutettavuuteen. Sijoittaminen tehdään pääsääntöisesti euromääräisiin instrumentteihin.. Osakesijoitusten osalta sijoituskohteen noteerausvaluutta ei ole merkittävä tekijä sijoituskohteita valittaessa. Korkosijoitusten osalta valuuttavaikutus sijoitusten tuottoon on oleellinen. Kunnan varoja ei pääsääntöisesti sijoiteta valuuttamääräisiin korkoinstrumentteihin tai talletuksiin. Valuuttariski sijoituksissa on sallittua vain, jos sijoitus hajautetaan globaaleille markkinoille. 3.3 Rahastojen ja johdannaisten käyttö Erikseen tulee huomioida, että rahastosijoitus on itsessään aina hajautettu sijoituskohde, joten rahastot eivät ole kohdassa 3.2 mainitun rajan piirissä. Vaihtoehto a) Osakesijoitukset tehdään yksinomaan rahastojen kautta. Vaihtoehto b) kautta. Osakesijoituksia on mahdollista tehdä sekä suorina osakesijoituksina että rahastojen Johdannaisia voidaan käyttää vain rahastoissa 4 VALVONTA JA VASTUUNJAKO 4.1 Vertailuindeksi
Vertailuindeksinä käytetään salkun perusallokaatiolla painotettuja omaisuusluokkakohtaisia tuottoindeksejä. Käytettävistä omaisuusluokkakohtaisista vertailuindekseistä sovitaan kunkin varainhoitosopimuksen allekirjoittamisen yhteydessä. 4.2 Kunnanvaltuusto Kuntalain 13 2 mom. 3 kohdan mukaan valtuusto päättää kunnan talouden, rahoituksen ja sijoitustoiminnan perusteista. Valtuuston vastuulle kuuluvia sijoitusomaisuuden hoitoon keskeisesti vaikuttavia asioita ovat mm. Päättäminen sijoitustoiminnan yleisistä tavoitteista Päättäminen sijoitustoiminnan tuottotavoitteista Päättäminen sijoitustoiminnan perusallokaatiosta ja sijoitusluokkien vaihteluväleistä. 4.3 Kunnanhallitus Kunnanhallitus esittää sijoitusomaisuuden hoitoon keskeisesti vaikuttavat asiat kunnanvaltuustolle. Lisäksi kunnanhallitus raportoi valtuustolle osavuosikatsausten yhteydessä sijoitustilanteen. Kunnanhallitus päättää Varainhoitajan käyttämisestä sijoitustoiminnassa Tarvittaessa varainhoitajan kanssa solmittavista sopimuksista ja niiden irtisanomisesta Varainhoitajan vastuulle annettavan sijoitusomaisuuden enimmäismäärästä 4.4 Kunnanjohtaja ja hallintojohtaja Kunnanjohtaja esittelee hallitukselle varainhoitoa koskevat asiat.
Hallintojohtaja toimii yhteyshenkilönä ulkoistettuun varainhoitajaan tai sijoituspalveluyhtiöön ja valvoo yhdessä kunnanhallituksen kanssa, että varainhoitajan sijoitustoiminta pysyy sovitun mandaatin puitteissa. 4.5 Raportointi Kunnan tulee saada kuukausittain varainhoitajalta raportti, joka sisältää ainakin seuraavat tiedot sijoitussalkun sijoituksista ja kehityksestä: Omaisuuden allokaatio raportointihetkellä ja kuukausittain edellisen 12 kk:n aikana sekä allokaatio raportointihetkellä suhteessa perusallokaatioon. Omaisuuden markkina-arvon kehitys graafisesti toiminnan alusta Tuottokehitys graafisesti suhteessa perusallokaatiota kuvaavaan vertailuindeksiin Riskikehitys kattavasti (ainakin edellisen 12 kk:n volatiliteetti erikseen koko salkun, eri omaisuuslajien sekä vertailuindeksin osalta) Tiliote ja tapahtumaluettelo Luettelo arvopaperikohtaisista omistuksista jaettuna sijoitusluokittain Raportointihetkellä sijoitussalkussa olevien rahastojen keskeiset tuotto-, riskija tehokkuusmittarit (ainakin 1 kk:n, 3 kk:n, 6 kk:n, vuoden alusta, 12 kk:n ja 5 v. tuotto, sekä 12 kk:n volatiliteetti ja Sharpen mittarit ja lisäksi korkorahastoista duraatio) 31.12. raportissa koko vuoden maksetut palkkiot yhteensä Lisäksi tarvittaessa varainhoitaja esittelee tarkemman analyysin sijoitussalkun kehityksestä sekä riskitasosta ja tulevaisuuden näkymistä lähtökohtaisesti kaksi kertaa vuodessa. 5 VOIMAANTULO Tämä sijoitusstrategia astuu voimaan kun Luumäen kunnanvaltuuston päätös on tullut lainvoimaiseksi. Samasta ajankohdasta alkaen kumotaan kunnanvaltuuston ajankohtina 12.12.2005 ja 13.11.2006 tekemät sijoitustoiminnan perusteita koskevat päätökset.