SUOMEN PANKIN KANSANTALOUSOSASTON TYÖPAPEREITA

SUOMEN PANKIN KANSANTALOUSOSASTON TYÖPAPEREITA 10.10.2004 1/2004 Hannes Kaadu Kuluajahinainflaaion miaaminen Yhdysvalloissa

2

Kuluajahinainflaaion miaaminen Yhdysvalloissa Kansanalousosason yöpapereia 1/2004 Hannes Kaadu 1 Tiiviselmä Yhdysvalain kuluajahinaindeksin laskenameneelmiä on muueu merkiäväsi 1990-luvulla ehyjen miausharhoja koskevien selviysen peruseella. Muuosen yheisvaikuukseksi on arvioiu jopa yli puolen prosenin lasku miaussa vuosi-inflaaiovauhdissa. Indeksimeneelmää koskevien muuosen ohella yksi merkiävimmisä muuoksisa on ollu ns. hedonisen meneelmän käyön laajenaminen uoeiden laadullisen muuosen miaamisessa. Meneelmää sovelleaan nykyään noin viieen proseniin kaikisa kuluajahinaindeksiin sisällyeävisä uoeisa. Tässä yöpaperissa esiellään Yhdysvalain kuluajahinaindeksiin ehyjä muuoksia ja havainnolliseaan hedonisen meneelmän käyöä sekä vaikuuksia kuluajahinainflaaion miaamiseen. Asiasana: Yhdysvalla, kuluajahinaindeksi, hedoninen meneelmä 1 Tämä yöpaperi on laadiu yöskennellessäni lomasijaisena kansanalousosasolla kesällä 2004. Haluan kiiää Veli-Mai Mailaa, Juhana Hukkisa sekä kansanalousosason seminaarin osanoajia saamisani kommeneisa. Paperissa esiey näkemykse ova omiani eiväkä välämää vasaa Suomen Pankin kanaa. 3

4

Sisällys 1. Johdano... 7 2. Harha Yhdysvalain kuluajahinaindeksissä... 7 2.1. Kuluajahinaindeksi elinkusannusen miarina... 8 2.2. Kuluajahinaindeksin laskeminen ja subsiuuioharha... 9 2.3. Aineison keräyksesä ja painouksisa johuva harha... 11 2.4. Uusisa uoeisa ja laadunmuuoksisa aiheuuva harha... 12 3. Hinaindeksien oikaiseminen laadunmuuoksilla... 13 3.1. Perineise meneelmä... 13 3.2. Hedoninen regressioanalyysi... 15 3.2.1. Hedonisen meneelmän sovelaminen hinaindekseihin... 17 3.2.2. Hedoninen meneelmä Yhdysvalain kuluajahinaindeksissä... 22 3.2.3. Yheenveo... 25 Lähee... 28 Liie 1. Indeksilukukaavoja... 31 Liie 2. Korkeamman aggregaaiason kaavoja... 32 Liie 3. Kodinkonee Yhdysvalain ja EU:n hinaindekseissä... 33 Liie 4. Tieokonee Yhdysvalain, Suomen ja EU:n hinaindekseissä... 33 5

6

1. Johdano Kuluajahinaindeksi miaa kuluajien hankkimien avaroiden ja palveluiden hinnoissa ieyllä aikavälillä apahuvaa muuosa. Se on yksi ärkeimmisä kansanalouden ilaa kuvaavisa indikaaoreisa, jonka käyö pääökseneon apuvälineenä on hyvin laaja yheiskunnan monilla aloilla. Täsä syysä mahdollisella miausvirheellä ai puueellisella miausavalla voi olla huomaavia vaikuuksia muun muassa uoannon kasvumäärälukuihin, ulo- ja rahapoliiikkaa koskevaan pääöksenekoon sekä valionalouden hallinaan. Yhdysvalloissa kuluajahinaindeksin laskena on 1990-luvula lähien saavuanu laajaa huomioa useiden aihea käsielevien ukimusulosen seurauksena. Useimpien, ellei kaikkien ulosen mukaan virallinen indeksi on esiäny liian korkeia lukuja lähinnä miaamiseen käyeysä meodologiasa johuen. Merkiävin näisä ukimuksisa on Boskinin komission vuonna 1996 esiämä rapori (Boskin e al, 1996), jonka mukaan Yhdysvalain kuluajahinaindeksi liioieli elinkusannusen muuosa vuosiasolla noin 1.1 proseniyksikön verran. Harhasa 0.5 proseniyksikön verran odeiin johuvan indeksimeneelmien puueellisuuksisa. Loppuosa eli 0.6 proseniyksikköä johui puueisa siinä, mien uoeiden laadussa apahuvia muuoksia ja kokonaan uusia uoeia kyeään oamaan laskennassa huomioon. Indeksimeneelmien puueellisuuksien korjaaminen on suheellisen helposi rakaisavissa. Se apahuu indeksilukumeneelmää vaihamalla, jolloin krieerinä on lähinnä ilasoviranomaisen kykeneväisyys kunkin laskenaavan oeuukseen. Laadunmuuosen miaaminen on sen sijaan laajempi ja osiain myös kyseenalaisempi ongelma. Laadunmuuosen miauksen periaaeen vaikean määrielävyyden lisäksi varsinaisa miausa haiaa miauskoheiden heerogeenisuus. Jokainen hyödyke arvisee yksiyiskohaisa huomioa ja ällöin kyse ei ole mekaanisesa oimenpieesä. Yhdysvalloissa on käyey useia meneelmiä laadunmuuosen miaamiseen. Edellä mainiu Boskinin komissio sekä usea muu ukimukse ova oanee kanaa kyseisen meneelmien käyöön. Suosielluimpana lähesymisapana laadunmuuosen arvioiniin voi ällä hekellä piää hedonisa meneelmää. Tässä yöpaperissa onkin ensisijaisesi arkoiuksena havainnollisaa, mien hedonisa meneelmää käyeään eroelemaan hyödykkeiden hinnoissa apahuva muuokse varsinaisiin hinnanmuuoksiin ja kvaliaiivisiin muuoksiin. Siä ennen arkasellaan kuienkin Boskinin komission vuonna 1996 esiämä ukimusulokse ja niisä siemmin johdeu muuokse Yhdysvalain kuluajahinaindeksin laskennassa. 2. Harha Yhdysvalain kuluajahinaindeksissä Yhdysvalain kuluajahinaindeksi jouui 1990-luvulla ukijoiden kriiikin koheeksi, sillä sen odeiin sysemaaisesi yliarvioivan elinkusannuksissa apahuvaa muuosa. Boskinin komission rapori (1996) on ukimuksisa huomaavin, koska se myös keräsi yheen kaikki aiemma ukimukse osoiaakseen yksiyiskohaisesi, mien laskennallise puuee aiheuava harhoja kuluajahinaindeksiin. Edellisesä vasaavasa raporisa oli kulunu 35 vuoa.

2.1. Kuluajahinaindeksi elinkusannusen miarina Kuluajahinaindeksi hinnoielee yleensä kiineän korin avaroia ja palveluja ieynä laskena-aikana. Tämän meneelyavan heikkouena on juuri sen käyämä kiineä kori, josa ulee ajan myöä vähemmän ja vähemmän edusava. Näin apahuu ensinnäkin siksi, eä ihmise reagoiva hinnanmuuoksiin muuamalla kuluusoumuksiaan. Toiseksi uude uoee ja paraneva laau merkisevä usein lisäysä kuluajien hyvinvoinnissa, miä perineisesi kuluajahinaindeksin laskenaan käyey meneelmä eivä pysy oamaan huomioon. Boskinin komission esiys oli aseaa Yhdysvalojen kuluajahinojen miaamisen avoieeksi elinkusannusindeksin mahdollisimman arkka jäljieleminen. Elinkusannusindeksi verailee vähimmäiskuluusmenojen määrää, joka arviaan saavuamaan sama hyvinvoini (hyöyaso) eri hinaasoja käsiävinä ajanjaksoina. Elinkusannuksissa apahuvien muuosen miaamiseen on kaksi eri lähesymisapaa. Ensimmäinen niisä esimoi kysynäfunkioia arkkojen hyöyason muuosen määriämiseksi. Lähesymisavan ongelmana on, eä malleissa esimoiavien paramerien määrä kasvaa eksponeniaalisesi hyödykkeiden määrän lisäänyessä, mikä ekee äsä meneelmäsä käyännössä mahdooman oeuaa. Toinen apa on kuluajahinaindekseihin sovelleu perineisen indeksilukujen laskeminen. Niin sanouisa yksikköarvoindekseisä yleisimmin käyey meneelmä on Laspeyresin indeksi. Se miaa hinnanmuuoksia kiinein perusjakson painoin 2. Laspeyresin indeksin ongelmana on, eä se yliarvioi elinkusannuksissa apahuva muuokse, koska se ei oa huomioon kysynnän hinajousavuudesa aiheuuvia muuoksia kuluusoumuksissa. Indeksin implisiiisenä oleuksena siis on, eä uoeiden suheellisen hinojen muuuessa ihmise eivä siirrä kuluusaan vaihoehoisiin uoeisiin. Miä disaggregoidummalla asolla kuluajahinaindeksissä ollaan, siä suurempi on kuienkin yksiäisen uoeiden välillä apahuva subsiuuio. Jos esimerkiksi Jonagold-merkkisen omenoiden hina nousee, ihmise osava enemmän vaikkapa Royalgala-omenoia (ceeris paribus). Laspeyresin indeksikaava ei oa ää uoevaihdosa huomioon. Tällöin esimerkiksi miaaessa hinojen muuosa vuosien 1996 ja 2003 välillä kiineä vuoden 1996 uoekori aseaa liian suuren painon uoeille, joiden hinna ova suheellisesi noussee enemmän, ja liian pienen painon uoeille, joiden hinna ova suheellisesi noussee vähemmän. Tämän seurauksena vuoden 1996 uoekorin käyäminen yliarvioi vuosien 1996 ja 2003 välillä apahunua muuosa elinkusannuksissa ja kuluajahinaindeksiin synyy subsiuuioharha. Toisena ääripäänä on Paaschen indeksi, joka laskee suheellisen hinnanmuuoksen vallisevilla painoilla, jolloin muuosa elinkusannuksissa puolesaan aliarvioidaan. Toisin kuin yksikköarvoindeksi, superlaiivise indeksi pysyvä periaaeessa oamaan huomioon suheellisen hinojen muuoksisa aiheuuva subsiuuiovaikuukse, sillä niissä käyey paino heijasava sekä perus- eä arkaseluajanheken kuluusrakeneia. Esimerkiksi Fisherin indeksi laskeaan Laspeyresin ja Paaschen indeksien geomerisena keskiarvona, eli niiden ulon neliöjuurena. Törnqvisin indeksi puolesaan laskeaan koroamalla suheellinen hinnanmuuos perus- ja arkaselukauden kuluusosuuksien keskiarvolla. Koska superlaiivise indeksi oava huomioon ajankohien välillä apahunee muuokse kuluusoumuksissa, niiä pideään yksikköarvoindeksejä parempina elinkusannusindeksiä mukailevina hinnanmuuoksen miareina (Gordon 2000, Tilasokeskus 2004). 2 Indeksilukujen kaava löyyvä liieesä 1. 8

Sopivan indeksilukukaavan valina on vain yksi näkökulma elinkusannusen arkkaan miaamiseen. Joa pääsäisiin vielä lähemmäksi aioa elinkusannusindeksiä, äyyisi indeksin pysyä oamaan huomioon elinason muuokse myös uusien, kehiyneempien ja laadullisesi parempien hyödykkeiden muodossa. Kuen jäljempänä ulee esille, ämä onkin määriely suurimmaksi ongelmaksi koskien kuluajahinaindeksin laskenaa (Greenlees 2001). 2.2. Kuluajahinaindeksin laskeminen ja subsiuuioharha Hinaieojen aggregoini Yhdysvalain kuluajahinaindeksiä varen apahuu pyramidinmuooisen prosessin kaua. Varsinainen kuluajahinaindeksi on pyramidin huipulla. Sen alla on laajoja uoeryhmiä, kuen esimerkiksi liikenne, ravino ja vaaee. Nämä aas on järjesey 70 alaryhmään. Asuminen on esimerkiksi jaeu asunoon ja sisusukseen. Sisusus puolesaan jaeaan huonekaluihin ja kodinkoneisiin. Alin uoekerros (esimerkiksi omena ja banaani) on perusaso, jonka alapuolella on enää spesifisiä uoeia lähinnä uoemerkeiäin jaoeluna. Yhdysvalloissa kuluajahinaindeksin muodosava 211 perusasoa, joihin 38 maanieeellisellä alueella keräään hinaiedo 71000 uoeesa noin 22000 eri liikkeesä. Näiden hinaieojen kerääminen apahuu joka kuukausi ai kerran kahdessa kuukaudessa (Gordon 2000, Bureau of Labor Saisics 2004). Yhdysvalain kuluajahinaindeksin alimma uoekerrosuma aggregoiiin vuoeen 1999 asi käyäen Laspeyresin indeksiä. Näiden uoekerrosumien osala indeksin laskennassa käyey paino eivä ole uoeiden kuluusmääriä, vaan edusava uoeiden mahdollisuuksia ulla oseuksi ieysä liikkeesä. Kunkin liikkeen odennäköisyys ulla valiuksi johdeaan puolesaan kuluajakyselyjen (Poin of Purchase Survey, POPS) avulla kusakin liikkeesä saadusa kokonaiskuluusinformaaiosa, jolloin paino ise asiassa edusava liikkeiden osuuksia kokonaismyynnisä ieyllä maanieeellisellä alueella. Laspeyresin indeksin käyösä johuvaa subsiuuioharhaa ei alimpien uoekerrosumien osala varsinaisesi pysyä miaamaan, sillä ieoja kuluuksen muuumisesa ei yksiäisen uoeiden osala ole saaavilla. Tää ns. alemman ason subsiuuioharhaa koskeva suuruusluokka-arvio yleensä perusuva sen sijaan Laspeyresin kaavalla laskeun indeksin ja geomerisena keskiarvona laskeun indeksin eroukseen. Geomerinen keskiarvokin on yksikköarvoindeksi ja kuen Laspeyres, myös se miaa uoeen hinnannousua perusajanjakson painoin. Mua oisin kuin Laspeyresin indeksi, geomerinen keskiarvo oleaa uoeiden suheellisen kuluusosuuksien pysyvän vakiona. Tällöin myynnin määrän anneaan muuua suoraan verrannollisesi hinnanmuuokseen, eli subsiuuiojouson oleeaan olevan yksi 3. Esimerkiksi ieyn uoeen 10 prosenin hinnannousuun yhdiseään 10 prosenin lasku myynnin määrässä. Tällöin jos kuluaja reagoiva suheellisiin hinnanmuuoksiin niin, eä suheellise kuluusosuude pysyvä samoina, geomerinen keskiarvo on parempi esimaai elinkusannusen muuoksille. Boskinin komission arvio alemman ason subsiuuioharhan suuruudesa oli 3 Lebow ja Rudd (2001) huomauava kuienkin, eä pienen kappalemäärien apauksessa geomerisä keskiarvoa käyeäessä hyödykkeen subsiuuiojousoksi muodosuu hieman alle yksi. Mc- Clellandin ja Reinsdorfin (1999) mukaan n kokoisen näyeen apauksessa, jossa jokaisella hinanoeerauksella on yhäläinen painoarvo, geomerinen keskiarvo on arkka esimaai CEShyöyfunkiosa johdeulle elinkusannusindeksille subsiuuiojouson ollessa 1-1/n. Lisäksi he huomauava, eä keskimäärin kuukausiain kuluajahinaindeksiä varen keräy näye sisälää 9 hinanoeerausa yhä uoea kohi ja vasaavanlainen pieni näye voi aiheuaa vain miäömän pienen harhan indeksiin. 9

vuonna 1996 +0.25 proseniyksikköä, eli kyseisesä harhasa johuen kuluajahinaindeksin muuos oli vuosiain 0.25 proseniyksikön verran liian suuri. Boskinin komission suosiuksesa Bureau of Labor Saisics (BLS) oi vuonna 1999 alemman ason uoekerrosumien osala käyöön niin kusuun hybridimeneelmän. Tässä meneelmässä suurimpaan osaan uoeisa käyeään geomerisa keskiarvoa. Arimeeinen keskiarvo kuienkin säilyeiin niiden uoeiden osala, joiden subsiuuiojouson oleeaan olevan lähempänä nollaa. Näihin kuuluva muun muassa sähkö ja sairaalapalvelu. Meneelmän käyöönoon seurauksena Lebow ja Rudd (2001) esimoiva alaason aggregoiniharhan laskeneen noin +0.05 proseniyksikköön. Korkeamman ason indeksi kooaan yheen käyämällä kyselyjen (Consumer Expendiure Survey) peruseella saauja painoja. Nämä paino ilmaiseva kuluajien käyeävissä olevan ulon jakauumisa eri uoeiden kesken. Korkeammalla asolla laskena apahuu ja ulee vasedeskin apahumaan Laspeyresin indeksillä, jossa on kiineä perusajanjakson paino. Ylempänäkin aggregaaiasolla esiinyy kuienkin subsiuuioa esimerkiksi omenoiden ja banaanien välillä. Boskinin komission raporin mukaan äsä johuva harha oli vuonna 1996 suuruudelaan +0.15 proseniyksikköä. Lebow ja Rudd esimoiva vuonna 2001 yläason aggregoiniharhan suuruudeksi +0.1 proseniyksikköä. Yheensä ylemmän ja alemman aggregaaiason subsiuuioharha oliva siis +0.4 proseniyksikköä vuonna 1996, mua enää +0.15 proseniyksikköä vuonna 2001. Yhdysvalain virallisen kuluajahinaindeksin muuoksen piäisi siis nykyään olla vuosiain keskimäärin 0.25 proseniyksikön verran pienempi kuin miä se olisi ilman uusien meneelmien käyöönooa. Perineisesi laskeun indeksin rinnalle Boskinin komissio ehdoi myös superlaiivisen indeksin laskemisa. Superlaiivinen indeksi pysyisi poisamaan subsiuuioharha kuluajahinaindeksisä lähes kokonaan ja uoamaan näin arkemman arvion hinnanmuuoksisa. Koska superlaiivisen indeksien laskemiseen arviaan myös vallisevan kauden painoja, uuden indeksin äyyisi oimia akauuvasi korjauna indeksinä. Vuonna 2001 Bureau of Labor Saisics esielikin kejueun kuluajahinaindeksin (C-CPI-U), joka käyää Törnqvisin indeksikaavaa ylemmän uoekerrosuman hinnanmuuoksen laskenaan kahden vuoden viiveellä 4. Viive johuu indeksissä käyeyjen kuukausiain uusiavien painojen laskena-ajasa. Kejuus viiaakin juuri indeksin jakuvaan uudisamiseen. Periaaeessa myös perineinen kuluajahinaindeksi on kejueu. Sen painoja ei vain uusia vasaavin lyhyin aikavälein. Esimerkiksi vuonna 1996 Boskinin komission raporin aikoihin käyey paino oliva peräisin vuosila 1982-84. Komission suosiuksesa BLS on muuanu myös ää käyänöä ja vuoden 2002 ammikuusa lähien painoja uusiaan joka oinen vuosi, miä sinällään voidaan jo piää eriäin suurena yksiäisenä indeksiin vaikuavana muuoksena (BLS 2004). Huolimaa parin vuoden korjausviiveesä, kejueu indeksi kuienkin julkaisaan ajallaan joka kuukausi. Indeksissä käyeään nimiäin ensin mukaueua geomerisa keskiarvoa sekä Laspeyresin indeksin painoja kahena ensimmäisenä vuoena. Indeksiä korjaaan jälkikäeen, kunnes lopullinen indeksi julkaisaan Törnqvisin meneelmää sovelaen. Ero lopullisen kejueun indeksin ja perineisesi laskeun Laspeyresin indeksin välillä näkyy kuviossa 1. 4 Ylemmän aggregaaiason indeksikaava löyyvä liieesä 2. 10

Kuvio 1. Laspeyresin kuluajahinaindeksi (CPI-U) ja superlaiivinen kejueu kuluajahinaindeksi (C-CPI-U), 1999/12 = 100. 110 108 CPI-U 106 104 102 C-CPI-U 100 98 2000 2001 2002 Lähde: Bureau of Labor Saisics 2004. 2.3. Aineison keräyksesä ja painouksisa johuva harha Eräs muoo subsiuuioharhasa synyy, kun liikkee, joisa aineiso keräään, vaihuva ieyin määräajoin. Liikkeiden vaihaminen apahuu kuluajakyselyjen (POPS) avulla, joilla selvieään, misä kuluaja avaransa ja palvelunsa osava. Yhdysvalloissa vuodesa 1988 vuoeen 1998 supermarkeien ja halpahallien myyniosuus kasvoi 50 prosenia (Gordon 2000). Esimerkiksi supermarkei pysyvä arjoamaan uoeia halvemmalla kuin piene myymälä muun muassa sen vuoksi, eä hankinaerä ova suuremma. Kuluajahinaindeksiä laskiessaan BLS implisiiisesi oleaa, eä uoeen mahdollinen hinaero uuden ja vanhan liikkeen välillä johuu yksinomaan laaueroisa. Hinamuuosa ei ällöin ole apahunu, koska huononuva laau merkisee elinkusannusen nousua laadunmuuoksen verran. Tällöin siis kuluajahinaindeksi ei oa huomioon oikeia kuluajien osokäyäyymisen muuoksisa johuvia laaukorjauja hinnanlaskuja (Gordon 2000, Lebow ja Rudd 2001). Liikkeiden vaihumisesa johuvan harhan suuruusluokka-arvio perusuva paljoli ukimusuloksiin, joka ova sidoksissa oisiinsa. Lebow'n ja Ruddin (2001) mukaan Lebow, Robers ja Sockon arvioiva vuonna 1994 kyseisen harhan päevän noin 40 proseniin kuluajahinaindeksisä. Harhan suuruuden arvioiiin olevan välillä nolla ja +0.1 proseniyksikköä. Boskinin komissio poimi vuonna 1996 ämän esimaain ylemmän rajan ja kirjasi harhaksi +0.1 proseniyksikköä. Vuonna 2001 Lebow ja Rudd laskiva kyseisen esimaain +0.05 proseniyksikköön. Lebow ja Rudd (2001) ova myös esiänee väieen, jonka mukaan epääsmällise paino voiva aiheuaa kuluajahinaindeksiin "painoharhan". Kuluajahinaindeksin laskennassa käyey paino hankiaan Bureau of Labor Saisicsin suoriamalla kyselyukimuksella (Consumer Expendiure Survey). Tiedo hankiaan akauuvasi, joen ulokse ova riippuvaisia kuluajan muisisa. Useimmien haasaelava on perheen pää, jolloin ukeuduaan hänen ieämykseensä myös muiden aloueen kuuluvien henkilöiden kuluuksesa. Myös muun muassa vasaajan rehellisyys esimerkiksi perheen yksiyisiä kuluusoumuksia (esim. alkoholinkuluus) koskevien kysymysen apauksessa voi olla kyseenalainen. Omis- 11

usasunojen vuokra-arvoissakin luoeaan siihen, millaiseksi omisaja ise arvioi asunnosa saaavissa olevan vuokrauoon. Lebow ja Rudd (2001) käyävä harhan esimoiniin Bureau of Economic Analysisin bruokansanuoeen kuluuspainoja, koska BEA:n paino perusuva laajali suoraan yriyksilä keräyihin ieoihin. Painouksisa johuvaksi harhaksi arvioidaan +0.05 proseniyksikköä vuosiasolla. 2.4. Uusisa uoeisa ja laadunmuuoksisa aiheuuva harha Perineinen hinaindeksi, kuen Laspeyres, veraa avaroiden hinoja käyäen kiineää koria uoeia ja palveluja. Tällöin oleeaan, eä uoeiden kirjo sekä uoeiden ja palveluiden ominaisuude ova idenisiä arkaselavina ajanjaksoina. Todellisuudessa uoeiden ja palveluiden ominaisuude kuienkin muuuva. Jokin malli poisuva markkinoila ja oise malli oava niiden paikan kauppojen hyllyillä. Näisä uoeisa löyyy myös sellaisia, joia on hyvin vaikeaa verailla suuren kvaliaiivisen muuosen vuoksi. Verailun kannala vielä vaikeampi ehävä on sisällyää kokonaan uusi uoe hinaindeksiin, sillä usein uusilla uoeilla on ominaisuuksia, joia vanhoilla uoeilla ei ole koskaan ollu. Hyödykkeiden laaujen vaihdellessa ja uusien hyödykkeiden ullessa markkinoille kuluajan hyöy ulee vääjäämää muuumaan, vaikka hinnoissa ei havaiaisikaan eroja. Mone analyyiko uskova miaamaa jääneiden laadunmuuosen aiheuavan suuren harhan kuluajahinaindeksiin. Esimerkiksi video, makapuhelime ja muu vasaava elinasoon vaikuava hyödykkee oeiin Yhdysvalloissa kuluajahinaindeksiin mukaan noin kymmenen vuoa liian myöhään: video vuonna 1987 ja makapuhelime vuonna 1998. Tällöin niiden hina oli laskenu jo keskimäärin 80 prosenia markkinoilleulosa. Muuokse olisi pysyävä unnisamaan ja niiden suuruus määriämään, joa hinaindeksin laskena olisi mahdollisimman arkkaa (Kokoski ym. 2001, Lebow ja Rudd 2001). Vuonna 1996 arkaselluisa Yhdysvalain kuluajahinaindeksin 27 uoekaegoriasa 19:ssä laadunmuuoksisa ja uusisa hyödykkeisä johuvan harhan suuruudeksi arvioiiin yheensä +0.6 proseniyksikköä. Näisä esimerkiksi lääkinäja sairaalapalvelujen osala harha oli +3.0 proseniyksikköä ja kodinkoneiden ja elekroniikkauoeiden osala +5.6 proseniyksikköä. Koko +1.1 proseniyksikön suuruisesa harhasa on käsillä oleva selväsi suurin (Boskin ym. 1996, Moulon ym. 1997, Gordon 2000, Lebow ja Rudd 2001). Seuraavassa luvussa selvieäänkin laadunmuuosen miauksen meodologiaa arkemmin. 12

3. Hinaindeksien oikaisu laadunmuuoksilla 3.1. Perineise meneelmä Kvaliaiivisen muuosen huomioon oaminen kuluajahinaindeksissä on käyännön kannala eriäin suuri ongelma. Tilasoinnissa kyse ei ole mekaanisesa oimenpieesä, sillä ruiininomaisesi ei alai muuuvia ominaisuuksia pysy määriämään. Miauskohee ova hyvin heerogeenisiä, joen jokainen niisä arvisee yksiyiskohaisa huomioa. Usea meneelyava myös vaaiva ilasonlaaijan subjekiivisia arvioia kvaliaiivisen muuosen laajuuksisa (Nordhaus 1998). Yhdysvalain kuluajahinaindeksissä hinnanmuuos jaeaan puhaaseen hinnanmuuokseen ja puhaaseen laadunmuuokseen. Tapauksissa, joissa uoeessa apahuva laadunmuuos koeaan hyvin pieneksi, muuos hinnassa laskeaan puhaaksi hinnanmuuokseksi. Esimerkiksi saman uoeen kahden eri pakkauskoon eriävä kilohina voidaan laskea puhaaksi hinnanmuuokseksi (Kokoski ym. 2001). Perineisesi laadussa huomaavammin eriävien ai kokonaan uusien uoeiden sisällyämiseksi hinaindeksiin on käyey niin kusuuja mached model - meneelmiä. Näisä kolme yleisimmin käyeyä ova overlap -hinnoielu, linking -meneelmä sekä suora laaukorjaukse. Overlap -hinnoielumeneelmää käyeään, kun sekä vanha eä uusi indeksiin sisällyeävä uoe ova markkinoilla päällekkäisenä kauena. Tällöin hinaeroa käyeään laadunmuuoksen esimaaina. Vanha uoe vasaa hinnanmuuoksesa välillä ja -1. Uusi uoe kaegoriassa vasaa hinnanmuuoksesa välillä ja +1. Tämä meneelmä aseaa käyännössä kaiken muuoksen uuden ja vanhan uoeen hinnan välillä laauerojen piikkiin (Kokoski ym. 1997). Meneelmän käyöä on havainnolliseu kuviossa 2. Kuvio 2. Overlap -hinnoielu. 2 P Uusi uoe Laadunmuuos 1 P Vanha uoe Hinnanmuuos 1 P 1-2 - 1 + 1 Lähde: Moulon ym. 1997 13

Jos ieoa hinnoisa päällekkäisinä kausina ei ole, käyeään linkingmeneelmää. Mached model -meneelmisä on ämä ehdoomasi käyeyin. Meneelmässä vanha uoe jäää markkina ajanhekenä -1 ja uusi uoe ilmesyy indeksiin kaudella. Periodien ja -1 välillä apahuvaa hinnanmuuosa esimoidaan käyämällä muiden samassa uoekaegoriassa olevien uoeiden havaiua hinamuuosa, eli "puhaan" hinnanmuuoksen oleeaan olevan kaikkien vasaavien uoeiden osala sama. Tämän jälkeen uusi uoe korvaa vanhan uoeen indeksissä (Kokoski ym. 2001). Meneelmää on havainnolliseu kuviossa 3. Kuvio 3. Linking -meneelmä. 2 P Uusi uoe Laadunmuuos Hinnanmuuos Vanha uoe 1 P 1-2 - 1 + 1 Lähde: Moulon ym. 1997 Kolmas apa oaa huomioon laadunmuuosen vaikuukse on esimoida kusannuksia. Esimerkiksi jos valmisajala saadaan arkkaa ieoa ieyn uoeen ominaisuuksissa apahuneisa muuoksisa sekä muuoksen arvosa, voidaan suoriaa suora korjaus. Tällöin ieyssä uoeen ominaisuudessa apahunu arvonmuuos vähenneään kuluajan uoeesa maksamasa havaiusa hinnasa. Kyseinen meneelmä oleaa kuluajalle koiuneen hyödynmuuoksen olevan arvolaan sama, kuin miä ova uoajalle koiunee kusannukse laadunmuuoksen arjoamisesa (Kokoski ym. 2001). Perineisen meneelmien käyössä on neljä poeniaalisa harhan lähdeä. Vasaavan uoeen sisällyäminen hinaindeksiin pelkkänä "puhaana" hinnanmuuoksena sivuuaa laauverailun kokonaan. Overlap -hinnoielu puolesaan perusaa miaun hinnanmuuoksen uoeille, joka ova verailukelpoisuuensa puolesa pakosakin jo iälään liian vanhoja. Linking -meneelmän käyö yliarvioi "puhaan" hinnanmuuoksen aina, kun laadunmuuokse ova suurempia kuin hinojen erous ja kusannusmeneelmää käyämällä voi jäädä kokonaan arvioimaa loppuuoeissa käyeyjen uoanopanosen laadunmuuokse (Boskin ym. 1996). 14

3.2. Hedoninen regressioanalyysi Hedonisen meneelmän arkoiuksena on määriää uoeen eri ominaisuuksien arvo, joia voidaan käyää uoeiden laadullisen erojen hinnoieluun. Hedoninen meneelmä on ise asiassa eräs suoran laaukorjausmeneelmän muoo, joa käyeään apauksissa, joissa valmisajila ei saada arkempaa ieoa uoeissa apahuvisa muuoksisa. Hedoninen meneelmä ei siis edusa äysin eri meneelmää laadunmuuosen huomioon oamiseksi. Se on ennemminkin sovellus, joa voi piää monissa apauksissa käyännön kannala sopivampana perineisiin mached model -meneelmiin verrauna. Meneelmän laajemman sovelamisen eseenä on ähän asi ollu eriäin laajan hyödykekohaisen aineison arve, joka myös vaaii uusimisa hyvin lyhyin aikavälein. Hedonise hinna ova meneelmässä keskeisinä miauksen koheina. Tarkoiuksena on hinnoiella uoeen ominaisuuksia. Tausalla on ajaus, jonka mukaan kuluaja ekee osopääöksensä verailemalla differenioiujen uoeiden havaiuja hinoja ja ominaisuuksia. Teoreeisesi määrielynä uoeiden ominaisuude, z = (z 1,, z n ), muodosava yhdessä anneujen hyöyfunkion ja uloason, y, kanssa kuluajan indifferenssiasojen joukon. Täsä joukosa päädyään erilaisilla ominaisuuksien hinasuheilla kuluajien valisemiin ominaisuuskokoonpanoihin. Perusajauksena on siis, eä kun uoe voidaan nähdä ominaisuuksien pakkana, myös havaiavissa oleva uoeiden hinna ova verailukelpoisia samoin ehdoin 5. Hedonisen meneelmän pragmaainen puoli muodosuu uoeen ominaisuuksien hinojen esimoinnisa. Jokaisella uoeella on havaiavissa oleva markkinahina niin, eä ieyn funkionaalisen muodon ajaellaan liiävän yheen hinna ja ominaisuude. Kuluajan osaessa hyödykkeen k ajanhekenä hedoninen regressiomalli laskee yhden hyödykeyksikön hinnan P k kyseisen hyödykkeen eri ominaisuuksien funkiona seuraavasi: P = f z ); = 1,, T; k = 1,, K. (1) k ( k Kolme yleisinä hedonisissa regressioissa käyeyä malliyyppiä ova log-log, semi-log ja lineaarinen. Malliyypin valinnassa ei yleensä ole kasou olevan apua eoriasa, sillä odellisuudessa hyödykkeen hina voi ominaisuuksiensa funkiona olla yhä hyvin lineaarinen kuin myös äysin epäsäännöllinen. Käyännössä malliyypin valinnassa urvauduaankin muihin krieereihin. Yleisesi valina erilaisen funkionaalisen malliyyppien välillä on oeueu Box-Cox -esin avulla. Tesin peruseella valiaan se malli, jonka heeroskedasisuus vähenee Box-Cox - ransformaaion seurauksena parhaien. Log-log -malli Log-log -mallissa yhälön molemmille puolille suorieaan logariminen muunnos, jonka seurauksena saadaan regressioyhälöksi N 0 + α n ln n=1 ln Pk = α z n + ε k, (2) 5 Tarkempaa eoreeisa arkaselua varen ks. esim. Rosen (1974), Triple (1988), Diewer (2001). 15

jossa α n ova esimoiava unemaoma parameri ja ε k on virheermi. Tässä mallissa saadaan prosenuaalinen uoeessa apahunu laadunmuuoksen arvo ominaisuuden z n regressiokeroimen α n ja suheellisen laadunmuuoksen ulona (Song 1994). Kokonaislaadunmuuoksen arvo on sien N n= 1 α θ, (3) n n jossa θ n edusaa suheellisa havaiavissa olevaa muuosa uoeen ieyssä fyysisessä ominaisuudessa z n, eli θ n = (z n, - z n,-1 )/ z n,-1. Semi-log -malli Tässä malliyypissä uoeen hinnalle suorieaan logariminen muuos, joa sien selieään lineaarisesi absoluuisilla laauominaisuuksilla. N 0 + α n n + ε k. n= 1 ln P k = α z (4) Mallissa ominaisuuden z n yhden yksikön suuruinen muuos johaa vasaavan regressiokeroimen α n suuruiseen suheelliseen hinnanmuuokseen muiden ominaisuuksien pysyessä vakiona (Song 1994). Tämän mallin eu verrauna log-log - malliin on se, eä malli selviyyy apauksisa, joissa yksi ai useampi ominaisuus saa arvon nolla. Näiä ova esimerkiksi ilanee, joissa uoeille esiellään uusia ominaisuuksia kesken verailukauden (Diewer 2001). Tuoeen laadunmuuosen summa saa arvon N n= 1 α ( z, (5) n n, zn, 1 ) Lineaarinen malli Lineaarisessa mallissa uoeen hina on yksinkeraisesi ominaisuuksien funkio: N 0 + α n n + ε k n= 1 P k = α z. (6) Tässä apauksessa fyysinen laadunmuuos ominaisuuksissa johaa suoraan hinnanmuuokseen, joka on vasaavan regressiokeroimen suuruinen. Tällöin uoeen kokonaislaadunmuuos saa arvon N n= 1 α ( z (7) n n, z n, 1 ). 16

3.2.1. Hedonisen meneelmän sovelaminen hinaindekseihin Regressiomalleisa esimoiduilla regressiokeroimilla korjaaan hinaindeksejä kvaliaiivisen muuosen osala. Hedoninen indeksi on mikä ahansa indeksi, joka käyää uoeiden ominaisuuksia ai ominaisuuksiin perusuvia käyäyymismalleja peruseinaan. Hedonisen meneelmän sovelleavuus onkin äsä johuen eriäin laaja. Hinaindeksien yheydessä on yleisimmin käyey kuienkin kaha apaa. Niin kusuussa epäsuorassa meneelmässä hedonisesi johdeu uoeen ieyn ominaisuuden implisiiinen hina kerroaan uoeessa ieyllä aikavälillä apahuneella fyysisellä muuoksella vasaavassa ominaisuudessa. Näin saau laadunmuuoksen arvo vähenneään havaiusa hinnanmuuoksesa periodien välillä. Suorassa meneelmässä laaukorjau hinaindeksi saadaan puolesaan esimoiua suoraan hedonisesa regressiosa. Tämä apahuu lisäämällä regressioyhälöön dummy-muuujia. Näiden dummy-muuujien regressiokeroime ulkiaan uloksissa puhaiksi hinnanmuuoksiksi arkaselukauden ja peruskauden välillä, jolloin niisä on vähenney aikakausien välillä uoeissa apahunee laadunmuuokse (Triple 1988; Kokoski, Waehrer ja Rozaklis 2001). Seuraavaksi esieään numeerise esimerki molemmisa laskenaavoisa. Epäsuora laskenaapa Sovelamalla hedonisa meneelmää Laspeyresin indeksin laskenaan on arkoiuksena eroaa perineisesä Laspeyresin meneelmän avulla laskeusa hinnasa niin sanou puhdas hinnanmuuos sekä laauominaisuuksissa apahuneiden muuosen aiheuama hinnanmuuos. Tällöin siis ajaellaan, eä uoeen hinnan ja laauominaisuuksien välillä on addiiivinen suhde muooa: dp = dp ' + N p n= 1 α n dα n, (8) ' jossa dp on "puhdas" hinnanmuuos ja jälkimmäinen ermi edusaa laauominaisuusmuuoksisa johuvien hinnanmuuosen summaa. Esimerkiksi Bureau of Labor Saisics esimoi jakuvasi ieokoneiden laaukomponenien regressiokeroimia eri hinaindeksejä varen. Vuoden 1999 uoajahinaindeksiä varen esimoidu regressiokeroime näkyvä aulukossa 1. 17

Taulukko 1. Tieokoneiden laauekijöiden regressiokeroime; lineaarinen malli. Coefficien Sandard error T-saisic P-value Consan 619.925 81.685 7.589 0.000 CPU per MHz 3.533 0.079 44.9270 0.000 Celeron CPU* -277.538 11.558-24.013 0.000 SDRAM/MB 1.686 0.079 21.232 0.000 HD/MB 0.020 0.001 19.221 0.000 100MB ZIP* 96.702 11.430 8.460 0.000 DVD (4.6/6.0)* 95.459 16.039 5.952 0.000 Video/MB 5.076 0.948 5.357 0.000 Sound card and 24.184 14.070 1.719 0.086 2 Speakers* Speakers and 77.246 12.238 6.312 0.000 Sub* Speakers and 172.473 14.842 11.621 0.000 Premium Sub* 56.6 fax modem* 27.919 9.364 2.982 0.003 10/100Mbs 49.287 11.165 4.414 0.000 NIC* Monior, 15 246.919 21.733 11.362 0.000 inch* Monior, 17 296.941 15.763 18.838 0.000 inch* Monior, 17" 370.599 16.135 22.969 0.000 Triniron* Sofware Office 62.568 18.614 3.361 0.001 Suie* MS Office Suie 228.880 14.088 16.246 0.000 SBE* MS WIN NT 111.235 10.911 10.195 0.000 OS* Business Marke 268.988 21.689 12.402 0.000 3-year On-Sie 155.622 16.225 9.591 0.000 Warrany* Company A* 257.225 13.549 18.984 0.000 Company B* 139.632 21.100 6.618 0.000 Company C* -121.727 18.676-6.518 0.000 * Dummy variable Observaions = 685 Adjused R-Square = 0.963 Lähde: Holdway (2001) Taulukossa 1 lineaarisen regressiomallin regressiokeroime edusava suoraan kunkin laauominaisuuden yksikköhinaa. Tällöin esimerkiksi 128MB SDRAM lisämuisi oli vuonna 1999 arvolaan 128*1.686 = $215.81. Jos ämä edusaisi ieokoneen ainoaa kvaliaiivisa muuosa kahden peräkkäisen periodin aikana, jolloin myös koko ieokoneen yksikköhina on noussu 1200 dollarisa 18

1250 dollariin (+4.2 %), laadunmuuoksen huomioiva hinaindeksi kyseisen ieokoneen osala laskeaan BLS:n uoajahinaindeksiin seuraavasi: I = p N n= 1 α n ( θ p n 1 θ n( 1) $1250 $215.81 = 0.862 $1200 ) = ( 0.883) p N p 1 + α n ( θ n θ n( 1) ) n= 1 6 (9) Huomaaan, eä "puhdas" hinnanmuuos on siis ise asiassa ollu -13.8 % (Holdway 2001, Song 1994). Suora meneelmä: dummy-muuuja Dummy-muuujia käyävä suora meneelmä on kirjallisuudessa valliseva. Siä on käyey muun muassa uoeiden laadunmuuoksisa johuvien kuluajahinaindeksissä esiinyvien harhojen esimoiniin (esim. Boskin ym. 1996). Semilogarimisena suorassa meneelmässä regressioyhälö on muooa N k = 0 + βdk + n=1 ln P α α z + ε, (10) n n k jossa D saa arvon 1, jos uoe n havaiaan hekellä. Muulloin D saa arvon nolla. Tässä mallissa siis dummy-muuujien regressiokeroime miaava puhaia (suheellisia) hinnanmuuoksia ajanjaksojen ja -1 välillä, koska laaueroisa johuva vaikuukse on poiseu. Jos kahden ajanjakson arkaselussa dummy-muuujan regressiokerroin, β, saa arvon 0.04, puhdas hinnanmuuos on ajanhekellä ollu neljä prosenia. Jakuvan indeksin aggregoimiseksi äyyy kejuaa useampia regressioia peräkkäisilä vuosila. Vaihoeho yllä olevalle olisi esimoida yksi regressio useammala vuodela ja laskea näin saaujen dummy-muuujien regressiokeroimisa indeksi jokaiselle vuodelle erikseen. Regressioiden kejuusa voi kuienkin piää suosiellumpana, sillä ällöin hyödykkeen ominaisuuksien regressiokeroimien salliaan muuua. Meneelmän heikkouena puolesaan pideään suuremman aineison arvea, sillä muuen regressiokeroimien vuosiaisesa vaiheluvälisä voi muodosua usein epärealisisen suuri (Gordon 1987). Edesmenny Harvardin kansanalousieeen professori Zvi Griliches käyi regressioanalyysia ja edellä esielyä mallia (10) ukiakseen, mien henkilöauojen laadunmuuokse vaikuava niiden hinakehiykseen (Griliches 1961). Kyseisessä ukimuksessa käyeiin aineisoa yhdysvalalaisisa henkilöauoisa vuosina 1937, 1950 ja 1954 1960. Griliches käyi laaumuuujina auon mooorin ehoa, 6 Suluissa oleva on vaihoehoinen laskuapa, joka laskee hinnanmuuoksen muuamalla alkuperäisen periodin uoeen verailukelpoiseksi jälkimmäisen periodin uoeen kanssa, eli esiää periodin 2 hyöymäärän periodin 1 rahassa (esim. Moulon ym. 1997). Ensimmäinen laskuapa puolesaan laskee hinnanmuuoksen perusperiodin hyödyllä (Holdway 2001). Tuloksien 2.1 proseniyksikön ero johuu periaaeessa samanlaisen laskennallisen meneelmien käyösä, kuin mikä yksikköarvoindeksien laskennassa aiheuava subsiuuioharhan (vr. Laspeyres ja Paasche). Tuoajahinaindeksissä BLS käyää ensimmäisä ja kuluajahinaindeksissä puolesaan suluissa olevaa apaa. 19

omapainoa ja piuua. Malliin hän lisäsi myös useia muia auojen laauominaisuusekijöiä dummy-muuujina. Auosa riippuen nämä dummy saiva arvon yksi, jos kyseinen ominaisuus oli vakiovaruseena. Muussa apauksessa dummy sai arvon nolla. Käyeyjä ominaisuuksia oliva V8-mooori, rauakao, auomaaivaiheiso, ohjausehosin ja paineilmajarru. Vuoden 1960 aineisolle oli lisäksi lisäy myös dummy miaamaan siä, oliko auo niin kusuua compac-yyppiä vai ei. Mallin ulokse ova aulukossa 2. Taulukko 2. Auojen eri laauekijöiden regressiokeroime. 1937-1954- 1955-1956- 1957-1958- 1959-1950 1955 1956 1957 1958 1959 1960 Mooorin eho 0.538 0.241 0.091 0.095 0.040 0.062 0.114 (0.108) (0.059) (0.055) (0.028) (0.026) (0.025) (0.018) Omapaino 0.328 0.009 0.241 0.211 0.271 0.285 0.212 (0.053) (0.060) (0.056) (0.039) (0.038) (0.034) (0.029) Piuus 0.108 0.082 0.053 0.045 0.007-0.018-0.006 (0.039) (0.016) (0.015) (0.011) (0.013) (0.013) (0.011) V8-0.093-0.031-0.043-0.037 0.005-0.026-0.059 (0.035) (0.024) (0.031) (0.020) (0.026) (0.031) (0.023) Rauakao - - 0.018 0.022 0.024 0.030 0.040 - - (0.018) (0.010) (0.013) (0.012) (0.013) Auomaai - 0.236 0.079 0.058 0.075 0.070 0.034 - (0.037) (0.028) (0.021) (0.026) (0.030) (0.027) Ohjausehosin - 0.035 0.062 0.089 0.113 0.125 0.206 - (0.038) (0.029) (0.023) (0.030) (0.040) (0.028) Paineilmajarru - -0.045 0.098 0.138 0.162 0.115 - - (0.045 (0.029) (0.019) (0.028) (0.038) - Compac - - - - - - 0.052 - - - - - - (0.031) Aikadummy 0.527-0.093 0.020 0.027 0.027 0.005-0.023 (0.027) (0.020) (0.018) (0.011) (0.012) (0.014) (0.011) R 2 0.916 0.904 0.924 0.945 0.929 0.915 0.943 Lähde: Griliches (1961) Taulukossa 2 aikadummy miaa suoraan periodin aikana apahuneen hinamuuoksen. Esimerkiksi vuosina 1955-1956 apahunu "puhdas" muuos auojen hinnoissa oli 2 prosenia. Taulukko 3 veraa esimoiujen hedonisen hinaindeksien uloksia virallisen indeksin (WPI) uoamiin lukuihin. Ero hedonisesi laskeun indeksin ja virallisen indeksin välillä on huomaava. Esimerkiksi vuosina 1958-1959 viiden prosenin suuruinen nousu auojen hinnoissa on johunu melkein kokonaan auojen varuseissa ja eknisissä ominaisuuksissa apahuneisa muuoksisa. 20

Taulukko 3. Prosenuaalinen muuos eri hinaindekseissä Mallivuosi Auojen keskimääräinen hinamuuos aineisossa (%) Peräkkäisen vuosien esimoiu muuos Hedoninen hinaindeksi Yksiäisesä regressiosa laskeu muuos 1954-1960 1937-1950 79.0 52.7-83.0 1954-1955 -3.3-9.3-4.4 2.7 1955-1956 13.7 2.0 2.9 4.1 1956-1957 7.7 2.7 3.4 4.7 1957-1958 9.6 2.7 2.5 0.6 1958-1959 3.6 0.5 0.0 5.1 1959-1960 -11.9-2.3-2.1 0.1 1954-1960 18.7-4.2 2.3 19.7 Lähde: Griliches (1961) Hedonisen meneelmän sovelaminen käyänöön ei kuienkaan ole yhä mukaona kuin miä eorian ja esimerkkien raameissa voi näyää. Tavallisimma ongelma ilasoviranomaisen kannala ova arkkaan määrieyjen hyödykkeiden ominaisuuksien unnisaminen sekä edususkelpoisen aineison hankkiminen. Aineison äyyy myös olla yhdenmukainen ja ennen kaikkea saaavilla jokaisena arkaselavana ajanjaksona. Kirjallisuudessa esiinyvä hedonisa meneelmää koskeva ukimukse ova viime aikoina keskiynee vahvasi mallien regressiokeroimien sabiiliueen (ks. esimerkiksi Silver ja Heravi 2000, Aizcorbe 2003, Pakes 2003). Hedoninen meneelmä kärsii esimoiujen regressiokeroimien suuresa varianssisa, koska regressioiden ulokse ova usein esiinyvän mulikollinearisuuden akia hyvin herkkiä käyeyssä aineisossa esiinyvien virheiden suheen. Koska aineiso keräään aina saunnaisoannalla eriäin laajasa populaaiosa, oosvarianssilla voi olla suuri vaikuus hedonisen regression ulosen sabiiliueen. Teoreeisesi regressiokeroimien varianssia voi seliää rakeneellisen yheyden puue hedonisen regression ja markkinoiden hinnoielumekanismien välillä. Hedoninen meneelmä oleaa myynihinnan ja uoanokusannusen suheen olevan jokaisen uoeen apauksessa sama, vaikka epääydellisen kilpailun valliessa sen kuuluisi vaihdella uoajakohaisesi, riippuen muun muassa uoanopanosen hinakehiyksesä 7. Toinen suosiu ukimusaihe on keskiyny hedonisen meneelmän ja mached model -meneelmien verailemiseen (ks. esimerkiksi Silver ja Heravi 2000, Aizcorbe, Corrado ja Doms 2003, de Haan 2003, Triple 2003, Pakes 2003). Esimerkiksi mached model -meneelmiä sovelavien indeksien ulosen on odeu jakuvasi uusiujen painojen yheydessä olevan verraavissa hedonisella mene- WPI 7 Epääydellisen kilpailun valliessa (Nash-Berrand) uoeen markkinahinnan määräävä kusannukse, kysynä ja kilpailu (myynihinnan ja uoanokusannusen suheen määrää yriyksen kohaaman kysynnän jousavuus, mikä puolesaan riippuu kilpailusa). Hedoninen meneelmä laskee uoeen hinnan vain ominaisuuksien funkiona eikä ällöin oa huomioon kysynää ja kilpailua ja niissä mahdollisesi apahuvia muuoksia. Tuoeen ominaisuuksien regressiokeroime määriävä ällöin myynihinnan ja uoanokusannusen suheen, minkä epääydellisen kilpailun apauksessa kuuluisi vaihdella uoajakohaisesi (äydellisen kilpailun valliessa suhde on vakio, eli 1). Hedoninen meneelmä ei siis perusu rakeneellisiin yhälöihin, mikä on yhdenmukainen laajasi hyväksyyn käsiyksen kanssa regressiokeroimien epäsabiiliudesa (ks. Hausman 2002). 21

elmällä saavueuihin uloksiin (Aizcorbe ym. 2003). Toisaala Silver ja Heravi (2000) esiävä, eä myös hedoninen meneelmä on vain rajoieu osa elinkusannusindeksin periaaeia mukailevasa superlaiivisesa, eksakisa hedonisesa indeksisä. 3.2.2. Hedoninen meneelmä Yhdysvalain kuluajahinaindeksissä Huolimaa useisa ukimusuloksisa, joka käsielivä uoeiden laadunmuuoksisa johuvia harhoja virallisissa hinaindekseissä jo 1960-luvulla, alkoi hedonisen meneelmien laajempi sovelaminen kuienkin vasa 1980-luvun puolivälissä. Oikeasaan vasa Boskinin komiean rapori vuonna 1996 on johanu laajempiin hinaindeksejä koskeviin muuoksiin, joihin kuuluu myös juuri hedonisen meneelmän sovelaminen kvaliaiivisisa muuoksisa johuvien harhojen poisamiseksi. Bureau of Labor Saisics käyää kuluajahinaindeksissään niin sanoua hybridimeneelmää. BLS jakaa uoeryhmään kuuluva peruskauden uoee kolmeen eri kaegoriaan; äysin ominaisuuksilaan arkaselavan kauden uoea vasaaviin, osiain vasaaviin (osa ominaisuuksisa sekä uoemerkki) sekä uoeisiin, joka eivä vasaa oisiaan millään avalla. Näihin kaegorioihin kuuluu samassa järjesyksessä keskimäärin 85 prosenia, 12 prosenia ja 3 prosenia kaikisa kuukausiaisisa havainnoisa. Indeksin laskemiseksi äysin vasaamaoma uoee jäeään ulkopuolelle ja äysin vasaavisa (mached model) ja osiain vasaavisa (hedonisesi korjauisa) uoeisa laskeaan myynnillä painoeu keskiarvo. Hedonisa meneelmää ässä yheydessä käyeään korjaamaan peruskauden uoe verailavaksi arkaselavan kauden uoeen kanssa. Kuluajahinaindeksiä varen peruskauden uoeen hinaan lisäään hedonisen funkion hinnoielema ominaisuuksien erous (ks. aulukon 1 esimerkki) (Pakes 2003). Asuminen Hedonisen meneelmän sovelaminen Yhdysvalain kuluajahinaindeksiin alkoi vuosina 1987-88, jolloin Bureau of Labor Saisics oi meneelmän käyöön asunojen vuokrien ja käyövasikkeiden hinaindeksissä. Hedonisen meneelmän käyön laajuus on koko uoeryhmän huomaavan suuresa koosa huolimaa kuienkin suheellisen vähäinen. Meneelmän käyö ei vasaa perineisiä meneelmän sovelluskoheia. Alkuperäisenä käyöarkoiuksena on ollu alojen arjoamien palvelujen arkaselu. Talojen ikäänyessä korjaamisen arve yleensä lisäänyy, mikä nosaa ylläpiokusannuksia mua samalla auaa piämään asumispalvelujen laadun enisellään. Talojen korjaamisen havaiiin kuienkin lisäänyvän vähemmän kuin kuluminen edellyi, jolloin asumispalvelujen laau laski. Yhdysvalain kuluajahinaindeksin vuokraindeksi oli ennen meneelmän käyöönooa siis alaspäin harhainen. Nykyään BLS seuraa vanhenuvien asunojen hinakehiysä puolen vuoden välein. Regressio ova ei-lineaarisia ja vuokraa seliävinä ekijöinä on iän lisäksi fyysisiä ekijöiä, kuen huoneiden ja vessojen lukumäärä sekä ilmasoinnin olemassaolo. BLS myös lisää uusia aloja indeksiin aika ajoin. Uusien ja vanhojen alojen palveluja ei kuienkaan verailla keskenään (Fixler ym. 1999, Moulon 2001). 22

Vaaee Vuodesa 1991 BLS rupesi sovelamaan hedonisa meneelmää vaaeisiin niiden heerogeenisuuden vuoksi, johuen lähinnä muodissa usein apahuvisa vaiheluisa. Ennen hedonisen meneelmän käyöönooa kuluajahinaindeksin koeiin vaaeiden osala edusavan huonosi kuluajien kohaamia hinoja. Vaikeude vaaeiden hinojen muuosen laskemisessa ova lähöisin lähinnä avasa, jolla vaaeia markkinoidaan. Suuri osa muodin vaiheluisa apahuu vuodenaikojen mukaan vaihuvan valikoiman akia. Kun uude vaaee uodaan markkinoille, niiden hina pysyy suheellisen vakiona koko sesongin ajan. Täsä syysä "puhdas" hinnanmuuos esiinyy yleensä sesongin alussa, kun uude vaaee uleva myyniin. Näinä ieyinä ajanhekinä on koeu ärkeäksi suoriaa laauverailuja uusien ja vanhojen uoeiden välillä ja poisaa vuodenajoisa johuvasa laadunvaihelusa aiheuuva ero vaaeiden välillä. Esimerkiksi alviaki eivä suoraan ole verailukelpoisia keväällä myyävien ohuempien akkien kanssa, mua poisamalla sesonkikohaise ominaisuude saadaan laskeua verailukelpoinen indeksi akkien osala (Fixler ym. 1999, Moulon 2001). Tieokonee Suurin vaikuusalue hedonisen meneelmän käyöllä on nopean kehiyksen akia eknologiauoeissa. Yksi pikään ja enien ukiuisa hedonisen meneelmän käyökoheisa on ieokonee. Yhdysvalain kuluajahinaindeksissä hedoninen meneelmä oeiin ieokoneiden osala käyöön vasa ammikuussa 1998, vaikka uoajahinaindeksissä käyö aloieiin jo vuoden 1991 alussa. Regressioissa esimoidaan ieokoneiden komponenien regressiokeroimia. Muun muassa prosessorin yyppi ja nopeus, muisin määrä, kovalevyn koko sekä käyöjärjeselmä ova merkiäviä muuujia. Koska kaikki ieokoneiden ominaisuude muuuva eriäin nopealla vauhdilla, iedonkeruuprosessi ieokoneiden osala eroaa avallisisa Bureau of Labor Saisicsin meneelmisä. Hinoja ja ominaisuuksia nimiäin veraillaan muun muassa lehi- ja Inerne -ilmoiusen peruseella. Muuaman kuukauden välein uusiuihin regressioihin keräään jokaiseen useia saoja hinanoeerauksia. Vuosina 1988-2003 ieokoneiden hinaindeksiä varen keräyisä hinanoeerauksisa keskimäärin 27 prosenia oli korvaavia uoeia eli kuului laadunmuuosen miauksen piiriin. Tähän määrään kuuluvien keskimääräisesä hinnanmuuoksesa noin kahden kolmasosan on odeu johuvan laadunmuuoksisa. Tesausvaiheessa hedonisen meneelmän odeiin laskevan ieokoneiden ja oheislaieiden indeksin muuosa 6.5 proseniyksikköä vuosiasolla. Tieokoneiden ja oheislaieiden osuus kuluajahinaindeksissä on vuonna 2004 0.230 prosenia (BLS 1998, Fixler ym. 1999, Bils 2004). Televisio Tammikuusa 1999 alkaen hedonisa meneelmää on käyey elevisioiden hinojen oikaisemiseen. Televisio muodosava kuluajahinaindeksissä kokonaisen hyödykeryhmän, jonka osuus indeksissä vuonna 2004 on 0.156 prosenia. Perineisen laskenameneelmien käyösä aiheuuvaksi harhaksi hinojen muuosvauhdissa esimoiiin ennen hedonisen meneelmän käyöönooa vain +0.1 proseniyksikköä. Myös elevisioiden osala hedoninen meneelmä on komponenien määränmuuosen arvojen määriämisä. Regressiokeroimia esimoidaan muun muassa kuvaruudun koolle, kuvasuheelle, ääniominaisuuksille, liiännöille, kau- 23

ko-ohjaimen ominaisuuksille ja myynipiseen arjoamille palveluille. Yksi hyvin ärkeäksi osoiauunu ominaisuus on lisäksi elevision merkki (Fixler ym. 1999, Shepler 2001, BLS 2004). Video- ja audiolaieiso Huhikuusa 2000 lähien BLS on käyäny hedonisa meneelmää videonauhureihin ja DVD-soiimiin. Videonauhuri kuuluva 46 prosenin osuudella ja DVDsoiime 6 prosenin osuudella (1999) videolaieison uoeryhmään, jossa hedonisen meneelmän käyö videokameroihin (30 %) aloieiin jo pari kuukaua aikaisemmin. Videonauhureiden osala hedonisen meneelmän käyöllä ei ole arkoius miaa uoeen elinkaaren alkuvaiheen laskevia hinoja. Videonauhuri ova ollee markkinoilla jo kolmen vuosikymmenen ajan ja kyse on "kypsän" uoeen laadunmuuosen vaikuuksisa hinoihin. Näiden uoeiden osala on ennemminkin ieyjen ominaisuuksien yleisyminen ajankohaisa. Muun muassa nauhayypin, sereoäänen ja useampien kuvapäiden leviäminen videonauhureissa näkyy hedonisissa regressioissa merkiävänä. Esimerkiksi sereoääni on yleisyny jo 81 proseniin kaikisa videonauhureisa. Videonauhureille suorieu hedonise regressioanalyysi ova ise asiassa osoianee, eä Yhdysvalain kuluajahinaindeksi yliarvioi videonauhureiden hinnoissa apahuvaa laskua (Thompson 2001). Videonauhureiden aikakausi on pääymässä lähinnä DVD-soiimien akia. DVD-soiime esieliin Yhdysvalain markkinoille keväällä 1997 ja kuluajahinaindeksiin jo ammikuussa 1998. Nauhoiavien DVD-soiimien yleisyessä BLS:n avoieena on sisällyää samaan regressioon kaikki oisolaiee, joa niiden välinen subsiuuio saaaisiin miaua. Toisaiseksi ämä on kuienkin osoiauunu liian hankalaksi. Myös DVD-soiimien vaikuukse koko kuluajahinaindeksiin oliva vielä vuosiuhannen vaiheessa varsin miäömä. Koko uoeryhmän vajaasa 1600 miauskoheesa vuonna 1999 DVD-soiimien osuus oli vain noin 11 hinanoeerausa kuukaudessa (Liegey 2001). Tarkkaa esimaaia ei hedonisen meneelmän vaikuuksisa kuluajahinaindeksiin DVD-soiimien osala ole iedossa. DVD-soiimien ja digiaalisen videokameroiden käyön nopean leviämisen vuoksi hedonisen meneelmän vaikuus on koko uoeryhmässä kuienkin miä odennäköisimmin ollu suurempi kuin vuonna 2000, jolloin käyö aloieiin. Tammikuusa 2000 lähien hedonisa meneelmää sovelleaan myös kaheenoisa audiolaieiso-uoeryhmään kuuluvaan uoeeseen. Näihin kuuluva muun muassa koisereo, vahvisime, kaiuime ja kanneava soiime. Kaiken kaikkiaan nämä uoee kaava 80 prosenia uoeryhmäsä. Kuen videonauhuri, näisäkin uoeisa suurin osa on fyysisesi hyvin kesäviä, joen ainoa syy vaihaa uudempaan on eknologisesi kehiyneempien uoeiden uoma lisähyöy. BLS:n ukimusen mukaan audiolaieiden laaukorjaun hinaindeksin muuos on negaiivinen, mua vähemmän kuin perineisiä meneelmiä sovelavan indeksin. Ennen hedonisen meneelmän käyöönooa Kokoski ym. (2000) esimoiva audiolaieiden osala ei-laaukorjaun indeksin olevan 1.4 proseniyksikköä alaspäin harhainen (Kokoski ym. 2000, Shepler 2001). 24

Kodinkonee Kodinkoneissa hedonisen meneelmän sovelaminen alkoi heinäkuussa 2000 jääkaappien ja mikroaalouunien osala. Jääkaappien osuus koko kerrosumassa oli silloin 33 prosenia ja mikrojen 11 prosenia. Ulkopuolelle jäivä vielä pakasime, liede ja uuni. Jääkaapi valiiin alun perin ukiaviksi, joa hedonisen meneelmän soveluvuua kodinkoneisiin voiaisiin arvioida. Jääkaapi ova suheellisen homogeeninen uoeryhmä ja ennen hedonisen meneelmän käyöönooa 76.6 prosenille markkinoila poisuneisa uoeisa löydeiin suoraan korvaava uoe indeksiin. Hedonisen meneelmän käyöönoon seurauksena mached model -meneelmien käyö poisui jääkaappien osala kokonaan, minkä puolesaan odeiin johavan aiempaan verrauna 2.56 proseniyksikköä pienempään nousuun indeksissä (Shepler 2001). Mikroaalouunien hinakehiyksen miaamisen ajaeliin hyöyvän hedonisesa meneelmäsä, koska valmisajien arjoama valikoima muun muassa koon, kokoonpanon ja ominaisuuksien puolesa on suheellisen miava. Ise laadunmuuokse uusien ominaisuuksien osala eivä mikroaalouunien apauksessa ole kuienkaan kovinkaan merkiäviä. Ennen käyöönooa suorieun ukimuksen mukaan laaukorjau indeksi kuienkin nousisi keskimäärin 0.2 proseniyksikköä vähemmän, kuin jos meneelmää ei käyeäisi (Liegey 2001). Lokakuussa 2000 hedonisen meneelmän käyöä laajenneiin koskemaan myös pesukoneia (18 %) ja kuivauskoneia (13 %). Tukimusen aikana lokakuusa 1999 kesäkuuhun 2000 kodinkoneiden uoekerrosuman virallinen indeksi laski 0.1 prosenia. Indeksin odeiin pysyvän muuumaomana, jos hedonisa meneelmää käyeäisiin kuivauskoneiden hinnoieluun. Pesukoneiden osala ei ole julkaisuja (BLS 2000, Liegey 2001). Korkeakoulujen kurssikirja Korkeakoulujen kurssikirjoilla on ollu Yhdysvalloissa oma indeksi jo vuodesa 1964 lähien. Kurssikirja eroava muisa kuluajahinaindeksiin sisällyeävisä hyödykkeisä, koska niiden kysynnän määräävä kolmanne osapuole, kuen esimerkiksi yliopisojen professori. Kirjoisa vain uude sisällyeään indeksiin, vaikka uoeryhmän painoarvo kuluajahinaindeksissä käsiää myös vanhemma kirja. Keskimäärin yli kymmenen prosenia kirjoisa vaihuu vuosiain ja vuonna 1999 näisä kirjoisa jopa 65 proseniin käyeiin mached model -meneelmiä niiden ei-verailavissa olevien ominaisuuksien vuoksi. Vuoden 2000 heinäkuusa lähien indeksiin sovelleun hedonisen mallin esimerkin mukaisesi jopa yli 80 prosenia uuden ja vanhan kirjan hinaerosa voi johua laadunmuuoksisa (Reese 2001). 3.2.3. Yheenveo Edellä esielyjen uoeryhmien (ks. myös aulukko 4) yheispaino Yhdysvalain kuluajahinaindeksissä oli vuoden 2000 lopulla noin viisi prosenia kaikisa indeksiin sisällyeävisä uoeisa (Landefel ja Grimm 2000). Huolimaa BLS:n ilmoiamisa ukimuksisa koskien hedonisen meneelmän uusia sovelluskoheia (mm. puhelinpalvelu), käyön laajeneminen näyää pysähyneen vuoden 2000 loppuun. Tämä odennäköisesi johuu siiä, eä Bureau of Labor Saisicsille on anneu suosiuksia (mm. Schulzen paneeli (ks. de Haan 2003, Triple 2004)) lo- 25

peaa hedonisen meneelmän käyön laajenaminen, kunnes iey ekonomerise, aineiso- ja muu miauseoreeise ongelma saadaan rakaisua. Schulzen paneeli kriisoi BLS:n meodologiaa hedonisen meneelmän suheen muun muassa subjekiivisuudesa regressiofunkioiden muoojen (ja samalla hedonisen meneelmän eoreeisen pohjan puueellisuudesa koskien funkiomuodon valinaa) sekä niihin sisällyeävien muuujien valinnassa, hedonisen laadunkorjausen suoriamisesa ilman suunnielmia regressioiden uusimisesa 8 sekä liian vähäisesä ukimusyösä koskien regressiokeroimien sabiiliua. Paneeli myös huomaui ieyjen hyödykkeiden sovelumaomuudesa hedonisen meneelmän käyön koheeksi; parhaimma kohee ova niiä, joiden laaduissa apahuu usein huomaavia muuoksia (Triple 2004). Taulukko 4. Vaikuukse hyödykeryhmiäin Hyödyke Vuosimuuos (%-yksikköä) Asuminen 1 0.3 Vaaee 1 0.4 Televisio 1-0.1 Videolaiee 2 0.1 Audio 2 1.4 Jääkaapi 2-2.6 Mikroaalouuni 3-0.2 Kuivauskonee 3 0.1 Tieokonee ja oheislaiee 2-6.5 1) Sewar ja Reed (1999) 2) Shepler (2001) 3) Liegey (2001) Useimpien hyödykkeiden apauksessa hedonisen meneelmän käyöönoo ei ole uonu miavia muuoksia hinaindekseihin. Vaikka joiakin eroja verrauna esimerkiksi Euroopan ja muihin Yhdysvalain hinaindekseihin on näkyvissä (ks. liiee 3-4), ova BLS:n oma hedonisen meneelmän muuosesimaai liian pieniä eroelemaan vaikuukse muisa, esimerkiksi markkinaperuseisisa uoeiden hinoihin vaikuavisa ekijöisä. Jälkimmäisiin kuuluva muun muassa kansallisen jakeluverkoson ehokkuus, markkinoilla valliseva kilpailuilanne sekä kuluajien osovoima. Jos ieokoneia ei oea huomioon, kuluisi BLS:n laskemien muuosesimaaien peruseella useampia vuosia, ennen kuin kuluajahinaindeksiin saaaisiin aikaan edes marginaalinen muuos. Lisäksi, koska hedonisen meneelmän vaikuusen eumerki eri uoeryhmissä poikkeava, koko kuluajahinaindeksin asolla vaikuukse osiain kumoava oisensa. Tieokoneiden osala ilanne on hieman erilainen. Tieokonee saiva oman hinaindeksinsä kuluajahinaindeksiin vasa hedonisen meneelmän käyöönoon yheydessä vuonna 1998. Tuoajahinaindeksiin ieokonee esieliin samalla avalla jo vuonna 1991. BEA:lla on ieokoneiden hinnoisa pikä aikasarja, mua ennen hedonisen meneelmän käyöönooa vuonna 1985 indeksin piseluku pysyi muuumaomana. Yhdysvalloissa hedonisen meneelmän käyöönoon vaikuuksia ieokoneiden kuluajahinoihin ei siis varsinaisesi ole ilasoiu. Tieokonei- 8 Triple (2004) huomauaa, eä osalle hedonisen meneelmän sovelluskoheisa (elevisio, vaaee ja ieokonee) regressio uusiaan ieyin aikavälein (vaaee kerran vuodessa ja ieokonee joka 3-4 kuukausi), mua muiden apauksessa regressioia ei uusia. 26