RAIDELIIKENTEESTÄ KESTÄVÄÄ KASVUA KOTIMAAHAN RAINE (Raidealan neuvottelukunta) Pääsihteeri Jouni Lind Jouni.lind@ytl.fi p. 0505213305 17.2.2019 1
RAINE (Raidealan neuvottelukunta) RAINE on vuonna 2016 perustettu kohtaamispaikka vapaiden raidemarkkinoiden edistämiseksi. Jäseninä neuvottelukunnassa on noin 20 kpl raidealan ja sähköisten matkaketjujen markkinaehtoista toimijaa. RAINE tarjoaa jäsenilleen ajantasaista tietoa markkinaedellytysten ja säädösympäristön kehityksestä sekä huolehtii jäsentensä yhteisen kannan esille pääsystä julkisessa keskustelussa. Pääsihteeri Jouni Lind, Yhteinen toimialaliitto YTL 2
Mitä rautateillä on nyt tehtävä? 1. Rautateiden tuomista markkinatalouteen on jatkettava Tarvitaan oikeasti vapaita markkinoita, jotta palvelu- ja teknologia- innovaatiot kukoistaisivat. Näin saadaan eniten kasvua, työllisyyttä ja verotuloja Suomeen. 2. Liikennesuoritetta pitää nostaa Rautatiet ovat ekologisin tapa kuljettaa ihmisiä ja isoja tavaravirtoja pitkien etäisyyksien Suomessa. Rataverkostamme on saatavissa enemmän irti! 3. Kunnossapito pitää turvata ja infrainvestoinnit tulee suunnata tukemaan kasvavaa kuljetustarvetta. Kunnossapito tarvitsee 130 me/v ja kilpailukyvyn investointipaketti kertaluonteisesti 400 me. Tavoitteena tulee olla raideliikenteen kapasiteetin lisäys. Nopealle liikenteelle voidaan vapauttaa kapasiteettia investoimalla merkittävästi edullisempiin tavaraliikenteen yhteyksiin. 17.2.2019 3
Hyvin liikkeelle lähteneen työn jatkaminen Säädökset valmiit - raideliikenteessä edelleen monopoli Lait ja viranomaistoiminnot ovat valmiit markkinoiden avaamiselle mutta kalusto on yhden toimijan omistuksessa. Tällä on vanha pääoma, jonka kanssa uudet toimijat eivät pysty kilpailemaan. Hyödyt kansantaloudelle jäävät saamatta, jos monopolivoiman purkamista ei tehdä. Valtion kaluston käytöstä pitää tehdä markkinaehtoista Luotava mekanismi, jolla valtion kalusto saadaan kaikkien markkinaehtoisten toimijoiden käyttöön markkinahintaisesti. Nykyinen nollahintainen kaluston käyttö vääristää markkinoita ja estää uusinvestoinnit. Investoinnit voidaan rahoittaa toimialan sisältä VR-yhtymän taseessa on satoja miljoonia toiminnassa tarpeetonta rahoitusomaisuutta, joka voitaisiin käyttää investointeihin. 17.2.2019 4
Kalustoyhtiön synty Mahdollisuus veturivetoiseen taajama- ja alueliikenteeseen säilytettävä Uusien Sr3 Vectron-veturien vapauttamia Sr2-vetureita tulee siirtää ensimmäisen kilpailutuksen vaatimat 8 kpl kalustoyhtiöön, jotta ei menetetä mahdollisuutta aiemmin käytettyyn alueliikenteen toteutustapaan, eikä rajoiteta kilpailutuksessa uuden kaluston hankintamahdollisuuksia (tyyppihyväksynnät hitaita). Kalustoyhtiön johto Kalustoyhtiön johdon valinnassa ja tarkemman tehtävän määrittelyssä tulee edistää markkinaehtoisen kehityksen toteutumista. Tavoite tulee olla läpinäkyvyys, liikennesuoritteiden kasvattaminen markkinaehtoisesti sekä sidonnaisuuksista vapaa toimintatapa. 5
Kalustoyhtiön asteittainen kehittäminen Kaikki kalusto Valtion kaikki rautatiekalusto tulee siirtää asteittain kalustoyhtiöön (kokonaisuus kerrallaan, esim. kiskobussit, pyöreän puun vaunut, katetut vaunut sekä veturityyppi-kokonaisuudet omina erinään). Mahdolliset romutuspäätökset eivät ole nykyisen käyttäjän asia. Eiltaajamaliikennevaunujen kohtalo ei saa toistua, vaan käyttökelpoinen kalusto on saatava tarvitsijoiden ulottuville, tarvittaessa vaikka myymällä. Kalusto vuokrataan yhdenmukaisin ehdoin Vuokrakustannus (esim. päivävuokra) ohjaa operaattoreita käyttämään kalustoa tehokkaasti ja vuokraamaan vain tarvitsemansa määrän. Muu kalusto vapautuu muille toimijoille. VR:lle turvataan siirtymäkauden etuoikeus vuokraukseen, jolla se voi hoitaa pitkäaikaiset sitoumuksensa valitsemallaan kalustolla. Kalustoyhtiön tehtävä ei ole kasvaa tai investoida Poislukien henkilöliikenteen kilpailutukseen tarvittava korvausinvestointi, kalustoyhtiö huolehtii vain nykyisen kaluston tarjoamisesta markkinaehtoiseen liikenteeseen. Kun nykyisen kaluston kysyntä elinkaarensa loppua kohti pienenee, yhtiö myy tai romuttaa epäkurantin kaluston ilman korvausinvestointeja. 17.2.2019 6
Markkinoilletulon esteet purettava Valtion kaluston löyhä käyttö estää uusinvestoinnit Kaikille toimijoille riittää Suomessa kalustoa, kunhan se saadaan tehokkaaseen käyttöön. Nykyisin kaluston annetaan lojua asiakkailla ja seisoa ratapihoilla. Kilpailu uusien toimijoiden investoinneilla ei käynnisty niin kauan kun olemassaolevalla toimijalla on vapaana nollahintaista kalustoa valmiina saalistavaan hinnoitteluun. VR:n historiassa kerätty tase vääristää kilpailuasetelman Pitkän ajan kuluessa kerätty VR-Yhtymän tase vääristää kilpailuasetelman yksittäisissä kilpailutilanteissa: saalistava hinnoittelu ja vaihtelevat asiakaskannattavuudet mahdollistuvat, kun yhdellä toimijalla ei ole pääomakuluja. Läpinäkymättömyys Transpointin toiminnassa ei mahdollista neutraalia kilpailuasetelmaa kustannusperusteisessa hinnanmuodostuksessa, koska eri kuljetusmuotojen ja lisäarvopalveluiden paketointi kätkee ristiinsubventoinnin. Myöskään rahoitusehdot eivät ole muiden markkinatoimijoiden kanssa yhdenvertaiset. 17.2.2019 7
Liikennesuoritteen nostaminen Markkinaehtoinen kilpailu monipuolistaa palveluita ja alentaa kustannuksia Kuljetusten tilaajat saavat edullisempia ja sopivampia palveluita, esimerkiksi puolijunia ja teollisuuden kuljetuksia pystytään siirtämään kumipyöriltä raiteille. Kansantalouden kilpailukyky paranee ja samalla kuljetukset ovat ekologisempia. VR- Yhtymän kannustaminen katteen sijasta liikennesuoritteen maksimointiin edesauttaisi kilpaillun markkinahinnan muodostumista. Arviomme on, että kansantalouden etu olisi yli 500 M, jos markkinat toimisivat. Vrt. VR:n tuloutus valtiolle n. 100 M. Alueille vaihtoehtoiset kuljetusmuodot ja kilpailulliset palvelut satamiin ja satamista ovat merkittävä asia. Itävaunut yksi ratkaisu kaluston huonoon saatavuuteen Suomessa tapahtuvista raideliikenteen kuljetuksista noin puolet tapahtuu nyt jo itävaunuilla. Vaunuja ei kuitenkaan saa käyttää Suomen sisäisiin kuljetuksiin. Itävaunujen käyttö ei vaikuta EU:n sisämarkkinaan: asia tulee päättää kansallisella tasolla. Vastaava käyttömahdollisuus on jo Baltian maissa. 17.2.2019 8
Rataverkon kehittäminen Radanpidon lisärahoitus Perusradanpitoon tarvitaan nykyrahoituksen lisäksi 130 M vuotuinen lisä, muuten erilliset korjausvelkapaketit vain toistavat itseään. Kunnostuspaketti Rautatietavaraliikenteen liikennemuodon ja elinkeinoelämän kilpailukyvyn kunnostuspaketti 400 M : korjataan laiminlyödyt ja keskenjääneet sähköistykset, akselipainojen korotukset, ratapihojen modernisointi ja välityskyvyn parantaminen Kohdennettu rahoitus VR:n taseesta Liiketoiminnassa tarpeeton VR-Yhtymän tasevarallisuus tulee palauttaa omistajalle ja samansuuruisella summalla kattaa ylläesitetyt budjettirahoitteiset ratahankkeet. Investoinneissa tärkeintä Hankeyhtiöiden ulkopuolisissa investoinneissa tulee turvata pääradan pullonkaulojen poistaminen sekä Venäjä-yhteys kansainvälisten kuljetusten takia. Nopealle liikenteelle voidaan vapauttaa kapasiteettia rakentamalla edullisempia hitaan liikenteen ratoja. 17.2.2019 9
Eurooppalaista liikenteenohjausta kokeiltava Suomenkin on aikaa myöten siirryttävä eurooppalaisen liikenteenohjausjärjestelmän (ETCS) käyttäjäksi. Nykyinen vanhentuva kansallinen järjestelmä on markkinoille tulon este, koska nykyisen liikkuvan kaluston osajärjestelmän saatavuus on huono. Pilotoinnin kiirehtiminen edistäisi markkinoiden avautumista Suomi on jo sitoutunut kansallisessa ERTMS-käyttöönottosuunnitelmassa pilotoinnin tekemiseen. Sitä ei tule enää lykätä vaan kokeilun kautta pystyttäisiin todentamaan mm. avoimen standardin kustannus- ja tehokkuushyödyt. Järjestelmiä pystyttäisiin kokoamaan edullisemmin usean toimittajan osajärjestelmistä. 17.2.2019 10
Innovaatioilla ekologisuuteen - biokaasu käyttöön Vajaakäyttöinen valtion kalusto on tappio myös ympäristö-, palvelu- ja teknologiainnovaatioille - Nykytilanteessa kalustoylimäärä on joko tehottomassa käytössä tai peräti seisontaraiteella. Vaunu- ja veturilalustoa haluttaisiin modernisoida ja ottaa käyttöön. Biokaasukäyttöiset vaihto- ja linjaveturit olisivat ympäristövaikutuksiltaan puhtain vaihtoehto Nykyinen toimija ei halua itse käyttää biokaasuvetureita VR ei myy vetureja, eikä vetureita ole kalustoyhtiöllä, että uusi toimija voisi ostaa tai vuokrata veturiaihion. Valtion tulisi ilmaista tahtotila ja velvoittaa VR myyntineuvotteluihin tai järjestää kalustoyhtiön kautta mahdollisuus biokaasuveturin kehittämiseen Alueilla kiinnostusta biokaasutuotannon hyödyntämiseen Aluekehitys- ja tutkimusrahalla voidaan toteuttaa pilotti. 17.2.2019 11
Kestävä kasvu Rautatiet ovat ympäristöystävällinen isojen virtojen kuljettaja. Sen on päästävä Suomessa oikeuksiinsa, eikä toimivien markkinoiden tuomia hyötyjä tule uhrata vanhojen rakenteiden säilyttämiselle. Rautatiet on elinkeinoelämälle tärkeä logistiikkarakenne, joka edistää teollisuuden globaalia kilpailukykyä osana tavaraliikenteen vienti- ja transitokuljetuksissa sekä tarjoaa henkilöliikenteeseen ylivertaisen hyötysuhdekapasiteetin ympäristön ja yksikkökustannuksen suhteen. Rautatieliikenteen kehittäminen on saatava positiiviseen vireeseen! 17.2.2019 12
Ota yhteyttä, kerromme lisää Raideliikenteen ja kotimaan kestävän kasvun puolesta RAINE (Raidealan neuvottelukunta) Pääsihteeri Jouni Lind Jouni.lind@ytl.fi p. 0505213305 13