Kotitalouden kulutus 40 tonnia vuodessa



Samankaltaiset tiedostot
Sata pientä vai kolme isoa tekoa?

Lisää talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta? Satu Lähteenoja Suomen luonnonsuojeluliitto

Vapaa-ajan vietto liikenne ilonpilaajana

Kodin tavarat mistä on 6128 esinettä tehty?

JÄTETÄÄNKÖ VÄHEMMÄLLE? sähköinen versio löytyy

Ilmastonmuutos ja lapsiperheet

Jätetäänkö vähemmälle? - Kulutus ja jätteen synnyn ehkäisy

Materiaalitehokkaasti kohtuudella. Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy

Entä, jos jätettä syntyisi paljon vähemmän? Auttaako materiaalitehokkuus?

Reput ja reissumiehet. Sähköinen versio löytyy

Suomen Teollisen Ekologian Foorumin seminaari Oulu Sessio 4: Resurssien hallinta teollisuudessa

What kind of life cycle information is interesting and useful for consumers? Experiences from the FIN-MIPS Household study

Mineraalisten luonnonvarojen kokonaiskäytön arviointi

Nuukuusviikko asian ytimessä: kestävä kulutus kansalaisjärjestöjen teemana

Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki. Mitä jäte on? Lainsäädäntö Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy

Maapallon rajat ovat tulossa vastaan

Tutustu Katja ja Kari Keskivertoon

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

Kalvo 8: Keskivertosuomalaisen liikenne: 17 tonnia vuodessa - Piirakkakuvaaja liikenteen ekologisesta selkärepusta: henkilöautoilun suuri osuus

Kasvista kansalaisjärjestöjen pöytään?

JULKAISUJA TavaraMIPS. Kodin tavaroiden luonnonvarojen kulutuksen arviointi. Tiina Moisio Satu Lähteenoja Michael Lettenmeier

Fünfte Ebene mahdollisuuksia rajoittaa ihmisen toiminnan ympäristövaikutuksia kasvun aikana? Michael Lettenmeier Wuppertal Institute / D-mat oy

KotiMIPS. Kotitalouksien luonnonvarojen kulutus ja sen pienentäminen. Elli Kotakorpi Satu Lähteenoja Michael Lettenmeier YMPÄRISTÖN- SUOJELU

Ilmastonmuutos lautasella Pääsihteeri Leo Stranius

Kulutuksesta kestävään ja vastuulliseen kuluttamiseen

MIPS-menetelmä kotitalouden tavaroiden ekotehokkuuden kuvaajana

ENVIMAT - Suomen kansantaloudenmateriaalivirtojen ympäristövaikutusten arviointi

Vertailuun sisältyvät maat

Tulevaisuuden vastuulliset kulutusvalinnat

Kulinaaritalo Projektioppia elinkaaren hallinnasta ja materiaalitehokkuudesta korjausrakentamisessa

Kiertotalouden merkittävimmät materiaalivirrat Pohjois- Karjalassa (TRANSCIRC)

KierrätyskeskusMIPS. Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy:n toiminnan ja uudelleenkäyttöön välittämien tavaroiden luonnonvarojen kulutus

Elintarvikkeet Vegaanitko oikeassa?

JULKAISUJA LiikuntaMIPS. Liikuntaharrastusten luonnonvarojen kulutus. Karoliina Luoto Satu Lähteenoja Michael Lettenmeier

Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta?

Kestävä vapaa-ajan vietto kiinnostaako kuluttajaa? Päivi Timonen Suomen teollisen ekologian seuran seminaari

Jyväskylän resurssiviisaiden kokeilujen vaikuttavuusarviointi

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle?

Kuluttajien toimintatila ja MIPS-mittarin toimivuus informaatio-ohjauksen välineenä

Liikenneväylät kuluttavat

JULKAISUJA HarrastusMIPS. Vapaa-ajan vieton luonnonvarojen kulutus. Sini Veuro Satu Lähteenoja Michael Lettenmeier

KESTÄVÄ KULUTUS - mitä, miksi, miten?

Ekologisen kuluttamisen haasteet vihreästä siniseen kuluttajaan?

Kuluttajien toimintatila ja MIPS-mittarin toimivuus informaatio-ohjauksen välineenä

Reput ja Reissumies diasarjan taustateksti

Kuluttajien toimintatila ja MIPS-mittarin toimivuus informaatio-ohjauksen välineenä

Ekotehokkuus materiaalivirtojen hallinnan työkaluna. Tutkimuspäällikkö Jukka Hoffrén Tilastokeskus

Ainevirta-analyysi esimerkki Suomen typpi- ja fosforivirroista

Kulutuksen ja asumisen ilmastovaikutukset

Viisas kuluttaa vähemmän 2011

MATERIAALITEHOKKUUTTA OPPIMASSA. Lahden ammattikorkeakoulu. Tekniikan ala. Sakari Autio Ympäristöteknologia

Mittatikun uudet sovellukset

Kolme näkökulmaa kulutuksen muutoksiin. - trickle down - vuoden 2008 kulutuksen jakautumia - kulutus päästöinä

Kulttuuri ja kestävä kehitys

SähkölaiteMIPS. Käyttöiän ja energiatehokkuuden vaikutus sähkölaitteiden aiheuttamaan materiaalipanokseen. D-mat oy

Ravintotase 2007 ja 2008 (ennakko) Balance Sheet for Food Commodities 2007 and 2008 (preliminary)

Hiilijalanjälki. = tuotteen, toiminnan tai palvelun elinkaaren aikainen ilmastokuorma

Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: TAK Oy

Itään suuntautuva maantietransito tammi-maaliskuussa 2008

Kemikaalit kiertotaloudessa - miten eteenpäin lähtöruudusta? Jani Salminen Kulutuksen ja tuotannon keskus SYKE

Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta. Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy

Lahden kaupungin ekotehokkuuden parantaminen

Caverion Suomi esitys. Kierrätyshuoneet

Kansantalouden materiaalivirrat 2015

Kestävää kehitystä ja rakentamismääräyksiä. Hirsirakentaminen osana nykyaikaista puurakentamista!

Miten kuvata taloudellista hyvinvointia? Olli Savela, yliaktuaari, kansantalouden tilinpito Näkökulmia talouteen ja hyvinvointiin seminaari 7.3.

Onko elämä perusturvan varassa kestävää? Ympäristövara ekologisesti ja sosiaalisesti kestävän kulutuksen tarkastelussa


EU/EAKR Ympäristöministeriö/Hämeen ympäristökeskus Hiihdon MM-2001 kisaorganisaatio Neopoli Oy. Suurtapahtuman materiaalivirtaselvitys.

Jätteen synnyn ehkäisystrategian

Ohjeita kyselykaavakkeiden täyttämiseen löytyy kaavakkeista. Lisäksi on pidempiä ohjeita kyselykaavakkeiden lopussa olevissa liitteissä.

Kestävää kasvua materiaalitehokkuudella - kansallinen materiaalitehokkuusohjelma Ohjelman tavoite ja puitteet Yritysten työkalujen kehittäminen

Elinkaariajattelu autoalalla

Suomalaisten ravinnonsaanti, Finravinto ja Finriski Satu Männistö Dosentti, akatemiatutkija

Kansantalouden materiaalivirrat 2014

Kotitalouksien palvelujen tuotanto / kotityön arvo. Tilastokeskus-päivä Johanna Varjonen

Itään suuntautuva maantietransito vuonna 2010

Hankinnat ja ympäristö

Ikäryhmä / Age group Elintarvikeluokka / Food use class n. Ikäryhmä / Proteiini. Hiilihydraatit Carbohydrates

Kansantalouden materiaalivirrat 2011

Polkupyöräliikenteen aiheuttama luonnonvarojen kulutus Suomessa (PyöräMIPS)

Verouudistuksella kotitaloudet ekotehokkaaksi mahdollisuus muttei ihmelääke. Adriaan Perrels Lahti

Asumisen ympäristövaikutukset - Mittatikulla kuvattuna

Ajankohtaista ravitsemuksellisesta täydentämisestä

Ekotehokasta tuotantoa? Elinkaariarviointi (LCA) kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista

Onko kestävän kehityksen indikaattoreista iloa? Janne Rinne Suomen ympäristökeskus (SYKE)

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Ekologisesti kestävämpien tuotteiden edistäminen informaation ja yhteistyön avulla: Mittatikku ja tuotepaneeli

Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen

Harkitse, korjaa ja kierrätä! Eduskunnan ympäristövaliokunta Marttaliitto ry/asta Kuosmanen

Miten mitata alueen ekotehokkuutta? Kokemuksia Kymenlaakson sovelluksesta

CASE BENELLA INNOTORI

LUENTORUNKO YLÄASTEEN KEMIAN OPETUKSEEN EKOLOGINEN SELKÄREPPU, TUOTTEEN ELINKAARI, KESTÄVÄ KEHITYS

Matkailu MIPS Matkailunluonnonvarojen kulutus

Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa. Säteilevät Naiset -seminaari Päivi Laitila

Materiaalien merkitys korjausrakentamisen ympäristövaikutusten kannalta. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari Sirje Vares, VTT

Sakari Autio & Michael Lettenmeier EKOTEHOKKUUS BUSINESS AS FUTURE. Yrityksen ekoteho-opas

Kestävä kulutus ja kierrätys. Avainsanat: kestävä kulutus, kierrätys, jätteiden lajittelu

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari

Kiertotalouden ja ekotehostamisen haasteet ja mahdollisuudet. Green Key -te tapäivä Toiminnanjohtaja Leo Stranius

Transkriptio:

Kestävä kulutus kotitalouksien merkitys Kotitalouden kulutus 40 tonnia vuodessa Satu Lähteenoja Suomen luonnonsuojeluliitto Teollisen ekologian seminaari Lahdessa 27.11.2007

Luontoa kuluu liikaa Luonnonvarojen nykykäyttö kestämättömällä tasolla Luonnon kantokyky ylitetään jo tänä päivänä Materiaalien kokonaiskulutus maailmassa kasvaa edelleen Kulutus jakautuu epätasaisesti köyhyysongelma kasvaa sosiaaliset ongelmat purkautuvat maailmanlaajuisesti

Jos nykymeno jatkuu, on useimmista metalleista vuonna 2040 jäljellä alle 10 vuodeksi (tohtori Halada, National Institute for Material Science, Japani) eliniän odote on vuonna 2100 vuoden 1900 tasolla (Kasvun rajat 30 vuotta myöhemmin)

Maailman ekovelkapäivä

Kansantalouden luonnonvarojen kokonaiskäyttö Miljoonaa tonnia 600 500 400 300 200 100 0 Tuonnin piilovirrat Kotimaiset piilovirrat Tuonnin suorat panokset Kotimaiset suorat panokset 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000

Tavoitteena noin vuoteen 2050: Factor 4: maailmanlaajuisesti hyvinvointi kaksinkertaiseksi & materiaalivirrat puoleen Factor 10: edellisen toteuttamiseksi teollisuusmaiden materiaalivirrat kymmenesosaan, hyvinvointi vähintään nykytasolla => ekotehokkuus!

Ekotehokkuus: vähemmästä enemmän enemmän hyötyä vähemmästä materiasta enemmän hyvinvointia vähemmällä ympäristökuormituksella

Materiaalipanos (MI) = hyödykkeen koko elinkaaren aikainen luonnonvarojen kulutus massayksikössä (esim. kg) = hyödykkeen oma massa + ekologinen selkäreppu (materiaalit, jotka eivät näy tuotteessa, mutta joita on tarvittu tuotetta varten)

MIPS - ekotehokkuuden mittari material input, materiaalipanos hyödykkeen koko elinkaarensa aikana vaatimat luonnonvarat service unit, palvelusuorite hyödykkeen koko elinkaarensa aikana tuottama hyöty

Tuotteiden valmistuksen materiaalipanoksia tuote kg abioot. /tuote kg bioot. /tuote kg vettä /tuote kg ilmaa /tuote kg maata / kg mat. farkut 5,1 1,6 1200 0,15 3 hammasharja 0,12-1,5 0,03 - kahvinkeitin 52-240 6,5 - VW Golf A4 18710-332000 3710 -

FIN-MIPS Kotitalous - kestävän kulutuksen juurruttaminen

FIN-MIPS Kotitalous: yhteistyötahot Mukana myös: KTM, vastuullisen kulutuksen työryhmä Kesko Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy Lahden seudun ympäristöpalvelut Ekokumppanit Oy Helsingin kaupunki Kansalaisjärjestöjen Kierrätysliike järjestöineen Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Wuppertal-instituutti, SERI ym. keskieurooppalaisia tahoja

Tutkimusryhmä Michael Lettenmeier Koordinaattori Satu Lähteenoja Tutkija Tommi Kauppinen Tutk.apul. Elintarvikkeet Karoliina Luoto Tutk.apul. Urheilu Marja Salo Tutk.apul. Matkailu Petro Tamminen Tutk.apul. Talot Sini Veuro Tutk.apul. Vapaa-aika Tiina Moisio Tutk.apul. Kodin esineet Heikki Susiluoma Tutk.johtaja, YT Riina Pykäri Tutk.apul. MIPStiedon merkitys Nina Lämsä Tutk.apul. Kyselylomakkeet Jenni Heikkinen Työharjoittelija Internet-sivut SamuPiha Työharjoittelija Elintarvikkeet Elli Kotakorpi Tutk.apul. Kotitaloudet

KotiMIPS: mitä tehdään 1. MIPS-tutkimukset eri osa-alueista esiselvitys tietopohjasta 6 opinnäytetyötä 2. Tietojen soveltaminen kotitalouksien kanssa 27 kotitaloutta seuraa kulutustaan lasketaan kunkin kotitalouden ekologinen reppu 3 opinnäytetyötä 3. Havainnollistamista ja johtopäätöksiä suosituksia ja johtopäätöksiä: miten päästään esim. Factor -tavoitteisiin tulosten popularisointi, erilaisia materiaaleja

Suomalaisen keskivertokuluttajan ekologinen selkäreppu: 40 tonnia/vuosi 20,000 18,000 16,000 14,000 12,000 10,000 8,000 6,000 4,000 2,000 0 The natural resource consumption (TMR) of an average Finnish consumer (kg/person/year) 17,217 11,338 5,909 2,883 Transport Housing Food Goods and appliances 2,000 Hobbies and free time 987 Accomodation on leisure trips Lähde: Suomen luonnonsuojeluliitto, FIN-MIPS Kotitalous -tutkimus, www.mips-online.fi

Liikenne: 17 tonnia/vuosi Natural resorce consumption of transport, kg/person/year 264 646 243 private car (11,200 km) public transport (2,000 km) non-motorised transport (700 km) 16,064 plane and ferry (2,000 km)

Asuminen: 11 tonnia/vuosi Natural resource consumption of housing (kg/person/year) 1,289 Building Electricity 3,910 5,609 Heating 530 Warm and cold water

The use of food products (total 840 kg/person/year) Elintarvikkeet: 14 % 17 % grain and potatoes milk products 6 tonnia/vuosi 8 % meat and fish eggs margarine and oil sugar fruits and vegetables (incl. juices) 26 % soft drinks 19 % alcohol and coffee 4 % 1 % 1 % 10 % Material input of food products (total 6,000 kg/person/year) 1 % 8 % 6 % grain and potatoes 13 % milk products meat and fish 3 % 30 % eggs margarine and oil sugar 5 % fruits and vegetables (incl. juices) soft drinks alcohol and coffee 2 % 32 %

Kodin tavarat: 3 tonnia / vuosi Kodin tavaroiden valmistuksen ja käytön vuosittainen ekologinen selkäreppu 5 % 17 % 15 % 14 % 5 % 8 % 5 % 31 % Huonekalut Kodinkoneiden valmistus Kodinkoneiden käyttö Sähkölaitteiden valmistus Sähkölaitteiden käyttö Vaatteet ja muut tekstiilit Kirjat, lehdet ja paperi Korut

KotiMIPS-talouksien selkäreput 140 000 120 000 100 000 kg/henkilö/vuosi 80 000 60 000 40 000 20 000 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28

45 000 40 000 35 000 KotiMIPS-talouksien asumisen selkäreput kg/henkilö/vuosi 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28

KotiMIPS-talouksien matkailun selkäreput 45 000 40 000 35 000 30 000 kg/hlö/v. 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 1

Saako reppua kevyemmäksi? Keino Asuinpinta-ala 38 m 2 25 m 2 /hlö + huonelämpötilan laskeminen kahdella asteella Lämpimän veden kulutus 20 % (14 l/vrk) Huonekalujen hankinta käytettynä Siirtyminen kasvissyöjäksi Työmatkat bussilla auton sijaan (15 km/vrk) Kauppa- ja asiointimatkat pyörällä auton sijaan (11 km/vrk) Siirtyminen tuulisähköön Kaikki keinot yhteensä Muutos yhteensä Muutos materiaalipanoksessa kg/hlö/a - 1 900 kg - 1 600 kg - 250 kg - 160 kg - 1 600 kg - 3 000 kg - 2 000 kg - 460 kg - 11 000 kg - 27 %

Vastuu ei yksin kotitalouksilla Vaikka kuluttajat tekevät lopullisen valinnan, tarjonta määrää vaihtoehdot Elinkeinoelämä ja hallinto tärkeitä kuluttajien lisäksi (Oksana Mont, Arnold Tukker) Taloudelliset ja poliittiset ohjauskeinot kauanko vielä odotetaan?

Kiitos! Lisätietoja: www.mips-online.fi satu.lahteenoja@sll.fi