Laitosten tuotannon ja sijainnin vaikutus ekologiseen tilaan Kokemuksia Ahvenanmaan seuranta-aineistosta

Samankaltaiset tiedostot
Kalankasvatus Metsähallituksen vesialueilla. Kalaviikko Esko Maukonen

ESIMERKKINÄ LÄNNENPUOLEN LOHI OY, LOUKEENKARI KUSTAVI

Kalankasvatuksen ympäristönsuojelun neuvottelupäivä Kasvattajan puheenvuoro

Kalankasvatuksen tuotantopaikat merellä

Miten vedenalaisen luonnon monimuotoisuus otetaan huomioon vesiviljelyn sijainninohjauksessa?

EU:n vesipuitedirektiivin mukaisen ekologisen tilan luokittelun rakkolevälle vuosille

Jukka Similä Ravinnekompensaatio

Vesiviljelyn innovaatio-ohjelma

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

Suomen pintavesien seuranta ja luokittelu 2. vesienhoitokaudella. Kansallinen seurantaohjelma ja päivitetty ekologisen tilan luokittelu

TAUSTATIETOA TYÖNYRKIN KOKOUKSEEN -VESISTÖSEURANNAT -LUOKITUS -OMINAISPIIRTEITÄ

Höytiäisen nykytila ja tulevaisuus

VESIVILJELYN HUOMIOIMINEN MERIALUESUUNNITTELUPROSESSISSA

Kristiinankaupungin - Närpiön merialueen edustan kalankasvatuslaitosten vesistönvaikutus- ja kuormitustarkkailu

Mitä tänään? LUKE:n hankkeita vesiviljelyn kehittämiseksi. Kalankasvatuksen kestävä kasvu tuotannon mahdollistaminen uusilla merialueilla

Satakunnan vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat. Kankaanpää Heli Perttula

T I I N A P A L O N I I T T Y 7 m a r r a s k u u t a Weser-ratkaisun merkitys lupaharkinnassa

Kiertotaloudella kilpailukykyistä kalankasvatusta

KOSTEUSMITTAUSRAPORTTI

HAJAKUORMITUKSEN VAIKUTUKSET PINTAVESIEN TILAAN

Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2010

Vesienhoidon TPO Teollisuus

Vesivarojen arvo Suomessa

Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa

Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa. TPO-aluetilaisuus Itä-Uusimaa Porvoo

Maa- ja metsätalouden vaikutukset rannikkovesissä. Antti Räike, SYKE,

Vesiviljelyn sijainninohjaussuunnittelu elinkeinon kilpailukyvyn parantajana ja ympäristövaikutusten vähentäjänä

Parhaat, kestävyyden periaatteiden mukaiset kalankasvatuspaikat merellä Vesiviljelyn innovaatio-ohjelma

Kesällä 2008 toteutetun rehevyystutkimusken tuloksia

Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2013

Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2011

Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2012

LIITTEET. ehdotukseen EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

Vesiviljelyn innovaatio-ohjelma ja valtioneuvoston vesiviljelyn kärkihanke

Jokien ja Järvien luokittelu vesienhoidon toisella kierroksella

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja COM(2013) 919 final Annexes 1 to 4

Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan

Vesiviljelyn innovaatio-ohjelma Kokemuksia avomeritekniikoista

PIRSKE Pirkanmaan säännöstelyjen kehittäminen Hankkeen toteuttamisen suunnitelma

Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 67/2016. Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna Riitta Savolainen ja Pentti Moilanen

Hiidenveden ekologisen tilan kehitys Mitä eri biologiset indikaattorit kertovat Hiidenveden tilan kehityksestä?

Miten happamat sulfaattimaat näkyvät Sirppujoen veden laadussa

Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa

Kalastuksen ja kalanviljelyn mahdollisuudet Itämeren ravinteiden vähentäjinä

CSC Suomalainen tutkimuksen, koulutuksen, kulttuurin ja julkishallinnon ICT-osaamiskeskus

Kyyveden tila ESAELY:n keräämän tiedon pohjalta

Seurantatieto tarkentuu eri mittausmenetelmien tuloksia yhdistäen

HYVÄT YMPÄRISTÖKÄYTÄNNÖT LUOTEIS-VENÄJÄN KALANVILJELYSSÄ -OPASHANKE

Posionjärven ja Kitkajärvien tila ja maankäyttö

Käännösote PÄÄTÖS. Nro 125/2017/2 Dnro ESAVI/791/2016. Annettu julkipanon jälkeen

Joroisten vesienhoito

Projektet Raseborgs å Raaseporinjoki-hanke

Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom

Ähtärinjärven tila ja kuormitus

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 143/2007/3 Dnro LSY 2005 Y 390

HANHIKIVEN YDINVOIMALAITOKSEN JÄÄHDYTYSVEDEN PURKURAKENTEET

Sijainnin merkitys Itellassa GIS. Jakelun kehittämisen ajankohtaispäivä

VESIVILJELYLLÄ KOTIMAISTA KALAA RUOKAPÖYTIIN Ammattiopisto Livia Kalatalous- ja ympäristöopisto Pasi Korvonen

Sinin n vallankumous

KALANKASVATUSLAITOSTEN VESISTÖTARKKAILU PYHTÄÄN JA KOTKAN MERIALUEILLA VUOSINA

Vesiviljelystä menestyvä elinkeino Saaristomerelle utopiaako?

SUOJAVYÖHYKKEET. Raakaversio

SATE2180 Kenttäteorian perusteet syksy / 5 Laskuharjoitus 5 / Laplacen yhtälö ja Ampèren laki

FORD ST _ST_Range_V2_ MY.indd FC1-FC3 27/06/ :24:01

Suomen sisävesien ekologisen tilan päivitetyt arviointiperusteet ja niiden tulevaisuuden kehitystarpeet. Jukka Aroviita Vesikeskus, sisävesiyksikkö

VESISTÖN JA KALASTON TARKKAILUSUUNNITELMA TÄYDENNYKSET JA TARKENNUKSET LITTOISTENJÄRVEN OSAKASKUNTIEN HOITOKUNTA ENV

Tarkkailun kehittäminen suljetuilla kaatopaikoilla. Mäkelä Pyry

URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS

4/2005. Helsingin ja Espoon merialueen tila vuonna Jätevesien vaikutusten velvoitetarkkailu

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 144/2007/3 Dnro LSY 2005 Y 391

PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE

Pintavesien ekologinen tila Iijoen vesistöalueella

Oulun seudun kävelijöiden ja pyöräilijöiden laskentatiedon tietopalvelu

VESINÄYTTEENOTON KRIITTISET KOHDAT; KOKEMUKSIA VELVOITETARKKAILUISTA

Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi

TALVIVAARA SOTKAMO OY

Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2017

Kemiönsaaren Nordanån merikotkatarkkailu kesällä 2017

Alustusta Vesientila-aineistosta ja kohdentamistyökaluista

OMAVALVONTANÄYTTEENOTTOKYSELY KALA-ALAN LAITOSTEN VALVOJILLE

Ekosysteemilähtöinen merialuesuunnittelu jäsentelyä. Rauno Yrjölä

Vesien tila ja vesiluvat

Metsäenergian hankinnan kestävyys

Tahkolahden vedenlaadun koontiraportti

Oulun seudun kävelijöiden ja pyöräilijöiden laskentatiedon tietopalvelu

TUTKIMUSRAPORTTI Lintuvaara

Tarkkailusäännösten toimivalta - alustus ja keskustelua. Sami Rinne Ympäristönsuojelun neuvottelupäivät

Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet

Keski-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmä kemiallisesta luokittelusta

Talvivaaran kaivoksen alapuolisten vesistöjen tila keväällä vuonna Kimmo Virtanen Kainuun ELY-keskus

UTAJÄRVEN KUNTA PAHKAVAARAN TUULIVOIMAPUIS- TON VOIMALOIDEN T1, T8, T9 JA T13 PINTAVESIVAIKUTUSTEN ARVIOINTI

Lähetämme ohessa päivitetyn Kallaveden yhteistarkkailuohjelman.

Kalojen kasvattaminen verkkoaltaissa meressä Koirankarin saaren länsipuolella,

Kymenlaakson Liitto. Tuulivoimaselvitys 2010

Ajankohtaista kalataloudesta luonnonvaraosastolla - hallituksen kärkihankkeet

Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Tuenhakija ja hanke. Yleiset indikaattorit

Vesistöjen tila Pohjois-Karjalassa. Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu

Hydrologia. Pohjaveden esiintyminen ja käyttö

Transkriptio:

Laitosten tuotannon ja sijainnin vaikutus ekologiseen tilaan Kokemuksia Ahvenanmaan seuranta-aineistosta Olli Malve Suomen ympäristö keskus SYKE Kalankasvatuksen ympäristönsuojelun neuvottelupäivä 7.11.2018

INNOVESI EMKR-hanke Vesiviljelyn innovaatio-ohjelma SYKE on partnerina työpaketissa Merialueen luvitus ja tuotanto Yhteistyössä BlueAdapt hankkeen kanssa www.blueadapt.fi 2

Ympäristövaikutukset ohjaavat laitosten sijoittelua ja tuotantomääriä Tutkitaan miten kalan tuotanto ja sijainti vaikuttavat ekologiseen tilaan Vesimuodostuman ekologinen tila ei saa heikentyä Hyvät sekoittumis- ja laimennusolosuhteet avoimuus, syvyys ja virtausolosuhteet Tuotantomäärä ei saa ylittää vesimuodostuman sopeutumiskykyä 3

Ekologisen luokittelun indikaattorit vaikutusten arvioinnissa Kalankasvatuksen oletetaan vaikuttavan mm. Päällyslevän a-klorofyllin määrään Pohjaneläimiin (Benthic Quality Index - BQI, biomassa). Lasketaan mikä on laitoksen (lisäkasvun) vaikutus Tarkkailu- ja referenssipisteiden ero Laitos Refenssipiste 4

Ahvenenmaan velvoitetarkkailuaineisto Analyysi aloitettiin Ahvenanmaan laitoksista, koska ovat suuria ja avoimilla paikoilla Hyvä aineisto: nähdään, miten lisäkasvu ja sijainti vaikuttavat päällyslevästöön ja pohjaeläimiin Suomen aineisto on käytettävissä jatkossa 5

Ahvenanmaan kalankasvatuslaitokset ja seurantapisteet No Nykyiset kasvatuspaikat Tuotanto (kg) Avoimuusindeksii 1 ÅF Ängösund 125165 3 2 BL Ånholm (Brunnsöfjärden) 119000 4 3 Fli Flisö (/Rönnas) 84564 4 4 ÅF Långnäs 162597 4 5 ÅF Stenkil 207325 4 6 ÅF Vårdö 163561 4 7 BL Bjärnäsudden (Lejgrund) 190000 4 8 BL Skiftet, k. Enklobb (2010), Schåman (2012), vint (2013) 271500 5 9 BL Kumlinge Forell (Torsholmsören söder) 86000 5 10 Vibbo Lax/BL Vibbo Lax (Hullvik) 77750 5 11 St Storfjärden 120500 5 12 ÅF Demantskär 540274 5 13 ÅF Nåtö 178354 5 14 ÅF Rödskär 402852 5 15 BL Lejgrund + Bjärnäs 510000 6 16 BL Märrklobb + Rönnskär (N) 525000 6 17 BL Märrklobb + Rönnskär (S) 525000 6 18 BL Årtholm (Jurmo Ny) 181000 6 19 Fli Föglöfjärden (/Rönnas) 636969 6 20 ÅF Enklinge 393395 6 21 ÅF Klåvskär 546222 6 22 Kä/St Vänskär (Grönland) 236617 7 23 St Midfjärdsgrund 370738 7 24 ÅF Trutlagnen + Stenkil 208733 7 6

Laitosten valinta analyysiin tuotantomäärän ja avoimuuden perusteella Vaikutus perifytoniin 1-3 Laitos Avoimuus Syvyys (m) Tarkkailu / ref.piste Avoimuus Syvyys (m) Etäisyys (m) Bergö 2954 5,3 Bergö 13 2376 7,0 153 Bergö 14 2987 10,0 133 Bergö 500 4734 10,0 520 REF R38 Ö. Brännskär 14891 10,5 2113 2. Brunnsöfjärden/Ånholm 6528 7,5 Brunnsö 64 7949 12,0 153 Brunnsö 65 6679 10,0 322 Brunnsö 517 7661 7,5 284 REF R46 Östra Bergholm 11397 11,0 3219 REF R20 Bäröklobben 13165 20,0 4599 18. Jurmo 5484 6,5 Jurmo 71 6287 11,0 156 Jurmo 72 5929 11,0 211 Jurmo 512 3078 4,5 320 REF R22 Härholm 40918 16,0 6916 REF R54 Själskär 24956 14,2 2585 REF R20 Bäröklobben? 13165 20,0 20927 REF BF-R103 Mjöholm 9898 11,0 1122 REF BF-R102 Härholm? 62205 21,0 6936 21. Klåvskär 63473 10,0 Stackskär 88 72282 13,0 170 Stackskär 89 50043 13,0 239 Stackskär 510 54255 6,5 187 REF R41 Alskär 56278 14,0 2062 16. Märrklobb (N) 63560 21,0 Märrklobb norra 538 60138 21,0 251 REF R22 Härholm 40918 16,0 2199 Märrklobb S+N 206 64498 22,0 697 Märrklobb N 207 56478 19,5 390 REF BF-R102 Härholm 62205 21,0 2526 17. Märrklobb (S) 35266 20,0 Märrklobb södra 539 39329 20,0 214 Märrklobb södra 540 37399 15,0 199 REF R22 Härholm 40918 16,0 3539 Märrklobb S 205 30451 25,0 359 Märrklobb S+N 206 64498 22,0 1289 REF BF-R102 Härholm 62205 21,0 3962

PVM Laitos ID1 Avoimuus_1 Av_1 Syvyys_1 Lisakasvu Havaintopiste ID2 Avoimuus_2 Av_2 Syvyys_2 Etaisyys Chla Chla_effect Temp 3.8.2004 Klavskar 1 63473 6 10,0 198145 Stackskar 88 1 72282 6 13,0 170 19,3 5,3 #PUUTTUU! 3.8.2004 Klavskar 1 63473 6 10,0 198145 Stackskar 89 2 50043 6 13,0 239 21,7 7,7 #PUUTTUU! 3.8.2004 Klavskar 1 63473 6 10,0 198145 Stackskar 510 3 54255 6 6,5 187 29,2 15,1 #PUUTTUU! 3.8.2004 Klavskar 1 63473 6 10,0 198145 REF R41 Alskar 4 56278 6 14,0 2062 14,0 #PUUTTUU! #PUUTTUU! 17.8.2004 Klavskar 1 63473 6 10,0 198145 Stackskar 88 1 72282 6 13,0 170 11,4 #PUUTTUU! #PUUTTUU! 17.8.2004 Klavskar 1 63473 6 10,0 198145 Stackskar 89 2 50043 6 13,0 239 14,5 #PUUTTUU! #PUUTTUU! 17.8.2004 Klavskar 1 63473 6 10,0 198145 Stackskar 510 3 54255 6 6,5 187 7,7 #PUUTTUU! #PUUTTUU! 17.8.2004 Klavskar 1 63473 6 10,0 198145 REF R41 Alskar 4 56278 6 14,0 2062 #PUUTTUU! #PUUTTUU! #PUUTTUU! 3.8.2006 Klavskar 1 63473 6 10,0 196476 Stackskar 88 1 72282 6 13,0 170 16,0 4,8 17,6 Perifyton aineisto laitoksittain Laitos Refenssipiste Tarkkailu- ja referenssipisteiden ero = vaikutus

Pohjaeläin aineisto (BQI) laitoksittain Laitos Refenssipiste Tarkkailu- ja referenssipisteiden ero = vaikutus PVM Laitos ID1 Avoim. luokkavoim. lukulisäkasvukumulatiiv. lisäkasvuhavaintopiste ID2 Syvyys Avoim. luokkavoim. lukuetäisyys laitoksest BQI indeksi Ero ref. pisteesee 16.8.2011 Klåvskär 1 6 63473 519303 3483566 Stackskär 88 1 13,0 6 72282 170 8,32 1,46 16.8.2011 Klåvskär 1 6 63473 519303 3483566 Stackskär 89 2 13,0 6 50043 239 5,97-0,89 16.8.2011 Klåvskär 1 6 63473 519303 3483566 REF R41 Alskär 4 14,0 6 56278 2062 6,86 #PUUTTUU! 14.8.2012 Klåvskär 1 6 63473 497659 3981225 Stackskär 88 1 13 6 72282 170 #PUUTTUU! #PUUTTUU! 14.8.2012 Klåvskär 1 6 63473 497659 3981225 Stackskär 89 2 13 6 50043 239 #PUUTTUU! #PUUTTUU! 14.8.2012 Klåvskär 1 6 63473 497659 3981225 REF R41 Alskär 4 14 6 56278 2062 #PUUTTUU! #PUUTTUU! 23.9.2012 Klåvskär 1 6 63473 497659 3981225 Stackskär 88 1 13 6 72282 170 5,37-0,53 23.9.2012 Klåvskär 1 6 63473 497659 3981225 Stackskär 89 2 13 6 50043 239 6,52 0,62 12.9.2012 Klåvskär 1 6 63473 497659 3981225 REF R41 Alskär 4 14 6 56278 2062 5,90 #PUUTTUU! 22.8.2013 Klåvskär 1 6 63473 515434 4496659 Stackskär 88 1 13,0 6 72282 170 5,02-0,24 22.8.2013 Klåvskär 1 6 63473 515434 4496659 Stackskär 89 2 13,0 6 50043 239 4,91-0,35

Tuotanto (lisäkasvu), sijaintitekijät ja perifyton laitoksittain Idl Laitos 1 Klåvskär 2 Märrklobb (N) 3 Märrklobb (S) 4 Jurmo 5 Brunnsöfjärden 6 Bergö 10

Mitä aineiston korrelaatiot kertovat Muuttuja Lai Pis L S E A T Ch Ch C_ Laitos 1 Piste B 1 Lisäkasvu.. 1 Syvyys,, + 1 Etäisyys 1 Avoimuus * *,,. 1 Temp.... 1 Chla. 1 Chla_vaikutus x x x + 1 0 ' ' 0.3 '.' 0.6 ',' 0.8 '+' 0.9 '*' 0.95 'B' 1 Tuotanto: Lisäkasvu Syvyys Etäisyys Avoimuus Vaikutus perifyytoniin 11

Ei suoraa vaikutusreittiä joukko välillisiä reittejä Laitos Havainto -piste Tuotanto Avoimmuus Lämpötila Syvyys Chla Chla vaikutus 12

Tuotannolla ja sijainnilla pieni vaikutus perifytonin laitosten välillä eroja 25 % Laitos 2 % Lisäkasvu 62 % 3 % Avoimuus 4 % 1 % 2 % Syvyys Etäisyys Lämpötila Jäännösvaihtelu Tuotannon osuus 2 % Avoimuus 3 % Syvyys 1 % Laitos 25 % Jäännösvaihtelu 62 % 13

Tuotannon (lisäkasvu) ja sijainnin vaikutus Lisäkasvu Avoimuus Syvyys Etäisyys Lämpötila 14

Tulosten tulkintaa & päätelmät Perifytonin määrä on tarkkailupisteissä vertailupistettä korkeammalla laitosten välillä satunnaisvaihtelua Tuotannon ja sijaintitekijöiden vaikutus vähäinen Vaikutusreitit välillisiä et muutaman sadan metrin säteellä laitoksista vaikea ekstrapoloida kauemmas Virtaus ym. satunnaistekijät mahdollisuuksien analyysiin mukaan 15

Aineiston jatkokäsittely 15 Ahvenenmaan laitosta lisää analyysiin (mahdollisesti myös Suomen laitokset) Pohjaeläinaineiston analyysi Vaikutusarvioiden tarkentaminen Kestävän sijoittelun kriteerien määrittely 16

Jatkotoimenpiteet - INNOVESI EMKR-hanke Vesiviljelyn innovaatio-ohjelma Aineisto yhdistetään satelliitti-aineistoon ja käytetään mallinnuksessa Tehdään parannusehdotuksia velvoitetarkkailuun Selvitetään kalanviljelyn potentiaalisia kuormituskompensaatiotoimenpiteitä SYKE:n BlueAdapt hankkeessa (2018-2020, Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvosto) www.blueadapt.fi 17