HSL jäsenkunnat ja Helsingin kaupungin, Espoon, Vantaan, Kauniaisten, Keravan, Kirkkonummen ja Sipoon vammaisneuvostot PERUsTEITA ERITYISRYH MI EN ALENN US- JA VAPAALIPPUJ EN SÄIIYTTÄUtSEEN H ELSI NGI N SEU- DUN UU DESSA VYöHYKEMALLISSA Vaadimme, että HSL säilyttää sokeilla oikeuden joukkoliikenteen vapaalippuihin sekä erivammaisryhmillä oikeuden alennuksiin uudessa vyöhykemallissa. Vammainen kuntalainen maksaa jo nyt sosiaali- ja terveystoimen myöntämistä kuljetuspalvelumatkoistaan julkisen joukkoliikenteen taksan mukaisen hinnan. Jos alennus- ja vapaalipuista luovutaan, joutuu vammainen maksamaan vähintään kaksinkertaisen ma ksun liikkumisestaan. lnvalidit -asiakasryhmään kuuluu nykyisin O,4yo matkakorttiasiakkaista (5 358 matkakorttia ). Sokeat -asiakasryh m ä ä n ku u l u u 0,L yo matkakorttiasia kka ista {L L24 matkakorttia). HSL:n esittämiä perusteluja alennus- ia vapaalippujen vähentämiselle Työryhmän mukaan nykytilanteessa alennus ja vapaalippujen aiheuttama lipputulomenetys/ lisäsubventio on noin 30,8 milj. euroa vuodessa. Lisäsubventiosta valtaosa, yhteensä 27,6 milj. euroa, kohdentuu opiskelijoille. Muiden erityisryhmien - vaikeavammaisten henkilöiden ja/tai pienituloisten eläkeläisten matkoihin kohdistuva subventio olisi näin ollen noin 3,2 milj. euroa. Alennus- ja vapaalippujen poistoa koskevaa ehdotusta perustellaan sillä, että Helsingin seutua koskevien päätösten tulee perustua HSL:n strategiaan ja arvoihin sekä jäsenkuntien linjauksiin mm. joukkoliikenteen rahoituksen osalta. HSL:n strategian ja arvojen mukaan HSL:n tulee tarjota esteetöntä, kohtuuhintaista ja kaikille sopivaa
matkustamista. Lippujen tulee olla selkeitä, kohtuuhintaisia ja helppokäyttöisiä, ja matkustajainformaation ennen matkaa ja sen aikana selkeää. Tulevaan matkavyöhyke- eli kaarimalliin ei esitetä nykyisen kaltaista lnvalidit - asiakasryhmää eikä Sokeat -asiakasryhmää. Perusteluna esitetään, että joukkoliikenteen matkaliput ovat vahvasti subventoituja eikä joukkoliikennesektorin tule antaa lisäalennuksia muiden kuin liikennepoliittisin perustein. Lisäksi vedotaan siihen, että vähävarainen liikuntaesteinen voi olla oikeutettu kunnan maksamaan toimeentulotukeen, joka kattaa myös normaalit matkakulut. Pyydämme ottamaan huomioon, että toimeentulotuen myöntämisperusteet ovat kireät. Läheskään kaikki pienituloiset eivät sitä saa, eikä kaikilla ole kykyä sitä hakea. Vammaispalvelulaki velvoittaa kunnan kaikkia viranomaisia Muistutamme sosiaalihuoltolain ja sosiaalihuoltoon kuuluvaan erityislainsäädännön velvoitteista. Vammaispalvelulain 3.4.L9871380 mukaan sosiaalilautakunnan ja kunnon muiden viranomoisten on edistettävä ja seurattava vammaisten henkilöiden elinoloja sekä pyrittävä toiminnallaan ehkäisemään epäkohtien syntymistä ja poistamaan haittoja, jotka rajoittavat vammaisen henkilön toimintamahdollisuuksia ja osallistumista ( 6). Kunnan on huolehdittava siitä, että kunnan yleiset palvelut soveltuvat myös vammaiselle henkilölle. Vammaisuuden perusteella järjestettäviä palveluja ja tukitoimia kehittäessään kunnan tulee ottaa huomioon vammaisten henkilöiden esittämät tarpeet ja näkökohdat ( 7). HSL ilmaisee pyrkivänsä siihen, että joukkoliikenne olisi kaikkien matkustajaryhmien keskuudessa ykkösratkaisu vuoteen2025 mennessä. Sokeille kuntalaisille esteetöntä jou kkol iiken nettä ei va litettavasti vielä ole olem assa. Myös suu n nitelmissa olevat kosketusnäyttöön perustuvat korti n I u kijat heikentävät entu u destaan sokeiden ma h- dollisuuksia käyttää julkista liikennettä. Yhdenvertaisuuslaki velvoittaa kaikkia toimijoita Yhdenvertaisuuslaki (L347 /2014) velvoittaa viranomaisen, koulutuksen järjestäjän, työnantajan sekä tavaroiden tai palvelujen tarjoajan tekemään asianmukaiset ja kulloisessakin tilanteessa tarvittavat kohtuulliset mukautukset, jotta vammainen henkilö
voi yhdenvertaisesti muiden kanssa asioida viranomaisissa sekä saada koulutusta, työtä ja yleisesti tarjolla olevia tavaroita ja palveluita samoin kuin suoriutua työtehtävistä ja edetä työuralla ( fs1. Lisäksi laissa todetaan, että näennäisesti yhdenvertainen sääntö, peruste tai käytäntö, joka saattaa jonkun muita epäedullisempaan asemaan henkilöön liittyvän syyn perusteella, on välillistä syrjintää ( 13). Sokeille matkustajille matalalattiaiset kulkuneuvot tai uusi herkkä, kosketusnäytöllinen lipunleimauslaite eivät merkitse ratkaisevaa toimintakyvyn tukea kuten liikuntavammaisille. Koska joukkoliikenne ei ole sokeiden kannalta esteetöntä, on yhdenvertaisuuslain tarkoittamaa kohtuullista mukautusta myöntää vapaalippu tälle asiakasryhmälle. Lausuntopyynnössä kiinnitetään huomiota siihen, että muista vammaisista poiketen sokeilla on oikeus vapaalippuun, jos näkövamman haitta-aste on vähintään 90 %. Sokeilla on myös automaattisesti oikeus saattajaan (Oikeus saattajaan -kantakortti), kun muut asiakasryhmät saavat oikeuden saattajaan lääkärintodistuksen perusteella. Pyydämme ottamaan huomioon, että myös näkövammaiskortin myöntäminen perustuu lääkärintodistukseen. Sokeat henkilöt joutuvat todistamaan haitta-asteensa lääkärinlausunnolla saadakseen oikeuden vapaalippuun tai saattajaan yhdenvertaisesti muiden vammaisryhmien kanssa. Esteettömyys merkitsee eri ryhmille eri asioita HSL:n mukaan vammaisten edustajien kanssa keskusteltaessa on vahvistunut käsitys, että vammaiset toivovat esteetöntä joukkoliikennettä ja yhdenvertaista kohtelua muiden asiakkaiden kanssa sekä myös eri vammaisryhmien kesken. Haluamme täsmentää esteettömyyden ja yhdenvertaisuuden käsitettä julkisissa palveluissa. Sokeille matkustajille välttämättömiä mukautuksia olisivat pysäkkikuulutukset, kuljettajilta automaattisesti saatava apu oikean bussin löytämisessä ja oikealla pysäkillä pois jäämisessä sekä teiden ja asemien hyvä kunnossapito. Julkinen liikenne on sokealle henkilölle esteellistä kaikilla hänelle itselleen vierailla reiteillä. Matkan pysäkille ja pysäkiltä määränpäähän voi opetella liikkumistaidon ohjauksen avulla vain reiteillä, jotka ovat usein käytössä. Lisäksijulkisesta liikenteestä voivat tehd ä väl iai kaisesti esteellistä sääolosu hteet tai katutyöt.
Myös uusi kosketusnäytöllinen lipunleimauslaite merkitsee esteellisyyden lisääntymistä tutuillakin reiteillä. Hankalinta uudessa leimauslaitteessa on suuri todennäköisyys virheleimaukseen. Melu ja tasapainon ylläpidon vaikeudet aiheuttavat haittaavat suoritusta, joka on tehtävä tuntoaistin varassa. Laite ei anna äänipalautetta toiminnoista, tunnusteltavat merkit kiertävät vain laitteen reunoilla ja itse matkan valinta tapahtuu kosketusnäytöllä. Kosketusnäytön käyttäminen on sokealle mahdotonta ilman kuljettajan apua. Kuljettajan ja lähijunissa konduktöörin on oltava valmiina avustamaan sokeaa matkustajaa leimauslaitteen käytössä, muualla apua ei edes ole saatavissa. Tähän saakka matkan maksamiseen liittyvät toiminnalliset ongelmat on ratkaissut vapaalippu, jota ei ole tarvinnut leimata. Julkisella liikenteellä matkustamisesta tuskin tulee sokealle henkilölle milloinkaan täysin esteetöntä vaihtoehtoa, mutta se on tärkeä vammaispalvelulain mukaisen kuljetuspalvelun täydentäjä. Ennakoimme, että ilmaislippujen poistaminen tulee lisäämään kuljetuspalvelun käyttöä ja siten tuomaan kunnalle enemmän kustannuksia. Kuljetuspalvelu ei vastaa julkisen liikenteen liikkumistaaiuutta HSL lausuntopyynnössä todetaan, että vaikeavammaiset henkilöt kuuluvat vammaispalvelulain piiriin ja heillä on oikeus kunnan sosiaali- ja terveystoimen järjestämään kuljetuspalveluun. Kuljetuspalvelu kattaa päivittäiset työ- ja opiskelumatkat sekä 18 yhdensuuntaista asiointiin tarkoitettua matkaa kuukaudessa. Se on vksinään riittämätön liikkumisen tuki. Myös kuljetuspalvelun järjestämistapa rajoittaa yhdenvertaista liikkumista vammattomiin henkilöihin verrattuna. Kuljetuspalveluasiakkailla on rajallinen mahdollisuus tehdä spontaaneja matkoja, lisäksi matkustamiseen saattaa kulua odotuksen tai matkojen yhdistelyn vuoksi jou kkoli iken nettä enem män aikaa. Erityisryhmien alennus- ja vapaalippujen poistaminen esitetyllä tavalla lisäisi kuukausittaisia matkustamiskustannuksia merkittävästi. Kuljetuspalvelu maksaa asiakkaalle jonkin verran tavanomaista joukkoliikennelippua enemmän. Matkan omavastuuhinnan eli joukkoliikenteen kertamaksun lisäksi vaikeavammainen asiakas maksaa taksin tilaamisesta puhelimitse vähintään noin 20 euroa kuukaudessa. Myös matkustusvyöhykkeen rajan ylittävän matkan hinta on kuljetuspalveluasiakkaalle kalliimpi kuin joukkoliikennettä käyttävälle. Matkakortin arvoa käyttävä maksaa esimerkiksi seutulipusta 3,85 euroa/matka, vaikeavammainen kuljetuspalveluasiakas 5 euroa/matka.
Edellä esitettyyn viitaten pyydämme tukea näkemykselle, että vammaisten henkilöiden alennus- ja vapaaliput tulisi säilyttää myös jatkossa. Helsingissä 77.3.2015 lwä- l" Merja ueiktää.- järjestöjohtaja Näkövammaisten Keskusliitto ry organisationsleda re Förbundet Finlands Svenska Synskadade rf Timo Lehtonen puheenjohtaja G*. l'*,- '!-imo Lehtonen Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry 9ru*urn*oo4-{- Sune Huldin ordförande Svenska Synskadade i Mellersta Nyland rf Heikki Majava järjestöpäällikkö Suomen Kuurosokeat ry