Perhekeskukset Suomessa Palvelut, yhteistoiminta ja johtaminen Marjatta Kekkonen Erityisasiantuntija, VTM, FT Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, LANU
Perhekeskukset Suomessa raportti Nina Halme, Marjatta Kekkonen, Marja-Leena Perälä Perhekeskukset Suomessa Palvelut, yhteistoiminta ja johtaminen 11.12.2012 THL 2
Miksi perhekeskustoiminnan kehittämistä? Pääministeri Kataisen hallitusohjelma Laajennetaan perhekeskustoimintaa perheiden, kuntien, järjestöjen ja muiden toimijoiden yhteistyönä. Perhekeskusten tavoitteena on edistää varhaista puuttumista ja pulmien ennalta ehkäisyä. Kansallinen Kaste ohjelma 2012-2015 Osallisuus ja asiakaslähtöisyys ohjelman läpileikkaavat periaatteet Lasten Kaste -osaohjelman yksi temaattinen kehittämiskärki Perhekeskus ehkäisevän lastensuojelun rakenteena Ehkäisevällä lastensuojelulla edistetään ja turvataan lasten ja nuorten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tuetaan vanhemmuutta. (LsL 2007,3 a ) Toteutetaan kunnan palveluissa kuten äitiys- ja lastenneuvolassa sekä muussa terveydenhuollossa, päivähoidossa, opetuksessa ja nuorisotyössä. 11.12.2012 Marjatta Kekkonen, erityisasiantuntija, THL/Lanu 3
Perhekeskustoiminnan tavoitteet Tukea vanhempia huolenpito- ja kasvatustehtävässä Edistää lasten ja perheiden hyvinvointia ja terveyttä Vahvistaa lasten ja aikuisten sosiaalisia verkostoja Tarjota tapaamispaikka alueen asukkaille Tarjota varhaisen tuen palveluja matalalla kynnyksellä Tarjota kohdennettua tukea riskiryhmille Edistää monialaista, ylisektorista yhteistoimintaa Rakentaa kolmannen sektorin kumppanuusyhteistyötä Toimia asiantuntija- ja osaamiskeskuksena 11.12.2012 Marjatta Kekkonen, erityisasiantuntija, THL/Lanu 4
Perhekeskustoiminnan kehittämisen vaiheet 1. VAIHE 2000 luvun alku Yksittäiset kunnat ja hankkeet Työkäytännöt 2. VAIHE PERHE hanke 2005-2007 Valtakunnallinen kumppanuusohjelma 3. VAIHE Kaste ohjelma 2007-2011 Monialaisuus Rakenteet Yhteistoiminta 11.12.2012 Marjatta Kekkonen, erityisasiantuntija, THL/Lanu 5
Perhekeskus palvelujen kehittämisen ja tutkimustiedon tuottamisen jatkumona Lasten, nuorten ja perheiden palveluttutkimusraportit, LapsYTY -julkaisut Perhekeskukset Suomessa. Palvelut, yhteistoiminta ja johtaminen Familjecenter i Norden en resurs för barn och familjer, Family center in the Nordic Countries a meeting point for children and families 11.12.2012 Marjatta Kekkonen, erityisasiantuntija, THL/Lanu 6
Perhekeskukset Suomessa -selvitys SELVITYKSEN TAVOITTEENA TUOTTAA TIETOA 1. Perhekeskusten yleisyydestä, palvelukokonaisuuksista ja toiminnan sisällöstä 2. Perhekeskuksessa toimivien eri palvelujen ja kolmannen sektorin toimijoiden välisestä yhteistyöstä 3. Lasten ja perheiden osallisuudesta ja sitä tukevista toiminta- ja työkäytännöistä. SELVITYKSEN AINEISTO o Perhekeskustoiminnasta ei ole ollut saatavilla kattavaa, valtakunnallista tietoa o Webropol kysely kuntiin, N= 97 => palautui 52, joista 32 ilmoitti kunnassa olevan perhekeskuksen o Aineiston keruu huhtikuu-elokuu 2011 o Lopullinen aineisto 32 perhekeskusta perustuu vastaajien itse tekämään määritelmään siitä, että heillä on perhekeskus 11.12.2012 Esityksen nimi / Tekijä 7
Perhekeskusten hallinnointi kunnissa 11.12.2012 Marjatta Kekkonen, erityisasiantuntija, THL/Lanu 8
Perhekeskukset palvelujen tuottamistavan mukaan 11.12.2012 Marjatta Kekkonen, erityisasiantuntija, THL/Lanu 9
Kohderyhmä Ikäryhmä Kyllä % Alle kouluikäiset ja alakouluikäiset Alle 3-vuotiaat 100 3 6 -vuotiaat 100 7 12 -vuotiaat 61 Yläkouluikäiset ja sitä vanhemmat 13 16 -vuotiaat 52 17 23 -vuotiaat 31 11.12.2012 Perhekeskustapaaminen/Nina Halme 10
Mitä tarkoitetaan perhekeskuksella? Perhekeskuksella tarkoitetaan palvelukokonaisuutta, johon kuuluvat äitiysneuvolan, lastenneuvolan, avoimen varhaiskasvatuksen ja vähintään ennalta ehkäisevän sosiaalitoimen palveluja. Lisäksi näiden palvelujen tai ainakin osan niistä edellytetään sijaitsevan fyysisesti samassa palvelukeskuksessa tai toimitiloissa. (Socialstyrelsen, Familjecentraler -kartläggningen, 2008) =>Määritelmän pohjalta selvitykseen mukaan tulleet perhekeskusten palvelukokonaisuudet luokiteltiin neljään ryhmään 11.12.2012 Marjatta Kekkonen, erityisasiantuntija, THL/Lanu 11
Perhekeskusten palvelukokonaisuudet 11.12.2012 Marjatta Kekkonen, erityisasiantuntija, THL/Lanu 12
Perhekeskusten palvelukokonaisuudet Suomessa 1. Monialainen perhekeskus ( 50 %) a) äitiysneuvolan b) lastenneuvolan c) avoimen varhaiskasvatuksen ja d) vähintään ehkäiseviä /varhaisen tuen sosiaali-/terveyspalveluja - palvelut muodostavat kiinteän palveluverkoston (47 %) tai palvelut sijaitsevat samassa palvelukeskuksessa / rakennuksessa (3 %) 2. Hyvinvointineuvolatyyppinen perhekeskus (22 %) a) äitiysneuvolan b) lastenneuvolan ja d) vähintään ehkäiseviä sosiaali-/terveyspalveluja -> terveyskeskustoimintaan kytkeytynyt toiminta - > avoimen varhaiskasvatuksen palvelut eivät ole kiinteä osa palvelukokonaisuutta 11.12.2012 Perhekeskustapaaminen/Nina Halme 13
Perhekeskusten palvelukokonaisuudet Suomessa 3. Avoimen varhaiskasvatuksen perhekeskus (9%) c) avoimen varhaiskasvatuksen palvelut ja d) vähintään ehkäiseviä /varhaisen tuen sosiaali-/terveyspalveluja -> äitiys- tai lastenneuvolapalvelut eivät ole kiinteä osa palvelukokonaisuutta 4. Erikoistunut perhetukikeskus (19 %) palvelukokonaisuus, johon on koottu erikoistuneita neuvonta- ja palveluyksiköitä (lasten- tai nuorisopsykiatria, mielenterveys, lastensuojelu, päihdepalvelut) tarjoavat palveluja lapsen ja perheen psyykkisen hyvinvoinnin ja terveyden kysymyksiin ongelma- ja erityisen tuen tarpeen tilanteissa Äitiys- ja lastenneuvolan tai varhaiskasvatuksen palvelut eivät olleet kiinteä osa palvelukokonaisuutta 11.12.2012 Perhekeskustapaaminen/Nina Halme 14
Palvelu/ toimija Universaalit palvelut Kuuluu pe-ke toimintaan % Äitiysneuvola 73 29 Lastenneuvola 77 32 Avoin vaka, ph 70 35 Kohdennetut palvelut Kasvatus- ja perheneuvola 68 33 Perhetyö 74 46 Kotipalvelu 52 26 Puheterapia 59 25 Toimintaterapia 39 4 Fysioterapia 26 4 Sosiaalityö 73 30 Kolmas ja yksityinen sektori Järjestö 55 16 Srk 57 4 Yksityinen 33 4 Samassa rakennuksessa % 11.12.2012 Marjatta Kekkonen, erityisasiantuntija, THL/Lanu 15
Perhekeskustoiminnan kehittämistarpeet 1. Monialaisen palvelurakenteen vahvistaminen 2. Strateginen yhteen sovittava johtaminen 3. Perhekeskuksen koordinaattori sekä johto-/ohjausryhmät 4. Kolmannen sektorin integrointi kiinteäksi osaksi toimintaa 5. Perheiden osallisuuden ja vanhemmuuden tukeminen 11.12.2012 Marjatta Kekkonen, erityisasiantuntija, THL/Lanu 16
Perhekeskuksen monialaisen palvelurakenteen vahvistaminen Monialainen perhekeskus Hyvinvointineuvolatyyppinen perhekeskus Avoimen varhaiskasvatuksen perhekeskus Erikoistunut perhetukikeskus Äitiysneuvola Äitiysneuvola (tk) Ei kiinteää yhteyttä Lastensuojelu Lastenneuvola Lastenneuvola (tk) Ei kiinteää yhteyttä Lasten- /nuorisopsykiatria Varhaiskasvatus Ei kiinteää yhteyttä Varhaiskasvatus (avo) Päihdepalvelut Ehkäisevät palvelut Ehkäisevät palvelut Ehkäisevät palvelut Muita erityispalveluja 11.12.2012 Marjatta Kekkonen, erityisasiantuntija, THL/Lanu 17
Kohti monialaista perhekeskusta Perhekeskuksen tavoitteet toteutuivat selvityksen mukaan parhaiten monialaisessa perhekeskuksessa => Niissä kunnissa, joissa perhekeskustoiminta on järjestetty hyvinvointineuvolatyyppisesti ilman kytkentää varhaiskasvatukseen, tulee neuvolan tiivistää yhteistoimintaa päivähoidon kanssa => Niissä kunnissa, joissa on avoimen varhaiskasvatuksen perhekeskus tulee tiivistää yhteistyötä äitiys- ja lastenneuvolan ja varhaisen tuen palvelujen kanssa 11.12.2012 Marjatta Kekkonen, erityisasiantuntija, THL/Lanu 18
Varhaisen tuen ja erityisen tuen palvelut Perhekeskuksen palvelukokonaisuutta lasten ja perheiden varhaisen tuen palvelurakenteena tulee vahvistaa ja selkiyttää Selvityksessä kohdennettuina, varhaisen tuen palveluina mainittiin perhetyö, sosiaalityö, kasvatus- ja perheneuvolapalvelut sekä kotipalvelu ja puheterapia Lapsi-, perhe- ja veryhmäkohtaisten varhaisen tuen palvelujen sekä erityispalvelujen paikkaa ja tehtäviä tulee selkiyttää Erikoistuneista neuvonta- ja palveluyksiköistä, joilla ei ole kiinteää yhteyttä peruspalveluihin, olisi tarkoituksenmukaista käyttää nimitystä erikoistunut perhetukikeskus erotuksena matalan kynnyksen perhekeskustoiminnasta 11.12.2012 Marjatta Kekkonen, erityisasiantuntija, THL/Lanu 19
Perhekeskustoiminnan strateginen, yhteen sovittava johtaminen Perhekeskustoiminnan toteuttamiseksi kunnissa tarvitaan perhekeskusta laajemmat ylisektoriset yhteistyö- ja ohjausrakenteet ja palveluja yhteen sovittavaa johtamista sekä kumppanuussopimuksia 3. sektorin kanssa 11.12.2012 Marjatta Kekkonen, erityisasiantuntija, THL/Lanu 20
Toimintatavoitteet Perhekeskuksista 80 % oli kirjatut toimintatavoitteet tai oma toimintasuunnitelma näistä 80 % oli kirjattu lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan Kirjattu toimintasuunnitelma puuttui useimmin perhekeskuksista, joissa palveluja tuotettiin kolmannen sektorin toimintana tai monitoimijaisena yhteistyönä muiden kuntien tai palveluntuottajien kanssa Toimintatavoitteiden laatimiseen osallistuivat: Perhekeskuksen työntekijät 89 % Palvelusektoreiden esimiehet 82 % Järjestöedustajat 45 % Seurakunnan edustajat 38 % Vanhemmat 56 % Lapset 25 % 11.12.2012 Perhekeskustapaaminen/Nina Halme 21
Yhteisistä toimintatavoista sopiminen Yleisesti toimintatavoista oli sovittu hyvin: > 80 % sopinut arjen tukea ja yhteisöllisyyttä edistävistä palveluista, huolen puheeksiottamisen periaatteista sekä menettelyistä jos tunnistettu huolten kasaantumista tai sen riskiä perheessä >70 % sopinut perhekeskustoiminnan arvioinnista, palvelujen kohdentamisen ja palveluohjauksen periaatteista sekä moniammatillisten yhteistyötapaamisten ja henkilöstön osaamisen vahvistamisen periaatteista Heikoiten sovittu lasten ja perheiden palvelujen kehittämisestä osana kuntastrategiaa (57 %), yhteistyön periaatteista kolmannen ja yksityissektorin kanssa (29-55 %) sekä lasten ja perheiden osallisuuden vahvistamisen periaatteista (59 %) 11.12.2012 Perhekeskustapaaminen/Nina Halme 22
Yhteistoiminta perhekeskuksessa Yhteistoiminnan mahdollisti se, että kunnassa oli perhekeskusta laajemmin luotu lapsi- ja perhepalvelujen ylisektoriset yhteistyö- ja ohjausrakenteet. Yhteistoiminta toteutui paremmin, kun perhekeskukselle oli nimetty oma koordinaattori tai johto- /ohjausryhmä. Eri palvelusektoreiden käytännön yhteistyö mahdollistui parhaiten kunnissa, joissa oli luotu perhekeskustiimit. => Mitä paremmin yhteistyöstä oli sovittu, sitä paremmin vanhempien vertaistuki, kohdennettu varhainen tuki ja tiedon välittäminen perheille toteutuivat. 11.12.2012 Marjatta Kekkonen, erityisasiantuntija, THL/Lanu 23
Kolmas sektori vahvimmin mukana monialaisessa perhekeskuksessa 11.12.2012 Marjatta Kekkonen, erityisasiantuntija, THL/Lanu 24
Kumppanuussopimukset ja kolmas sektori Solmittu kumppanuussopimus perhekeskustoiminnan toteuttamiseksi Muu kunta/ alue (kuntayhtymä, maakunta,seutukunta) Kyllä % 10 Seurakunta 14 Järjestö 25 Yksityinen palveluntuottaja 7 Kumppanuussopimuksia laadittu yleisimmin eri järjestötoimijoiden kanssa Perhekeskuksen käynnistymisen ajankohdalla, tyypillä, toiminnan laadulla tai koordinaatiolla ei yhteyttä kumppanuussopimusten solmimiseen 11.12.2012 Perhekeskustapaaminen/Nina Halme 25
Kolmas sektori vanhempien vertaistuen, osallisuuden ja sosiaalisten verkostojen vahvistajana Suurin osa (55-93%) arvioi vanhempien vertaistuen toteutuneen hyvin tai melko hyvin. Vertaistuki toteutui paremmin perhekeskuksissa, joissa oli mukana kolmas sektori. Kohtaamispaikka oli tarjolla 59 %:ssa perhekeskuksia. Kohtaamispaikka oli muita useammin perhekeskuksissa, joissa oli mukana kolmas sektori tai jotka eivät olleet erikoistuneita perhetukikeskuksia. Vanhempien ja lasten osallisuus toteutui sangen hyvin. Osallisuus toteutui paremmin niissä perhekeskuksissa, joissa oli mukana kolmas sektori ja joissa oli oma kohtaamispaikka perheille. 11.12.2012 Marjatta Kekkonen, erityisasiantuntija, THL/Lanu 26
Perheiden kohtaamispaikka 11.12.2012 Perhekeskustapaaminen/Nina Halme 27
Perheiden kohtaamispaikat Kohtaamispaikat yleisempiä varhaista tukea tarjoavissa perhekeskuksissa (80 % vs 38 %) Kohtaamispaikat yleisempiä perhekeskuksissa, joissa järjestö, srk ja/ tai yksityinen sektori aktiivisesti mukana (73 % vs 30 %) Kohtaamispaikat yleisempiä perhekeskuksissa, joissa palvelut oli suunnattu pienten lasten ja alakouluikäisten lasten perheille (79 % vs. 39 %) Kohtaamispaikalla merkitsevä yhteys vanhempien keskinäisen vertaistuen sekä vanhemman ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tukemiseen. 11.12.2012 Perhekeskustapaaminen/Nina Halme 28
Perhekeskus vanhemmuuden tuen osaamiskeskuksena Pääsääntöisesti henkilöstön osaaminen perhekeskuksissa arvioitiin erittäin hyväksi Suurimmat kehittämistarpeet liittyvät 1. Strukturoitujen vanhemmuuden tuen ohjelmien hallintaan 2. Hallinnonalat ylittävään johtamiseen 3. Toiminnan arviointiin 4. Ehkäisevään parisuhdetyöhön Perhekeskuksissa, joissa oli kirjatut toimintasuunnitelmat ja tavoitteet osaaminen toteutui muita paremmin 11.12.2012 Marjatta Kekkonen, erityisasiantuntija, THL/Lanu 29
Kaste ohjelma 2012-2015: Toimenpide 5: Vahvistetaan ehkäiseviä ja varhaisen tuen palveluja sekä kehitetään lastensuojelutyötä Laajennetaan perhekeskustoimintaa perheiden, kuntien, järjestöjen ja muiden toimijoiden yhteistyönä. kehitetään monialaista perhekeskustoimintaa hyödynnetään Kaste I kaudella kehitettyjä toimintamalleja ja menetelmiä, kehitetään laajoja terveystarkastuksia järjestetään koulutusta, kootaan toimijat yhteen Innokylän oppimisverkoston avulla Kehitetään lastensuojelun avohuoltoa ja perhehoitoa. Vahvistetaan lasten ja lapsiperheiden kotipalvelua ja kotiin vietäviä palveluja. Arvioidaan lasten ja nuorten ehkäisevien terveyspalvelujen vaikuttavuutta. 11.12.2012 Marjatta Kekkonen, erityisasiantuntija, THL/Lanu 30
Lasten Kaste osaohjelman kärjet ja läpileikkaavat periaatteet 2012-2015 1.Perhekeskustoiminta kohdistuu alle kouluikäisiin monialainen palvelukokonaisuus, hyvät käytännöt työntekijöiden osaamisen vahvistaminen edellyttää yhteistyötä ja perhekeskeistä työotetta on perheiden kohtaamispaikka 2.Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus ympäristön ja yhteisön hyvinvointi, toimintakulttuuri, menetelmät, työote, lastensuojelun piirissä olevien lasten tukeminen 3.Lastensuojelu mm. lastensuojelutarpeen monialaisen selvittämisen menetelmät 1) Edistävä ja ehkäisevä työote (sis. varhaisen tuki, ylisukupolvisten ongelmien ja syrjäytymisen ehkäisy) 2) Monialainen palvelutarpeen arviointi 3) Erityispalvelujen tuki mm. konsultaatiomallit viedään peruspalvelujen tueksi lasten ja nuorten kehitysympäristöihin 4) Monialainen poikkihallinnollinen palveluja yhteensovittava johtaminen 5) Lasten, nuorten ja perheiden osallisuutta tukeva työmenetelmät 11.12.2012 Marjatta Kekkonen, erityisasiantuntija, THL/Lanu 31
Perhekeskukset Suomessa raportin kampanjatarjous -30% Nina Halme, Marjatta Kekkonen, Marja-Leena Perälä Perhekeskukset Suomessa Palvelut, yhteistoiminta ja johtaminen 91 s., ISBN 9789522455963 ovh 27,60, tarjoushinta 19,30 (ale-% on 30%) TARJOUSKOODI: TED1112 Tarjous alkaa THL:n verkkokirjakaupassa 27.11.2012 ja on voimassa 16.12.2012 asti o Kirja on myynnissä/tilattavissa www.thl.fi/kirjakauppa o Rekisteröityneenä julkaisun voi maksaa laskulla (sähköinen ja paperinen). 11.12.2012 THL 32
Perhekeskus kokoaa yhteen perheet ja palvelut Kiitos ja hyvää päivän jatkoa. 11.12.2012 Marjatta Kekkonen, erityisasiantuntija, THL/Lanu 33