Laki saariston kehityksen edistämisestä 26.6.1981/494; sisältää säännökset mm: - Saariston käsite - Peruspalvelut - Saaristokuntien ja saaristo-osakuntien määräämisen perusteet - Taloudellinen asema - Saaristoasioiden hoito kunnassa
ERÄITÄ LAIN KOHTIA: - velvoittaa valtion ja kunnat toimimaan saariston elinvoiman kehittämisen puolesta (2 ) - lain keskeisiä asioita on saariston peruspalvelujen turvaaminen (6 ) - peruspalveluina todetaan mm. sosiaali- ja terveystoimen tavanomaiset lähipalvelut (6 )
Valtioneuvoston asetus (3.3.2011) saaristokunnista ja muiden kuntien saaristo-osista, joihin sovelletaan saaristokuntaa koskevia säännöksiä 2 Seuraavissa kunnissa oleviin saariin, joihin ei ole kiinteää tieyhteyttä sekä suluissa erikseen mainittuihin saariin ja muihin alueisiin, joihin on kiinteä tieyhteys, sovelletaan saaristokuntaa koskevia säännöksiä: Varsinais-Suomi, Salo (myös Angelniemi, Angelansaari, Isoluoto ja Kaukassalo),
VN:n asetus saaristokunnista ja kuntien saaristo-osista 8 saaristokuntaa ja 40 saaristo-osakuntaa Salon kaupunki nimetty yhdeksi saaristo-osakunnaksi (päätöksen taustalla vanhat Halikon ja Särkisalon saaristo-osakunnat) Asetus on tullut voimaan vuoden 2009 alusta ja se on voimassa vuoden 2011 loppuun.
SAARISTO-ASIAIN NEUVOTTELUKUNTA - säädös, A 387/1987 - työ- ja elinkeinoministeriö - pääsihteeri Jorma Leppänen - tehtäviin kuuluu mm. ottaa käsittelyyn saariston asukkaiden, -yhdistysten ja/tai kuntien mutta myös ministeriöiden - tekemät saariston kehitystä koskevat aloitteet ja lausuntopyynnöt
VARSINAIS-SUOMEN LIITON saaristotoimikunta Kaarina, Kemiönsaari, Kustavi, Länsi-Turunmaa, Masku, Naantali, Salo, Taivassalo ja Uusikaupunki tehtävänä on käsitellä Varsinais-Suomen maakuntaohjelmaa täydentävän erillisen saaristo-ohjelman mukaisesti asioita, jotka koskevat toimialueen tulevaisuusstrategiaa, tulevaisuuden kehittämistoimenpiteiden linjauksia ja painotuksia ja kehittämisen voimavaroja (kansallinen ja EU-rahoitus), sekä toimia Varsinais-Suomen saaristoalueen edunvalvojana ja yhteistyön koordinoijana.
Kaupunginhallituksen päätös 16.12.2008 100, lausunto saariston kehittämistä koskevan valtioneuvoston periaatepäätöksen laadintatyöhön. Salon seudun kunnista Halikko ja Särkisalo ovat kuuluneet saaristo-ohjelman piiriin aiemmin ja uusi Salo on näiltä osin merellinen saaristokaupunki. Samalla päätettiin, että seuraavat asiat on syytä huomioida Salon kaupungin osalta saaristopoliittisessa periaatepäätöksessä: -uuden kaupungin saaristo-osien hyvä logistinen asema, liikennöitävyys ja saavutettavuus, - henkilöiden tasapuolinen palvelu myös kaupungin saaristo-osissa ja - saaristo-osien tasapainoinen ja monipuolinen kehittäminen osana Saloa.
VN:n periaatepäätös saariston kehittämisestä 2010-2011 Päätös suuntaa ja sovittaa yhteen eri hallinnonalojen saariston kehittämisen tavoitteita ja toimenpiteitä Päätöksen valmisteli saaristoasiain neuvottelukunta vahvistettuna maakunnan liittojen yhteenliittymien edustajilla Valtioneuvosto hyväksyi periaatepäätöksen toukokuussa 2009
Päätökseen sisältyviä toimenpide-esityksiä 5 toimintalinjaa ja 18 toimenpidekokonaisuutta - Kunta- aluepolitiikka - Elinkeinot - Liikenne- ja tietoliikenneyhteydet - Vakituinen ja vapaa-ajan asuminen - Ympäristö, luonto ja kulttuuri
1. Kunta- ja aluepolitiikka Palvelu- ja kuntarakennehanke - saariston erityisolosuhteiden huomioiminen kunnallisten palvelujen ja kuntarakenteen suunnittelussa (palvelujen saatavuus ja kieliolot) - väestön ikääntymisen aiheuttamat lisääntyvät palvelutarpeet - tavoitteena luoda toimivat palvelujen tuotannon yksiköt
Saaristopolitiikka - saaristoisuuden, harvan asutuksen ja kaksikielisyyden aiheuttamien lisäkustannukset sekä haitat kunnille ja elinkeinoelämälle otetaan huomioon vos-kehitystyössä ja aluepoliittisissa ratkaisuissa - saaristo-osakuntien saaristolisän riittävyyden arviointi - työnantajien sotu-maksun alennuskokeilun jatkomahdollisuuksien selvittäminen - ilmastopoliittisten tavoitteiden saavuttamisen tukeminen - saariston huomioiminen mm. EU:n Itämeristrategiassa - saaristoasiain neuvottelukunta valmistelee periaatepäätöksen konkretisointia koskevan toimenpideohjelman vv. 2010-2012
Elinkeinot - saaristo-, vesistö- ja rannikkomatkailun tunnettuuden lisääminen - saaristoalueille sopivien pienimuotoisten matkailukeskusten, verkostoituneiden teematuotteiden ja ohjelmapalvelujen sekä mm. venesatamaverkostojen kehittämistä ja yhteismarkkinointia kehitetään - valtion ja kuntien palvelujen järjestäminen kunnissa yhteispalvelupisteiden avulla - postipalvelujen turvaaminen - yksityisiä kauppa-, kuljetus-, rakentamis- ja muita palvelutyöpaikkoja kehitetään vahvistamalla em. palvelujen markkinointia ja luomalla mm. mökkitalonmies tyyppisiä palveluja - yksityisten palvelujen markkinointiyhteistyötä sekä yksityisten ja kuntien palvelujen verkostoitumista kehitetään
- valtion työpaikkavähennyksiä pyritään korvaamaan valtion toimintojen alueellistamisprosesseilla - kuntien työpaikat saaristossa pyritään säilyttämään - etätyö sisällytetään julkisen hallinnon organisatoriseen kehittämiseen - etätyön tekoa saaristoalueiden vakinaisissa ja vapaaajan asunnoissa edistetään - työmatkakulujen verovähennysoikeuden säilyttäminen riittävän korkeana - tuetaan call center tyyppisten toimintojen syntymistä saaristoon
- saariston lisäkustannuksia aiheuttavat erityisolot otetaan huomioon maatalouden tuissa saaristolisinä - tuetaan hakkuujätteiden hyödyntämistä bioenergian käytön edistämiseksi - suomalaisen meri- ja järvikalastuksen ja kalanviljelyn edellytysten turvaaminen; vaikuttaminen EU:iin - kalastustuotteet merkkituotteiksi, jalostusasteen nostaminen, markkinointi, koulutus, suoramyynti yms. - kalastusmatkailun kehittäminen
Liikenne- ja tietoliikenneyhteydet - nopeiden ja käyttäjilleen kohtuuhintaisten tietoliikenneyhteyksien turvaaminen - peruspalvelutasoinen lautta- ja yhteysalusliikenne - saariston maantieverkon laajuus ja kuntotaso sekä - peruskorjaus- ja ylläpitorahoitus määritetään saariston erityisolot huomioon ottaen - saariston palvelutarpeiden huomioiminen joukkoliikenteen kehittämisessä ja rahoituksessa - turvataan yksityisteitä ja yksityistielosseja ylläpitävien tiekuntien valtion rahoituksen tarve ja sisällytetään yksityistielosseja ylläpitävien tiekuntien hallintokulut valtion avustuskelpoisiin menoihin - selvitetään mahdollisuudet nostaa postin jakelutiheyttä ympärivuotisesti asuttuun saaristoon
Vakituinen ja vapaa-ajan asuminen - organisoidaan vapaa-ajan hyödyntämistä edistäviä selvitys- ja kehittämishankkeita (mökkiläisten osallistuminen, osaamisen ja ostovoiman hyödyntäminen ym.) - parannetaan vapaa-ajan asukkaiden mahdollisuuksia saada kunnallisia peruspalveluja mökkikunnassaan ja kuntien mahdollisuuksia näiden tuottamiseen parannetaan - selvitetään vapaa-ajan asukkaiden tarvitsemien terveys- - keskuspalvelujen laajentamisen ja rahoituksen mahdollisuudet - selvitetään mahdollisuudet jättää mökkiläisten maksamat kiinteistöverot huomiotta vos-järjestelmän verotulojen - tasauksessa sekä pidemmällä tähtäimellä tarve/mahdollisuudet - siirtää osa mökkiläisten maksamista kunnallisveroista mökkikuntiin
Ympäristö, luonto ja kulttuuri - eri toimijoiden (maa- ja metsätalous, yhdyskunnat, teollisuus, haja-asutus, veneily, laivaliikenne) päästöjen vähentäminen - veneiden tyhjennysverkostot satamiin - merenkulun ympäristöturvallisuus; päästötön merenkulku - tiepenkereiden vesistöhaittojen poistaminen - edistetään tuuli-, aurinko-, maalämpö- ja bioenergian käyttöä - jätevesien ja kuivakäymälöiden käsittelytekniikoiden selvittäminen - vesihuoltoavustusten myöntäminen ja ohjaaminen saaristoalueiden erityisolosuhteet huomioiden - Jätehuollon parantaminen; riittävä jätteenkeräyspisteiden verkosto ja - satamien jätehuoltopalveluiden parantaminen
- asukkaiden, vapaa-ajan asukkaiden ja matkailun kehittämisen tarkoituksiin riittävät virkistysmahdollisuudet - kansallispuistojen ja luonnonsuojelualueiden kytkeminen - matkailun kehittämiseen - retki- ja luonnonsatamaverkoston kehittäminen - saariston huomioiminen erityiskohteena valtakunnallisten - maisema-alueiden päivityksessä - perinnemaisemakohteiden sekä rakennettujen kulttuurimaisemien kunnostaminen - hyödynnetään em. toimenpiteissä maaseutuohjelmaa, - maatalouden ympäristötukea ja saariston ympäristönhoitoavustusta - saaristo- ja vesistökulttuurin kehittämishankkeiden tukeminen - kulttuuritoimintaa ja matkailua yhdistävien hankkeiden luominen
TOTEUTUS Periaatepäätöksessä linjattuihin kehittämistoimiin osoitetaan valtion TA:ssa riittävä kehittämismääräraha maakunnan kehittämisrahasta Päätöstä toteutetaan kansallisiin ja EU:n kehittämisohjelmiin sisältyvillä varoilla sekä muilla valtion TA-määrärahoilla. Päätöksen linjaukset sovitetaan yhteen maakuntaohjelmissa. Saaristoa koskevat hankkeet kirjataan vuosittain maakuntaohjelmien toteuttamissuunnitelmiin Päätöksen toimenpiteet toteutetaan valtiontalouden kehysten ja talousarvioiden puitteissa
YLEINEN VALTIONOSUUS - saaristolisä, jonka suuruus määräytyy saaristokunnan tai saaristo-osakunnan ao. alueilla asuvan väestön määrän perusteella kaupungin saaristo-osissa (Halikon Angelniemi, Angelansaari, Luotsisaari, Vartsalansaari, yht. 112 sekä Särkisalon Pettu, Ramsö, Ulkoluoto, Kaukassalo ja Isoluoto yht. 562 asukasta) asuu 674 asukasta - v. 2011 saaristolisä 31 512 (v. 2010 30 694 ) ja VM:n alustavissa vos-laskelmissa v:lle 2012 runsaat 33000 euroa
SAARISTOALUEILLA - korkeammat investointitukiprosentit eli - mikroyritys (alle 10 työntekijää) - 30% (mantereella 20%) - pieni yritys (10-50 työntekijää) - 25% (mantereella 20%) - keskisuuri yritys (50-250 työntekijää) 15% (mantereella 10%) - yritysten täytyy työntekijöiden määrän lisäksi täyttää muut PK-yrityksen kriteerit mm. liikevaihdon, taseen loppusumman ja omistuksen suhteen - TUKI ON KUITENKIN AINA HARKINNANVARAINEN