ESPOON SEURAKUNTAYHTYMÄN SIJOITUSTOIMINNAN SÄÄNNÖT. Sääntökokoelma C 2 VIII-2014 YKN Mitätöi lehden III

Transkriptio

1 ESPOON SEURAKUNTAYHTYMÄN SIJOITUSTOIMINNAN SÄÄNNÖT Sääntökokoelma C 2 VIII-2014 YKN Mitätöi lehden III

2 SISÄLLYSLUETTELO: ESPOON SEURAKUNTAYHTYMÄN SIJOITUSTOIMINNAN SÄÄNNÖT 3 1. YLEISPERIAATTEET Toimivalta sijoitustoiminnassa Sijoitettava varallisuus Päätöksenteko 4 2. SIJOITUSTOIMINNAN TAVOITTEET Sijoitustoiminnan tuottotavoite Sijoitustoiminnan taloudellisuus Vastapuoliriskin hallinnointi Sijoitusriskien hallinta Vastuullinen sijoittaminen 5 3. SIJOITUSTOIMINNAN RAJOITUKSET Sijoitustoiminnan riskit Sallitut sijoituskohteet Sijoitustoiminnan muut rajoitukset Osakkeet Korkosijoitukset Johdannaiset 8 4. SIJOITUSTOIMINNAN HOITAMINEN Omaisuudenhoitosopimukset Varainhoitosopimus Allokaatio Tuottojen seuranta Rahavarojen sijoittaminen Kiinteistösijoitukset 12 2

3 ESPOON SEURAKUNTAYHTYMÄN SIJOITUSTOIMINNAN SÄÄNNÖT 1. YLEISPERIAATTEET 1.1. Toimivalta sijoitustoiminnassa Taloussääntö 15 :n 1. momentti: Varojen talletus ja sijoittaminen Yhteinen kirkkoneuvosto vastaa ja antaa ohjeet seurakuntayhtymän sijoitustoiminnan hoitamisesta. Yhteinen kirkkoneuvosto voi siirtää sijoitustoimintaa koskevaa toimivaltaa talouspäällikölle. Yhteisen kirkkoneuvoston ohjesääntö: 18 Talouspäällikön tehtävänä on hoitaa sijoitustoiminta hyväksyttyjen määräysten mukaisesti. 17 Kiinteistötoimen johtajan tehtävänä on 3. päättää seurakuntayhtymän hallinnassa olevien huoneistojen vuokraamisesta sekä vuokralle ottamisesta yhteisen kirkkoneuvoston hyväksymissä rajoissa. Yhteinen kirkkoneuvosto päättää hallintojohtajan esittelystä talouspäällikön valtuuksista, joiden puitteissa hän huolehtii rahavarojen sijoittamisesta. Yhteinen kirkkoneuvosto hyväksyy ulkopuoliset varainhoitosopimukset. Sijoitustoiminnassa noudatetaan näissä ohjeissa määriteltyjä periaatteita Sijoitettava varallisuus Seurakuntayhtymän sijoitustoiminnan piiriin kuuluva varallisuus muodostuu rahavaroista sekä muuhun kuin omaan toimintaan käytettävistä kiinteistöistä ja osakehuoneistoista. Rahavarojen määrä muuttuu sen mukaan, kuinka vuotuinen tulorahoitus riittää toiminnan kulujen sekä investointien rahoittamiseen. 3

4 1.3. Päätöksenteko Strateginen vastuu sijoitustoiminnasta on yhteisellä kirkkoneuvostolla. Yhteinen kirkkoneuvosto hyväksyy sijoitustoiminnan säännöt (sääntöjä tarkistetaan vähintään kolmen vuoden välein) päättää, mitkä summat annetaan eri sijoitusmuotoihin ja kenelle varainhoitajille sijoitusten hoito uskotaan, valvoo sijoitustoiminnan sääntöjen noudattamista, hyväksyy talouspäällikölle annettavat valtuudet päättää rahavarojen sijoittamisesta. hyväksyy taloussäännön liitteen olevan sijoitussuunnitelman Talouspäällikkö on vastuussa siitä, että sijoitustoiminta on valitun strategian mukaista, tehokasta ja tuloksellista, esittelee yhteiselle kirkkoneuvostolle ulkopuolisen tahon laatimat raportit sijoitustoiminnan kehityksestä neljännesvuosittain. 2. SIJOITUSTOIMINNAN TAVOITTEET 2.1. Sijoitustoiminnan tuottotavoite Sijoitustoiminnan tavoitteena on huolehtia sijoitettavan varallisuuden tarkoituksenmukaisesta sijoittamisesta ottaen huomioon tuottotavoite, hyväksytty riskitaso ja rahavarojen tarve. Rahavarojen sijoittamisessa pyritään matalahkolla, sijoitusstrategian mukaisella riskitasolla mahdollisimman hyvään tuottoon. Tavoitteena on saada tuottoa yli riskittömän tuottotason. Vähimmäistavoitteena on sijoitetun pääoman reaaliarvon säilyttäminen, jolloin rahavarojen vuosituoton tulee olla vähintään inflaation suuruinen viiden vuoden tarkastelujaksolla. Kiinteistö- ja asuntosijoituksissa pyritään vuokrien osalta markkinahintaan ottaen kuitenkin huomioon, että tavoitteena ovat pitkäaikaiset vuokrasopimukset. Vähimmäistavoitteena on sijoitetun pääoman reaaliarvon säilyttäminen, jolloin vuosituoton tulee olla vähintään inflaation suuruinen viiden vuoden tarkastelujaksolla Sijoitustoiminnan taloudellisuus Varoja voidaan sijoittaa vain sellaisiin sijoituskohteisiin joilla on selkeä ja läpinäkyvä kulurakenne. 4

5 Varainhoitosopimuksiin liittyviä kuluja seurataan ja vertaillaan. Raportoinnin osana tehtävän jatkuvan varainhoitajien laadunvalvonnan mahdollisesti aiheuttamista toimenpiteistä riippumatta toteutetaan vähintään 7 vuoden välein varainhoitajien kilpailutus kustannustehokkaan hinnoittelun varmistamiseksi Vastapuoliriskin hallinnointi 2.4. Sijoitusriskien hallinta 2.5. Vastuullinen sijoittaminen Sijoituspalveluja tarjoaviin yhteistyökumppaneihin liittyvää vastapuoliriskiä hallinnoidaan siten, että käytetään vain Finanssivalvonnan valvomia vastapuolia, joita ovat talletuspankit, omaisuudenhoitajat, rahastoyhtiöt, pankkiiriliikkeet. Sijoitussalkuille asetetaan riskirajat siten, että sijoitusriskien mahdollinen toteutuminen ei uhkaa seurakunnan tavoitteiden toteutumista. Sijoitustoiminnan tulee toteuttaa sijoitussalkussa riittävää hajautusta. Tämä varmistetaan joko valitsemalla riittävästi suoria sijoituskohteita tai sijoittamalla rahastojen kautta. Yksittäisen liikkeeseenlaskijan arvopapereihin (pl. AAA luokitellut valtiot) voidaan sijoittaa enintään 5 % pääomasta. Rahastosijoitus on itsessään aina hajautettu sijoituskohde, joten ne eivät ole 5 %:n rajan piirissä. Sijoitusriskien vähentämiseksi sijoituksia tehdään laajasti ja hajautetusti eri omaisuusluokkiin kuten rahamarkkinasijoituksiin, korkosijoituksiin ja osakesijoituksiin. Tämän lisäksi varat hajautetaan omaisuusluokkien sisällä eri markkina-alueille. Maantieteellisiä riskikeskittymiä pyritään välttämään hajautetulla vertailuindeksillä joka käytännössä pitkälti ohjaa sijoitustoimintaa. Asunto- ja kiinteistösijoituksissa kiinnitetään erityistä huomiota omaisuuden tuottomahdollisuuksiin, arvon kasvuun ja realisoitavuuteen. Seurakuntayhtymä pyrkii sijoittajana edistämään vastuullista yritystoimintaa sekä vastuullisesti toimivien yritysten menestymistä. Näkemyksemme mukaan vastuullisesti toimivilla yrityksillä on paremmat menestymisen mahdollisuudet kuin vastuuta välttelevillä kilpailijoillaan. Vastuullinen ja kestävä yritystoiminta luo yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia sekä vähentää esimerkiksi ympäristö- ja sidosryhmä-suhteisiin liittyviä riskejä. Vastuullisessa sijoittamisessa sovelletaan Suomen evankelisluterilaisen kirkon vastuullisen sijoittamisen ohjeita. 5

6 Varallisuuden sijoittamisessa otetaan huomioon yhteiskuntavastuullinen kriteeristö painottaen niitä kohteita, jotka viiteryhmässään parhaiten täyttävät kestävän kehityksen mittarit: kannattavuuden, sosiaalisen vastuun ja ympäristövastuun. Sijoituskohteita voidaan tarkastella ulkopuolisen asiantuntijan suorittaman seulonnan avulla. Tämän tarkastelun perusteella voidaan myös käydä keskustelua valittujen yritysten kanssa (ns. vaikuttamistapauksia, mm. kirjeiden lähettäminen yrityksille, jotka ovat rikkoneet YK:n kansainvälisiä sopimuksia). 3. SIJOITUSTOIMINNAN RAJOITUKSET 3.1. Sijoitustoiminnan riskit 3.2. Sallitut sijoituskohteet Sijoitusten riskit koostuvat markkinariskistä ja sijoituskohteeseen liittyvästä (esim. yritys-) riskistä. Salkun markkinariskiä hallinnoidaan omaisuuslajien valinnalla. Kohderiskiä minimoidaan rajaamalla esimerkiksi sallittu luottokelpoisuusvaade laatuluokkaiseksi ja hajauttamalla eri sijoituskohteisiin (omaisuuslajien sisällä) seuraavissa tarkoituksissa: Rahamarkkinasijoitukset -> Likviditeetin turvaaminen Liikkeellelaskijahajautus Joukkolainat -> Maturiteettihajautus Liikkeeseenlaskijahajautus Osakesijoitukset -> Kotimaiset/ulkomaiset Toimialahajautus Yrityskohtainen hajautus Lyhytaikaiset sijoitukset kuten sijoitustodistukset, valtion velkasitoumukset, kuntatodistukset, lyhyen koron rahastot ja pankkitalletukset Pitkäaikaiset sijoitukset velkakirjalainoihin ja joukkovelkakirjalainoihin, vakavaraisuuden kriteerit täyttäviin obligaatioihin ja pitkän koron rahastoihin Osakesijoitukset julkisesti noteerattuihin osakkeisiin suoraan sekä osake- ja yhdistelmärahastojen kautta Kiinteistöt, asuin- ja liikehuoneistot sekä kiinteistöosakkeet ja kiinteistörahastot 6

7 Rahastosijoitusten osalta varoja voidaan sijoittaa vain säänneltyjen eurooppalaisten (UCITS-direktiivin mukaisten) rahastojen lisäksi perustellusta syystä myös muihin rahastoihin Sijoitustoiminnan muut rajoitukset Osakkeet Osakesijoituksia voidaan hajauttaa Suomen lisäksi ulkomaille tavoitteena riskin hajauttaminen ja lisätuottojen saaminen. Kansainväliset osakesijoitukset tehdään yksinomaan ja kotimaiset pääsääntöisesti sijoitusrahastoihin. Osakesijoituksien osalta (sekä suorat että rahastomuotoiset) sijoituskohteen noteerausvaluutta on toissijainen tekijä sijoituspäätöstä tehdessä. Esimerkiksi suomalainen euroissa noteerattu yhtiö joka myy 90 % tuotannostaan USA:han on normaalisti herkempi dollarin liikkeille kuin Tukholman pörssissä ruotsin kruunuissa noteerattu yhtiö, jonka liiketoiminnot ovat pääosin Ruotsissa ja Suomessa Korkosijoitukset Korkosijoitukset tehdään pääsääntöisesti sijoitusrahastoihin. Sijoitusrahastojen lisäksi suoria korkosijoitusinstrumentteja voivat olla: Jälkimarkkinakelpoiset ja likvidit rahamarkkinainstrumentit - kotimaiset sijoitustodistukset - kotimaisten kuntien liikkeellelaskelmat kuntatodistukset - Kuntarahoituksen velkasitoumukset - valtion velkasitoumukset - valtion tai vastaavalla luottokelpoisuudella omaavien yhteisöjen liikkeelle laskemat joukkovelkakirjalainat - Sellaiset muiden yritysten liikkeellelaskemat korkoinstrumentit, jotka Euroopassa toimivat keskuspankit hyväksyvät vakuudeksi - yritystodistukset Korkosijoituksien osalta valuuttavaikutus sijoituksen euromääräiseen kokonaistuottoon on oleellinen. Valuuttamarkkinoiden kehitystä on normaalisti vielä vaikeampaa ennakoida kuin korko- ja osakemarkkinoiden trendejä ja suuntaa. Varoja ei pääsääntöisesti sijoiteta valuuttamääräisiin korkoinstrumentteihin tai talletuksiin. HY- ja EMB- korkorahastoissa voi olla tarkoituksenmukaista sallia valuuttamääräisiä sijoituksia. 7

8 Korkosijoituksilta edellytetään keskimäärin vähintään joko Standard & Poor s BBB- tai Moody s Baa-luokitusta eli niiden kuulumista laatuluokkaan Johdannaiset Johdannaisinstrumentteja voidaan käyttää sijoituskohteena olevien sijoitusrahastojen salkuissa näiden säännöissä määritellyllä tavalla. 4. SIJOITUSTOIMINNAN HOITAMINEN 4.1. Omaisuudenhoitosopimukset Varainhoitosopimus Allokaatio Ulkopuolisen varainhoitajan kanssa tehdään varainhoitosopimus, jonka tulee ainakin sisältää: sijoitustoiminnan tavoitteet vertailuindeksi ja riskitaso kuvaus vastuullisuuskriteerien huomioimisesta sijoitustoiminnassa sijoitustoiminnan rajoitukset vastuut ja valtuudet hinnoittelu raportoinnin kuvaus Seurakuntayhtymän sijoitustoimintaa käsitellään yhtenä kokonaisuutena tai se jaetaan useampaan salkkuun. Eri varallisuusluokilla (kuten osakkeet ja korkosijoitukset) on erilaisia tuotto- ja riskiominaisuuksia. Hyvin hajautetun osakesalkun odotettu tuotto useamman vuoden tähtäimellä on parempi kuin korkosijoituksilla. Vastaavasti osakesalkun arvon heilahtelu eli riski on suurempi kuin korkosijoituksilla. Maltillista sijoitusstrategiaa noudattavilla pitkäaikaisilla sijoittajilla on salkussaan usein sekä osakeettä korkosijoituksia. Sijoitussalkun perusallokaatio kuvaa salkun varallisuusluokkien jakaumaa, joka neutraalissa markkinatilanteessa (kun ei ole odotuksia erityisen suotuisista tai epäsuotuisista talousnäkymistä) on ihanteellinen huomioiden asetetut tavoitteet ja riskin rajaukset. Sijoitussalkun pitkän aikavälin tuotto selittyy valtaosin tämän neutraalin allokaation perusteella. Neutraali allokaatio on normaalisti pitkäaikainen ja sitä tarkistetaan lähinnä tehtäessä perustavanlaatuisia muutoksia tavoitteisiin tai riskiin suhtautumiseen. 8

9 Jokaiselle sijoitussalkulle määritellään sijoitusten pitkän aikavälin perusallokaatio, jossa eri omaisuuslajien osuus kaikissa tavoitesalkuissa määritellään sijoitusajan ja tuottotavoitteen sekä seurakuntayhtymän hyväksymän riskitason puitteissa. Sijoitussalkuille määritellystä perusallokaatiosta voidaan poiketa määriteltyjen vaihteluvälien puitteissa. Olemassa olevien sijoitussalkkujen perusallokaatioita ei tarvitse muuttaa. Omaisuudenhoitosopimuksien sijoitussalkuille asetetaan omaisuuslajien vaihteluväli siten, että riskin realisoituminen ei uhkaa tavoitteen toteutumista. Sijoitusriskien vähentämiseksi sijoituksia tehdään eri omaisuusluokkiin (rahamarkkinasijoitukset, joukkolainat, osakkeet) sekä omaisuusluokkien sisällä erityyppisiin kohteisiin. Eri omaisuuslajien osuus sijoitussalkussa määritellään sijoitusajan ja tuottotavoitteen sekä hyväksytyn riskitason perusteella. Tällä pyritään löytämään sellainen sijoitusten jakauma, jossa sijoitusten tuottoriskisuhteen oletetaan olevan optimissaan sijoitustoiminnan tavoitteet huomioiden. 9

10 Omaisuuslajien osuudet sijoitussalkun markkina-arvosta: Omaisuudenhoitosopimuksissa määritellään varainhoitajan kanssa tarkemmin sijoitussalkun yksityiskohdista, sallituista sijoituskohteista ja allokaatiosta Tuottojen seuranta Sijoitussalkun tuottoa seurataan säännöllisesti mm. vertailuindeksin avulla. Sijoitustoiminnassa pyritään vertailuindeksiä parempaan tuottoon ottaen kuitenkin huomioon tässä suunnitelmassa mainitut rajoitukset. Perusallokaatiota tarkentava vertailuindeksi, jota käytetään varainhoitajien menestyksen mittarina, koostuu seuraavista osista; kotimaisia osakemarkkinoita tarkoituksenmukaisesti kuvaava osakeindeksi 15 %, kansainvälisiä osakemarkkinoita tarkoituksenmukaisesti kuvaava osakeindeksi 30 %, kehittyviä osakemarkkinoita tarkoituksenmukaisesti kuvaava osakeindeksi 5 %, vähäriskisiä (valtio) pitkiä korkosijoituksia tarkoituksenmukaisesti kuvaava indeksi 20 %, vähäriskisiä (IG) pitkiä korkosijoituksia tarkoituksenmukaisesti kuvaava indeksi 10 %, riskipitoisempia (HY) korkomarkkinoita tarkoituksenmukaisesti kuvaava indeksi 10 %, riskipitoisempia (EMB) korkomarkkinoita tarkoituksenmukaisesti kuvaava indeksi 5 %, ja 10

11 lyhyitä (alle 12 kk) korkosijoituksia tarkoituksenmukaisesti kuvaava indeksi 5 %. Tilanteissa, joissa arvioidaan jonkin varallisuusluokan (kuten korkosijoituksien) tuottonäkymien poikkeavan tavanomaisesta, voidaan neutraalista perusallokaatiosta poiketa määriteltyjen minimi- ja maksimirajojen puitteessa. Jos esimerkiksi arvioidaan, että korkomarkkinoiden tuotto-odotus on tavanomaista alhaisempi, voidaan tilapäisesti vähentää korkosijoituksien osuutta salkussa. Vastaavasti jos arvioidaan, että osakemarkkinat ovat poikkeuksellisen kalliit, voidaan tilapäisesti vähentää osakkeiden osuutta. Normaalisti varallisuusluokan tilapäinen ali- tai ylipaino suhteessa neutraaliin jakaumaan ylläpidetään, kunnes markkinatilanne on neutralisoitunut. Tavanomainen tapa arvioida salkunhoidon menestystä on seurata sijoitussalkun kokonaistuottoa suhteessa neutraalin perusallokaation mukaisen vertailuindeksin tuottoon. Kun tämän lisäksi seurataan erillisten varallisuusluokkien (kuten osakkeiden ja korkosijoituksien) tuottoa suhteessa sopiviin indekseihin ja viiteryhmiin, voidaan analysoida miten toisaalta allokaatiopäätökset (enemmän osakkeita vai enemmän korkosijoituksia) ja toisaalta varallisuusluokkien sisällä tehdyt sijoituspäätökset (esimerkiksi minkä toimialan tai minkä maan osakkeita) ovat vaikuttaneet salkun kokonaistuottoon eri ajanjaksoina. Vastaavat analyysit voidaan tehdä myös varainhoitajittain (mikä on osa salkunhoidon laadunvalvontaa). Vertailuindeksi määritellään kussakin varainhoitosopimuksessa yksityiskohtaisesti. Seurannan ja laadunvalvonnan varmistamiseksi pyritään kattavaan raportointiin. Mm. seuraavat tiedot sijoitussalkun sijoituksista ja salkun kehityksestä ovat hyödyllisiä; a. pääoman kehitys b. eri ajanjaksojen tuottokehitys c. tuottokehitys suhteessa neutraaliallokaatiota kuvaavaan vertailuindeksiin d. riskikehitys e. keskeisten salkun osien (varallisuusluokittain) tuotot ja riskit f. vallitseva allokaatio suhteessa neutraaliin allokaation ja riskirajoihin g. maantieteellinen jakauma h. suurimmat yksittäiset sijoitukset ja niiden % -osuus salkusta i. keskeiset riski- ja tehokkuusmittarit j. VaR-analyysi, jossa arvioidaan suurten kielteisten markkinamuutoksien vaikutuksia salkun arvoon k. varainhoitajien vertailua ja laaduntarkkailua 11

12 4. 2. Rahavarojen sijoittaminen Talouspäällikön tehtävänä on huolehtia rahavarojen sijoittamisesta yhteisen kirkkoneuvoston hyväksymien valtuuksien mukaisesti. Tuoton ohella on varmistettava sijoitusten hyvä likviditeetti ja hallittu riski. Sallittuja sijoituskohteita ovat: suorat sijoitukset kotimaisiin, pankkien liikkeellelaskemiin sijoitustodistuksiin ja muihin korkoinstrumentteihin, sijoitukset säänneltyihin eurooppalaisiin (UCITS-direktiivin mukaisiin) rahastoihin Korkosijoitukset on hajautettava eri pankkien kesken Kiinteistösijoitukset Kiinteistö- ja asuntosijoituksissa on tavoitteena kohteet, joissa on mahdollisimman varma vuokralainen ja riittävän pitkäaikainen vuokrasopimus vuokratakuineen. Kohteen tulisi myös säilyttää arvonsa ja olla realisoitavissa. Sijoituskohdetta valittaessa tulee ottaa huomioon kiinteistön hoidon tehokkuuden ja taloudellisuuden asettamat vaatimukset. Asunto- ja kiinteistösijoituksissa kiinnitetään erityistä huomiota omaisuuden tuottomahdollisuuksiin, arvon kasvuun ja realisoitavuuteen. Yhteinen kirkkoneuvosto päättää erikseen kiinteistösijoittamisesta, ellei päätös kuulu yhteiselle kirkkovaltuustolle. 12